Takaisin Tulosta

Meretojan tauti

Lääkärin käsikirja
19.3.2025 • Viimeisin muutos 19.3.2025
Sari Atula

Keskeistä

  • Meretojan tauti eli perinnöllinen gelsoliiniamyloidoosi (PGA) on autosomissa vallitsevasti periytyvä systeeminen amyloidoosi ja yksi yleisimmistä suomalaisen tautiperinnön taudeista «Suomalainen tautiperintö (STP)»2. Viime vuosina sitä on löytynyt enenevässä määrin muualtakin maailmasta.
  • Gelsoliinigeenin virheen seurauksena potilaille kehittyy yleensä 3. tai 4. ikävuosikymmeneltä alkaen tyypillinen hitaasti etenevä silmä-hermo-iho-oireisto. Sen ohella voi esiintyä muitakin oireita.
  • Tautiin ei tunneta spesifistä hoitoa, mutta potilaat voivat hyötyä merkittävästi oireenmukaisista hoidoista.
  • Orphanet ORPHA85448 «https://www.orpha.net/en/disease/detail/85448»1
  • OMIM 105120 «https://omim.org/entry/105120»2

Esiintyvyys

  • Väestössämme on arvioitu olevan lähes 1 000 geenivirheen kantajaa, joista kaikille kehittyy oireinen tauti.
  • Tautia on raportoitu enenevässä määrin monesta muustakin Euroopan maasta, Pohjois- ja Etelä-Amerikasta sekä Aasian alueelta.

Kliininen kuva

  • Meretojan tauti etenee tyypillisesti hyvin hitaasti aiheuttaen merkittävää toiminnanvajavuutta yleensä vasta korkealla iällä.
  • Poikkeuksen muodostavat harvinaiset homotsygoottiset potilaat, joiden munuaissairaus voi hoitamattomana kehittyä vaikeaksi.
  • Tautiin liittyvä runsas oirekirjo heikentää potilaiden elämänlaatua ja lisää terveyspalvelujen käyttöä. Naisilla oireet, eritoten silmäongelmat, kehittyvät miehiä aiemmin ja yleisemmin ensioireena.
  • Verrattuna suomalaiseen väestöön ei potilaiden elinajan odote ole merkittävästi lyhentynyt.

Silmäoireet

  • Sarveiskalvon verkkomainen rappeuma
    • Silmän biomikroskooppitutkimuksessa näkyviä aluksi oireettomia läpikuultavia amyloidijuosteita n. 30. ikävuodesta alkaen
    • Vähitellen ärsytysoireita kuivasilmäisyydestä ja näöntarkkuuden yleensä lievähkö heikentyminen
    • Uusiutuvia sarveiskalvon haavaumia
    • Vuosikymmenten saatossa sarveiskalvon strooman arpeutuminen ja näöntarkkuuden voimakkaampi heikentyminen
    • Ihon ja sen hermojen amyloidikertymät voivat johtaa silmäluomen virheasentoihin ja avoluomeen.

Neurologiset oireet

  • Alkavat yleensä 4. tai 5. ikävuosikymmenellä kasvohermon/-jen etenevällä halvauksella, joka aiheuttaa taudille tyypilliset kasvonpiirteet.
  • Muita yleisiä aivohermo-ongelmia ovat kasvojen alueen myokymiat, kielen paksuuntuminen ja faskikulaatiot, dysartria, syljen valuminen ja nielemisvaikeudet. Monet potilaat raportoivat kuulonalenemaa, mutta alle 60-vuotiaiden kuulotutkimusten tulokset eivät ole merkittävästi eronneet terveiden kontrollihenkilöiden tuloksista.
  • Ääreishermovaurio on yleensä lievä ja sensorispainotteinen.
  • Rannekanavaoireyhtymää esiintyy vajaalla 40 %:lla.
  • Autonominen toiminnanhäiriö on yleensä lievä, mutta voi altistaa rytmihäiriöille.
  • Vaikeat neuropsykiatriset ongelmat tai muistisairaus eivät ole taudille tyypillisiä.

Iho-oireet

  • Tyypillistä on hitaasti lisääntyvä ihon löystyminen (cutis laxa), joka on havaittavissa usein ensin kasvoilla 5. vuosikymmenellä.
  • Iho on usein myös kuiva, kutiava ja herkästi rikkoutuva, ja mustelmia kehittyy herkästi.
  • Vanhemmiten ihon roikkuminen muuttaa ulkonäköä, köyhdyttää mimiikkaa, kaventaa näkökenttää sekä vaikeuttaa puhumista ja suun muita liikkeitä aiheuttaen huomattavaa haittaa ja kirurgisen korjauksen tarvetta.

Muita taudin komplikaatioita

  • Proteinuria on yleensä vähäistä, lukuun ottamatta homotsygootteja, joilla se tyypillisesti johtaa nefroottiseen oireyhtymään. Tauti lisää munuaiskomplikaatioiden riskiä ja voi johtaa munuaissiirteen tarpeeseen.
  • Amyloidoottinen kardiomyopatia ei ole tyypillinen, mutta johtumispoikkeavuuksien vuoksi potilailla on muuta väestöä useammin sydämentahdistin.
  • Myös lievää mustelma- ja vuototaipumusta, obstruktiivista uniapneaoireyhtymää sekä suu- ja hammasongelmia, mm. suun sicca-oireita, voi esiintyä.

Patologia ja geenivirhe

  • Meretojan taudin keskeinen morfologinen muutos on poikkeavasti pilkkoutuneesta gelsoliinista irronneen peptidin saostuminen elimistöön amyloidisäikeinä (AGel).
  • Taudin aiheuttaa Suomessa gelsoliinigeenin mutaatio c.640G>A (aiempi merkintä c.654G>A), joka on havaittu kaikilla tutkituilla potilailla. Muualla on tavattu myös geenivirhe c.640G>T (aiempi merkintä c.654G>T).
  • Taudin penetranssi puhkeamisiän ohittaneissa henkilöissä on 100 %.
  • Haplotyyppitutkimuksen perusteella todennäköisintä on, että kaikilla suomalaisilla potilailla on yhteinen kantaisä tai -äiti.

Diagnostiikka, hoito ja seuranta

  • Kliininen diagnoosi perustuu sarveiskalvon verkkomaisen rappeuman löydökseen, joka tyypillisen kasvohermohalvauksen ja/tai cutis laxan ohella on taudille luonteenomainen.
  • Diagnoosi voidaan tarvittaessa varmentaa erikoissairaanhoidossa geenitutkimuksella.
  • Useimmat potilaat hyötyvät säännöllisestä silmälääkärin seurannasta, jolloin voidaan erityisesti huomioida sarveiskalvo-ongelmat.
  • Silmien ärsytysoireita hoidetaan kosteuttavin tipoin ja voitein ja joskus pienentämällä luomirakoa kirurgisesti.
  • Kirurgista apua tarvitaan usein tyypillisten silmäluomien sekä kasvojen ihon roikkumisesta johtuvien haittojen korjaamiseksi.
  • On tärkeätä kiinnittää huomiota suun sicca-oireiden ja yleensäkin suun ja hampaiden hyvään hoitoon suurentuneen kariesriskin vuoksi.
  • Tautiin ei vielä ole tarjolla täsmähoitoa.
  • Jos terve henkilö, jolla on sukutaustan vuoksi riski sairastua Meretojan tautiin, pohtii ennustavan geenitutkimuksen tekemisen mahdollisuutta, hänet voi lähettää oman alueen perinnöllisyyslääketieteen yksikköön tätä pohdintaa ja perinnöllisyysneuvontaa varten «Perinnöllisyysneuvonta»3.

Yhteyshenkilö

  • Sari Atula (etunimi.sukunimi@hus.fi)

Lisätietoa

Kirjallisuutta

  1. Mustonen T, Sivonen V, Atula S ym. Hearing problems in patients with hereditary gelsolin amyloidosis. Orphanet J Rare Dis 2021;16(1):448. «PMID: 34689817»PubMed
  2. Mustonen T, Holkeri A, Holmström M ym. Cardiac manifestations in Finnish gelsolin amyloidosis patients. Amyloid 2021;28(3):168-172. «PMID: 33877023»PubMed
  3. Koskelainen S, Zhao F, Kalimo H ym. Severe elastolysis in hereditary gelsolin (AGel) amyloidosis. Amyloid 2020;27(2):81-88. «PMID: 31814469»PubMed
  4. Schmidt EK, Mustonen T, Kiuru-Enari S ym. Finnish gelsolin amyloidosis causes significant disease burden but does not affect survival: FIN-GAR phase II study. Orphanet J Rare Dis 2020;15(1):19. «PMID: 31952544»PubMed
  5. Schmidt EK, Kiuru-Enari S, Atula S ym. Amyloid in parenchymal organs in gelsolin (AGel) amyloidosis. Amyloid 2019;26(3):118-124. «PMID: 31122115»PubMed
  6. Schmidt EK, Atula S, Tanskanen M ym. Causes of death and life span in Finnish gelsolin amyloidosis. Ann Med 2016;48(5):352-8. «PMID: 27137880»PubMed
  7. Nikoskinen T, Schmidt EK, Strbian D ym. Natural course of Finnish gelsolin amyloidosis. Ann Med 2015;47(6):506-11. «PMID: 26339870»PubMed
  8. Kiuru-Enari S, Haltia M. Hereditary gelsolin amyloidosis. In: Said G, Krarup C (eds.). Peripheral Nerve Disorders. Handbook of Clinical Neurology, Volume 115 (3rd Series), Elsevier 2013. Chapter 39, p. 659-681.