Edunvalvonta

Edunvalvojan määrääminen

• Edunvalvontaa ei tarvitse henkilö, joka on järjestänyt asioidensa hoidon etukäteen esim. edunvalvontavaltuutuksella «Edunvalvontavaltuutus»1.
  • Mikäli potilas ymmärtää edunvalvontavaltuutuksen merkityksen, häntä on hyvä kannustaa ja ohjata sen tekemiseen. Tekemällä edunvalvontavaltuutuksen voi välttää edunvalvonnan.
• Edunvalvoja voidaan määrätä henkilölle, joka ei sairauden, henkisen toiminnan häiriintymisen, heikentyneen terveydentilan tai muun vastaavan syyn vuoksi kykene valvomaan etuaan taikka huolehtimaan itseään tai varallisuuttaan koskevista asioista. Henkilöllä on myös oltava asioita, jotka vaativat hoitoa eivätkä tule asianmukaisesti hoidetuiksi muulla tavoin.
• Pelkkä lääketieteellinen diagnoosi ei riitä edunvalvojan määräämiseen.
• Edunvalvojan määrääminen on viimesijainen vaihtoehto turvata potilaan etuja.
• Jos potilas vastustaa edunvalvojan määräämistä, edunvalvoja voidaan kuitenkin määrätä, jos vastustamiselle ei hänen tilansa ja edunvalvonnan tarve huomioon ottaen ole riittävää aihetta.
• Moni ikääntynyt saattaa muistella aiemman lainsäädännön mukaisia käsitteitä: uskottu mies, virkaholhooja ja holhottava. Nykyisin puhutaan kuitenkin edunvalvonnasta, yleisestä edunvalvojasta ja päämiehestä.

Prosessi edunvalvojan määräämiseksi

• Jos mahdollista, selvitetään ensin, voiko potilaan asioita hoitaa kevyemmillä vaihtoehdoilla. Esim. jos potilas on riittävän oikeustoimikelpoinen tekemään edunvalvontavaltuutuksen, ohjataan hänet sen tekemiseen. Näin potilas voi välttää edunvalvonnan.
• Prosessi ei ole yleensä nopea.
• Prosessi käynnistyy joko hakemuksella tai ilmoituksella, joiden tekemiseen löytyy Digi- ja väestötietoviraston verkkosivuilta omat lomakepohjansa «https://dvv.fi/lomakkeet»3.
• Ilmoitus edunvalvonnan tarpeesta: Digi- ja väestötietovirastoon voi tehdä ilmoituksen edunvalvonnan tarpeessa mahdollisesti olevasta henkilöstä «https://dvv.fi/documents/16079645/21339572/Ilmoitus+edunvalvonnan+tarpeessa+ilmeisesti+olevasta+henkilöstä.pdf/c0c3b1b4-693a-740b-3231-8fbf71d241af/Ilmoitus+edunvalvonnan+tarpeessa+ilmeisesti+olevasta+henkilöstä.pdf?t=1671183511537»4, mikä on yleisin tapa käynnistää edunvalvontaprosessi.
  • Oikeus ilmoituksen tekemiseen on myös sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöllä salassapitovelvollisuuden estämättä. Usein ilmoittajana on joku edunvalvonnan tarpeessa olevan läheisistä, joka on havainnut, ettei asioiden hoito ei enää muulla tavoin järjesty.
  • Ilmoituksen saavuttua Digi- ja väestötietovirasto selvittää edunvalvonnan tarpeen ja mm. pyytää lääkärinlausuntoa «»1 asiassa ja kuulee asianosaisia.
• Hakemus: Henkilö, joka katsoo itse tarvitsevansa edunvalvojaa ja ymmärtää asian merkityksen sekä pyytää, että tietty henkilö määrättäisiin hänen edunvalvojakseen, voi tehdä hakemuksen Digi- ja väestötietovirastoon tai suoraan käräjäoikeuteen edunvalvojan määräämiseksi.
  • Edunvalvojan määräämistä koskevan hakemuksen voivat tehdä myös edunvalvonnan tarpeessa olevan henkilön läheiset, mutta jos joku muu kuin edunvalvontaa tarvitseva henkilö itse tekee hakemuksen, täytyy hakemus toimittaa suoraan käräjäoikeuteen.
  • Hakemuksen liitteeksi hakija pyytää itse lääkärinlausuntoa «»1 edunvalvonnan tarpeestaan.
• Jos kyseessä on edunvalvonnan tarpeessa olevan henkilön oma hakemus, jonka merkityksen hän ymmärtää, eikä hän vastusta edunvalvontaa ja pyytää, että tietty henkilö määrättäisiin hänen edunvalvojakseen, voi Digi- ja väestötietovirasto tehdä asiassa päätöksen.
• Mikäli prosessi on käynnistynyt ilmoituksella ja Digi- ja väestötietovirasto toteaa selvityksensä perusteella edunvalvonnan olevan tarpeen, tekee Digi- ja väestötietovirasto holhousviranomaisena hakemuksen käräjäoikeuteen. Tällöin käräjäoikeus tekee päätöksen edunvalvojan määräämisestä.
• Käräjäoikeus tekee päätöksen myös silloin, kun edunvalvonnan tarpeessa oleva tai hänen omaisensa on toimittanut hakemuksen sinne suoraan.
• Edunvalvontamääräys voi olla voimassa toistaiseksi tai määräajan.

Edunvalvojan tehtävät

• Edunvalvojana voi toimia lähiomainen, muu sukulainen, luotettu henkilö tai yleinen edunvalvoja, joka hoitaa edunvalvojan tehtävää virkansa puolesta.
  • Usein edunvalvojaksi määrätään joku läheisistä.
  • Yleiset edunvalvojat työskentelevät yleensä oikeusaputoimistossa, mutta yleinen edunvalvonta voi olla hankittu myös ostopalveluna.
• Edunvalvojan toimivalta hoitaa päämiehen asioita on määritelty Digi- ja väestötietoviraston tai käräjäoikeuden päätöksessä. Edunvalvoja ei siis automaattisesti saa toimia päämiehensä puolesta kaikissa mahdollisissa asioissa.
• Useimmiten edunvalvoja määrätään päämiehensä taloudellisten asioiden hoitoa varten. Edunvalvojalla saa tällöin mm. tilinkäyttöoikeudet päämiehen tileihin.
  • Edunvalvojalla on oikeus käyttää päämiehensä varoja vain päämiehen edun mukaisesti, ja hänen on pidettävä huolta myös siitä, että päämies saa varoistaan riittävästi rahaa henkilökohtaisiin menoihinsa (= päämiehen käyttövarat).
  • Edunvalvojalla ei ole oikeutta lahjoittaa päämiehensä omaisuutta.
• Edunvalvojan tulee huolehtia myös siitä, että hänen päämiehelleen järjestetään asianmukainen hoito, huolenpito ja kuntoutus.
  • Edunvalvojan tehtäviin ei kuulu päämiehen fyysinen hoitaminen.
  • On kuitenkin mahdollista, että edunvalvoja määrätään päättämään päämiehensä sairaan- tai terveydenhoitoon liittyvistä asioita, mutta tämä on harvinaista.
• Edunvalvojan tehtävä voidaan myös määrittää koskemaan vain tiettyä oikeustoimea, omaisuutta tai asiaa, kuten esim. kiinteistökauppaa tai perinnönjakoa, jos se riittää päämiehen etujen valvomiseksi.
• Digi- ja väestötietoviraston ylläpitämästä holhousasioiden rekisteristä voi tarkistaa, onko potilaalle määrätty edunvalvoja, kuka hänen edunvalvojansa on ja mitkä ovat edunvalvojan tehtävät.
• Edunvalvoja on salassapitovelvollinen.

Toimintakelpoisuuden rajoittaminen ja vajaavaltaiseksi julistaminen

• Toimintakelpoisuuden rajoittaminen: Joissakin tilanteissa on tarpeen – edunvalvojan määräämisen lisäksi – rajoittaa henkilön oikeutta määrätä taloudellisista asioistaan, mikä voidaan tehdä vain tuomioistuimen päätöksellä. Henkilö ei voi tehdä pätevästi päätöksiä sellaisista asioista, joiden osalta hänen toimintakelpoisuuttaan on rajoitettu.
  • Tuomioistuin voi päätöksellään täten rajoittaa henkilön oikeudellista kelpoisuutta. Lääkäri, muu hoitohenkilöstö tai omaiset eivät voi rajoittaa henkilön oikeudellista kelpoisuutta.
  • Pelkkä edunvalvontapäätös ei rajoita henkilön oikeudellista kelpoisuutta.
• Vajaavaltaiseksi julistaminen: Viimesijaisena keinona henkilö voidaan julistaa vajaavaltaiseksi, mikä on henkilön toimintakelpoisuuden rajoittamisen äärimmäinen muoto ja nykyään erittäin harvinaista.
  • Vajaavaltaiseksi julistamisen edellytyksenä on aina se, että edunvalvojan määräämisellä ja toimintakelpoisuuden osittaisella rajoittamisella ei voida riittävästi suojata kyseessä olevan henkilön etuja.
  • Vajaavaltaiseksi julistetun tekemät oikeustoimet eivät sido häntä.
  • Henkilön tekemä oikeustoimi voidaan myös jälkikäteen julistaa tuomioistuimen päätöksellä pätemättömäksi, vaikkei hänen toimintakelpoisuuttaan ole rajoitettu eikä häntä ole julistettu vajaavaltaiseksi. Tällöin on osoitettava, ettei hän tosiasiassa kyennyt ymmärtämään tekemänsä oikeustoimen merkitystä. Oikeustoimen julistaminen pätemättömäksi edellyttää yleensä kanteen nostamista.

Edunvalvojan valvonta

• Digi- ja väestötietovirasto valvoo edunvalvojien toimintaa mm. tarkastamalla tilit ja myöntämällä luvat tärkeimpiin oikeustoimiin.
• Tehtävänsä alussa edunvalvojan on annettava Digi- ja väestötietovirastolle ns. omaisuusluettelo.
• Edunvalvojan on pidettävä kirjaa päämiehen varoista ja veloista sekä vuoden tapahtumista. Kirjanpito vuoden tapahtumista, eli vuositili, tarkistetaan vuosittain Digi- ja väestötietovirastossa. Lisäksi tehtävän päättyessä edunvalvojan on toimitettava päätöstili Digi- ja väestötietovirastoon.
• Jos edunvalvojan huomataan toimivan vilpillisesti tai muuten päämiehen etujen vastaisesti, voidaan edunvalvojaa vaihtaa. Jos lääkäri tai muu henkilökunta huomaa edunvalvojan toimivan päämiehen etujen vastaisesti, voi asiasta salassapitovelvollisuuden estämättä ilmoittaa Digi- ja väestötietovirastoon.

Lääkärinlausunto edunvalvonta-asiassa

• Useimmiten lääkärinlausuntoa edunvalvonta-asiassa pyytää Digi- ja väestötietovirasto sen jälkeen, kun ilmoitus edunvalvonnan tarpeessa olevasta henkilöstä on saapunut Digi- ja väestötietovirastoon.

Lausuntopohja edunvalvonta-asioihin kehitettiin Suomen muistiasiantuntijat ry:n Muistisairaan ihmisen edunvalvonta yhteistyönä -projektissa 2013–2016. Lausuntopohja on laadittu STM:n määräyksen 1999:51 pohjalta. Lausuntopohjien päivittämisestä vastaa Digi- ja väestötietovirasto. Lausuntopohjat ovat saavutettavuusdirektiivin mukaisia.