Takaisin Tulosta

Hypotyreoosi lapsilla

Lääkärin käsikirja
15.8.2025 • Päivitetty kokonaisuudessaan
Antti Saari

Keskeistä

  • Keskeinen kliininen löydös on suhteellisen painon nousu, johon voi liittyä samanaikainen pituuskasvun hidastuminen, etenkin jos sairaus on kestänyt pitkään. Tällaisessa tilanteessa TSH:n ja T4-V:n määritys on aina perusteltua.
  • Muut, epäspesifiset oireet, kuten uupumus, väsymys, kuiva iho, ummetus ja heikentynyt kylmän sieto ja päänsärky, ovat samanlaisia kuin aikuisiällä.
  • Hoito toteutetaan levotyroksiinilla (T4) erikoissairaanhoidossa.

Juveniili hypotyreoosi

  • Lapsuus- ja nuoruusiän hypotyreoosi voidaan havaita missä iässä tahansa. Sen esiintyvyys Suomessa on n. 1 %, ja sairaus on tytöillä kaksi kertaa yleisempi kuin pojilla.
  • Selvästi tavallisin aiheuttaja on autoimmuuni kilpirauhastulehdus eli Hashimoton tyreoidiitti. Muita mahdollisia syitä ovat jodin puute tai jodimyrkytys, kaulan alueen sädehoito, kilpirauhasen poisto, kilpirauhasen toimintaa haittaavat lääkkeet ja sentraalista hypotyreoosia aiheuttava hypotalamuksen tai aivolisäkkeen sairaus.
  • Keskeinen kliininen löydös on suhteellisen painon nousu, johon voi liittyä samanaikainen pituuskasvun hidastuminen (ns. kasvun ristioire), etenkin jos sairaus on kestänyt pitkään.
  • Muita oireita (ei spesifisiä) ovat uupumus, väsymys, kuiva iho, ummetus ja heikentynyt kylmän sieto.
  • Hypotyreoosia sairastavilla lapsilla ja nuorilla todetaan tavallista useammin muita autoimmuunisairauksia, kuten tyypin 1 diabetes, keliakia, reuma tai Addisonin tauti. Niiden seulonta ei kuitenkaan ole tarpeen kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastavalta lapselta tai nuorelta.
  • Hypotyreoosi on tavanomaista yleisempää tyypin 1 diabeteksessa, Downin oireyhtymässä, Turnerin oireyhtymässä ja Klinefelterin oireyhtymässä. Näiden lasten ja nuorten kohdalla harvajaksoinen TSH:n (ja T4-V:n) seuranta on perusteltua.
  • Diagnoosi perustuu oireisiin, kliinisiin löydöksiin, toistetusti poikkeavaan TSH-pitoisuuteen (≥ 10 mU/l) ja pieneen T4-V-pitoisuuteen. Autoimmuunitaudissa tyreoideaperoksidaasi (TPO) -vasta-aineiden pitoisuudet ovat suurentuneet.
  • Juveniilin hypotyreoosin hoito toteutetaan yleensä erikoissairaanhoidossa levotyroksiinilla (T4).
    • Aloitusannos on 12.5–50 µg/vrk. Annosta säädetään potilaan oireiden ja löydösten sekä TSH- ja harkinnan mukaan T4-V-määritysten perusteella.
    • Annostarve on yleensä pienillä lapsilla 4–6 µg/kg/vrk ja murrosikäisillä nuorilla 2–4 µg/kg/vrk.
    • T4- ja T3-hormonien yhdistelmähoitoa ei tule käyttää lapsilla.

Synnynnäinen hypotyreoosi

  • Esiintyvyys Suomessa n. 1:2 800 vastasyntynyttä
  • Johtuu useimmiten kilpirauhasen kehityshäiriöistä ja harvemmin kilpirauhashormonien tuotannon perinnöllisistä häiriöistä.
  • Diagnosoimaton ja hoitamaton synnynnäinen hypotyreoosi aiheuttaa lapsen neurologiselle kehitykselle pysyvän haitan.
  • Synnynnäistä hypotyreoosia seulotaan napanuorasta tai kantapäästä otetun näytteen TSH-määrityksellä. Jos pitoisuus ylittää seulontarajan, otetaan lapselta verinäyte aikaisintaan 3 vrk:n iässä. Tämän perusteella poissuljetaan hypotyreoosi tai aloitetaan hoito.
  • Varhain aloitettu hoito levotyroksiinilla (T4) turvaa lapsen normaalin kehityksen. Hoito toteutetaan aina erikoissairaanhoidossa.
    • Aloitusannos on 10–15 µg/painokilo/vrk. Annosta säädellään ensiviikkojen aikana kliinisten löydösten ja TSH- ja T4-V-määritysten perusteella.
  • Vajaatoiminta voi joskus olla ohimenevä. Jos hoidon aikana ei todeta suurentunutta TSH-pitoisuutta, lääkeannosta ei ole juurikaan ollut tarve muuttaa ja kilpirauhanen on rakenteeltaan ja sijainniltaan normaali, voidaan erikoissairaanhoidossa kokeilla hoidon lopetusta 2–3 v:n iässä.
  • Napaveren tai kantapäänäytteen TSH-pitoisuuteen perustuva seula ei tunnista harvinaista sentraalista hypotyreoosia. Siksi TSH:n ja T4-V:n määritys kuuluu aina huonosti menestyvän imeväisen tutkimuksiin.

Erityistilanteita

  • Tilannetta, jossa potilaan TSH-pitoisuus on yli viiterajojen mutta T4-V-pitoisuus normaali, kutsutaan subkliiniseksi hypotyreoosiksi. Levotyroksiinihoitoa ei suositella, jos TSH on < 10 mU/l. Jos potilaalla on voimakkaita hypotyreoosiin sopivia oireita ja löydöksiä (poikkeava kasvu, autoimmuunityreodiitti), voidaan erikoissairaanhoidossa harkita 3–6 kk:n pituista levotyroksiini-hoitokokeilua. Jos potilaan oireet ja löydökset eivät parane hoitokokeilun aikana, hoito lopetetaan.
  • Jos potilaalla on hypotyreoosiin sopivia oireita tai löydöksiä, T4-V-pitoisuus on toistetusti pieni ja TSH-pitoisuus pieni tai normaali, kyseessä voi olla harvinainen sentraalinen hypotyreoosi. Potilas tulee lähettää erikoissairaanhoidon konsultaatioon.
  • Lihavilla lapsilla TSH-pitoisuus on usein lievästi suurentunut, mutta T4-V- ja T3-V-pitoisuudet ovat normaaleja tai hiukan suurentuneita. Tällaisessa tilanteessa levotyroksiinihoito ei ole perusteltua.
  • Jos TSH-pitoisuus on poikkeavan suuri mutta T4-V- ja T3-V-pitoisuudet ovat normaaleja eikä potilaalla ole hypotyreoosiin viittaavia löydöksiä, veressä voi olla TSH-määritystä haittaavia heterofiilisiä vasta-aineita, mikä voidaan selvittää TSH:n erityismäärityksellä.

Kirjallisuutta

  1. Kilpirauhasen vajaatoiminta (hypotyreoosi). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Endokrinologiyhdistyksen, Suomen lastenendokrinologiyhdistyksen ja Suomen yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2024 (viitattu 8.8.2025). Saatavilla internetissä: «https://www.kaypahoito.fi/hoi50133»1
  2. Jääskeläinen J, Niinikoski H. Kilpirauhasen sairaudet. Teoksessa: Renko M, Niinikoski H, Palmu S (toim.). Lastentaudit. 7., uudistettu painos. Kustannus Oy Duodecim 2023.
  3. Saari A, Jääskeläinen J. Lasten kilpirauhasen vajaatoiminta – etiologia, diagnostiikka ja hoito. Suom Lääkäril 2021;49:2967-72 «Lasten kilpirauhasen vajaatoiminta - etiologia, diagnostiikka ja hoito (49/2021)»1
  4. Hanley P, Lord K, Bauer AJ. Thyroid Disorders in Children and Adolescents: A Review. JAMA Pediatr 2016;170(10):1008-1019 «PMID: 27571216»PubMed
  5. Jonklaas J, Bianco AC, Bauer AJ ym. Guidelines for the treatment of hypothyroidism: prepared by the american thyroid association task force on thyroid hormone replacement. Thyroid 2014;24(12):1670-751. «PMID: 25266247»PubMed
  6. Laine T, Schalin-Jäntti C, Välimäki M. Lasten kilpirauhassairaudet. Teoksessa: Välimäki M, Sane T, Dunkel L (toim.). Endokrinologia. Kustannus Oy Duodecim 2009.