Takaisin Tulosta

Ihon värimuutokset ja pigmenttihäiriöt

Lääkärin käsikirja
2.10.2023 • Viimeisin muutos 16.9.2025
Alexander Salava

Keskeistä

  • Pigmenttihäiriöt voivat aiheuttaa paikallista tai yleistynyttä ihon tummumista (hyperpigmentaatio) tai vaalenemista (hypopigmentaatio).
  • Vaikka ihomuutokset ovat yleensä oireettomia, ne voivat vaikuttaa suuresti potilaan elämänlaatuun (kosmeettinen haitta ja psykososiaaliset ongelmat).
  • Lääkeaineet ja jotkin yleissairaudet voivat aiheuttaa iholla yleistyneitä tai paikallisia värimuutoksia.

Patogeneesi

  • Ihon värin muuttuminen johtuu yleensä melaniinipigmentin ja/tai melanosyyttien määrän lisääntymisestä (hyperpigmentaatio) tai vähentymisestä (hypopigmentaatio).
  • Krooninen hankaus voi johtaa epidermiksen paksuuntumiseen ja aiheuttaa näkyvää hyperpigmentaatiota (esim. känsät, mekaaninen hankaus, neurodermatiitti).
  • Yleistyneessä pigmenttihäiriössä kyseessä voi olla hormonaalinen syy (esim. melanosyyttejä stimuloivan hormonin [MSH] aiheuttama melanosyyttien stimulaatio hypokortisolismissa tai raskaudenaikainen melasma).
  • Ihon väri voi muuttua myös siihen kertyneiden aineenvaihduntatuotteiden takia (esim. bilirubiini ikteruksessa, rauta hemokromatoosissa).

Diagnoosi

  • Perustuu yleensä anamneesiin ja kliiniseen kuvaan.
  • Minkä värisiä ihomuutokset ovat? Onko pigmenttihäiriö paikallinen vai yleistynyt? Miten ihomuutokset ovat kehittyneet? Vaihtavatko ne paikkaa?
  • Onko todettu aikaisempia ihosairauksia, esim. vitiligo, atooppinen ekseema?
  • Onko saanut aurinkoaltistuksen yhteydessä ihoreaktioita? Ovatko lokalisaatiot tyypillisiä valoihottumille (kasvot, kaula, rintakehä, käsivarret)?
  • Onko kyseessä hankittu vai synnynnäinen häiriö? Onko suvussa ollut ihon pigmenttihäiriöitä?
  • Hormonaaliset muutokset, ehkäisypillerit tai raskaus
  • Sisäisesti käytetyt lääkkeet ja ihon paikallishoidot, myös ns. luontaislääkkeet ja -hoidot, aurinkosuojavoiteet ja kosmetiikka
  • Tarkastetaan koko iho ja limakalvot, kämmenet ja jalkapohjat.

Paikallinen ihon tummuminen (hyperpigmentaatio)

Yleisimmät

  • Savipuoli «Savipuoli (pityriasis versicolor)»1 (kuva «»1)
    • Punaruskeita, hennosti hilseileviä läiskiä
    • Mielipaikkoja vartalon yläosat, kaula ja raajojen proksimaaliosat
    • Huom.: myös hypopigmentaatio mahdollinen (ks. alempana)
  • Melasma (kuva «»2)
    • Tarkkarajaisia vaaleanruskeita hyperpigmentoituneita läiskiä
    • Aurinkoaltistuneilla ihoalueilla, useimmiten kasvoilla
    • Voi ilmaantua raskauden aikana tai hormonaalisten ehkäisyvalmisteiden käytön jälkeen.
  • Tulehduksenjälkeinen hyperpigmentaatio: suuri osa ihosairauksista voi parantuessaan jättää hitaasti haalenevia tummia läiskiä, esim. ekseemat, psoriaasi «Psoriaasi»2, purppura «Mustelmat, petekiat ja purppura»3, punajäkälä «Punajäkälä (lichen ruber planus)»4.
  • Raskaudenaikaiset fysiologiset pigmenttimuutokset «Raskaudenaikaiset iho-ongelmat»5
  • Maitokahviläiskät (café au lait -läiskät)
    • Tarkkarajaisia hennonruskeita läiskiä vartalolla tai raajoissa (kuva «»3)
    • Yksittäisinä varsin yleisiä; suuri määrä lapsella tai nuorella voi viitata neurofibromatoosiin.

Harvinaisemmat

  • Diabeettinen dermopatia: molemmissa säärissä tarkkarajaisia, vaaleanruskeita läiskiä
  • Acanthosis nigricans (taivetummuus; kuvat «»4 «»5)
    • Kainaloiden ja nivustaipeiden tummentuminen
    • Voi aiheuttaa myös syylämäistä ihon paksuuntumista.
    • Voi olla idiopaattinen, mutta yleensä johtuu lihavuudesta tai tyypin 2 diabeteksesta.
    • Uutena oireena aikuisiällä voi olla paraneoplastinen ilmiö.
  • Allerginen kosketusihottuma (ns. Riehl-melanoosi) «Allerginen kosketusihottuma»6
    • Aurinkoaltistuneilla ihoalueilla allerginen kosketusihottuma voi aiheuttaa läiskäistä hyperpigmentaatiota.
    • Kyseessä on yleensä kosketusallergia kosmetiikan aineosille (esim. hajusteet, säilöntäaineet).
  • Valokosketusihottuma (ns. Berloque-dermatiitti) «Valo- ja valolääkeihottumat»7
    • Mahdollisina aiheuttajina hajusteet, aurinkosuojakemikaalit, särkylääkegeelit ja voiteet
    • Myös jotkut kasvit voivat aiheuttaa ns. fytofotodermatiittia.
  • Valolääkeihottuma «Valo- ja valolääkeihottumat»7: ihottuman jälkeen voi kehittyä diffuusi hyperpigmentaatio valolle altistuneilla alueilla.
  • Lääkkeen aiheuttama toistopunoitus (erythema fixum; kuva «»6)
    • Ilmaantuu lääkkeenoton jälkeen aina samaan paikkaan.
    • Voi jättää parantuessaan hitaasti haalenevan tumman läiskän.
  • Beckerin luomi (kuva «»7)
    • Ilmaantuu yleensä lapsuudessa, mutta saattaa tummentua teini-iässä tai nuoressa aikuisiässä.
    • Mielipaikka on hartia-kylkiseutu.
  • Civatten poikiloderma (kuva «»8)
    • Punaruskeaa, verkkomaista hyperpigmentaatiota, ihoatrofiaa ja teleangiektasioita poskissa ja kaulassa
    • Aikuisilla ja ikäihmisillä
    • Syy epäselvä; pidetään kroonisen valovaurion aiheuttamana.
  • Erythromelanosis follicularis faciei
    • Ruskeanpunaista läiskäistä hyperpigmentaatiota, teleangiektasioita ja follikulaarisia papuloita molemmissa poskissa, ohimoissa ja silmien alla
    • Nuorilla tai nuoressa aikuisiässä; yleisempi miehillä
    • Todennäköisesti perintötekijöistä johtuva
  • Erythema dyschromicum perstans (tuhkaihottuma, ashy dermatosis)
    • Ovaaleja tai pyöreitä harmaanruskeita hyperpigmentoituneita läiskiä ilmaantuu vartalolle, harvemmin raajoihin ja kasvoille.
    • Syy epäselvä
    • Krooninen taudinkulku

Paikallinen ihon vaaleneminen (hypopigmentaatio)

Yleisimmät

  • Savipuoli «Savipuoli (pityriasis versicolor)»1 (kuva «»9)
    • Voi aiheuttaa iholla myös vaaleita läiskiä, jotka hilseilevät hennosti.
  • Vitiligo «Vitiligo (valkopälvi)»8 (kuva «»10)
    • Oireettomia, tarkkarajaisia valkoisia läiskiä yleensä raajoissa symmetrisesti, vartalolla navanseudussa ja nänneissä, kasvoilla suun ja silmien seudussa
  • Tulehduksenjälkeinen hypopigmentaatio: suuri osa ihosairauksista voi parantuessaan jättää hitaasti paranevia valkoisia läiskiä: esim. psoriasis, atooppinen ekseema.
  • Pityriasis alba
    • Kasvoille ja yläraajoihin painottuvia, lievästi hilseileviä valkoisia läiskiä
    • Syy tuntematon; kyseessä on mahdollisesti tulehduksenjälkeinen hypopigmentaatio ja yhteys atooppiseen ekseemaan.
    • Krooninen taudinkulku

Harvinaisemmat

  • Depigmentoidut luomet (ns. haloluomet): luomen ympärille kehittyy valkoinen rengasmainen läiskä.
  • Hypomelanosis guttata idiopathica
    • Pieniä valkoisia läiskiä raajoissa, ikäihmisen valovaurioituneessa ihossa
    • Valkoisia konfetteja muistuttava kuva
  • Jotkin paikallisesti käytetyt lääkeaineet voivat aiheuttaa valkoisia läiskiä (esim. aknessa käytetyt retinoidit, bentsoyyliperoksidi ja atselaiinihappo; paikalliset ja injisoitavat glukokortikoidit).
  • Progressiivinen läiskäinen hypomelanoosi (progressive macular hypomelanosis)
    • Oireettomia valkoisia läiskiä vartalolla, niskassa ja kaulalla ja raajojen proksimaaliosissa, sulautuvat usein keskilinjassa
    • Yleensä tummalla ihotyypillä
    • Syy epäselvä
  • Piebaldismi «Piebaldismi (Orphanet)»9
    • Autosomissa vallitsevasti periytyvä pigmenttihäiriö
    • Syntymästä lähtien valkoisia läiskiä useimmiten hiuspohjan tai kasvojen alueella
    • Hiukset tai kulmakarvat kasvavat valkoisena kyseisillä alueilla (ns. poliosis).
    • Voi esiintyä myös vartalolla ja raajoissa.
    • Muutokset eivät vaihda paikkaa.
  • Valkoiset iholäiskät tuberoosiskleroosissa: syntymästä saakka valkoisia läiskiä (ns. ash-leaf spots) vartalolla ja raajoissa; lisäksi kasvojen fibroomat ja epilepsia
  • Lepra (tuberkuloidilepra) «Lämpimän ilmaston bakteeritauteja»10
    • Vaaleita läiskiä painottuen raajoihin, joissa ihon tunto ja hikoilu on vähentynyt
    • Mahdollinen maahanmuuttajilla

Yleistyneet (diffuusit) pigmenttihäiriöt

  • Kyseessä on yleensä diffuusi ja symmetrinen ihon värin muuttuminen.
  • Kun taustalla on yleissairaus, ilmenee pigmenttihäiriö uutena oireena ja potilaalla on myös muita löydöksiä.

Hyperpigmentaatio

  • Lääkkeiden aiheuttama diffuusi hyperpigmentaatio
    • Yleisimmät aiheuttajat: malarialääkkeet, hydroksiklorokiini, amiodaroni, minosykliini, syöpälääkkeet, klooripromatsiini, trisykliset masennuslääkkeet, epilepsialääkkeet
  • Addisonin tauti «Addisonin tauti ja muut hypokortisolismia aiheuttavat tilat»11
    • Ihon diffuusi tummuminen, erityisesti kämmenten ja jalkapohjien uurteiden tummuminen
    • Uutena oireena ilmaantuneet ikenien ja suun limakalvojen hyperpigmentaatiot
  • B12-vitamiinin puute «Megaloblastinen anemia»12
    • Kuvattu ihon diffuusia tummumista ja Addisonin taudin kaltaisia kliinisiä oireita ja löydöksiä
    • Muina oireina anemia, neurologiset oireet, atrofinen glossiitti
  • Aivolisäkekasvaimesta johtuva akromegalia «Aivolisäkekasvaimet»13 ja Cushingin oireyhtymä «Cushingin oireyhtymä»14: melanosyyttejä stimuloivan hormonin (MSH) erityksestä johtuva ihon diffuusi tummuminen
  • Hemokromatoosi «Hemokromatoosi»15
    • Ihon diffuusi pronssin- tai liuskeenharmaa tummuminen, ”pronssidiabetes”
    • Painottuu valoaltistuneille alueille: kasvot, kaula, yläraajat
    • Limakalvojen läiskäinen hyperpigmentaatio
  • Porfyria cutanea tarda «Porfyriat»16 (kuva «»11)
    • Melasmankaltaisia kasvojen läiskäisiä hyperpigmentaatioita
  • Krooninen munuaisten vajaatoiminta «Kroonisen munuaisten vajaatoiminnan hoito»17
    • Ihon diffuusi kellertävänruskea hyperpigmentaatio
  • Maksasairaudet (maksakirroosi «Maksakirroosi»18, maksasyöpä ja metastaasit, primaarinen biliaarinen kolangiitti «Primaarinen biliaarinen kolangiitti»19)

Hypopigmentaatio

  • Hypotyreoosi «Hypotyreoosi»20
    • Iho voi olla kalpea, kuiva ja hilseilevä.
  • Aivolisäkkeen vajaatoiminta (hypopituitarismi «Aivolisäkekasvaimet»13)
    • Ihon diffuusi vaaleneminen
  • Albinismi, muita geneettisiä oireyhtymiä ja aineenvaihduntasairauksia: diffuusi hypopigmentaatio yleensä syntymästä saakka

Keltaisuus

  • Ikterus «Keltainen potilas»21
    • Kolestaasi, maksasairaudet ja maksametastaasit voivat aiheuttaa myös ihon diffuusia keltaruskeaa tummumista.
  • Karotenemia
    • Liiallinen porkkanoiden ja muiden karoteeneja sisältävien ruoka-aineiden tai luontaistuotteiden käyttö
    • Diabetes, maksa- ja munuaissairaudet, hypotyreoosi
  • Elastoosi (kuva «»12)
    • Pitkäaikainen auringonvalolle altistuminen, etenkin ikäihmisten kasvoilla
    • Syviä uurteita ja kellertävä ihon väri
  • Paikallisten tekijöiden aiheuttama tummuus tai keltaisuus
    • Joidenkin paikallishoitojen yhteydessä (esim. itseruskettavat voiteet) ihon väri voi muuttua.
    • Terra firma-forme dermatoosi
      • Yleensä nuorilla, ruskeita, pinnaltaan syylämäisiä tai plakkimaisia ihoalueita tyypillisesti kaulan, vartalon tai navan alueella
    • Dermatitis neglecta
      • Johtuu ihon vähäisestä mekaanisesta pesusta ja hygienian laiminlyönnistä.
      • Paikallisia tummia läiskiä iholla, joiden päällä on lastumaista hilsettä, voi esiintyä syylämäisinä plakkeina, tyypillisesti vartalolla, genitaalialueella ja leikkaus- tai kipsialueiden ympärillä.

Tutkimukset

  • Harvoin tarvitaan lisätutkimuksia; kliininen kuva on ratkaiseva.
  • Savipuolessa ja seborrooisessa ekseemassa voidaan sieninatiivinäytteessä (Sk-SienVi, tutkitaan sekä natiivi että viljely) nähdä Malassezia-hiivasientä, mutta sieniviljely on negatiivinen. Tautien diagnoosi on kliininen.
  • Ihokoepalan histologisesta tutkimuksesta voi olla apua epäiltäessä spesifistä ihotautia (Sk-PADIhot). Tällöin koepala kannattaa ottaa taudin aktiivisessa vaiheessa.
  • Epikutaanitestit ja/tai valoepikutaanitestit voivat olla aiheellisia epäiltäessä allergista kosketusihottumaa.
  • Epäiltäessä sisätautien aiheuttamaa pigmenttihäiriötä tehdään tarvittaessa porrastetusti kohdistettuja laboratoriotutkimuksia.

Hoito

Hyperpigmentaatio

  • Savipuolen hoito «Savipuoli (pityriasis versicolor)»1
  • Auringolta suojautuminen ja sopivan aurinkosuojavoiteen käyttö auttaa usein.
  • Syynmukainen hoito (sisäelintaudit; aiheuttavan tekijän välttäminen allergisessa kosketusihottumassa, valoihottumissa, lääkkeiden aiheuttamissa pigmenttihäiriöissä)
  • Tulehduksenjälkeisissä pigmenttihäiriöissä aiheuttavan ihosairauden hoito. Varsinaisen pigmenttihäiriön suhteen saadaan usein huono vaste, mutta ihonväri tasaantuu usein 6–12 kk:n sisällä.
  • Paikallisessa hyperpigmentaatiossa (melasma, tulehduksenjälkeinen hyperpigmentaatio) on näyttöä hydrokinonia (2–4 %) sisältävien voiteiden tehosta «There is insufficient evidence on the effect of various treatments of melasma.»D.
    • Suomessa ei hydrokinonia voi enää määrätä ex tempore -reseptillä.
    • Erityislupavalmisteena on saatavilla hydrokinonia. tretinoiinia ja deksametasonia sisältävä yhdistelmävoide (Pigmanorm®-emulsiovoide). Voidetta käytetään ohuelti kerran päivässä iltaisin 1–3 kk:n kuureina, kunnes ihoalue on vaalentunut.
    • Mekinoli 10 % emulsiovoide (Leucodinine B 10 %, erityislupavalmiste, aine kuuluu hydrokinoneihin). Käytetään yleensä 2 krt. päivässä pigmenttiläiskiin. Kun paranemista on havaittavissa (muutamassa viikossa), voidaan voitelukertoja vähentää.
  • Jonkin verran näyttöä on myös atselaiinihappoa tai retinoideja (esim. tretinoiini-voide 0.025 tai 0.05 %) sisältävien paikallishoitojen tehosta.
    • Esim. kerran päivässä iltaisin 1–3 kk:n jaksoina vasteen mukaan
  • Vaikeissa tapauksissa paikallishoitoihin on yhdistetty glykolihappokuorintoja ja laserhoitoja (yksityisen terveydenhuollon tarjoamia palveluja).

Hypopigmentaatio

Konsultaatio

  • Merkittävää psykososiaalista kärsimystä aiheuttavissa ja vaikeissa pigmenttihäiriöissä tarvittaessa ihotautilääkärin konsultaatio

Kuvat

Kirjallisuutta

  1. Sechi A, Patrizi A, Savoia F, ym. Terra firma-forme dermatosis: a systematic review. Int J Dermatol 2021;60(8):933-943 «PMID: 33280096»PubMed
  2. Soundararajan V, Charny JW, Bain MA, ym. The color of skin: orange diseases of the skin, nails, and mucosa. Clin Dermatol 2019;37(5):520-527 «PMID: 31896407»PubMed
  3. Logan IT, Logan RA. The color of skin: yellow diseases of the skin, nails, and mucosa. Clin Dermatol 2019;37(5):580-590 «PMID: 31896411»PubMed
  4. Kutlubay Z, Cesur SK, Aşkın Ö, ym. The color of skin: brown diseases of the skin, nails, and mucosa. Clin Dermatol 2019;37(5):487-506 «PMID: 31896404»PubMed
  5. Ezzedine K, Whitton M, Pinart M. Interventions for Vitiligo. JAMA 2016;316(16):1708-1709. «PMID: 27784078»PubMed
  6. Whitton M, Pinart M, Batchelor JM ym. Evidence-based management of vitiligo: summary of a Cochrane systematic review. Br J Dermatol 2016;174(5):962-9. «PMID: 26686510»PubMed
  7. Jutley GS, Rajaratnam R, Halpern J ym. Systematic review of randomized controlled trials on interventions for melasma: an abridged Cochrane review. J Am Acad Dermatol 2014;70(2):369-73. «PMID: 24438951»PubMed
  8. Rivas S, Pandya AG. Treatment of melasma with topical agents, peels and lasers: an evidence-based review. Am J Clin Dermatol 2013;14(5):359-76. «PMID: 23881551»PubMed
  9. Rajaratnam R, Halpern J, Salim A ym. Interventions for melasma. Cochrane Database Syst Rev 2010;(7):CD003583. «PMID: 20614435»PubMed
  10. Hu SW, Bigby M. Pityriasis versicolor: a systematic review of interventions. Arch Dermatol 2010;146(10):1132-40. «PMID: 20956647»PubMed
  11. Kang HY, Valerio L, Bahadoran P ym. The role of topical retinoids in the treatment of pigmentary disorders: an evidence-based review. Am J Clin Dermatol 2009;10(4):251-60. «PMID: 19489658»PubMed