Takaisin Tulosta

Nuorten psykososiaaliset hoidot

Lääkärin käsikirja
26.6.2024 • Viimeisin muutos 10.12.2025
Kirsi-Maria Haapasalo-Pesu

Keskeistä

  • Nuorten mielenterveyshäiriöt ovat yleisiä.
  • On tarkoituksenmukaista, että nuori saa apua ongelmiinsa varhain ja lähellä arkiympäristöään.
  • Lievät ja keskivaikeat mielenterveyshäiriöt hoidetaan perustasolla. Terveydenhoitajan, psykiatrisen sairaanhoitajan, psykologin, sosiaalityöntekijän ja/tai lääkärin tuki ja hoito on usein riittävä.
  • Nuorisopsykiatrinen erikoissairaanhoito hoitaa vaikeat ja komplisoituneet mielenterveyshäiriöt.
  • Nuorten mielenterveyttä tuettaessa psykososiaalisilla hoidoilla on keskeinen asema.

Psykososiaaliset hoidot perustasolla

  • Palveluissa on paikkakuntakohtaisia eroja. Tutustu paikkakuntasi tarjontaan.
  • Monilla paikkakunnilla perustason työntekijöitä on koulutettu erilaisiin lyhytterapeuttisiin interventioihin.
    • Interventioissa asetetaan selkeä tavoite ja ne ovat aikarajattuja. Käyntikertoja voi olla alle kymmenen.
    • Interventiot voivat kohdentua yksilöihin tai niitä voidaan toteuttaa ryhmämuotoisesti.
    • Tapaamiset voivat sisältää keskusteluja ja harjoitteita, mutta lisäksi hoitoon voi kuulua kotitehtäviä. Hoito-ohjelma saattaa edetä siihen liittyvän työkirjan mukaisesti.
  • Esimerkkejä
    • IPT (interpersoonallinen psykoterapia)
      • Kyseessä on 12–16 käyntikertaan rajattu strukturoitu psykoterapiamuoto masennuksen hoitoon, mutta nykyisin menetelmää käytetään myös muihin ei-psykoottisen tason häiriöihin.
      • Terapiasta on kehitetty nuorten hoitoon oma sovellus. Terapeutti tapaa myös vanhempia.
      • Hoidossa valitaan yhdessä nuoren kanssa terapian fokus, joka voi liittyä suruun, ihmissuhderistiriitoihin, elämänmuutoksiin tai yksinäisyyteen.
      • Tavoitteena on sosiaalisten taitojen ja ajankohtaisten vuorovaikutussuhteiden parantaminen tukemaan nuoren kasvua.
      • Vaikuttavuus on osoitettu useissa tutkimuksissa.
    • IPC-N (interpersonal councelling) on lyhennetty, kuusi yksilötapaamiskertaa sisältävä sovellus interpersoonallisesta terapiasta lievästi–keskivaikeasti masentuneille.
    • Maestro-kurssi (masennuksen ehkäisyä stressinhallintaa oppimalla) on tarkoitettu 14–18-vuotiaille nuorille, joilla on lieviä masennus- tai stressioireita.
    • ART (aggression replacement training) eli vihanhallinta-menetelmä tähtää toiminnallisten harjoitusten kautta sosiaalisen, hyväksytyn käyttäytymisen vahvistumiseen. Tavoite on, että nuori kehittyy moraalisessa ajattelussa, oppii parempaa itsehillintää ja uusia sosiaalisia taitoja tullakseen toimeen jokapäiväisessä elämässä.
    • Cool Kids -interventio kohdentuu nuorten ahdistuneisuushäiriöiden, kuten yleistyneen ahdistuneisuushäiriön, paniikkihäiriön tai sosiaalisten tilanteiden pelon, hoitoon.

Psykoterapiat

  • Psykoterapiat ovat hoitoja, joita voi antaa psykoterapiakoulutuksen käynyt ammattilainen.
  • Psykoterapiakoulutus on lisäkoulutus, johon hakeutuvalta vaaditaan soveltuva aiempi ammattitutkinto. Tavallisesti psykoterapeutit ovat sairaanhoitajia, psykologeja, sosiaalityöntekijöitä tai lääkäreitä.
  • Psykoterapeutti on nimikesuojattu ammattinimike. Valvira merkitsee hakemuksesta koulutuksen suorittaneet terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteriin «https://julkiterhikki.valvira.fi»1.
  • Psykoterapiakoulutuksia on monenlaisia, ja ne perustuvat erilaisiin viitekehyksiin. Ks. tarkemmin artikkelin lopussa.

Psykoterapiaan hakeutuminen

  • Psykoterapia ei sovi nuorille, jotka eivät ole motivoituneet ja/tai joiden mielestä kaikki ongelmat johtuvat ympäristöstä. Myös vanhempien kielteinen asenne voi muodostua psykoterapian esteeksi.
  • Nuoruusikäisen potilaan ikä ja ongelmien laatu vaikuttavat siihen, missä määrin vanhempien osallistuminen on tarpeen.
  • Mitä vanhemmasta nuoresta on kyse, sitä selvemmin asiasta sovitaan nuoren kanssa.
  • Psykoterapiaa voi olla saatavissa hyvinvointialueen nuorisopsykiatrian yksikön tuottamana, tai se voidaan hankkia ostopalveluna.

Kela-korvattavat terapiamuodot

  • Kelan kuntoutuspsykoterapiaa voi saada 16 vuotta täyttänyt «https://www.kela.fi/kuntoutuspsykoterapia»2. Se voi olla yksilö-, ryhmä-, perhe- tai paripsykoterapiaa. 16–25-vuotiaille se voi olla myös musiikki- tai kuvataideterapiaa. Nuoren terapiaan voi liittyä myös vanhempien ohjauskäyntejä.
  • Kuntoutuspsykoterapian tavoitteena on edistää kuntoutujan työ- ja opiskelukykyä sekä tukea työelämässä pysymistä ja työelämään siirtymistä tai sinne palaamista. Edellytyksenä on, että psykoterapiaan hakeutuva on saanut mielenterveyden häiriön toteamisen jälkeen vähintään 3 kk asianmukaista hoitoa. Hakemukseen tarvitaan nuorisopsykiatrin tai nuorisopsykiatriaan erikoistuvan lääkärin laatima B-lausunto.
  • Kela voi myöntää yksilö- ja ryhmäterapioita myös vaativana lääkinnällisenä kuntoutuksena «https://www.kela.fi/vaativa-laakinnallinen-kuntoutus»3. Tällöin kyseeseen tulevat musiikkiterapia, neuropsykologinen kuntoutus, psykoterapia, kuvataideterapia, perheterapia, toimintaterapia sekä fysioterapeutin tai toimintaterapeutin toteuttama ratsastusterapia.
    • Tällöin nuorella on oltava sairaus tai vamma sekä siihen liittyvä suoritus- ja osallistumisrajoite. Suoritus- ja osallistumisrajoite on niin suuri, että nuorella on sen vuoksi huomattavia vaikeuksia arjen toiminnoista suoriutumisessa ja osallistumisessa kotona, opiskelussa, työelämässä tai muissa elämäntilanteissa. Rajoite aiheuttaa vähintään vuoden kestävän kuntoutustarpeen.
    • Kuntoutussuunnitelma tehdään julkisen terveydenhuollon yksikössä, joka vastaa henkilön kuntoutustarpeen arviosta, kuntoutuksen suunnittelusta ja seurannasta ja tarpeen mukaisen hoidon jatkumisesta kuntoutuksen aikana.

Psykoterapiaan liittyviä keskeisiä piirteitä

  • Psykoterapia on ulkonaisilta puitteiltaan selkeästi rajattua. Yksilöterapia kestää 45–60 minuuttia, perheterapian ja ryhmäterapian kesto on pidempi.
  • Yksilöterapiaa annetaan vähintään kerran viikossa, perheterapia ja ryhmäterapia voivat toteutua pidemmin aikavälein.
  • Osa nuorten terapioista on aikarajattuja, ja niissä edetään manuaalin (käsikirja, tehtäväkirja) mukaan. Tällöin hoito kestää yleensä 15–20 viikkoa. Pitkä terapia voi kestää 1–3 vuotta.
  • Psykoterapiamuotoa valittaessa hyödynnetään Käypä hoito -suosituksia «https://www.kaypahoito.fi/suositukset?erikoisala=2448»4.

Eri terapiamuotojen kuvauksia

Toimintaterapia

  • Tukee häiriintyneen nuoren kehitystä ja kokonaisvaltaista toimintaa. Tavoitteena on parantaa ilmaisukykyä, antaa onnistumisen kokemuksia ja parantaa oppimisvalmiuksia. Toimintaterapiassa käytetään hyväksi erilaisia luovia toimintoja, kuten draamaa, musiikkia ja kuvallista ilmaisua tai liikuntaa.
  • Sensorisen integraation menetelmillä pyritään vaikuttamaan aivojen tapaan muokata, yhdistää ja käyttää eri aistien lähettämiä aistimuksia.
  • Toimintaterapiassa harjoitellaan myös jokapäiväisiä toimintoja tavoitteena itsenäisyyden lisääntyminen. Toimintaterapia pyrkii ohjaamaan nuorta vapaa-ajan toimintoihin, jotka tukevat ja tuottavat iloa ja mielihyvää hoidon päättymisen jälkeenkin.

Ryhmäterapia

  • Ryhmäterapiassa käytetään psykoterapian menetelmiä. Keskeisenä tavoitteena on kannustaa ryhmän jäseniä keskinäiseen, hoitavaan vuorovaikutukseen.
  • Nuorten ryhmäterapia voi olla toiminnallista (liikuntaa, seikkailua, elämyksiä) tai keskustelua. Ryhmäterapeutin tai terapeuttien tehtävä on ohjata toimintaa tai keskustelua ryhmän jäsenten väliseen rakentavaan vuorovaikutukseen.
  • Yhtä aikaa voidaan hoitaa 3–5 nuorta. Ryhmässä tarvitaan kaksi terapeuttia. Terapia kestää yleensä 1–1 ½ tuntia ja toistuu 1–2 kertaa viikossa.
  • Nuorten ryhmäterapiaan yhdistetään toisinaan heidän vanhempiensa muodostamat ryhmät. Näissä ryhmissä voidaan käsitellä nuorten ongelmallista käyttäytymistä ja vanhempien selviämiskeinoja.

Kognitiiviset psykoterapiat

  • Kognitiiviset ja kognitiivisbehavioraaliset psykoterapiat ovat yleisesti käytössä.
  • Kognitiivisen psykoterapian kohteena ovat vääristymät nuoren kognitiivisessa kehityksessä, kokemistavassa tai toiminnassa. Käyttäytymis- ja oppimisteorioiden mukaan häiriöt pohjautuvat oppimiseen ja opittujen käyttäytymismallien tai reaktioiden ehdollistumiseen ja haitallisiin ajattelumalleihin.
  • Tavoitteena on, että
    • nuori tunnistaa ja nimeää tunteensa
    • nuori muuttaa kielteisiä ja vääristyneitä käsityksiä itsestään
    • sosiaaliset ja vuorovaikutustaidot karttuvat.
  • Terapeutti muodostaa nuorelle tärkeän ihmissuhteen ja yhteistyökumppanin.
  • Kognitiivinen terapia edellyttää tiettyä kognitiivisten taitojen kypsyyttä.
  • Kognitiivisella ja kognitiivisbehavioraalisella psykoterapialla voidaan hoitaa masentuneisuutta, laihuushäiriötä, erilaisia pelkoja, ahdistushäiriöitä, pakko-oireisia häiriöitä, traumaperäistä stressihäiriötä, psykoosiriskissä olevia tai psykoottisia nuoria sekä tarkkaavuus-, käytös- ja uhmakkuushäiriötä.
  • Terapiaa annetaan kerran viikossa joko jaksona tai pitkänä terapiana.

Psykodynaaminen yksilöpsykoterapia

  • Psykodynaamisen teorian vaikutusta on useiden terapiamuotojen taustalla, ja psykodynaaminen terapia on edelleen yksi tavallisimmista psykoterapiamuodoista.
  • Tavoitteena on
    • mahdollistaa nuoren psyykkisen kehityksen eteneminen ja korjata sitä estävät juuttumat
    • auttaa kokemaan ja kestämään erilaisia tunteita
    • vahvistaa psyykkisiä rakenteita ja tukea selviytymiskeinoja
    • parantaa vuorovaikutustaitoja
    • parantaa itsetuntoa
    • lisätä pettymyksen sietokykyä
    • vähentää ahdistuneisuutta ja psyykkistä pahaa oloa.
  • Psykodynaaminen psykoterapia on tuloksellisempaa ahdistuneisuus- ja masennushäiriöiden kuin käytöshäiriöiden hoidossa.
  • Psykodynaaminen yksilöterapia perustuu psykoanalyyttiseen viitekehykseen. Koulutettu terapeutti jakaa nuoren sisäisen maailman kokemuksia. Hän ottaa huomioon potilaan yksilöllisyyden ja ongelmien laadun säädellessään omaa tapaansa olla psykoterapeuttina.
  • Taustateorian mukaan suhde terapeuttiin toistaa nuoren potilaan aikaisempia, tärkeitä tunnesuhteita ja myös näissä suhteissa muodostuneita ristiriitoja. Tällöin alkaa toistua se kehityksen alue, mille nuori on juuttunut.

Dialektinen käyttäytymisterapia

  • Terapia on kehitetty epävakaasta persoonallisuushäiriöstä kärsiville kroonisesti itsetuhoisille potilaille. Terapiasta on kehityssensitiivisiä sovelluksia, ja käytössä on myös erityisesti nuorille hyvin soveltuvia muotoja.
  • Perustuu biososiaaliseen teoriaan, jonka mukaan tunteiden hallinnan vaikeuksille altistavat sekä biologinen herkkyys että vaurioittavat kehitysympäristöt.
  • Terapiaohjelma yhdistää yksilöterapian, ryhmämuotoisen taitoharjoittelun, puhelinohjauksen ja terapeuttien konsultaatiotiimin.
  • Hoidossa painotetaan tarvetta käyttäytymisen muutokseen sekä itsen hyväksyntää.
  • Muutosta varten harjoitellaan ryhmämuotoisesti taitoja ja itsen hyväksymistä.

Ratkaisukeskeinen terapia

  • Ongelmien sijaan lähdetään liikkeelle taidoista.
  • Painopiste on tulevaisuudessa.
  • Voidaan käyttää yksilöterapiassa, mutta myös pari-, perhe- ja ryhmäterapiassa.
  • Sopii ahdistus- ja mielialahäiriöiden sekä addiktioiden hoitoon.

Perheterapia

  • Perheterapia kohdentuu muita terapiamuotoja enemmän ihmisten välisiin suhteisiin ja koko perheeseen.
  • Perheterapiaa käytetään nuoren psyykkisen häiriön ollessa olennainen osa perheensisäistä vuorovaikutushäiriötä.
  • Nuoren hoitoon voi kuulua samanaikaisesti tai peräkkäin yksilöterapia ja perheterapia.
  • Terapian tavoitteena on löytää perheen kanssa uutta ymmärrystä ja uusia tapoja olla vuorovaikutuksessa siten, että perheen jäsenten yksilöllinen kasvu ja kehitys mahdollistuvat.
  • Perheterapiaa toteuttaa usein kaksi tai kolme terapeuttia.
  • Varsinaisen perheterapian lisäksi nuorten psyykkisten ongelmien hoidon yhteydessä työskennellään perheen kanssa ja autetaan vanhempia ymmärtämään nuoren oireiden ja käyttäytymisen taustaa ja tuetaan vanhempien ja nuoren vuorovaikutusta.
  • Psykoedukatiivinen perheterapia on keskeistä, kun tavoitteena on auttaa psykoosiin sairastunutta nuorta ja hänen perhettään sopeutumaan sairauteen.
  • Multidimensionaalinen perheterapia (MDFT) on perheterapian sovellus nuoren päihde- ja käytöshäiriön hoitoon.

Traumaterapia

  • Traumatisoiva tapahtuma on yksittäinen tai toistuva tilanne. Traumatarina on usein sirpaleinen. Kognitiivisten, emotionaalisten ja kehollisten muistojen ja tuntemusten rinnakkaisen prosessoinnin avulla pyritään integroimaan tapahtumasta ehyempi kertomus.
  • Trauman hoidoksi suositellaan traumapsykoterapiaa, traumakeskeistä kognitiivista käyttäytymisterapiaa tai EMDR (eye movement desensitization and reprocessing) -terapiaa.

Kuvataideterapia

  • Terapia yhdistää kuvallisen ilmaisun ja terapiaprosessin. Merkityksellisiä ovat sekä potilaan kuvallinen ilmaisu että kuvien avulla syntyvä kontakti toiseen ihmiseen. Terapeutti on potilaan sisäisten mielikuvien vastaanottaja ja tulkki, joka auttaa häntä kohtaamaan vaikeuksia, pelkoja ja ristiriitoja silloin, kun ne estävät edistymistä terapiaprosessissa.
  • Ryhmäkuvataideterapiassa potilasta hoidetaan ryhmäprosessin kautta. Prosessi toimii silloin kaikkien ryhmäläisten, ryhmän kuvien ja kuvataideterapeutin välillä.

Ratsastusterapia

  • Käytetään sekä fyysisesti vammaisten tai sairaiden että käytökseltään ja tunne-elämältään häiriintyneiden nuorten hoidossa ja kuntoutuksessa.
  • Hevosen liikkeet ratsastuksessa ja kontakti hevoseen voivat aktivoida estyneen tai ahdistuneen potilaan vuorovaikutuskykyä. Tunnekontakti hevoseen on usein tärkeä.
  • Ratsastusterapia tavoittaa potilaan monien aistien välityksellä: se normaalistaa ja kohentaa paitsi fyysisiä reaktioita, myös hahmotusta, aistitoimintoja ja puheen kehitystä. Se parantaa myös keskittymiskykyä, itsehillintää ja sosiaalisia taitoja. Psyykkisellä alueella hoidon tärkeitä tavoitteita ovat mielihyvän kokeminen, onnistumisen kokemukset ja luottamus omiin taitoihin sekä myönteisten kokemusten aiheuttama itsetunnon koheneminen.
  • Voidaan käyttää
    • käytös-, tarkkaavuus- ja syömishäiriöissä
    • vuorovaikutussuhteiden häiriöissä
    • autististen nuorten hoidossa.

Musiikkiterapia

  • Musiikki vaikuttaa ihmiseen hyvin monitasoisesti, aivojen tasolla alemmilta autonomisen hermoston tasoilta korkeampiin aivotoimintoihin asti.
  • Musiikkiterapiasta hyötyvät
    • kontaktivaikeuksista kärsivät
    • monivammaiset
    • mutistiset, psykoottiset ja aggressiivisesti käyttäytyvät.
  • Musiikkiterapia voi soveltua tilanteisiin, joissa nuori ei sanallisesti kykene käsittelemään asioitaan.
  • Musiikkiterapia on tavallista lastensuojelun piiriin kuuluvien nuorten tukitoimenpiteenä.
  • Musiikkiterapia voi olla vastaanottavaa, tuottavaa tai esittävää. Musiikki voidaan yhdistää myös kuvataide- tai liikuntaterapiaan. Koska musiikki kokonaisuutena parantaa mielialaa ja lisää hyvänolon tunnetta, se lisää myös muiden hoitomuotojen, esim. osastohoidon tehoa.

Etähoito ja internet

  • Etähoidoilla voidaan täydentää nuorille tarjottavia palveluja. Mukaan voidaan kutsua nuoren vanhemmat ja verkostoja laajemminkin.
  • Mielenterveystalo «https://www.mielenterveystalo.fi/»5 sisältää nuorille ja heidän vanhemmilleen suunnattuja palveluja, mm. psykoedukaatiota, oirearviointeja ja omahoito-ohjelmia. Mielenterveystalo tarjoaa myös nettiterapioita, joihin tarvitaan lääkärin lähete ja maksusitoumus.

Kirjallisuutta

  1. Kumpulainen K, Aronen, E, Ebeling H, Laukkanen E, Marttunen M, Puura K, Sourander A (toim.). Lastenpsykiatria ja nuorisopsykiatria. Kustannus Oy Duodecim 2017