Takaisin Tulosta

Koronavirusinfektion (COVID-19) pitkäaikaisoireet

Lääkärin käsikirja
25.8.2021 • Viimeisin muutos 25.8.2021
Helena Liira

Keskeistä

  • Ainakin kolmasosalla COVID-19-infektioon sairastuneista potilaista osa oireista jatkuu yli 3 kk.
  • Pitkäaikaisoireet voivat johtaa heikentyneeseen työ- ja opiskelukykyyn ja vaikeuksiin huolehtia päivittäisistä toimista.
  • Toimintakykyä merkittävästi haittaavia oireita on 1–5 %:lla potilaista 3 kk:n jälkeen sairastumisesta.
  • Hoidossa keskeistä on potilaiden kuulluksi tuleminen, oireiden validointi, tiedon jakaminen, oireenmukaiset hoidot ja mahdollisuuksien mukaan moniammatillinen apu kuntoutumiseen.

Epidemiologia

  • Virusinfektioiden jälkeiset pitkittyneet oireet ovat tavallisia. Aiemmat koronavirusten aiheuttamat SARS- ja MERS-epidemiat aiheuttivat pitkäaikaisoireita n. kolmasosalle potilaista.
  • Autonomisen hermoston häiriöt ovat virusinfektion jälkeisissä oireyhtymissä tyypillisiä ja voivat aiheuttaa esim. posturaalista takykardiaa (POTS) kuten kroonisessa väsymysoireyhtymässä (ME/CFS).
  • Koronaviruksen pitkäaikaisoireita esiintyy kaikissa ikäryhmissä ja myös lieväoireisen taudin sairastaneilla.
  • SARS-COVID-19-viruksen tiedetään kykenevän aiheuttamaan kudos- ja elinvaurioita, etenkin endoteelin muutoksia ja tromboosia. Pitkäaikaisoireiden mekanismi on edelleen epäselvä, mutta elinvaurioiden lisäksi siihen saattaa liittyä kroonisen tulehduksen piirteitä, autoimmuunireaktioita ja muita immunologisia häiriöitä.
  • Koronavirusinfektio on kohdistunut voimakkaimmin haavoittuviin väestöryhmiin. Pitkäaikaisoireet ovat usein hankalimmat niillä, joilla on jo entuudestaan terveyden kanssa eniten ongelmia.

Oireet

  • Tavallisin jälkioire on uupumus, joka ei ole vain väsymystä vaan energian puutetta, kyvyttömyyttä suoriutua normaaleista askareista, epämiellyttävä olotila, joka ei yleensä lievity levolla.
  • Toiseksi yleisimpiä ovat kognitiiviset häiriöt, muistiongelmat ja keskittymisvaikeudet, joita potilaat kuvaavat aivosumuksi.
  • Lisäksi potilailla voi esiintyä rintatuntemuksia, hengenahdistusta, päänsärkyä, lihaskipuja ja muita kroonisia kipuja, huimausta ja sydämentykytystä.
  • Lukuisia muita sydän- ja hengityselimistön, hermoston, vatsan alueen, hajuaistin, silmien tai ihon oireita on kuvattu. Oireita esiintyy tyypillisesti useissa elinjärjestelmissä.
  • Myös mielenterveyden häiriöitä, etenkin ahdistuneisuutta, on kuvattu. Tilanteen sosioekonomiset seuraukset saattavat lisätä ahdistusoireita.
  • Oireet tyypillisesti vaihtelevat, ja uusiutumisvaiheet ovat tavallisia.
  • Oireita pahentavia tekijöitä ovat fyysinen ja kognitiivinen rasitus, stressi ja unenpuute.

Diagnostiikka

  • Pitkäaikaisoireille ei ole vielä yhtenäisiä diagnostisia kriteerejä. Postakuutti COVID -määritelmää on käytetty, kun oireet jatkuvat yli 4 viikkoa, ja koronavirusinfektion pitkäaikaisoireista tai ”long COVIDista” puhutaan, kun oireet ovat kestäneet yli 3 kk.
    • Seuraavat ICD-10-koodit ovat käytössä:
      • U08.9 Aiemmin sairastettu COVID-19-virusinfektio, tarkemmin määrittelemätön
      • U09.9 COVID-19-virusinfektion jälkitila, tarkemmin määrittelemätön
    • Monia koronaviruksen pitkäaikaisoireista kärsivistä potilaista ei ole alkuvaiheessa testattu, minkä ei pitäisi estää pitkäaikaisoireiden hoitoa ja kuntoutusta.
    • Diagnoosi perustuu oireisiin sekä muiden sairauksien sulkemiseen pois.
    • Samoin kuin kroonisessa väsymysoireyhtymässä laboratoriotutkimuksiin voidaan sisällyttää harkiten ja tarpeen mukaan mm. La, CRP, PVKT K, Na, Krea, CK, TSH, T4-V, Ca, paastoglukoosi, HbA1c, B12-TC2, Ferrit, D-25-vit, AFOS, ALAT, Korsol, ANAAb, Alb ja Prealb, EKG.

Hoito ja kuntoutus

  • Vaikka kyseessä on uusi ja vielä heikosti tunnettu oireyhtymä, on syytä ottaa oireet vakavasti, kuunnella potilasta ja arvioida kokonaistilannetta.
  • Aiemmista virusinfektion jälkeisistä oireyhtymistä tiedetään, että useimmilla oireet lievittyvät kuukausien kuluessa.
  • Vaikka sairauden mekanismit tunnetaan vielä heikosti, ne ovat luonteeltaan korjautuvia. Potilaat tarvitsevat positiivisia viestejä ja toivoa.
  • Oireita lievittäviä lääkkeitä, esim. beetasalpaajaa sydämentykytyksiin, voi kokeilla.
  • Stressitekijöitä pitää purkaa, koska stressi vahvistaa oireita. Osa potilaista voi hyötyä autonomisen hermoston toimintaa rauhoittavista hoitomuodoista, kuten mindfulnessista ja meditaatiosta.
  • HUSin Pitkäaikaisten ja haittaavien kehollisten oireiden nettiterapia voi sopia myös koronavirusinfektion pitkäaikaisoireista kärsiville potilaille.
  • Oireyhtymä on monitekijäinen, jolloin moniammatillinen lähestymistapa on hyödyllinen. Fysioterapeutti voi ohjata fyysistä harjoittelua ja mielenterveyden ammattilainen tukea psyykkistä jaksamista. Siirtyminen tilapäisesti osa-aikatyöhön voi olla tarpeen. Potilaat tarvitsevat usein myös sosiaalitoimen apua sosiaalivakuutusten etuuksien hakemiseen.

Kirjallisuutta

  1. Nalbandian A, Sehgal K, Gupta A ym. Post-acute COVID-19 syndrome. Nat Med 2021;27(4):601-615. «PMID: 33753937»PubMed
  2. Alwan N. The road to addressing Long Covid. Science. 2021: 373; 491-493.
  3. O'Sullivan O. Long-term sequelae following previous coronavirus epidemics. Clin Med (Lond) 2021;21(1):e68-e70. «PMID: 33144403»PubMed
  4. Nehme M, Braillard O, Chappuis F ym. Prevalence of Symptoms More Than Seven Months After Diagnosis of Symptomatic COVID-19 in an Outpatient Setting. Ann Intern Med 2021;():. «PMID: 34224254»PubMed
  5. Ayoubkhani D, Khunti K, Nafilyan V ym. Post-covid syndrome in individuals admitted to hospital with covid-19: retrospective cohort study. BMJ 2021;372():n693. «PMID: 33789877»PubMed