Takaisin Tulosta

Raskaudenaikaiset iho-ongelmat

Lääkärin käsikirja
12.12.2024 • Viimeisin muutos 12.12.2024
Alexander Salava ja Jukka Uotila

Keskeistä

  • Raskauden aikana esiintyy spesifisiä raskausihottumia, aikaisemman ihotaudin pahentumisia ja raskaudesta riippumattomia iho-ongelmia.
  • Hoidossa on huomioitava raskauden aikana vasta-aiheiset lääkkeet.
  • Jos raskaana olevalla esiintyy kutinaa, kannattaa tutkia ALAT ja sappihapot raskauskolestaasin poissulkemiseksi.
  • Spesifistä raskausihottumaa epäiltäessä tarvitaan yleensä ihotautilääkärin konsultaatiota.

Diagnoosi

  • Onko kyseessä akuutti vai krooninen vaiva? Oliko vaivaa jo ennen raskautta? Onko aiemmin todettu ihosairauksia, esim. atooppinen ekseema?
  • Onko iho-ongelman yhteydessä yleisoireita, kuumetta, huonovointisuutta?
  • Onko kontaktihenkilöillä iho-ongelmia, esim. lapsilla (syyhy, impetigo, silsa, rokkotaudit)?
  • Matkustusanamneesi
  • Kutisevatko ihomuutokset (atooppinen ekseema, spesifinen raskausihottuma)?
  • Tehdään hyvä ihostatus ja tarkastetaan myös muut tärkeät alueet (hiuspohja, kämmenet, jalkapohjat, suun limakalvot, kynnet).

Raskaudenaikaiset fysiologiset ihomuutokset

  • Fysiologinen kutina, pruritus gravidarum
    • Tyypillisesti 1. tai 2. raskauskolmanneksen aikana
    • Usein lievää, enemmän diffuusia ja vartalopainotteista
    • Mahdollinen yhteys kuivaan ihoon, yleisempää talvisin
  • Useimmilla ihon rasvaisuus vähentyy ja iho saattaa kuivua.
    • Perusvoiteilla ja iho-öljyillä voidaan lievittää subjektiivisia oireita. Niiden tehosta raskausarpien ehkäisyssä ei ole näyttöä.
  • Lisääntynyt hikoilu
  • Arpijuovat, ns. striat
    • Yleensä vatsan, pakaroiden ja rintojen alueella
  • Varsiluomien (skin tags) ilmestyminen niskaan, kainaloihin ja nivustaipeisiin
  • Linea nigra
    • Juostemainen hyperpigmentaatio vatsalla keskilinjassa, yleisempi tummaihoisilla
    • Fysiologinen ilmiö
  • Nännien ja genitaalialueen hyperpigmentoituminen
    • Fysiologinen ilmiö, varsinkin tummilla ihotyypeillä
  • Hyvänlaatuisten pigmenttiluomien tummuminen
  • Ihon vaskulaariset muutokset
    • Teleangiektasiat, mm. hämähäkkiluomien kehittyminen
    • Pienet hemangioomat
    • Jalkojen turvotus
    • Suonikohjut
    • Kämmenten persistoiva punoitus (palmar erythema)
  • Synnytyksen jälkeen nähdään usein 3 kk:n kuluessa merkittävää hiustenlähtöä (telogeeninen hiustenlähtö), joka on yleensä ohimenevää «Hiustenlähtö ja kaljuuntuminen»1.
  • Kynsimuutokset «Kynsimuutokset ja -ongelmat»2
    • Kynsilevyn juosteet, kynsien irtoaminen tai halkeaminen, pitkittäiset tummat juosteet tyypillisiä

Yleisimmät iho-ongelmat

Harvinaisempia iho-ongelmia

Spesifiset raskausihottumat

  • Raskausihottumien pääoireena on raskauden aikana alkanut kutiseva ihottuma. Yleisoireita ei yleensä ole, mutta kutina haittaa nukkumista ja aiheuttaa siten väsymystä. Ihottumille ominaista on myös niiden loppuminen jonkin ajan kuluttua synnytyksen jälkeen.

Raskaudenaikainen atooppinen ihottuma

  • Yleisin spesifisistä raskausihottumista
  • Atooppisen ekseeman kaltainen taudinkuva, joka puhkeaa alkuraskauden aikana (yleensä 1. ja 2. raskauskolmannes)
  • Läiskäinen ekseema tai kyhmymäinen (nyppimisen aiheuttamia prurigo-kyhmyjä)
  • Pääongelmana kutina, joka painottuu yöhön, ja sen aiheuttamat nukkumisvaikeudet
  • Ei vaikutusta sikiön kehittymiseen tai erityistä riskiä raskauden kulun kannalta

Monimuotoinen raskausihottuma

  • Yleensä ensimmäisen raskauden aikana, viimeisellä raskauskolmanneksella
  • Osassa tapauksista alkaa vasta synnytyksen jälkeen tai jatkuu vielä synnytyksen jälkeen.
  • Esiintyy useammin monisikiöraskauksissa.
  • Voi esiintyä myös lyhyenä jaksona heti synnytyksen jälkeen.
  • Kutisevia plakkeja ja papuloita vatsapainotteisesti, alkavat usein vatsan raskausjuovien alueelta; raajojen proksimaaliosissa
  • Rauhoittuu yleensä 4–6 viikossa.
  • Ei ole uusiutumistaipumusta tulevissa raskauksissa.
  • Ei vaikutusta sikiön kehittymiseen tai erityistä riskiä raskauden kulun kannalta

Raskauspemfigoidi

  • Harvinainen autoimmuunirakkulatauti, joka kehittyy yleensä 2. tai 3. raskauskolmanneksella
  • Kutisevia punoittavia plakkeja, joissa kirkkaita vesirakkuloita päällä
  • Paranee yleensä muutaman kuukauden kuluessa.
  • Alkaa yleensä navan ympäriltä.
  • Painottuu vartalolle ja raajojen proksimaaliosiin; saattaa kehittyä erittäin laaja-alaiseksi.
  • Vaatii säännöllistä ihotautilääkärin ja gynekologin seurantaa.
  • Uusii usein seuraavissa raskauksissa.
  • Äidillä saattaa olla suurentunut riski sairastua hypertyreoosiin synnytyksen jälkeen.
  • Myös syntyneellä lapsella saattaa olla ohimenevää rakkulaihottumaa.
  • Sikiölle aiheutuva riski on pieni, mutta mahdollinen; yhteys ennenaikaisuuteen ja alhaiseen syntymäpainoon.
  • Hoidoksi aloitettu systeeminen glukokortikoidihoito voi aiheuttaa komplikaatiota raskauden aikana (verenpaine, diabetes).

Raskauskolestaasi (hepatoosi)

  • Terveen näköisen ihon kutina, saattaa esiintyä raapimisjälkiä.
  • Kutina on tyypillisesti voimakkainta kämmenissä, jalkapohjissa ja vatsan iholla.
  • Ilmaantuu tavallisesti 30. raskausviikon jälkeen.
  • Määritetään ALAT ja Sappih, ja jos nämä ovat koholla, potilas lähetetään äitiyspoliklinikalle. Sietämättömästä kutinasta kärsivä potilas lähetetään päivystyksellisesti synnytyssairaalaan.
  • Äiti voidaan ottaa synnytyssairaalaan seurantaan, koska raskaushepatoosiin liittyy ennenaikaisuuden riski ja erittäin pieni (< 1 %) sikiön kuoleman vaara.

Raskaudenaikaiset ihokasvaimet

  • Pyogeeninen granulooma
    • Nopeasti kasvava punoittava ja helposti vuotava kasvain
    • Tyyppipaikkoja ovat sormet ja varpaat.
    • Voi ilmaantua pienten loukkaantumisten jälkeen.
  • Pigmenttiluomien tummuminen (hyvänlaatuinen tummuminen, seuranta yleensä riittävä)
  • Pahanlaatuiset ihokasvaimet, esim. melanooma
    • Harvinaisia, mutta mahdollisia raskauden aikana
    • Muutoksista kannattaa ottaa biopsia, jos epäillään pahanlaatuisuutta.
  • Kondyloomat
    • Piilevä kondylooma/HPV-infektio saattaa ryöpsähtää nopeasti kasvaviksi näkyviksi kondyloomiksi, jotka taantuvat raskauden jälkeen.

Tutkimukset

  • Raskauskolestaasiepäilyssä ALAT ja Sappih
  • Kliininen kuva yleensä riittää atooppisessa ekseemassa. Jos on erotusdiagnostisia ongelmia, voidaan tutkia S-IgE ja TVK. Koholla oleva IgE tai eosinofilia viittaavat atooppiseen ihottumaan, mutta normaaliarvot eivät poissulje tautia.
  • Raskauspemfigoidin diagnoosi perustuu ihokoepalan positiiviseen immunofluoresenssiin (Sk-PAD-IF) ja positiivisiin seerumin vasta-aineisiin (PemfAb) «Krooniset rakkulataudit (dermatitis herpetiformis, pemfigoidi, pemfigus)»14.
  • Ihokasvaimissa, joissa epäillään pahanlaatuisuutta, histologinen tutkimus PAD (esim. stanssibiopsia)

Hoito

  • Fysiologista kutinaa lievittää yleensä perusvoiteiden käyttö.
  • Spesifisissä raskausihottumissa käytettään II–III-ryhmän paikallisglukokortikoideja jaksoittain esim. 2–3 viikon kuureina.
  • Oireenmukaisena hoitona kutinaan voidaan käyttää antihistamiineja, esim. loratadiini tai setiritsiini 10 mg × 1.
  • Paikallishoitoon reagoimattomissa vaikeissa ihottumissa (esim. atooppinen ekseema, psoriaasi) on käytetty valohoitoja (esim. kapeakaista-UVB-valohoitoa).
  • Hoitoon reagoimattomissa ja vaikeissa tapauksissa voidaan erikoislääkärin valvonnassa käyttää sisäisiä glukokortikoideja (ylläpitoannos pyritään pitämään alle 20 mg/vrk prednisolonia) ja joitakin immunosuppressiivisia lääkkeitä (esim. siklosporiini).
  • Raskauskolestaasissa ensisijainen hoito on ursodeoksikoolihappo «Ursodeoxycholic acid (UDCA) may reduced adverse maternal and fetal outcomes and slightly improve pruritus for cholestasis in pregnancy compared with placebo.»C, joka yleensä normalisoi sappihappotason, muut laboratoriolöydökset ja potilaan oireet. Oireenmukaisena hoitona on käytetty myös antihistamiineja, guarkumia ja kolestyramiinia.
  • Ekseemataudeissa käytetään ensisijaisesti I-II-ryhmän paikallisglukokortikoideja jaksoittain esim. 1–2 viikon ajan. Pahenemisvaiheissa voidaan käyttää III-ryhmän voiteita 1–2 viikon jaksoina.
  • Aknen hoidossa käytetään bentsoyyliperoksidigeeliä/-pesunestettä tai atselaiinihappovoidetta/-geeliä. Tulehduksellisissa muutoksissa (finnit) voidaan käyttää klindamysiiniemulsiota tai -liuosta.
  • Vaikeammassa tulehduksellisessa aknessa (märkäpääakne) voidaan paikallishoitoon lisätä esim. suun kautta otettava makrolidi, esim. atsitromysiini 500 mg 3:na peräkkäisenä päivänä viikossa tai betalaktaamiantibiootti, esim. kefaleksiini 750 mg × 2, 2–4 viikon kuuri.
  • Paikallisia A-vitamiinivalmisteita tai sisäistä tetrasykliiniä ei suositella käytettäväksi akneen raskauden aikana.
  • Perioraalidermatiitin «Suunympärysihottuma (dermatitis perioralis)»5 ja ruusufinnin «Ruusufinni»15 hoidossa käytetään metronidatsolia tai atselaiinihappoa tai klindamysiiniä sisältäviä paikallishoitoja.
  • Psoriaasissa «Psoriaasi»9 käytetään paikallisesti II–III-ryhmän glukokortikoidivoiteita jaksoittaisesti esim. 2–3 viikon jaksoissa. Keratolyyttisillä voiteilla (esim. ureapitoiset) voidaan pehmentää ja irrottaa paksua hilsettä. Perusvoiteiden käyttö yleensä vähentää glukokortikoidivoiteiden tarvetta ja pahenemisvaiheita.
  • Genitaalialueen uusiutuvaa herpestä «Sukuelinherpes (herpes genitalis)»11 voidaan hoitaa sisäisellä asikloviirilla tai valasikloviirilla. Tiheästi uusiutuvassa herpesinfektiossa harkitaan pitkäaikaista estolääkitystä loppuraskauden aikana «Äitiysneuvola ja erikoissairaanhoito: konsultaatiot, lähetteet, hoitolinjat»12.
  • Kondyloomien hoitoa ei suositella raskauden aikana. Loppuraskauden synnytystavan arviointi voi olla tarpeen, jos synnytyskanavassa on runsaasti kondyloomia.
  • Erythema nodosumissa riittää usein lepo, tauko seisomatyöstä, alaraajojen koholla pitäminen levossa, kosteat hauteet, tukisukkien käyttö sekä oireenmukainen kipulääkitys esim. parasetamolilla tai tulehduskipulääkkeillä (ei viimeisen raskauskolmanneksen aikana).

Konsultaatio

  • Ihotautilääkärin konsultaatio epäiltäessä spesifistä raskausihottumaa tai hoitoon reagoimattomassa vaikeassa iho-ongelmassa
  • Gynekologin konsultaatio, jos todetaan raskauspemfigoidi (sikiön seuranta) tai epäillään raskauden aikana primaarista Herpes simplex -infektiota tai erityisen ongelmallista genitaalialueen uusiutuvaa infektiota
  • Raskaushepatoosin epäilyssä päivystyksellinen lähete synnytyssairaalaan

Kirjallisuutta

  1. Ly S, Kamal K, Manjaly P, ym. Treatment of Acne Vulgaris During Pregnancy and Lactation: A Narrative Review. Dermatol Ther (Heidelb) 2023;13(1):115-130 «PMID: 36447117»PubMed
  2. Bechtel MA. Bechtel MA. Pruritus in Pregnancy and Its Management. Dermatol Clin 2018;36(3):259-265. «PMID: 29929597»PubMed
  3. Wood AM, Livingston EG, Hughes BL ym. Intrahepatic Cholestasis of Pregnancy: A Review of Diagnosis and Management. Obstet Gynecol Surv 2018;73(2):103-109. «PMID: 29480924»PubMed.
  4. Kushner CJ, Concha JSS, Werth VP. Kushner CJ, Concha JSS, Werth VP. Treatment of Autoimmune Bullous Disorders in Pregnancy. Am J Clin Dermatol 2018;19(3):391-403. «PMID: 29392620»PubMed.
  5. Chien AL, Qi J, Rainer B ym. Treatment of Acne in Pregnancy. J Am Board Fam Med 2016;29(2):254-62. «PMID: 26957383»PubMed.
  6. Bechtel MA, Plotner A. Dermatoses of pregnancy. Clin Obstet Gynecol 2015;58(1):104-11. «PMID: 25517756»PubMed
  7. Tyler KH. Dermatologic therapy in pregnancy. Clin Obstet Gynecol 2015;58(1):112-8. «PMID: 25517754»PubMed
  8. Vaughan Jones S, Ambros-Rudolph C, Nelson-Piercy C. Skin disease in pregnancy. BMJ 2014;(348):g3489. «PMID: 24895225»PubMed
  9. Chi CC, Kirtschig G, Aberer W ym. Evidence-based (S3) guideline on topical corticosteroids in pregnancy. Br J Dermatol 2011;165(5):943-52. «PMID: 21729030»PubMed