Takaisin Tulosta

Systiserkoosi

Lääkärin käsikirja
7.7.2021 • Viimeisin muutos 9.7.2018
Heli Siikamäki

Aiheuttaja

  • Taenia solium eli väkäsellinen (sian) kapea heisimato

Esiintyminen

  • Endeeminen alueilla, joilla syödään paljon sianlihaa, erityisesti Aasiassa, Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa

Tarttuminen

  • Taenia soliumin munia joutuu ruuansulatuskanavaan joko omasta tai toisen ihmisen ulosteesta. Munista vapautuvat toukat tunkeutuvat sisäelimiin ja koteloituvat kudoksiin.

Merkitys maailmanlaajuisesti

  • Aiheuttaa 30 % kaikista epilepsiatapauksista Afrikassa ja Aasiassa.

Merkitys Suomessa

  • Yksittäisiä tapauksia todetaan vuosittain maahanmuuttajilla tai endeemisellä alueella oleskelleilla.

Oireet

  • Oireet ilmenevät aikaisintaan kuukausien, aivo-oireet yleensä 2–8 v:n kuluttua, ja ne voivat ilmaantua jopa 30 v tartunnasta.
  • Oireet riippuvat kohde-elimestä. Systiserkus-rakkuloita muodostuu tyypillisimmin ihoon, lihaksiin, sisäelimiin ja keskushermostoon. Kohde-elimenä voi olla myös silmä tai sydän.
  • Keskushermoston infektiossa päänsärky, epilepsia ja hemipareesi ovat yleisimpiä oireita, mutta esim. näköhäiriöt, psykoosi tai henkinen taantuminen ovat mahdollisia.

Diagnoosi

  • Pään tietokonetomografia- tai magneettikuvauksessa tyypillinen löydös on yksi tai useampi alle 2 cm:n läpimittainen varjoaineella latautumaton pyöreähkö leesio, joka on osin täyttynyt nesteellä ja voi olla kalkkeutunut.
  • Eosinofilia on mahdollista.
  • Vasta-ainetutkimuksesta voi olla hyötyä diagnoosin varmentamisessa. Negatiiviset vasta-aineet eivät sulje pois systiserkoosin mahdollisuutta.
  • Lihasten ja ihon kalkkeutuneet kystat näkyvät natiiviröntgenkuvissa.
  • Jos systiserkus-rakkula sijaitsee ihon alla, se voidaan poistaa kirurgisesti ja tunnistaa histologisesti.
  • T. soliumin munien tai segmenttien löytyminen ulosteesta tukee diagnoosia, mutta usein munia ei löydy.
  • Jos biopsia on mahdollinen, epäselvissä tapauksissa biopsiasta tehtävä histopatologinen tutkimus tai PCR-analyysi varmentaa diagnoosin.

Hoito ja ennuste evd

  • Hoito on keskitetty Suomessa yliopistosairaaloihin taudin harvinaisuuden takia.
  • Hoito riippuu leesioiden sijainnista ja aktiivisuudesta. Vaihtoehtoina ovat pelkkä seuranta, epilepsialääkitys, spesifinen lääkitys tai kirurgia.
  • Jos spesifiseen lääkehoitoon päädytään, käytetään albendatsolia joko yksin tai yhdistettynä pratsikvanteliin (erityislupavalmisteita).
  • Hoidon komplikaationa voi kehittyä aivopöhö, jonka ehkäisyyn käytetään aina glukokortikoideja spesifisen lääkehoidon yhteydessä.

Ehkäisy

  • Hyvä lihantarkastuskäytäntö, elintarvikehygienia, sianlihan riittävä kypsentäminen ja vihannesten peseminen
  • Systiserkoosipotilaan lähipiirin ulostenäytteiden tutkiminen, jotta mahdollinen aikuisen madon kantaja saadaan hoidettua

Kirjallisuutta

  1. Garcia HH, Nash TE, Del Brutto OH. Clinical symptoms, diagnosis, and treatment of neurocysticercosis. Lancet Neurol 2014;13(12):1202-15. «PMID: 25453460»PubMed
  2. Garcia HH, Gonzales I, Lescano AG ym. Efficacy of combined antiparasitic therapy with praziquantel and albendazole for neurocysticercosis: a double-blind, randomised controlled trial. Lancet Infect Dis 2014;14(8):687-95. «PMID: 24999157»PubMed