Takaisin Tulosta

Kystinen fibroosi (CF)

Lääkärin käsikirja
7.10.2025 • Viimeisin muutos 7.10.2025
Kirsi Malmivaara

Keskeistä

  • Koska Suomessa ei ole vastasyntyneiden seulontaa, kystinen fibroosi (cystic fibrosis, CF) on syytä muistaa diagnostisena vaihtoehtona
    • vastasyntyneillä, joilla todetaan mekoniumileus
    • huonosti menestyvillä vastasyntyneillä, joilla on huono painonnousu, ripulointia ja elektrolyyttihäiriöitä
    • lapsilla, joilla on hengitystieoireita, kuten toistuva limainen yskä ja hengitystieinfektiokierre.
  • Diagnoosi perustuu hikikokeeseen ja geenitutkimuksiin. Normaali hikikokeen tulos ei sulje pois CF:n mahdollisuutta.
  • Ulosteen elastaasin mittaaminen kertoo vain haiman eksokriinisestä vajaatoiminnasta. Normaali arvo ei sulje pois CF:n mahdollisuutta.
  • Hoito kuuluu CF:n hoitoon erikoistuneeseen yksikköön, ja kaikissa pahenemisvaiheissa on hyvä konsultoida CF:n hoitoon erikoistunutta lääkäriä.
  • Astmalääkkeet eivät kuulu CF:n hoitoon, ellei potilaalla ole myös diagnostisin kriteerein diagnosoitu astma.

Epidemiologia ja etiologia

  • Kystinen fibroosi on valkoisen väestön yleisin, resessiivisesti periytyvä, monia elimiä affisioiva aineenvaihduntatauti. Se aiheutuu kromosomissa 7 olevan CFTR-geenin (cystic fibrosis transmembrane conductance regulator) mutaatiosta.
    • Geeni koodaa kloridikanavaproteiinia, joka säätelee limakalvojen nestemäärää.
    • Sairautta aiheuttavia mutaatioita tunnetaan yli 2 000.
  • On arvioitu, että maailmanlaajuisesti yli 160 000 ihmistä sairastaa kystistä fibroosia.
  • Suomessa CF on harvinainen: ilmaantuvuus on n. 1:25 000 ja esiintyvyys 1:50 000. Maailmanlaajuisesti ilmaantuvuus vaihtelee; muissa länsimaissa se on selvästi Suomea suurempi, esim. Isossa-Britanniassa 1:2 500.

Patogeneesi

  • Kystisen fibroosin ilmenemismuoto vaihtelee geenimutaation tyypin mukaan. Geenivirheet jaetaan 6 ryhmään virheen aiheuttaman CFTR-kanavaproteiinin toiminnan häiriön mukaisesti.
    • Tyyppi 1: virheellinen stop-kodoni päättää ennenaikaisesti proteiinin tuotannon siten, että toimivaa CFTR-proteiinia ei valmistu lainkaan.
    • Tyyppi 2: proteiinin laskostuminen on poikkeavaa ja vain osa proteiinista päätyy solukalvolle, ja lisäksi kanavan toiminta on puutteellista.
    • Tyyppi 3: kanavaproteiini pääsee solukalvolle normaalisti, mutta proteiinin virheen vuoksi kanava ei aukea silloin, kun kloridi-ionien kuuluisi virrata ulos solusta.
    • Tyyppi 4: proteiini pääsee solukalvolle ja kanava aukeaa normaalisti, mutta proteiinin virheen vuoksi kanava ei kykene johtamaan ioneja lävitseen yhtä hyvin kuin normaalisti toimiva proteiini.
    • Tyyppi 5: proteiini sinänsä toimii solukalvolla normaalisti, mutta sen määrä on vähentynyt.
    • Tyyppi 6: proteiini päätyy normaalisti solukalvolle ja myös toimii normaalisti, mutta virheen vuoksi proteiini hajoaa pois kalvolta liian nopeasti.

Kliininen kuva

  • Taudin kliininen kuva riippuu mutaatiotyypistä ja potilaan iästä. Tyypeissä 1–3 taudinkuva on yleensä vaikeampi, ja tyypeissä 4–6 tauti saattaa olla lievempi.
  • Vastasyntyneillä mekoniumileus on CF:n tavallisin ensimmäinen ilmenemismuoto; se esiintyy 15–20 %:lla CF-potilaista. Toisaalta noin 80–90 %:lla vastasyntyneistä, joilla todetaan mekoniumileus, on taustalla CF.
  • Imeväisillä ja pikkulapsilla tyypillisiä oireita ovat huono painonnousu ja kasvu, rasvainen ripuli ja elektrolyyttiongelmat, toistuvat hengitystieinfektiot ja poikkeava hengitysteiden limaisuus infektioidenkin välissä.
  • Vanhemmilla lapsilla ja aikuisilla keuhko-oireet ovat CF:n yleisin ilmenemismuoto. Tyypillisiä oireita ovat pitkäaikainen limainen yskä, hengitysteiden poikkeava sitkeä limaisuus, obstruktiivinen hengitys, hengenahdistus, rasituksen siedon heikkeneminen sekä toistuvat bakteeri- ja sieni-infektiot keuhkoissa.
  • Liitännäissairauksista yleisin on haiman vajaatoiminta, jota maailmalla esiintyy 85 %:lla CF-potilaista, Suomessa 96 %:lla lapsipotilaista. Haiman vajaatoiminta aiheuttaa ravintoaineiden ja rasvaliukoisten vitamiinien imeytymishäiriön.
  • Muita liitännäissairauksia ovat maksasairaus (CF liver disease, CFLD), diabetes (CF-related diabetes, CFRD), nenän polypoosi ja toistuvat sivuontelotulehdukset, osteoporoosi, artriitti ja miehillä siementiehyiden puutteesta johtuva aspermia.

Diagnoosi

  • Hikikoe on tärkein diagnostinen koe. Hikikokeessa mitataan pilokarpiini-iontoforeesin jälkeen hien sähkönjohtokyky, joka kuvastaa hien elektrolyyttipitoisuutta, ja se ilmoitetaan elektrolyyttien kokonaispitoisuutena (mmol/l).
    • Pitoisuus alle 30 mmol/l tulkitaan normaaliksi.
    • 30–60 mmol/l on harmaalla alueella.
    • Yli 60 mmol/l on poikkeava.
    • Normaalikaan pitoisuus ei sulje kokonaan pois CF:n mahdollisuutta.
  • Geenitutkimuksessa etsitään kystiseen fibroosiin liittyviä mutaatioita. HUS Diagnostiikkakeskuksen geenitestissä on Euroopan 50 yleisintä mutaatiota. Monet kaupalliset testit löytävät huomattavasti suuremmat määrät mutaatioita.
  • Ulosteen elastaasin mittauksella määritetään CF:ään liittyvän haiman vajaatoiminnan mahdollisuus.

Hoito

  • CF:n hoito on muuttunut uusien lääkkeiden, modulaattoreiden, tulon myötä. Modulaattorit ovat täsmälääkkeitä, jotka pystyvät korjaamaan proteiinin synteesiä ja/tai lisäämään kanavan aktiivisuutta.
  • Suomessa hyväksytyt ja Kela-korvattavat CFTR-modulaattorit ovat ivakaftori (Kalydeco®), lumakaftori/ivakaftori (Orkambi®) ja eleksakaftori/tetsakaftori/ivakaftori (Kaftrio®). Näiden valinta perustuu mutaatioon ja potilaan ikään.
  • Keuhkosairauden hoito perustuu seuraaviin:
  • Muina hoitoina ovat haimaentsyymien korvaushoito (Creon®), A-, D-, E- ja K-vitamiinilisät ja tarvittaessa ravintolisät.
  • CF:ään liittyvän maksasairauden ensisijainen lääke on ursodeoksikoolihappo. Maksan toimintaa ja portahypertension aiheuttamia komplikaatiota seurataan, ja viimeisenä hoitovaihtoehtona on maksansiirto.
  • CF:ään liittyvän diabeteksen ensilinjan hoito on insuliini ja tyypillisiä tyypin 2 diabeteksen suun kautta otettavia lääkkeitä käytetään harvoin.
  • Hoito tulisi toteuttaa erikoistuneessa hoitopaikassa, jossa on käytettävissä moniammatillinen tiimi, johon kuuluvat lääkärien lisäksi CF-hoitaja, fysioterapeutti, ravitsemusterapeutti ja sosiaalityöntekijä tai psykologi.

Ennuste

  • Elinajan odote muuttuu koko ajan modulaattoriaikakaudella. Maailmanlaajuisen CF-säätiön potilasrekisterin mukaan vuonna 2017 Yhdysvalloissa CF-potilaan elinajan odote oli 44 vuotta. Nyt esim. Yhdysvalloissa vuonna 2020 syntyneiden lasten elinajan odote on 66 vuotta. Sama suuntaus on kaikissa kehittyneissä maissa.
  • Valitettavasti edelleen osa mutaatiosta on modulaattoreiden ulottumattomisssa. Maailmanlaajuisesti n. 10 % potilaista ei hyödy tämän hetkisistä uusista lääkkeistä. Lääkkeiden korkea hinta rajoittaa myös saatavuutta.

Kirjallisuutta

  1. Southern KW, Addy C, Bell SC, et al. Standards for the care of people with cystic fibrosis; establishing and maintaining health. J Cyst Fibros 2024;23(1):12-28 «PMID: 38129255»PubMed
  2. Marcus A. Mall and J. Stuart Elborn (toim.). Cystic fibrosis. ERS Monograph. European Respiratory Society, 2014. DOI 10.1183/1025448x.erm6414. «https://books.ersjournals.com/content/cystic-fibrosis»1