Allerginen sidekalvotulehdus
Lääkärin käsikirja
26.1.2024 • Viimeisin muutos 26.1.2024
Keskeistä
- Yleisimpiä silmän allergisia tulehduksia ovat akuutti allerginen, kausittainen, ympärivuotinen ja atooppinen sidekalvotulehdus.
- Atooppista keratokonjunktiviittia esiintyy useammin potilailla, joilla on aiemmin todettu atooppinen dermatiitti.
- Molempien silmien kutina, punoitus ja sidekalvon turvotus ovat tyypillisiä oireita.
- Syöttösolun vakauttajat tippoina riittävän pitkään käytettyinä sekä tarvittaessa antihistamiinitabletit ja -tipat riittävät usein hoidoksi. Lisäksi myös kostuttavat tipat voivat helpottaa oireita.
- Voimakasoireiset ja pitkään kestävät sekä diagnoosin tarkennusta vaativat allergiset silmätulehdukset on syytä lähettää silmälääkärille.
Esiintyvyys
- Arviolta ⅓:lla väestöstä on jokin allerginen sairaus, ja yli 40 %:lla heistä on silmäoireita.
- Allergista sidekalvotulehdusta esiintyy arviolta 20 %:lla väestöstä.
Oireet ja löydökset
Akuutti allerginen sidekalvotulehdus
- Aiheuttajana esim. siitepöly tai eläinpöly, joskus ruoka-aineet
- Yleensä molemmat silmät oireilevat. Oireet kehittyvät nopeasti, jopa 30 min:ssa altistuksesta, ja helpottavat usein vuorokauden sisällä altistuksen loputtua.
- Silmien kutina, punoitus, vetistys ja valonarkuus, sidekalvoturvotus (kemoosi)
- Luomien turvotus ja luomien alueen ihottuma
Kausittainen allerginen sidekalvotulehdus (seasonal allergic conjunctivitis, SAC)
- Oireet kehittyvät päivien tai viikkojen aikana, aiheuttajana esim. puiden ja heinien siitepöly.
- Usein kova kutina
- Silmien punoitus, vetistys ja valonarkuus, sidekalvoturvotus (kemoosi)
- Luomissa joskus lievää ihottumaa
Ympärivuotinen allerginen sidekalvotulehdus (perennial allergic conjunctivitis, PAC)
- Oireet usein ympärivuotisia ja lievempiä kuin akuutissa ja kausittaisessa tulehduksessa, aiheuttajina usein sisätila-allergeenit, kuten pölypunkit, eläinhilse, homesienet
- Oireissa usein vaihtelua: jaksoittain pahenemisvaiheita ja helpompia vaiheita
- Kutina, sidekalvon verestys, vetistys, luomiturvotus
Atooppinen keratokonjunktiviitti
- Usein voimakas kutina, joka voi johtaa intensiiviseen silmien hieromiseen
- Silmien punoitus, vetinen eritys, valonarkuus, roskan tunne
- Usein merkittävät luomien ihon muutokset; paksuuntunut iho, luomien turvotus, kasvoilla silmänympärysihon dermatiitti ja punoitus
Vernaalinen keratokonjunktiviitti (VKC)
- Silmien kutina, kyynelehtiminen, roskan tunne, kipu
- Paksu erite
- Sumentunut näkö
- Yläluomen sisäpinnan jättipapillat
- Esiintymishuippu 7–12-vuotiailla pojilla
- Harvinaisempi allergian muoto, lähete silmälääkärille
Jättipapillakonjunktiviitti (GPC)
- Luomen inflammatorinen reaktio esim. kovien piilolasien käytölle tai muulle mekaaniselle ärsytykselle
- Alussa lievä kutina ja ärsytys
- Kirkas erite, edetessään usein eniten aamuisin
- Tilan jatkuessa intensiivinen kutina
- Laajentuneet yläluomen sisäpinnan papillat
- Alussa n. 0.3 mm, edetessään jopa 1–2 mm:n paksuiset
Allergiasta riippumaton eosinofiilinen sidekalvotulehdus (NAEC)
- Yleinen mutta alidiagnosoitu allergista silmätulehdusta muistuttava vaiva
- Tilaan liittyy usein kuivasilmäisyys.
- Luonteeltaan samanlainen kuin ei-allerginen eosinofiilinen nuha
- Tauti todetaan silmän sidekalvon irtosolunäytteestä. Lisäksi on syytä tehdä kuivasilmäisyys- ja allergiatutkimukset.
- NAEC-diagnoosin kriteerit
- Vähintään kuukauden kestänyt sidekalvotulehdus
- Merkkejä infektiosta
- Ei atooppista allergiaa (ihopistokokeiden tulokset negatiiviset, seerumissa ei allergeenispesifisiä IgE-vasta-aineita)
- Sidekalvosytologiassa eosinofiilejä vähintään yhdellä +:lla (kun asteikkona + – ++++)
Tutkimukset
- Allerginen sidekalvotulehdus diagnosoidaan tyypillisten oireiden ja löydösten (ks. edellä) sekä altistushistorian perusteella.
- Allergiatestit tukevat diagnoosia. Mikrobinäyttein poissuljetaan muita aiheuttajia.
Yleislääkärin tutkimukset
- Näöntarkkuus, silmänpaine, fluoreseiinivärjäys
- Schirmerin testi kuivasilmäisyyden toteamiseksi
- Allergiatestit: ihopistokokeet, IgE-määritykset
- Mikrobinäytteet (bakteeri- ja virusnäyte)
Silmälääkärin lisätutkimukset
- Seerumin IgE-määritykset, ellei ole tehty jo aiemmin
- Silmän altistustesti, jos harkitaan siedätyshoitoa tai jos epäillään ammattitautia
- Sidekalvon harjasolunäyte
- Silmän biomikroskooppitutkimus
Hoito
Akuutti allerginen sidekalvotulehdus
Kausittainen allerginen sidekalvotulehdus
- Syöttösolun vakauttajat tippoina
- Lääkitys on usein hyödyllistä aloittaa viikkoa ennen siitepölyaikaa.
- Antihistamiinitabletit ja tarvittaessa myös antihistamiinitipat
- Tarvittaessa yhdistelmävalmiste (histamiinin vastavaikuttaja ja syöttösolun estäjä) olopatadiini
- Jos oireet ovat haittaavia lääkityksestä huolimatta, harkitaan siedätyshoitoa «Siedätyshoito»7.
Ympärivuotinen allerginen sidekalvotulehdus
- Syöttösolun vakauttajat tippoina
- Lääkitystä voidaan harkinnan mukaan käyttää ylläpitohoitona useamman kuukauden ajan.
- Antihistamiinitipat tarvittaessa lyhytaikaisesti
- Silmälääkärin määrääminä
Atooppinen keratokonjunktiviitti
Vernaalinen keratokonjunktiviitti
- Oireita laukaisevien tekijöiden välttäminen: tuuli, suolainen vesi, auringonvalo, silmien hierominen
- Syöttösolun estäjä + antihistamiini -yhdistelmävalmistetippoina (olopatadiini × 2 tai vastaava)
- Vaatii silmälääkärin hoitoa ja seurantaa.
- Silmälääkärin määrääminä voidaan harkita siklosporiinitippoja, silmälääkärin määrääminä glukokortikoiditipat hoidon alussa sekä tarvittaessa lyhytkestoisesti pahenemisvaiheissa
Jättipapillakonjunktiviitti
- Mekaanisen ärsytyksen lopettaminen
- Piilolasien käyttäjillä tauko 2–4 viikkoa, huolellinen piilolasien puhdistus, piilolinssimateriaalin tai kaarevuuden ja koon muutos
- Syöttösolun vakauttajat
- Antihistamiinit
- Silmälääkärin määrääminä glukokortikoiditipat vaikeissa tulehduksissa
- Siedätyshoidosta ei ole apua, koska syynä eivät ole ympäristön allergeenit vaan mekaaninen ärsytys.
Eosinofiilinen, allergiasta riippumaton sidekalvotulehdus
- Todettu tauti edellyttää silmälääkärin hoitoa.
- Silmälääkärin seurannassa hoitona aluksi glukokortikoidi-mikrobilääke-silmätipat
- Hoitoa jatketaan usein pitkään syöttösolun vakauttaja- ja kostutustipoilla.
- Lisähoitona tarvitaan lyhytaikaisia glukokortikoiditippakuureja.
- Joissakin tapauksissa tarvitaan siklosporiinitippoja tai takrolimuusivalmisteita.
- Antihistamiinien pitkäaikaiskäyttöä on syytä välttää niiden kuivattavan vaikutuksen takia.
Lähettämiskriteerit
- Akuutti allerginen sidekalvotulehdus on usein yleislääkärin hoidettavissa. Jos tila on voimakasoireinen tai kestää yli 3 viikkoa, silmälääkärin tutkimus on aiheellinen.
- Kausittainen allerginen sidekalvotulehdus: lähete silmälääkärille, jos oireilu on haittaavaa lääkityksestä huolimatta.
- Ympärivuotinen sidekalvotulehdus: silmälääkärin seurantaa varten
- Lähete silmälääkärille, jos epäilynä
- vernaalinen keratokonjunktiviitti (VKC)
- jättipapillakonjunktiviitti
- allergiasta riippumaton eosinofiilinen sidekalvotulehdus (NAEC)
Seuranta
- Akuutti allerginen sidekalvotulehdus: tarvittaessa yleislääkärin tai silmälääkärin kontrolli
- Kausittainen allerginen sidekalvotulehdus (SAC): tarvittaessa kerran vuodessa yleislääkärin tai silmälääkärin kontrolli
- Ympärivuotinen allerginen sidekalvotulehdus (PAC): tarvittaessa kerran vuodessa (tai useamminkin) silmälääkärin kontrolli
- Vernaalinen keratokonjunktiviitti (VKC; harvinainen): lapsilla yleensä 3 kertaa vuodessa silmälääkärin kontrolli, tarvittaessa useammin
- Jättipapillakonjunktiviitti: aktiivisessa vaiheessa silmälääkärin seuranta
- Allergiasta riippumaton eosinofiilinen sidekalvotulehdus (NAEC): tarvittaessa kerran vuodessa silmälääkärin kontrolli
Kirjallisuutta
- Seppänen M, Kaarniranta K, Setälä N, Uusitalo H (toim.). Silmätautien käsikirja. 3., uudistettu painos. Kustannus Oy Duodecim, 2022. Saatavilla sähköisenä Oppiportissa: «https://www.oppiportti.fi/op/opk04617»1 (vaatii käyttäjätunnuksen).
