Takaisin Tulosta

Paperiton potilas

Lääkärin käsikirja
20.6.2022 • Viimeisin muutos 20.6.2022
Ville Holmberg, Ville Holmberg ja Heli Salmi

Keskeistä

  • Kaikilla Suomessa oleskelevilla on oikeus kiireelliseen hoitoon.
    • Paperittomalta potilaalta voidaan periä hoidon todelliset kustannukset kiireellisen hoidon antamisen jälkeen, ellei se vaaranna hänen toimeentulonsa edellytyksiä.
    • Helsinki, Espoo ja Jyväskylä maksavat näissä kaupungeissa asuvien paperittomien välttämättömän hoidon kustannukset «https://globalclinic.fi/»1.
    • Kela-korvauksia lääkekustannuksista ei makseta, mutta niiden kattamiseksi on joskus mahdollista hakea toimeentulotukea.
  • Helsinki, Espoo, Vantaa, Turku,Tampere, Jyväskylä, Järvenpää, Lahti, Siilinjärvi ja Lohja tarjoavat paperittomille alle 18-vuotiaille lapsille sekä raskaana oleville samat terveyspalvelut kuin kotikuntaoikeudellisille.
  • Hoitavan lääkärin ei tarvitse määritellä potilaan maassaolon statusta. Riittää, että mahdollinen paperittomuus on huomioitu hoitosuunnitelmaa laadittaessa.
    • Moni ei tiedä olevansa paperiton. Kysy aktiivisesti potilaan maassaolostatuksesta, kuinka kauan hänen on tarkoitus olla Suomessa, missä hän asuu ja mikä on hänen taloudellinen tilanteensa.
  • Potilaan hoitaminen ei ole lainvastaista, hoidotta jättäminen saattaa olla.
  • Salassapitovelvollisuuden takia potilaan paperittomuudesta ei saa tehdä viranomaisilmoituksia.
  • Tulkkien käyttö on usein välttämätöntä paperittomien asioita hoidettaessa. Kiireellisissä asioissa puhelintulkkaus on usein hyvä vaihtoehto.
  • Hoitava lääkäri on vastuussa potilaasta, kunnes seuraava hoitopaikka on varmistunut. Lähetä tai käännytä potilas toiseen hoitoyksikköön (esim. päivystykseen, terveyskeskukseen, neuvolaan, ajanvarauspoliklinikalle) vasta varmistettuasi itse, että paperiton potilas otetaan siellä vastaan.
  • Huolehdi, että yksikkösi henkilökunnalla, myös ajanvarauksessa, on ajantasaiset tiedot paperittomien potilaiden hoidosta ja henkilötunnuksettoman potilaan kirjaamisesta tietojärjestelmään.

Määritelmät

  • Paperittomuudelle ei ole virallista määritelmää. Paperittomalla tarkoitetaan yleensä maassa oleskelevaa henkilöä, jolla ei ole oleskeluun vaadittavia ja voimassa olevia lupa-asiakirjoja (esim. oleskelulupaa tai viisumia).
    • Paperittomuus ei ole sidoksissa henkilön kansalaisuuteen, maahantulon tapaan eikä aina edes siihen, onko maassa oleskelu luvallista.
    • Myös Suomessa syntyneet tai EU-kansalaiset voivat olla paperittomia.
    • Kielteinen turvapaikkapäätös on viime vuosina ollut nopeasti kasvava syy paperittomuuteen.
  • Terveydenhuollossa on mielekästä yleistää paperittoman käsite koskemaan myös sellaisia henkilöitä, joiden oleskelu Suomessa on luvallista, mutta joilla ei ole terveydenhuoltoon tarvittavaa vakuutusturvaa. Tämä koskee esim. monia Itä-Euroopan romaneita tai laillisesti maassa olevia oleskelulupaa odottavia muiden maiden kansalaisia.

Lainsäädäntö

  • Terveydenhuoltolain (1326/2010) 50 §:n «https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20101326#L6P50»2 mukaan kaikilla Suomessa oleskelevilla on oikeus kiireelliseen terveydenhuoltoon.
  • Lakiin terveydenhuollon ammattihenkilöistä (559/1994) «https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1994/19940559»3 ja ammattietiikkaan perustuen terveydenhuollon ammattilaisella on valta ja vastuu päättää potilaan hoidon kiireellisyydestä ja hoidon järjestämisestä.
    • Lainsäädäntö ei tarjoa yksittäisen potilaan kohdalla vastausta siihen, mitä hoitoa tulisi antaa.
  • Kiireellisen hoidon käsitettä ei pidä sekoittaa päivystyspoliklinikoilta tuttuun päivystyksellisen hoidon tarpeen arvioon.
    • Terveydenhuoltolain mukaista kiireellistä hoitoa annetaan muuallakin kuin päivystyspoliklinikoilla, joten paperittoman potilaan oikeus hoitoon ei ole sama asia kuin päivystyspoliklinikan sisäänottokriteerit.
  • Hoidon kiireellisyyden arviossa on otettava huomioon potilaan mahdollisuudet saada kiireetöntä hoitoa. Ellei tätä mahdollisuutta ole, saattaa puolikiireellinen vaiva muuttua kiireellisesti hoidettavaksi (esim. diabeteksen hoito, toive raskaudenkeskeytyksestä, rokotukset).

Potilasmaksut ja lääkekustannukset

  • Kiireellinen hoito annetaan aina ensin ja maksajaa selvitellään sen jälkeen.
  • Kunta tai kuntayhtymä voi periä paperittomalta potilaan hoidon todelliset kustannukset (laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 734/1992, 2 § «https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19920734#P2»4).
    • Maksu tulee periä potilaan maksukyvyn mukaan (1 §) siten, ettei maksun periminen vaaranna henkilön tai perheen toimeentulon edellytyksiä tai henkilön lakisääteisen elatusvelvollisuuden toteuttamista (11 §).
    • Lain rajat ylittävästä terveydenhuollosta (1201/2013) 20 § 3 mom:n «https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2013/20131201»5 perusteella Kela korvaa kunnalle ja kuntayhtymälle julkisen terveydenhuollon palvelusta aiheutuneet paperittoman henkilön kiireellisen hoidon kustannukset, jos hoidosta aiheutuneita kustannuksia ei ole saatu perittyä sosiaali- ja terveydenhuollon asiamaksuista annetun lain 1, 2 ja 13 §:n perusteella.
    • Asiakasmaksujen toteutuksessa on eroja eri kuntien ja kuntayhtymien välillä.
  • Paperiton potilas ei saa lääkekorvauksia, mikä on huomioitava potilasta kotiutettaessa.
    • Kysy potilaan maksukyvystä.
    • Konsultoi sosiaalityöntekijää, joka voi selvittää mahdollisuutta hakea toimeentulotukea lääkekustannuksia varten.
    • Keskustele potilaan kanssa eri lääkevaihtoehtojen hinnoista.
    • Harkitse välttämättömän lääkityksen toteuttamista päivystyspoliklinikalta tai vuodeosastolta käsin.

Infektiot

Rokotukset

Krooniset sairaudet

  • Paperittomien terveysongelmat edustavat koko lääketieteen alaa, ja suurin osa ongelmista on hoidettavissa yleislääkärin vastaanotolla. Helsingin paperittomien klinikalla tuki- ja liikuntaelimistön, ruoansulatuskanavan ja ihon oireet ja sairaudet ovat muodostaneet suuren osan käynneistä. Merkittävä osa käynneistä on liittynyt aikaisemmin todettuihin seurantaa vaativiin tauteihin, kuten diabetes, astma, epilepsia tai verenpainetauti «https://www.laakarilehti.fi/kirjautuminen-vaadittu/?show_ad=content_login&login_to_page=419998»9.
  • Kuolinsyistä syöpätaudit ovat paperittomilla harvinaisempia kuin kantaväestöllä. Sen sijaan sydän- ja verisuonitaudit, onnettomuudet, väkivalta ja itsemurhat ovat yleisempiä « Wahlberg A, Källestål C, Lundgren A ym. Causes of death among undocumented migrants in Sweden, 1997-2010. Glob Health Action 2014;(7):24464. »2.
  • Kroonisten sairauksien seuranta on haasteellista, koska julkisella puolella ei tarjota mahdollisuuksia tarvittaviin seurantatutkimuksiin.
  • Potilaalle tulee antaa oikeaa tietoa kroonisten sairauksien suositellusta hoidosta. Ellei tarvittavia tutkimuksia, hoitoa ja seurantaa pystytä järjestämään suositusten mukaisesti, tulee tämä kertoa potilaalle selvästi.

Raskaana oleva paperiton

  • Raskaana olevien paperittomien kaikkiin käynteihin terveydenhuollossa tulee suhtautua niin, että kyseessä voi olla ainut käynti ennen synnytystä.
    • Synnytyksen kannalta olennaiset tutkimukset ja hoitoketjusta sopiminen on käyntisyystä riippumatta viisainta käynnistää heti, kun äiti on tavattu.
  • Myös paperittomien raskauden seuranta on äidin ja syntyvän lapsen terveyden kannalta ensiarvoisen tärkeää ja lisäksi erittäin kustannustehokasta.
    • Pyri aina saamaan paperiton äiti normaaleille neuvolakäynneille, vaikka tämä olisikin hallinnollisesti hankalaa.
  • Jos hallinnolliset järjestelyt vievät kohtuuttomasti aikaa, voi ainoaksi vaihtoehdoksi jäädä äidin lähettäminen synnytyssairaalan poliklinikalle, mahdollisesti päivystykseen. Neuvottele vastaanottavan tahon kanssa järkevimmästä lähetetavasta.
  • Vaikka kunnassasi olisikin järjestetty raskaana olevien paperittomien hoito, huomioi paperittomuuteen ja mahdollisesti elämäntilanteeseen liittyvät erityispiirteet.
  • Raskaudenaikaiset infektioseulat (HIVAgAb, HBsAg, TrpaAb) tehdään normaaliin tapaan ja mahdolliset muut infektioseulat tavanomaisin erityisindikaatioin.

Lapset

  • Ota huomioon kunnalliset päätökset paperittomien lasten laajemmasta oikeudesta hoitoon «https://globalclinic.fi/»1.
  • Paperittomia lapsia kohdataan etenkin synnytyssairaaloissa ja päivystyspoliklinikoilla sekä joskus kouluterveydenhuollossa.
    • Oikeus perusopetukseen koskee myös paperitonta lasta.
  • Paperitonta vastasyntynyttä ei pääsääntöisesti voida kotiuttaa synnytyssairaalasta ennen kuin on sovittu, miten lapsen terveydenhuolto toteutuu jatkossa.
    • Selvitysten ajan hoitovastuu pysyy synnytyssairaalalla, jonne lapsi on tarvittaessa kutsuttava kontrollikäynneille, kunnes seuranta on kunnossa.
  • Lapsen hoidon kiireellisyyttä arvioitaessa on huomioitava näennäisen kiireettömän vaivan hoitamatta jättämisen vaikutus lapsen kasvuun ja kehitykseen (esim. huono painonnousu tai hoitamaton astma). Tästä syystä suurin osa lasten terveysongelmista voidaan katsoa kiireellisesti hoidettaviksi.
  • Selvitä lapsen saamat rokotukset ja muista meillä harvinaiset, mutta muualla yleiset lasten infektiotaudit (HIV, tuberkuloosi, invasiiviset hemofilusinfektiot, tuhkarokko).
  • Erikoissairaanhoitoa voidaan konsultoida herkästi, koska paperittomien lasten hoidosta ei ole Suomessa paljoa kokemusta.
    • Sovitaan esim. lapsen ohjaamisesta lastenlääkärin arvioon seuraavaksi arkiaamuksi.
    • Toimivan hoitoketjun järjestäminen saattaa vaatia moniammatillista osaamista (erityisesti sosiaalityöntekijä, mahdollisesti lastensuojelu), mikä saattaa olla erikoissairaanhoidossa helpommin järjestettävissä.
    • Kaikkien Suomen yliopistosairaaloiden lastenklinikat ovat ilmoittaneet hoitavansa paperittomat lapset muiden lailla.
  • Lapsen paperittomuuden ei kuitenkaan pidä estää tavanomaisten terveysongelmien hoitamista asianmukaisimmassa hoitopaikassa.
    • Esim. rokotukset tai tavallisten infektioiden tai pienten vammojen hoito tulee pyrkiä toteuttamaan normaaliin tapaan, vaikka tämä edellyttääkin usein hallinnollisia lisäselvityksiä.
  • Paperittomien lasten elämäntilanne ja olosuhteet ovat poikkeukselliset. Sosiaali- ja lastensuojeluviranomaisten mukaan ottamista tulee harkita herkästi, jotta lapsiperheelle saadaan järjestettyä paras mahdollinen tuki.
    • Lastensuojeluilmoitus tehdään tavanomaisin perustein.
  • Lääkärin on tiedostettava omat vastuunsa ja sosiaaliviranomaisten toimintaedellytysten rajallisuus paperittoman perheen auttamisessa.
    • Paperittomista lapsista tai lapsiperheistä ei ole karttunut kokemusta sosiaalitoimessa eikä lastensuojelussa, eikä toimintaohjeita ole.
    • Kun kyseessä on terveysongelma, terveydenhuollon järjestäminen on lastensuojelutoimiin nähden ensisijainen toimenpide.
    • Lääketieteellisen hoidon tai seurannan järjestäminen on ensisijaisesti terveydenhuollon, ei sosiaalitoimen tehtävä.

Kirjallisuutta

  1. European Union Agency for Fundamental Rights 2011. Fundamental rights of migrants in an irregular situation in the European Union. Comparative report 2011. Luxembourg: Publications Office of the European Union 2011 «https://fra.europa.eu/en/publication/2012/fundamental-rights-migrants-irregular-situation-european-union»10.
  2. Wahlberg A, Källestål C, Lundgren A ym. Causes of death among undocumented migrants in Sweden, 1997-2010. Glob Health Action 2014;(7):24464. «PMID: 24909409»PubMed
  3. FRA European Union Agendy for Fundamental Rights 2015. Cost of exclusion from healthcare «https://fra.europa.eu/en/publication/2015/cost-exclusion-healthcare-case-migrants-irregular-situation-summary»11