Takaisin Tulosta

Takotsubokardiomyopatia

Lääkärin käsikirja
2.12.2021 • Viimeisin muutos 2.12.2021
Juha Sinisalo

Keskeistä

  • Takotsubokardiomyopatian alku muistuttaa sydäninfarktia: oireena on rintakipu ja hengenahdistus.
  • Oireet alkavat tavallisesti tunnepitoisen tapahtuman tai fyysisen suorituksen jälkeen. ¼:lla ei ole tunnistettavissa mitään selvää laukaisevaa tekijää.
  • Sairastunut on tyypillisesti ≥ 60-vuotias nainen.
  • Potilas kuuluu sairaalahoitoon.
  • Alkuhoito muotoutuu sydäninfarktiohjeiden mukaisesti, koska takotsubokardiomyopatiaa on vaikea erottaa sydäninfarktista.
  • Kun diagnoosi on varmistunut takotsubokardiomyopatiaksi, hoito mukailee sydämen vajaatoiminnan hoitoa.
  • Suurin osa potilaista toipuu n. kuukaudessa täysin, mutta vajaalla 10 %:lla esiintyy komplikaatioita: kuolema tai aivoinfarkti.

Esiintyvyys

  • Kaikista sydäninfarktioireisista potilaista n. 2 %:lla on takotsubokardiomyopatia.
  • 90 % kaikista takotsubokardiomyopatiapotilaista on naisia.
  • Suomessa on vuosittain arviolta n. 350 uutta takotsubokardiomyopatiapotilasta.

Etiologia ja patofysiologia

  • Takotsubokardiomyopatian etiologiaa ei tarkalleen tunneta.
  • Akuutin stressin tai ylimitoitetun liikuntasuorituksen arvellaan aktivoivan keskus- ja autonomista hermostoa. Tämä lisää kortisolin ja katekoliamiininen määrää elimistössä.
  • Sydänlihas vaurioituu suoran katekoliamiinitoksisuuden ja toisaalta adrenergisten reseptorien välittämien signaalien kautta.
  • Mikrovaskulaarisella spasmilla arvellaan olevan osuutta asiaan.
  • Potilaalle kehittyy akuutti, tyypillisesti kammion kärkialueelle sijoittuva liikehäiriö, joka muistuttaa mustekalapyydystä (= tako tsubo japaniksi). Seurauksena on akuutti sydämen vajaatoiminta.
  • Liikehäiriö aiheuttaa pumppausvajauksen ja altistaa sydämen kärjen verihyytymän synnylle. Tämä voi myöhemmin johtaa aivoinfarktin kehittymiseen.

Oireet

  • Oireet muistuttavat sydäninfarktia.
  • ¾:lla oireena on rintakipu ja puolella hengenahdistus.
  • Pienellä osalla oireena on pyörtyminen.
  • Potilas voi alkuvaiheessa olla myös oireeton.

Diagnoosi

Diagnoosin kriteerit

  • Takotsubokardiomyopatiaa ei ole luotettavasti erotettavissa sydäninfarktista, ja siksi potilasta on hoidettava kuin sydäninfarktipotilasta.
  • Potilas on tavallisesti menopaussin ohittanut nainen, jolta puuttuvat sepelvaltimotaudin tyypilliset riskitekijät.
  • EKG-muutokset (ST-nousut, ST-laskut, T-invertaatiot) muistuttavat sydäninfarktia tai joskus sydänlihastulehdusta.
    • EKG muistuttaa ST-nousuinfarktia 2/3:ssa tapauksista. T-invertaatioita nähdään samoin 2/3:lla ja Q-aaltoja 1/3:lla.
    • Joissakin tapauksissa laaja-alaiset ST-muutokset muistuttavat sydänlihastulehdusta.
    • EKG-muutokset saattavat olla myös hyvin vähäiset.
  • Troponiinipitoisuus on samalla tavalla suurentunut kuin sydäninfarktissa.
  • Sydämen kaikututkimus saattaa paljastaa kärjen alueen tyypillisen liikehäiriön, mutta se voi olla vaikeasti erotettavissa sydäninfarktin vastaavasta.

Diagnoosin varmistaminen

  • Diagnoosin varmistamiseen tarvitaan sepelvaltimoiden ja vasemman kammion varjoainekuvaus.
    • Näillä pystytään yleensä varmistamaan diagnoosi.
    • Ahtauttava sepelvaltimotauti ei poissulje takotsubokardiomyopatiaa, sillä sellainen löytyy ¼:lta potilaista.
  • Joissakin tapauksissa diagnoosi varmistuu vasta sydämen magneettikuvauksen jälkeen.

Hoito

Alkuhoito

  • Potilas kuuluu sairaalahoitoon.
  • Oirekuva muistuttaa sydäninfarktia – alkuhoito muotoutuu potilaan oirekuvan ja EKG-löydöksen perusteella.
  • ST-nousutonta infarktia muistuttavassa oirekuvassa hoito on sen mukainen (ASA, LMWH ja hemodynamiikan stabilointi).
  • Jos EKG-löydöksenä on ST-nousuinfarkti, edetään sen hoito-ohjeen mukaan (ASA, LMWH, paikallisen ohjeen mukaan ADP-reseptorin salpaaja, hemodynamiikan stabilointi ja välitön lähettäminen päivystysangiografioita tekevään yksikköön).

Lääkehoito alkuvaiheen jälkeen

  • Kun diagnoosi on varmistunut takotsubokardiomyopatiaksi, hoito mukailee sydämen vajaatoiminnan hoitoa.
  • ADP-reseptorin salpaaja ja ASA voidaan lopettaa.
  • Aloitetaan ACE:n estäjä ja beetasalpaaja, ja niitä jatketaan, kunnes kammion toiminta on normaalistunut.
  • LMWH:n tulee jatkua vähintään koko sairaalahoitojakson ajan, mielellään ainakin 10 päivää.
  • Jos sydämen kärjessä on viitteitä hyytymästä tai kammion kärki on vahvasti akineettinen, tulee aloittaa pidempiaikainen antikoagulaatio (varfariini/DOAC).
    • Magneettikuvauksesta saattaa olla hyötyä päätöstä tehdessä.

Seuranta

  • Potilaalle tulee ohjelmoida kontrollikäynti 4–6 viikkoa sairauskohtauksen jälkeen, jolloin sydämen kaikututkimuksella varmistetaan, että vajaatoiminta on väistynyt.
    • Tällöin voi lopettaa beetasalpaajan, ACE:n estäjän ja mahdollisen antikoagulantin.

Kirjallisuutta

  1. Parkkonen O, Sinisalo J. Takotsubokardiomyopatia. Duodecim. 2013;129(14):1468–75. «Takotsubokardiomyopatia (14/2013)»1
  2. Templin C, Ghadri JR, Diekmann J ym. Clinical Features and Outcomes of Takotsubo (Stress) Cardiomyopathy. N Engl J Med 2015;373(10):929-38. «PMID: 26332547»PubMed
  3. Scally C, Rudd A, Mezincescu A ym. Persistent Long-Term Structural, Functional, and Metabolic Changes After Stress-Induced (Takotsubo) Cardiomyopathy. Circulation 2018;137(10):1039-1048. «PMID: 29128863»PubMed
  4. Lyon AR, Citro R, Schneider B ym. Pathophysiology of Takotsubo Syndrome: JACC State-of-the-Art Review. J Am Coll Cardiol 2021;77(7):902-921. «PMID: 33602474»PubMed