Trofoblastitaudit
Lääkärin käsikirja
8.12.2025 • Viimeisin muutos 8.12.2025
Keskeistä
- Epäile trofoblastitautia, jos raskaana olevalla esiintyy selittämätöntä veristä emätinvuotoa tai jos jälkivuoto jatkuu keskenmenon tai synnytyksen jälkeen epätavallisen pitkään.
- Diagnoosi perustuu kohdun kaikukuvaukseen ja seerumin hCG-määritykseen.
Määritelmät
- Rypäleraskaus (mola hydatidosa) on istukan sairaus, jossa trofoblasti on hyperplastista ja nukkalisäkkeet turpoavat rakkulamaisiksi.
- Rypäleraskaus jaetaan histologisen löydöksen perusteella täydelliseen ja osittaiseen muotoon. Niiden karyotyyppi ja kliininen käyttäytyminen eroavat toisistaan (taulukko «Täydellisen ja osittaisen rypäleraskauden vertailu»1).
- Hoitamattomana rypäleraskaus voi tunkeutua kohtulihakseen (invasiivinen mola).
- Istukkasyöpä (koriokarsinooma), epitelioidi trofoblastikasvain ja istukkapedin trofoblastikasvain ovat trofoblastin pahanlaatuisia kasvaimia.
- Noin puolet istukkasyövistä syntyy täydellisen rypäleraskauden jälkeen, loput syntyvät osittaisen rypäleraskauden, täysaikaisen raskauden, keskenmenon tai kohdunulkoisen raskauden jälkeen.
Taulukko 1. Täydellisen ja osittaisen rypäleraskauden vertailu | Täydellinen rypäleraskaus | Osittainen rypäleraskaus |
|---|
| Karyotyyppi | Diploidi | Triploidi |
| Sikiö | Ei koskaan | Voi olla |
| Postmolaarinen GTN (gestational trophoblastic neoplasia) | 15–20 % | 1–5 % |
| Metastasointi | 4 % | Hyvin harvinaista |
| Istukkasyövän riski | 2–4 % | Hyvin pieni |
Esiintyvyys
- Suomessa todetaan vuosittain n. 60 rypäleraskautta ja alle 5 istukkasyöpää. Epitelioidi trofoblastikasvain ja istukkapedin trofoblastikasvain ovat istukkasyövän tavoin hyvin harvinaisia.
- Riski on suurentunut alle 20-vuotiailla ja yli 40-vuotiailla. Aiemmin sairastettu rypäleraskaus lisää taudin riskiä uudessa raskaudessa.
Oireet ja löydökset
- Verinen emätinvuoto on tavallisin oire (yli 90 %:lla).
- Selittämätön pitkittynyt jälkivuoto keskenmenon tai synnytyksen jälkeen edellyttää hCG-määritystä trofoblastitaudin poissulkemiseksi.
- Pitkittynyttä raskauspahoinvointia tai munasarjojen teekasolukon luteiinikystia saattaa esiintyä korkean hCG-pitoisuuden yhteydessä.
- Seerumin hCG-pitoisuus voi olla täydellisessä rypäleraskaudessa huomattavasti korkeampi kuin normaalissa raskaudessa. Osittaisessa rypäleraskaudessa pitoisuus on usein normaalin yksisikiöisen raskauden viitealueella (< 200 000 KY/l).
- Kaikututkimuksessa täydellisen rypäleraskauden tyypillinen löydös on kohdun ns. lumisademaisema (kuva «»1). Sikiötä ei ole. Osittaisen rypäleraskauden kaikututkimuslöydös vastaa keskenmenon tai abortus inhibituksen löydöstä.
- Etäpesäkkeitä voi esiintyä sekä rypäleraskaudessa että pahanlaatuisissa trofoblastitaudeissa.
- Tavallisin paikka on keuhkot, jolloin potilaalla voi esiintyä hengenahdistusta ja veriysköksiä.
- Etäpesäkkeitä voi ilmaantua myös emättimeen, maksaan ja aivoihin.
- Rypäleraskaudessa tehdään levinneisyystutkimuksena keuhkojen natiiviröntgenkuvaus.
- Jos röntgenkuvauksessa on metastasointiepäily, tehdään vartalon tietokonetomografia ja aivojen magneettikuvaus.
- Pahanlaatuisissa trofoblastitaudeissa tehdään vartalon tietokonetomografia sekä alavatsan ja aivojen magneettikuvaus.
Hoito
- Rypäleraskauden hoito on kohdun imutyhjennys. Rh(D)-negatiivisille potilaille annetaan anti-D-profylaksia. Kohdunpoisto tulee kyseeseen, jos potilas ei toivo raskautta.
- Postmolaarinen GTN (gestational trophoblastic neoplasia) tarkoittaa tilannetta, jossa seerumin hCG-pitoisuus ei laske odotetusti rypäleraskauden hoidon jälkeen tai potilaalla todetaan invasiivinen mola, istukkasyöpä tai etäpesäkkeitä.
- Jaetaan matalan ja korkean riskin alatyyppeihin mm. seerumin hCG-pitoisuuden ja etäpesäkkeiden sijainnin ja lukumäärän perusteella.
- Hoidetaan solunsalpaajilla. Kohdunpoisto tulee kyseeseen, kun suurin tautimassa sijaitsee kohdussa.
- Epitelioidin trofoblastikasvaimen ja istukkapedin trofoblastikasvaimen hoito on ensisijaisesti kirurginen.
Seuranta erikoissairaanhoidossa
- Seerumin hCG-määritys on keskeinen seurantamenetelmä.
- Täydellinen rypäleraskaus
- S-hCG määritetään 2 vrk:n kuluttua kohdun imutyhjennyksen jälkeen ja sitten 2 viikon välein, kunnes arvo on ollut 3 kertaa peräkkäin normaali. Sen jälkeen hCG-seurantaa jatketaan 1 kk:n välein 6 kk:n ajan.
- Osittainen rypäleraskaus
- S-hCG-seurantaa jatketaan kohdun imutyhjennyksen jälkeen 2 viikon välein, kunnes arvo on ollut 2 kertaa peräkkäin normaali.
- Seuranta-aikana tulee huolehtia luotettavasta raskaudenehkäisystä. Kaikki ehkäisymuodot ovat sallittuja.
- Seuraavien raskauksien alussa tulee tehdä kohdun kaikukuvaus (uusiutumisriski yhden rypäleraskauden jälkeen 1.3 % ja kahden rypäleraskauden jälkeen 15 %). Synnytyksen jälkeen istukka tutkitaan histologisesti ja äidin S-hCG määritetään 6 viikon kuluttua.
- Postmolaarinen GTN, epitelioidi trofoblastikasvain ja istukkapedin trofoblastikasvain
- S-hCG:n normalisoiduttua seurantaa jatketaan matalan riskin postmolaarisessa GTN:ssä 2 viikon välein 3 kk:n ajan, sitten 1 kk:n välein vuoden ajan. Korkean riskin postmolaarisessa GTN:ssä seurantaa jatketaan viikon välein 6 viikon ajan, sitten 1 kk:n välein vuoden ajan, sitten 6–2 kk:n välein 5 v:een asti.
- Epitelioidissa trofoblastikasvaimessa ja istukkapedin trofoblastikasvaimessa seurantaa jatketaan viikon välein 6 viikon ajan, sitten 1 kk:n välein vuoden ajan, sitten 6–12 kk:n välein 10 v:een asti. Vatsan magneettikuvaus ja thoraxin tietokonetomografia tehdään 6 kk:n välein 2 v:n ajan ja sitten vuosittain 5 v:n ajan, koska hCG-pitoisuus voi olla näissä tautimuodoissa pieni taudin uusiutuessakin.
- Raskautta ei suositella vuoden sisällä solunsalpaajahoidon päättymisestä.
Ennuste
- Ennuste on hyvä: sairastuneista 85–100 % on elossa 5 v:n kuluttua.
Kirjallisuutta
- Lok C, van Trommel N, Braicu EI, ym. Practical Guidelines for the Treatment of Gestational Trophoblastic Disease: Collaboration of the European Organisation for the Treatment of Trophoblastic Disease (EOTTD)-European Society of Gynaecologic Oncology (ESGO)-Gynecologic Cancer InterGroup (GCIG)-International Society for the Study of Trophoblastic Diseases (ISSTD). J Clin Oncol 2025;43(18):2119-2128. «PMID: 40359461»PubMed
- Soper JT. Gestational Trophoblastic Disease: Current Evaluation and Management. Obstet Gynecol 2021;137(2):355-370. «PMID: 33416290»PubMed
- Lok C, van Trommel N, Massuger L ym. Practical clinical guidelines of the EOTTD for treatment and referral of gestational trophoblastic disease. Eur J Cancer 2020;130:228-240. «PMID: 32247260»PubMed
- Brown J, Naumann RW, Seckl MJ ym. 15 years of progress in gestational trophoblastic disease: Scoring, standardization, and salvage. Gynecol Oncol 2017;144(1):200-207. «PMID: 27743739»PubMed
