Takaisin Tulosta

Kehitysvammaisten tahdosta riippumaton erityishuolto

Lääkärin käsikirja
14.5.2024 • Viimeisin muutos 14.5.2024
Terhi Koskentausta

Laki kehitysvammaisten erityishuollosta «https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1977/19770519»1

  • Henkilö voidaan määrätä erityishuollon toimintayksikköön tahdostaan riippumatta, jos seuraavat kolme ehtoa täyttyvät:
    1. hän ei kykene tekemään hoitoaan ja huolenpitoaan koskevia ratkaisuja eikä ymmärtämään käyttäytymisensä seurauksia
    2. hän todennäköisesti vakavasti vaarantaa terveyttään tai turvallisuuttaan taikka muiden henkilöiden terveyttä tai turvallisuutta ja
    3. hänen hoitoaan ja huolenpitoaan ei voida järjestää muulla tavoin.
  • Tahdosta riippumaton erityishuolto toteutetaan sosiaalihuoltolain mukaisessa ympärivuorokautisen palveluasumisen yksikössä tai laitoksessa, terveydenhuoltolain mukaisella kehitysvammapsykiatrian osastolla tai vastaavassa yksityisessä toimintayksikössä, jossa on riittävä lääketieteen, psykologian ja sosiaalityön asiantuntemus vaativan hoidon ja huolenpidon toteuttamista ja seurantaa varten.
  • Toteuttamispaikan nimeää päätöksiä tekevä vaativan moniammatillisen tuen asiantuntijaryhmä.

Kehitysvammaisuus

  • Kehitysvammalakia voidaan soveltaa henkilöön, jonka kehitys tai henkinen toiminta on estynyt tai häiriintynyt synnynnäisen tai kehitysiässä saadun sairauden tai vamman vuoksi ja joka ei muun lain nojalla voi saada tarvitsemiaan palveluja.
  • ICD-10-tautiluokituksen mukaan älyllinen kehitysvammaisuus (F70–F79) on tila, jossa mielen kehitys on pysähtynyt tai epätäydellinen. Älyllisen kehitysvammaisuuden diagnoosi perustuu standardoituun psykologin tutkimukseen, jossa kehitysvammaisuuden rajana pidetään älykkyysosamäärää alle 70. Lisäksi otetaan huomioon henkilön arjen toimintakyky ja sosiaalinen sopeutuminen.

Tahdosta riippumattoman erityishuollon edellytykset

Henkilön kyky tehdä hoitoaan ja huolenpitoaan koskevia ratkaisuja ja ymmärtää käyttäytymisensä seurauksia

  • Itsemääräämisoikeus kuuluu yksilön perusoikeuksiin. Kehitysvammalain mukaan erityishuolto on järjestettävä henkilön ihmisarvoa, vakaumusta ja yksityisyyttä kunnioittaen. Kehitysvammaiselle henkilölle on turvattava mahdollisuus osallistumiseen ja vaikuttamiseen omissa asioissaan.
  • Kehitysvammaisuus sinänsä heikentää henkilön kykyä tehdä hoitoaan ja huolenpitoaan koskevia ratkaisuja ja ymmärtää käyttäytymisensä seurauksia. Mitä vaikeammasta kehitysvammasta on kyse, sitä merkittävämmin henkilön itsemääräämiskyky on alentunut.
  • Itsemääräämiskykyä alentavat myös mahdolliset muut kehitykselliset häiriöt, kuten autismikirjon häiriö, sekä mahdolliset samanaikaiset psykiatriset häiriöt.

Henkilön terveyden tai turvallisuuden vaarantuminen

  • Henkilön terveyden tai turvallisuuden voidaan arvioida vaarantuvan esim. silloin, kun
    • hän toistuvasti vahingoittaa itseään vakavasti tai käyttäytyy muuten vakavasti itsetuhoisesti
    • hänellä esiintyy vakavia elämänhallinnan puutteita, kuten hallitsematonta päihteiden käyttöä tai vakavan sairauden hoidon laiminlyöntiä
    • hän saamastaan tuesta huolimatta ajautuu tilanteisiin, joissa väkivallan tai seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi joutumisen todennäköisyys on suuri
    • hän ei kykene huolehtimaan ravitsemuksestaan, hygieniastaan tai turvallisuudestaan kodin ulkopuolella liikkuessaan.

Muiden henkilöiden terveyden tai turvallisuuden vaarantuminen

  • Muiden henkilöiden terveyden tai turvallisuuden voidaan arvioida vaarantuvan esim. silloin, kun henkilö
    • käyttäytyy toistuvasti väkivaltaisesti toisia henkilöitä kohtaan
    • sytyttelee tulipaloja tai käyttää vaaraa aiheuttavia esineitä tai laitteita harkitsemattomasti.

Hoitoa ja huolenpitoa ei voida järjestää muulla tavoin

  • Ennen tahdosta riippumattoman erityishuollon menettelyn käynnistämistä on selvitettävä, voisiko tilanne helpottua asumiseen tai päiväaikaiseen toimintaan järjestetyn lisätuen tai toisenlaisen asumisratkaisun avulla.
  • Kehitysvammaisuus sinänsä ei ole este hoidon järjestämiselle mielenterveyslain mukaan tahdosta riippumatta, jos lain mukaiset edellytykset täyttyvät. Kuitenkin etenkin vaikeammin kehitysvammaisten kohdalla hoito on usein tarkoituksenmukaisempaa järjestää kehitysvammapalveluissa.

Hakemus tahdosta riippumattomaan erityishuoltoon

  • Kirjallinen hakemus tehdään päätöksiä tekevälle vaativan moniammatillisen tuen asiantuntijaryhmälle.
  • Hakemuksen voi tehdä henkilön laillinen edustaja, omainen tai muu läheinen. Hakemuksen voi tehdä myös hyvinvointialueen hallintosäännössä tehtävään määrätty viranhaltija.
  • Lääkäri ei ole oikeutettu tekemään tahdosta riippumattoman erityishuollon hakemusta, mutta hän voi tehdä hakemukseen liitettävän lähetteen tai palvelupyynnön.
  • Tahdosta riippumatonta erityishuoltoa ei yleensä pystytä käynnistämään päivystyksellisesti. Hakemuksen jättämisestä siihen, kun tahdosta riippumattoman erityishuollon tutkimusjakso voi alkaa, kuluu yleensä joitakin päiviä.

Tahdosta riippumattomaan erityishuoltoon määräämisen ja erityishuollon lopettamisen prosessi

Taulukko 1. Tahdosta riippumattomaan erityishuoltoon määräämisen ja erityishuollon lopettamisen prosessi
PorrasAsiakirjaAsiakirjan laatijaKannanoton sisältö / päätöksen perustelut
1.Kirjallinen hakemus päätöksiä tekevälle vaativan moniammatillisen tuen asiantuntijaryhmälleLaillinen edustaja, omainen tai muu läheinen tai hyvinvointialueella tehtävään määrätty viranhaltijaHakemuksen sisältöä ei ole laissa määritelty.
2.Päätös tutkimukseen määräämisestä 7 päivän kuluessa hakemuksen saapumisestaPäätöksiä tekevä vaativan moniammatillisen tuen asiantuntijaryhmäOnko ilmeistä, että edellytykset tahdosta riippumattomalle erityishuollolle ovat olemassa?
3.TutkimuslausuntoTutkimuksen suorittava asiantuntijaryhmä (laillistettu lääkäri, laillistettu psykologi ja laillistettu sosiaalityöntekijä, jotka ovat virkasuhteessa ja perehtyneet kehitysvammahuoltoon, sekä tarvittaessa muita sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilöitä)Perusteltu kannanotto siitä, ovatko edellytykset tahdosta riippumattomalle erityishuollolle olemassa.
4.Päätös erityishuoltoon määräämisestä 14 päivän kuluessa tutkimukseen määräämisestäPäätöksiä tekevä vaativan moniammatillisen tuen asiantuntijaryhmäPerusteltu kannanotto siitä, ovatko edellytykset tahdosta riippumattomalle erityishuollolle olemassa. Päätös alistetaan hallinto-oikeuden vahvistettavaksi.
5.Jos tahdosta riippumaton erityishuolto jatkuu: uuden tutkimuksen perusteella uusi tutkimuslausunto siten, että kohdassa 6 kuvattu päätös voidaan tehdä puolen vuoden kuluessa tahdosta riippumattomaan erityishuoltoon määräämisestäTutkimuksen suorittava asiantuntijaryhmä (laillistettu lääkäri, laillistettu psykologi ja laillistettu sosiaalityöntekijä, jotka ovat virkasuhteessa ja perehtyneet kehitysvammahuoltoon, sekä tarvittaessa muita sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilöitä)Perusteltu kannanotto siitä, ovatko edellytykset tahdosta riippumattomalle erityishuollolle olemassa.
6.Uusi päätös erityishuoltoon määräämisestä puolen vuoden kuluessa tahdosta riippumattomaan erityishuoltoon määräämisestäPäätöksiä tekevä vaativan moniammatillisen tuen asiantuntijaryhmäPerusteltu kannanotto siitä, ovatko edellytykset tahdosta riippumattomalle erityishuollolle olemassa. Päätös alistetaan hallinto-oikeuden vahvistettavaksi.
7.Tämän jälkeen tahdosta riippumattoman erityishuollon jatkamisen edellytykset on selvitettävä vastaavalla tavalla vähintään puolen vuoden välein.
8.Jos tahdosta riippumattoman erityishuollon edellytykset puuttuvat: päätös tahdosta riippumattoman erityishuollon lopettamisestaPäätöksiä tekevä vaativan moniammatillisen tuen asiantuntijaryhmä

Tahdosta riippumattoman erityishuollon aikainen kuntoutus

  • Kehitysvammalaissa ei ole määritelty tahdosta riippumattoman erityishuollon sisältöä. Hoito ja kuntoutus suunnitellaan moniammatillisesti erityishuollossa olevan yksilöllisten tarpeiden mukaan, ottaen huomioon henkilön omat toivomukset, mielipide ja etu.
  • Kuntoutus voi sisältää esim. arjen taitojen, sosiaalisten taitojen, tunnesäätelytaitojen ja vihan- ja stressinhallinnan harjoittelua sekä päihdekuntoutusta. Kuntoutuksen rinnalla voidaan tarvittaessa käyttää lääkehoitoja, jotka suunnitellaan lääketieteellisin perustein.
  • Erityishuollossa voidaan käyttää kehitysvammalain mukaisia rajoitustoimenpiteitä edellyttäen, että toimintayksiköllä on käytettävissä riittävä lääketieteen, psykologian ja sosiaalityön asiantuntemus. Samanaikaisesti on kuitenkin huolehdittava erityishuollossa olevan henkilön itsenäisen suoriutumisen ja itsemääräämisoikeuden tukemisesta ja edistämisestä.

Kirjallisuutta

  1. Kaarre H, Lauri M, Melander S, Repo K. Laki kehitysvammaisten erityishuollosta. Kirjassa Ahlgrén-Rimpiläinen A, Seppänen A, Melander S, Rautanen M (toim.). Oikeuspsykiatria. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2024:106-13.
  2. Koskentausta T, Åberg L. Älyllinen kehitysvammaisuus. Kirjassa Ahlgrén-Rimpiläinen A, Seppänen A, Melander S, Rautanen M (toim.). Oikeuspsykiatria. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2024:271-78.