Takaisin Tulosta

Leishmaniaasit

Lääkärin käsikirja
7.7.2021 • Viimeisin muutos 2.7.2021
Heli Siikamäki

Aiheuttaja

  • Leishmania-siimaeläimet

Esiintyminen

  • Iholeishmaniaasi
    • Välimerta ympäröivät maat, Aasia, Afrikka, Väli- ja Etelä-Amerikka
  • Limakalvo- ja iholeishmaniaasi eli mukokutaani leishmaniaasi
    • Etelä- ja Väli-Amerikka
    • 90 % kaikista tapauksista 4 maassa: Bolivia, Brasilia, Peru ja Etiopia
  • Viskeraalinen leishmaniaasi (kala-azar)
    • Välimeren alue (endeeminen Espanjan itärannikolla), Aasia, Afrikka, Etelä- ja Väli-Amerikka

Tarttuminen

  • Tartuntaa levittävät hietasääsket, jotka elävät ihmisasumusten lähellä ja imevät verta öisin.
  • Tartunnan lähteenä ovat leishmanialajista riippuen koirat, jyrsijät, ihmiset tai muut eläimet.

Merkitys maailmanlaajuisesti

  • Esiintyy 4 mantereella. Endeeminen 98 maassa, joista suurin osa on kehitysmaita.
  • Viskeraalinen leishmaniaasi: vuosittain 50–90 000 uutta tapausta, > 20 000 kuolemaa, epidemioita
  • Iholeishmaniaasi: 700 000–1 000 000 uutta tapausta/vuosi

Merkitys Suomessa

  • Iholeishmaniaasitapauksia on todettu vuosittain matkailijoilla ja maahanmuuttajilla.

Oireet

  • Kaikki tartunnan saaneet eivät saa oireita.
  • Iholeishmaniaasissa ilmaantuu hietakärpäsen puremakohtaan viikkojen tai kuukausien inkubaatioajan jälkeen kutiava näppy. Se laajenee kraatterimaiseksi pyöreäksi vallireunaiseksi haavaumaksi, jonka pohjalla on granulaatiota ja eritettä. Haavauma paranee muutaman vuoden sisällä, mutta jättää arven.
  • Mukokutaani leishmaniaasi alkaa kasvojen alueen iholeesiolla, joka paranee. Kuukausien tai vuosien kuluttua ilmaantuu limakalvohaavaumia, jotka voivat tuhota kokonaan nenän väliseinän sekä suun ja nenän pehmeät osat.
  • Viskeraalisen leishmaniaasin itämisaika on tavallisesti 3–8 kk, mutta voi vaihdella 3 viikosta 2 vuoteen. Tyypillisiä oireita ovat kuumeilu ja laihtuminen. Muita oireita voivat olla ripuli, tummat ihopigmentaatiot ja verenvuoto-oireet. Löydöksistä tavallisimpia ovat imusolmukkeiden, maksan ja pernan suureneminen sekä pansytopenia ja hypergammaglobulinemia.
    • Viskeraalinen leishmaniaasi voi puhjeta jopa vuosikymmeniä tartunnan jälkeen, jos kehittyy immuunipuutos. Oireet voivat olla vakavia tai epätyypillisiä. Viskeraalinen leishmaniaasi on merkittävä HIV-infektioon liittyvä opportunistinen infektio.

Diagnoosi

  • Iholeishmaniaasissa ja mukokutaanissa leishmaniaasissa otetaan biopsia tai kudosraaputusnäyte leesion reunasta.
  • Viskeraalisessa leishmaniaasissa otetaan tavallisesti luuydinnäyte.
  • Mainituista näytteistä tehdään värjäys- ja PCR-tutkimukset.
  • PCR-menetelmä on herkempi kuin värjäys ja antaa myös leishmanialajin, millä on merkitystä iholeishmaniaasin hoidon valinnassa.
  • Viskeraalisessa leishmaniaasissa voidaan todeta yleensä myös vasta-aineita seerumissa.

Hoito ja ennuste evd

  • Hoito on keskitetty Suomessa yliopistosairaaloihin taudin harvinaisuuden takia.
  • Iholeishmaniaasi hoidetaan pienkirurgisesti tai lääkkeillä (leishmanialajista riippuen pentavalentti antimoni, liposomaalinen amfoterisiini B, pentamidiini tai imidatsolijohdokset). Amerikan mantereelta saatu iholeishmaniaasi on pääsääntöisesti hoidettava systeemisellä lääkityksellä, koska on riski mukokutaanisen leishmaniaasin kehittymisestä.
  • Viskeraalinen leishmaniaasi johtaa hoitamattomana usein kuolemaan. Hoitona on liposomaalinen amfoterisiini B tai pentavalentit antimoniyhdisteet.
  • Mukokutaanin leishmaniaasin hoito on periaatteessa samanlainen kuin viskeraalisessa leishmaniaasissa.
  • Vaste lääkehoitoon on hyvä, mutta mukokutaani leishmaniaasi on vaikeimmin parannettavissa.

Ehkäisy yksilötasolla

  • Rokotteita tai lääkeprofylaksia ei ole.
  • Suojautuminen hietasääskiltä: ulkona oleskelun välttäminen pimeällä, suojaava vaatetus, hyönteiskarkote paljaalla iholla, hyönteismyrkyllä käsitelty vuodeverkko. Pienen kokonsa takia hietasääski pääsee käsittelemättömän verkon läpi.

Kirjallisuutta

  1. Copeland NK, Aronson NE. Leishmaniasis: treatment updates and clinical practice guidelines review. Curr Opin Infect Dis 2015;28(5):426-37. «PMID: 26312442»PubMed
  2. Showler AJ, Boggild AK. Cutaneous leishmaniasis in travellers: a focus on epidemiology and treatment in 2015. Curr Infect Dis Rep 2015;17(7):489. «PMID: 26031962»PubMed
  3. Blum J, Buffet P, Visser L ym. LeishMan recommendations for treatment of cutaneous and mucosal leishmaniasis in travelers, 2014. J Travel Med 2014;21(2):116-29. «PMID: 24745041»PubMed
  4. Mansueto P, Seidita A, Vitale G ym. Leishmaniasis in travelers: a literature review. Travel Med Infect Dis 2014;12(6 Pt A):563-81. «PMID: 25287721»PubMed
  5. Murray HW. Leishmaniasis in the United States: treatment in 2012. Am J Trop Med Hyg 2012;86(3):434-40. «PMID: 22403313»PubMed