Takaisin Tulosta

Karsastus aikuisella

Lääkärin käsikirja
26.1.2024 • Viimeisin muutos 26.1.2024
Matti Seppänen

Keskeistä

  • Karsastus on silmien yhteistoiminnan häiriö, jossa silmät eivät pysty katsomaan samanaikaisesti samaan pisteeseen.
  • Ilmikarsastuksessa silmät suuntautuvat jatkuvasti eri suuntiin (voi näkyä selvästi ulkoapäin). Voimakkaana aiheuttaa usein kaksoiskuvia.
  • Piilokarsastus tulee esiin vuorottelevan peittokokeen avulla. Piilokarsastus voi aiheuttaa lukemisen vaikeutta, päänsärkyä.
  • Karsastuksen ja kaksoiskuvien äkillinen ilmaantuminen edellyttää kiireellistä silmälääkärin tutkimusta.
    • Päivystyslähete silmälääkärille tai neurologille (konsultoidaan ensin puhelimitse), jos äkilliseen kaksoiskuvaoireeseen liittyy mustuaisten erikokoisuus tai muita neurologisia oireita.
  • Usein oireet ovat alkaneet vähitellen, ja ellei niihin liity neurologisia häiriöitä, kiireellistä lähetettä ei tarvita.

Oireet ja löydökset

  • Kahtena näkeminen
  • Silmän kääntyminen virheasentoon
  • Katseen kohdistamisen vaikeus
  • Lukemisen vaikeus
  • Näöntarkkuuden alentuminen
  • Päänsärky

Tutkimukset

  • Ks. «Silmien tutkiminen»1
  • Näöntarkkuus parhaalla lasikorjauksella
  • Silmien liikkeet
  • Peittokoe
    • Tärkein karsastuspotilaan tutkimus
    • Kokeeseen kuuluvat peittämistesti ja vuorotteleva peittokoe. Yleislääkärin on helppo suorittaa molemmat.
    • Peittokokeen suoritus : ks. «Silmien tutkiminen»1
  • Mustuaisten tarkastelu
  • Silmänpaineen mittaus

Karsastuspotilaan tarkastelu

Hirschbergin testi

  • Kynälampulla tai vastaavalla osoitetaan silmiä kohti.
  • Sarveiskalvon pinnasta heijastuu pistemäinen valoheijaste, jonka sijaintia tarkastellaan.
    • Normaalisti suoraan katsovissa silmissä valoheijaste sijaitsee symmetrisesti.
    • Jos silmä karsastaa sisäänpäin, valoheijaste on sarveiskalvon keskipisteestä ohimon puolella.
    • Jos silmä karsastaa ulospäin, valoheijaste on sarveiskalvon keskipisteestä nenän puolella.

Poikkeava punaheijaste (Brucknerin testi)

  • Pyydä potilasta katsomaan suoraan valoon, jolloin punaheijasteet näkyvät samanaikaisesti.
  • Toisen silmän poikkeava punaheijaste voi viitata karsastukseen.

Pään asentovirheen havainnointi

  • Pään asentovirhe voi muiden tekijöiden ohella viitata karsastukseen.
    • Pään kääntäminen tai kallistaminen voi kompensoida karsastuksen aiheuttamaa toiminnallista näköhaittaa.

Bielschowskyn testi

  • Hyödyllinen arvioitaessa pystykarsastusta
  • Kallista potilaan päätä vuorotellen kohti oikeaa ja vasenta olkapäätä.
  • Seuraa silmän siirtymistä pystysuunnassa: esim. karsastaako potilaan oikea silmä enemmän ylä-alasuunnassa päätä oikealle kallistettaessa.

Silmien liikkeiden ja mustuaisreaktioiden tutkiminen

Silmäluomien tarkastelu

  • Ovatko molemmat luomet normaalissa asennossa, vai onko esim. toinen luomi laskeutunut selvästi alemmaksi?

Erotusdiagnoosi

  • Silmää liikuttavan lihaksen halvaus «Neurologisia silmäoireita»2
    • Aikuisella äkisti alkaneen kaksoiskuvaoireen yleinen syy
    • Tutkitaan heti, näkeekö potilas kahtena molemmilla silmillä yhtä aikaa katsoessa (binokulaariset kaksoiskuvat) vai näkyykö kuva kahtena, kun toinen silmä on peitettynä (monokulaarinen kaksoiskuva).
  • Aivokasvain, aneurysma tai ohimovaltimotulehdus
    • Jos potilaalla on kaksoiskuvat ja laaja valojäykkä mustuainen ja silmä on alas- ja ulospäin kääntynyt, taustalla voi olla aivokasvain tai aneurysma, joka painaa 3. aivohermon parasympaattisia, pinnalla kulkevia säikeitä.
    • Mahdollinen henkeä tai näköä uhkaava tilanne on suljettava pois.

Hoito

  • Karsastusta voidaan hoitaa tarvittaessa prismalaseilla tai karsastusleikkauksella.

Kirjallisuutta

  1. Seppänen M, Kaarniranta K, Setälä N, Uusitalo H (toim.). Silmätautien käsikirja. 3., uudistettu painos. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 2022.