Takaisin Tulosta

Lasiaisirtauma

Lääkärin käsikirja
1.3.2023 • Viimeisin muutos 1.3.2023
Martti Ilvesmäki

Keskeistä

  • Oireinen lasiaisirtauma on hyvin tavallinen, useimmiten vaaraton ja ohimenevä ilmiö keski-iän ohittaneilla.
  • Potilaan näkökenttään ilmaantuu katseen mukana liikkuvia heiluvia varjoja tai roskia, joiden läpi näkee.
  • Selvät lasiaisirtauman oireet ovat aihe silmälääkärin tutkimukseen viikon kuluessa sen varmistamiseksi, ettei irtauma ole aiheuttanut komplikaatioita, kuten lasiaisverenvuotoa tai verkkokalvoreikää.
  • Silmälääkärin tutkimus on tarpeen vuorokauden kuluessa, jos oireisen silmän näkö on selvästi huonontunut, näkökentässä on läpinäkymätön varjo tai potilas kuvaa oiretta ”nokisateeksi”.

Syyt

  • Lasiaisen takaosa irtoaa verkkokalvon pinnasta. Kyseessä on normaali ikääntymiseen liittyvä muutos, kun lasiainen iän myötä kutistuu.
  • Ilmaantuu tavallisimmin yli 60-vuotiaille, mutta likitaittoisilla tai esim. silmään kohdistuvan vamman tai leikkauksen seurauksena voi ilmetä nuorempanakin.

Oireet

  • Voi olla oireeton, varsinkin jos irtoaminen tapahtuu vähitellen.
  • Äkillisessä lasiaisirtaumassa potilas kuvailee heiluvia varjoja, liikkuvia roskia tai samentumia näkökentässä. Muutokset liikkuvat katseen mukana, ja potilas näkee niiden läpi.
  • Lasiaisirtaumaan ei liity kipua.
  • Jos lasiainen irrotessaan vetää verkkokalvoa, potilas näkee valonvälähdyksiä, jotka tavallisesti voimistuvat pimeään mentäessä. Veto voi aiheuttaa verkkokalvorepeämän ja edelleen verkkokalvon irtauman.
    • Verkkokalvon irrotessa näkökenttään ilmaantuu varjo, jonka läpi potilas ei näe.
    • Oireisista lasiaisirtaumista n. 10–15 %:ssa löytyy verkkokalvoreikä.
  • Verisuonirepeämä voi aiheuttaa lasiaisverenvuodon, jota potilas kuvailee usein ”nokisateena”. Runsas vuoto heikentää näöntarkkuutta.

Diagnoosi

  • Huolellinen anamneesi
  • Silmien tutkiminen; näkö erikseen molemmista silmistä kaukolaseja käyttäen
  • Runsaampi lasiaisverenvuoto näkyy punaheijasteessa ja verkkokalvon irtauma ilmenee sormiperimetriassa.
  • Silmälääkärin tutkimus on tehtävä vuorokauden kuluessa, jos oireisen silmän näkö on selvästi huonontunut, potilas näkee ”nokisadetta” tai näkökentässä on läpinäkymätön varjo.
  • Oireinen lasiaisirtauma vaatii silmälääkärin tutkimuksen viikon kuluessa, paitsi jos oireena on alle kuukauden näkynyt yksittäinen liikkuva roska ilman muita oireita, jolloin tutkimus tehdään kuukauden kuluessa.
  • Erotusdiagnoosi

Hoito ja seuranta

  • Lasiaisirtauma sinänsä ei vaadi hoitoa, kun silmälääkäri on varmistanut, ettei se ole aiheuttanut komplikaatioita.
  • Oireet lievittyvät vähitellen kuukausien kuluessa, kun lasiainen irtoaa kokonaan. Näkökenttään voi jäädä pieniä liikkuvia varjostumia tai roskia pysyvästikin, mutta harvoin ne haittaavat näkemistä.
  • Jos verkkokalvo on kiinni eikä siinä ole reikiä, ei tarvita rutiinikontrolleja. Potilas ottaa yhteyttä hoitavaan silmälääkäriin, jos oireet pahenevat.
  • Silmälääkärin kontrolli kuukauden kuluttua on tarpeen, jos
    • potilaalla on aiemmin ollut verkkokalvon repeämä tai verkkokalvon irtauma
    • kyseessä on potilaan ainoa näkevä silmä
    • lasiaisessa on todettu pigmenttisoluja tai verta tai verkkokalvolla verenpurkaumia.
  • Jos valonvälkkeet lisääntyvät tai näkökenttään laskeutuu verho jostakin suunnasta, on syytä ottaa yhteys silmälääkäriin vuorokauden kuluessa.

Kirjallisuutta

  1. Gishti O, van den Nieuwenhof R, Verhoekx J ym. Symptoms related to posterior vitreous detachment and the risk of developing retinal tears: a systematic review. Acta Ophthalmol 2019;97(4):347-352. «PMID: 30632695»PubMed
  2. Talvensaari K, Uusitalo M. Lasiaisirtauma - liikkuvia roskia ja salamointia silmässä. Duodecim 2015;131:2363–6 «Lasiaisirtauma - liikkuvia roskia ja salamointia silmässä (24/2015)»4
  3. de Smet MD, Gad Elkareem AM, Zwinderman AH. The vitreous, the retinal interface in ocular health and disease. Ophthalmologica 2013;230(4):165-78. «PMID: 23989078»PubMed