Takaisin Tulosta

Muistisairauksien riskitekijät ja ennaltaehkäisy

Lääkärin käsikirja
27.6.2025 • Viimeisin muutos 27.6.2025
Miia Kivipelto ja Tiia Ngandu

Keskeistä

  • Muistisairaudet, näistä yleisimpänä Alzheimerin tauti (AT), kehittyvät useimmiten ympäristön ja perimän yhteisvaikutuksesta.
  • AT on monitekijäinen sairaus, jonka taustalla on useita sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöitä sekä elintapatekijöitä, kuten kohonnut verenpaine ja veren suurentunut kolesterolipitoisuus, diabetes, alkoholin käyttö, tupakointi, liikunnan puute ja ylipaino. Näihin tekijöihin voidaan vaikuttaa elintavoilla ja riskitekijöiden hyvällä hoidolla.
  • On arvioitu, että ainakin 45 % muistisairauksista liittyisi muokattavissa oleviin tekijöihin ja saattaisi siten olla ehkäistävissä.

Riski- ja suojaavat tekijät

  • Tärkein muistisairauksien riskitekijä on ikä.
  • Monet sydän- ja verisuonisairauksiin sekä elintapoihin liittyvät riskitekijät ovat tärkeitä myös muistisairauksille.
    • Muistisairauksien riskiä lisäävät muun muassa:
      • aivoverenkiertosairaus
      • keski-iän korkea verenpaine
      • keski-iän korkea kolesteroli
      • keski-iän lihavuus
      • diabetes ja lievemmät glukoosiaineenvaihdunnan häiriöt
      • runsas alkoholinkäyttö
      • tupakointi
      • masennus
      • pään vammat.
    • Aivoja suojaavat
      • korkea koulutus
      • liikunta
      • aktiivinen elämäntyyli (tiedonkäsittelyn ja sosiaalisen vuorovaikutuksen aktiivisuus)
      • terveellinen ravitsemussuositusten mukainen ruokavalio (suosien kasvikunnan tuotteita, tyydyttymättömien rasvojen, täysjyväviljatuotteiden ja kalan käyttöä)
      • B-ryhmän vitamiinit (erityisesti folaatti ja B12-vitamiini), antioksidantit (E-vitamiini), D-vitamiini.
        • Tieto on saatu väestötutkimuksista joko ravinnonsaannista tai verestä mitatuista vitamiinitasoista (vitamiinivalmisteiden käyttöä koskevissa tutkimuksissa hyötyä ei ole osoitettu).
  • Liikunnalla ja terveellisellä ruokavaliolla on itsessään aivoja suojaavia vaikutuksia, mutta samalla ne vaikuttavat myös muihin riskitekijöihin ja voivat niiden kautta vähentää muistisairauden riskiä.
  • Osasta riskitekijöitä näyttö on vielä vähäisempää: pitkäaikainen stressi, yksinäisyys, erilaiset sairaudet, kuten sepelvaltimotauti, sydäninfarkti, keuhkosairaudet, uniapnea, eräät infektiot, kuulon ja näön heikentymät, sekä ilmansaasteet on yhdistetty lisääntyneeseen muistisairauksien riskiin.
  • Kohonneen verenpaineen lääkehoito on yhteydessä vähäisempään riskiin.
  • Hormonikorvaushoito, tulehduskipulääkkeet ja statiinit ovat väestötutkimusten perusteella vaikuttaneet vähentävän muistisairauden riskiä, mutta kokeellisissa asetelmissa suojaavaa vaikutusta ei ole havaittu «Statins appear not to be effective in preventing Alzheimer’s disease or dementia given in late life to individuals at risk of vascular disease.»B.

Riskitekijöiden merkitys elämänkaaren aikana

  • Alzheimerin tautiin liittyvät muutokset aivoissa alkavat kehittyä jo kymmeniä vuosia ennen kuin itse sairaus voidaan todeta.
  • Riskitekijöiden hallinta on tärkeää koko elämänkaaren ajan.
  • Keski-iän kohonnut verenpaine, kohonnut kolesterolitaso ja lihavuus altistavat muistisairauksille myöhemmällä iällä.
  • Iäkkäillä henkilöillä (> 75 v) tehdyissä tutkimuksissa on havaittu, että matala verenpaine, painoindeksi ja matala kolesterolitaso ovat yhteydessä muistisairauden ilmenemiseen (ns. käänteinen kausaliteetti).
  • Diabetes lisää muistisairauden riskiä koko elämänkaaren ajan.
  • Liikunta pienentää riskiä sekä keski-iässä että iäkkäänä.
  • Iäkkäillä henkilöillä riittävän ravinnonsaannin turvaaminen ja tahattoman painonlaskun ehkäisy on tärkeää.

Muistisairauden riskimittari

  • Mittari on tarkoitettu 39–64-vuotiaille, ja se arvioi muistisairauteen sairastumisen riskiä seuraavan 20 v:n aikana.
  • Mittari huomioi useita muistisairauden riskitekijöitä, ja testistä saatu kokonaispistemäärä kertoo, mikäli riski sairastua muistisairauteen on kohonnut.
Taulukko 1. Muistisairauden riskimittari
RiskitekijäPisteet
Ikä
  1. < 47 v
  2. 47–53 v
  3. > 53 v
  1. 0
  2. 3
  3. 4
Sukupuoli
  1. Nainen
  2. Mies
  1. 0
  2. 1
Koulutus
  1. > 10 v
  2. 7–9 v
  3. < 7 v
  1. 0
  2. 2
  3. 3
Systolinen verenpaine
  1. ≤ 140 mmHg
  2. > 140 mmHg
  1. 0
  2. 2
Kokonaiskolesteroli
  1. ≤ 6.5 mmol/l
  2. > 6.5 mmol/l
  1. 0
  2. 2
Painoindeksi (BMI)
  1. ≤ 30 kg/m²
  2. > 30 kg/m²
  1. 0
  2. 2
Liikunta
  1. Aktiivinen
  2. Ei-aktiivinen
  1. 0
  2. 1
KokonaispisteetRiski
  1. 0–5
  2. 6–7
  3. 8–9
  4. 10–11
  5. 12–15
  1. 1.0 %
  2. 1.9 %
  3. 4.2 %
  4. 7.4 %
  5. 16.4 %

Perimän ja elintapojen yhteisvaikutus

  • AT:n alttiusgeenin apolipoproteiini E (APOE) ε4 -alleelin kantajilla on n. kaksin-kolminkertainen riski sairastua AT:hen.
  • APOE ε4 -geenimuoto on n. kolmasosalla suomalaisista.
  • Useiden elintapatekijöiden (esim. tupakointi, vähäinen fyysinen aktiivisuus, runsas alkoholinkäyttö ja runsas tyydyttyneiden rasvahappojen saanti) on todettu nostavan muistisairauksien ja AT:n riskiä erityisesti näillä geneettisesti alttiilla henkilöillä.
  • On mahdollista, että APOE ε4 -kantajat hyötyisivät terveellisistä elintavoista enemmän kuin APOE ε4 -negatiiviset henkilöt.

Muistisairauksien ennaltaehkäisy

  • Muistisairauksia voidaan todennäköisesti ehkäistä tai sairastumista viivästyttää vaikuttamalla tunnettuihin riskitekijöihin.
  • Suomalainen FINGER-tutkimus on kansainvälisesti ensimmäinen muistisairauksien ehkäisyyn pyrkivä laaja ja pitkäkestoinen tutkimus, jossa vaikutetaan useisiin riskitekijöihin samanaikaisesti. FINGER-tutkimuksen ensimmäiset tulokset osoittavat, että kiinnittämällä monipuolisesti huomiota terveelliseen ruokavalioon, liikuntaan, muistiharjoitteluun sekä sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöiden hallintaan voidaan parantaa iäkkäiden henkilöiden muisti- ja ajattelutoimintoja.
  • Elintapainterventiota voi soveltaa ja se voi olla hyödyllinen kognitiiviselle toimintakyvylle myös varhaista AT:tä sairastavilla.
  • Useita laajoja ja pitkäkestoisia monitekijäisiä interventiotutkimuksia on meneillään.

Avainasioita

  • Kaikkien riskitekijöiden tunnistaminen ja niiden hyvä hoito
  • Sydänterveydestä huolehtiminen
  • Säännöllinen liikunta
  • Ravitsemussuositusten mukainen ruokavalio
  • Tiedonkäsittelyn harjoittelu, mieluiten hieman haastavia ja vaihtelevia tehtäviä, sosiaalinen aktiivisuus

Keinoja

  • Yksilöllinen räätälöinti (huomioidaan mahdolliset sairaudet ja toiminnanrajoitteet sekä mieltymykset)
  • Säännöllinen seuranta, kannustava asenne
  • Ryhmätoiminta motivoi elämäntapamuutoksiin (ravitsemusryhmät, liikuntaryhmät).
  • Pitkäkestoinen ja tehokas ohjelma pysyvien tuloksien saavuttamiseksi

Kirjallisuutta

  1. Livingston G, Huntley J, Liu KY, ym. Dementia prevention, intervention, and care: 2024 report of the Lancet standing Commission. Lancet 2024;404(10452):572-628 «PMID: 39096926»PubMed
  2. Thunborg C, Wang R, Rosenberg A, ym. Integrating a multimodal lifestyle intervention with medical food in prodromal Alzheimer's disease: the MIND-AD(mini) randomized controlled trial. Alzheimers Res Ther 2024;16(1):118 «PMID: 38812047»PubMed
  3. Coley N, Giulioli C, Aisen PS, ym. Randomised controlled trials for the prevention of cognitive decline or dementia: A systematic review. Ageing Res Rev 2022;82():101777 «PMID: 36336171»PubMed
  4. World Health Organization. Risk reduction of cognitive decline and dementia: WHO guidelines. 2019 «https://www.ncbi.nlm.nih.gov/books/NBK542796/»1.
  5. Ngandu T, Lehtisalo J, Solomon A ym. A 2 year multidomain intervention of diet, exercise, cognitive training, and vascular risk monitoring versus control to prevent cognitive decline in at-risk elderly people (FINGER): a randomised controlled trial. Lancet 2015 Jun 6;385(9984):2255-63. «PMID: 25771249»PubMed