Elvytys (vastasyntynyt)

Käypä hoito
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Perinatologisen seuran Suomen Neonatologit -alajaoksen ja Suomen Elvytysneuvoston asettama työryhmä
5.4.2022

Ota käyttöön

Miten viitata Käypä hoito -suositukseen? «K1»1

Johdanto ja taustaa

  • Tämä suositus pohjautuu Euroopan Elvytysneuvoston (European Resuscitation Council, ERC) vastasyntyneiden elvytyssuosituksiin, jotka julkaistiin 24.3.2021. Englanninkieliset suositukset ovat saatavilla sivustolta ERC Guidelines (cprguidelines.eu) «Madar J, Roehr CC, Ainsworth S ym. European Resusc...»1. Työryhmä on mukauttanut ERC:n eurooppalaisen vastasyntyneiden elvytyssuosituksen suomalaiseen toimintaympäristöön sopivaksi «Euroopan Elvytysneuvoston suosituksen adaptointi Käypä hoito -suositukseksi»2.
    • ERC:n laatimat Euroopan oloihin soveltuvat vastasyntyneiden elvytyssuositukset perustuvat Maailman Elvytysneuvoston (International Liaison Committee on Resuscitation, ILCOR) "Neonatal Life Support Task Force" -työryhmän lokakuussa 2020 julkaisemiin tieteelliseen tutkimusnäyttöön perustuvaan arvioon ja suositukseen "Consensus on Science and Treatment Recommendations (CoSTR)" vastasyntyneiden elvytystoimien hyödyistä «Wyckoff MH, Wyllie J, Aziz K ym. Neonatal Life Sup...»2. Näytön aste on arvioitu ILCOR:n suosituksessa Grading of Recommendations Assessment, Development, and Evaluation (GRADE)-luokitukseen pohjautuen «ILCOR:n ”Neonatal Life Support Task Force”-työryhmän katsaukset, suosituksen voimakkuus ja tutkimusnäytön laatu (GRADE-luokitus)»3.
    • Niiden vastasyntyneiden elvytystoimien osalta, joista ILCOR ei ole laatinut näyttöön perustuvaa suositusta, ERC:n työryhmän suositus pohjautuu ryhmän toimesta tehtyyn olemassa olevan tutkimustiedon arvioon ja näytön puuttuessa ryhmän asiantuntijakäsitykseen.
    • Käypä hoito -työryhmän asiantuntijakäsitykseen pohjautuvat suositukset tarvittaessa täydentävät ERC:n suomalaiseen toimintaympäristöön mukautettua suositusta.

Kohderyhmät

  • Suositus on tarkoitettu synnytyksiä ja vastasyntyneitä hoitaville terveydenhuollon ammattihenkilöille sekä heitä kouluttaville.
  • Suositus koskee ensisijaisesti vastasyntyneen elvytystä, joka tapahtuu heti syntymän jälkeen sairaalassa.
    • Sairaalan ulkopuolella syntyvien vastasyntyneiden hätätilanteet hoitaa ensihoito samojen periaatteiden mukaisesti (ks. Terveysportti Ensihoito-opas «»1 (vaatii käyttöoikeuden)).
  • Suositus on sovellettavissa vastasyntyneisyyskauden elvytystilanteisiin toimipaikoissa, joissa hoidetaan vastasyntyneitä ja vastasyntyneisyyskauden ongelmia (esim. vastasyntyneiden teho-osastot).
    • Toimipaikan elvytystiimin tulee tuntea käytettävä elvytysalgoritmi.
    • Lasten elvytysalgoritmin (ks. Käypä hoito -suosituksen Elvytys «Elvytys»1 kappale Lapsen elvytys) käyttö vastasyntyneisyyskaudella voi olla tarpeen, jos elvytykseen johtanut syy on sydänperäinen.

Määritelmiä

  • Vastasyntyneisyyskaudella tarkoitetaan ensimmäisiä 28 elinvuorokautta.
  • Ennenaikaisesti syntyneellä vastasyntyneellä tarkoitetaan lasta, joka on syntynyt ennen raskausviikkoa 37+0.
  • Pikkukeskosella tarkoitetaan lasta, joka on syntynyt ennen raskausviikkoa 32+0 tai painanut syntyessään ≤ 1 500 g.

Lyhenteitä

  • CPAP (continuous positive airway pressure) = jatkuva ylipainetuki
  • ERC (European Resuscitation Council) = Euroopan Elvytysneuvosto
  • BMI (body mass index) = painoindeksi
  • FiO2 (Fraction of inspired oxygen) = sisäänhengitysilman happipitoisuus
  • ILCOR (International Liaison Committee on Resuscitation) = Maailman Elvytysneuvosto
  • PEEP (positive end expiratory pressure) = uloshengityksen loppupaine
  • PIP (peak inspiratory pressure) = sisäänhengityspaine
  • PPE = puhallus-paineluelvytys

Tiivistelmä

Vastasyntyneen elvytyskaavio ja -kaavake ja suosituksen kuvat

Kuvat, vastasyntyneen elvytyskaavio ja -kaavake Linkki
  • Vastasyntyneen elvytystoimien tarpeen arviointi
«A. Vastasyntyneen elvytystoimien tarpeen arviointi»1
  • Vastasyntyneen onnistunut syntymän jälkeinen transitio
«B. Vastasyntyneen onnistunut syntymän jälkeinen transitio»2
  • Vastasyntyneen riittämätön syntymän jälkeinen transitio
«C. Vastasyntyneen riittämätön syntymän jälkeinen transitio»3
  • Vastasyntyneen puuttuva syntymän jälkeinen transitio
«D. Vastasyntyneen puuttuva syntymän jälkeinen transitio»4
  • Vastasyntyneen elvytyskaavio
    • Vastasyntyneen elvytyskaavio, tulostus- ja painolaatuiset versiot
«E. Vastasyntyneen elvytyskaavio»5
«Vastasyntyneen elvytyskaavio, tulostus- ja painolaatuiset versiot»1
  • Elvytyskaavake
«hoi50065f.pdf»2
  • Vastasyntyneen ilmateiden avaaminen pään neutraali asento
«F. Vastasyntyneen ilmateiden avaaminen pään neutraali asento»6
  • Vastasyntyneen ilmateiden avaaminen alaleuan kohotus
«G. Vastasyntyneen ilmateiden avaaminen alaleuan kohotus»7
  • Kahden henkilön ventilaatiotekniikka
«H. Kahden henkilön ventilaatiotekniikka»8
  • Keuhkojen avaaminen ventiloimalla 5 kertaa
«I. Keuhkojen avaaminen ventiloimalla 5 kertaa»9
  • Onnistuneen keuhkojen avaamisen jälkeinen ventilointi
«J. Onnistuneen keuhkojen avaamisen jälkeinen ventilointi»10
  • Paineluelvytyksen tarpeen arviointi
«K. Paineluelvytyksen tarpeen arviointi»11
  • Kahden käden painelutekniikka
«L. Kahden käden painelutekniikka»12
Kuva 1.

Vastasyntyneen jäntevyyden, hengityksen ja sydämen sykkeen perusteella arvioidaan elvytystoimien tarve.

© Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Kuva 2.

Vastasyntyneen onnistunut syntymän jälkeinen transitio.

© Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Kuva 3.

Vastasyntyneen riittämätön syntymän jälkeinen transitio.

© Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Kuva 4.

Vastasyntyneen puuttuva syntymän jälkeinen transitio.

© Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Kuva 5.

Vastasyntyneen elvytyskaavio

© Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Kuva 6.

Vastasyntyneen ilmateiden avaaminen. Pää asetetaan selinmakuulla neutraaliin asentoon, jolloin vastasyntyneen kasvot ovat vaakasuorassa.

© Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Kuva 7.

Vastasyntyneen ilmateiden avaaminen. Vastasyntyneen alaleukaa kohottamalla saadaan nieluun lisää tilaa.

© Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Kuva 8.

Kahden henkilön ventilaatiotekniikka. Toinen henkilö pitää maskia tiiviisti kasvoilla ja kohottaa alaleukaa. Toinen henkilö käyttää ventilaatiolaitetta.

© Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Kuva 9.

Avaa keuhkot ventiloimalla 5 kertaa. Tarkista syke ja rintakehän liike.

© Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Kuva 10.

Onnistuneen keuhkojen avaamisen jälkeen ventiloi 30 kertaa minuutissa. Monitoroi sykettä jatkuvasti. Arvioi tilannetta 30 sekunnin välein.

© Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Kuva 11.

Arvioi paineluelvytyksen tarve, kun vastasyntynyttä on ventiloitu onnistuneesti 30 sekuntia lisähapella. Monitoroi sykettä jatkuvasti. Arvioi tilannetta 30 sekunnin välein.

© Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Kuva 12.

Kahden käden painelutekniikka: Paina rintalastan alakolmannesta kahdella peukalolla, yksi kolmasosa rintakehän syvyydestä alas selkärankaa kohden. Muut sormet ovat rintakehän ympärillä.

© Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Suosituksen keskeinen sanoma

  • Vastasyntyneen elvytystilanteissa keskeisesti huomioitavia asioita:
    • Viivästetty napanuoran sulku parantaa ennustetta etenkin ennenaikaisilla vastasyntyneillä.
    • Jäähtymistä tulee ehkäistä ja hoitaa tehokkaasti.
    • Hengitystä ja sykettä arvioidaan toistuvasti. Normaali syke (> 100/min) kertoo riittävästä happeutumisesta.
    • Ilmatien avaaminen ja onnistunut hengityksen tukeminen ovat tärkeimmät toimenpiteet, ja useimmiten ne riittävät korjaamaan tilanteen.
    • Paineluelvytys aloitetaan, jos syke on tehokkaasta ventilaatiosta huolimatta hyvin hidas(< 60/min).

Keskeiset muutokset vuoden 2014 suositukseen verrattuna

  • Elvytyskaavio on uusittu.
  • Napanuora suljetaan viivästetysti (aikaisintaan 60 sekunnin kuluttua syntymästä) sekä täysiaikaisilla että ennenaikaisilla vastasyntyneillä.
    • Jos viivästetty napanuoran sulku ei ole mahdollista, napanuoran lypsämistä tulee harkita raskausviikolla ≥ 28 syntyvillä lapsilla.
  • Hengitysteitä ei puhdisteta eritteistä ennen ventilaation aloittamista, vaikka hengitys olisi vaikeutunutta tai lapsivesi vihreää, sillä puhdistus voi viivästyttää keuhkojen avaamista ja ventilaation aloittamista.
    • Tarvittaessa suu ja nielu puhdistetaan imulla näkökontrollissa, jos ventilaatio ei onnistu.
  • Hengityksen tukeminen aloitetaan raskausviikolla < 28 käyttäen 30-prosenttista happea, raskausviikolla 28–31 käyttäen 21–30-prosenttista happea ja raskausviikolla ≥ 32 käyttäen 21-prosenttista happea (huoneilma).
    • 5 minuutin iässä tavoitellaan 85 %:n saturaatiota. Lisähappea säädetään pienemmäksi, jos 95 %:n saturaatio ylittyy.
  • Jos vastasyntyneen hengitys ei käynnisty syntymän jälkeen, keuhkot avataan ventiloimalla 5 kertaa käyttäen 30 cmH2O:n (rv < 32: 25 cmH2O) sisäänhengityspainetta, jota pidetään yllä enintään 2–3 sekuntia.
  • Ventilaation taajuus on elvytystoimien aikana 30/min.
  • Kurkunpäämaskin käyttöä suositellaan raskausviikolla ≥ 34 tai ≥ (1 500) 2 000 g:n painosta alkaen
    • maskiventilaation sijasta tilanteissa, joissa maskiventilaatio ei onnistu tai on vaikeaa
    • intubaation sijasta, jos intubaatio ei onnistu tai ei tule kysymykseen.
  • Jos tarvitaan paineluelvytystä, ventilaatiossa käytetään 100 %:n happea ja ilmatie varmistetaan intuboimalla.
  • Napalaskimoyhteys on ensisijainen suoniyhteys ja intraosseaaliyhteys vaihtoehtoinen reitti vastasyntyneen elvytystilanteessa lääkkeiden ja nestetäytön antoa varten. Ääreislaskimon käyttöä ei suositella.
  • Jos tehokkaalle elvytykselle ei tule vastetta 10 minuutin aikana, elvytystiimin tulee varmistaa, että kaikki elvytysalgoritmin toimet on suoritettu, ja huomioida puuttuvan elvytysvasteen korjattavat syyt. Jos vastetta elvytykseen ei saada elvytystoimista huolimatta, elvytystiimin tulee keskustella tuloksettoman elvytyksen jatkuttua 20 minuuttia sen lopettamisesta.

Elvytykseen varautuminen

Elvytystoimien tarve syntymän jälkeisessä transitiovaiheessa

Riskitekijät

Taulukko 2. Vastasyntyneen elvytystoimien tarvetta lisääviä riskitekijöitä.
Ennen syntymää havaittavia riskitekijöitä
Äidin infektio
Äidin ennen raskautta alkanut tai raskauden aikainen diabetes
Pre-eklampsia
Äidin suuri BMI
Äidin käyttämät sikiöön haitallisesti vaikuttavat lääkkeet tai päihteet
Antenataalisteroidin puuttuminen ennenaikaisessa synnytyksessä raskausviikolla < 35
Sikiön kasvun hidastuminen (IUGR) tai pienikokoinen sikiö (SGA-epäily)
Ennenaikaisuus (< 37 raskausviikkoa)
Monisikiöisyys
Vaikeat synnynnäiset kehityshäiriöt
Poikkeava (vähäinen tai runsas) lapsivesi
Synnytyksen aikana havaittavia riskitekijöitä
Sikiön ahdingon merkit (esim. poikkeava KTG)
Vihreä lapsivesi
Perätilasynnytys
Imukuppi- tai pihtisynnytys
Runsas verenvuoto
Keisarileikkaus ennen 39. raskausviikkoa
Hätäkeisarileikkaus
Keisarileikkaus yleisanestesiassa

Henkilökunta

Välineet ja toimintaympäristö

  • Kaikki elvytyksessä tarvittavat välineet, lääkkeet ja nesteet tulee tarkistaa säännöllisesti, ja niiden on oltava aina käyttövalmiina ja helposti saatavilla.
  • Jos syntyvän lapsen ennakoidaan olevan huonokuntoinen, tulee etukäteen tarkistaa, että varusteet ovat käyttövalmiina.
  • Synnytysyksiköissä tulee olla vastasyntyneiden elvytykseen varattu vedoton, lämmin ja riittävästi valaistu tila. Elvytyspöytä tulee olla varustettu lämpösäteilijällä. Elvytyspöydän ympärillä tulee olla riittävästi tilaa.
  • Elvytyspisteessä tulee olla välitön valmius vastasyntyneen elintoimintojen monitorointiin ja hengityksen avustamiseen.
  • Synnytyssairaaloissa tulee olla sovitut käytännöt vastasyntyneiden elvytystoimien dokumentoinnista potilasasiakirjoihin.

Elvytysryhmän valmistautuminen

Suunnitellut kotisynnytykset

  • Suunniteltu kotisynnytys tarkoittaa, että äiti synnyttää suunnitellusti omassa kodissaan tai muussa synnytyssairaalan ulkopuolisessa paikassa.
  • Suomessa kotisynnytyksen järjestelyistä vastaa perhe itse eivätkä suunnitellut kotisynnytykset kuulu julkisen terveydenhuollon palvelujen piiriin (ks. Terveysportti, NEUKO-tietokanta, Synnytyspaikan valinta «https://www.terveysportti.fi/apps/dtk/ltk/article/nla00030?toc=1112236»3 (vaatii käyttöoikeuden)).
  • Työryhmä suosittelee sairaalaa ensisijaiseksi synnytyspaikaksi kaikille synnyttäjille.
    • Kotona huonokuntoisena syntyvälle vastasyntyneelle ei voida turvata samanlaista välitöntä apua kuin synnytyssairaalassa, jossa on valmius vastasyntyneen elvytystoimiin.
    • Synnyttäjän ja hänen puolisonsa tai kumppaninsa tulisi ymmärtää kotisynnytyksen riskit.
    • Suunnitellussa kotisynnytyksessä olisi hyvä olla läsnä kaksi terveydenhuollon ammattihenkilöä, jotka tuntevat kotisynnytyksen riskit ja hallitsevat vastasyntyneen elvytyksen.
    • Perhe tai synnytystä hoitamaan tulevat terveydenhuollon ammattihenkilöt hankkivat kotiin tarvittavan välineistön ja tekevät toimintasuunnitelman vastasyntyneen huonokuntoisuuden varalle.

Elvytyskoulutus

Vastasyntyneen lämpötalous

Suositukset

Toimintaympäristö

Täysiaikaisten sekä kohtalaisen ja hieman ennenaikaisten vastasyntyneiden (> 32 raskausviikkoa) lämpötalous

Pikkukeskosten (syntymä raskausviikolla < 32 tai ≤ 1500 g:n painoisena) lämpötalous

Lämpötaloudesta huolehtiminen sairaalan ulkopuolella

  • Ks. Terveysportin Ensihoito-opas «»1 (vaatii käyttöoikeuden).
  • Sairaalan ulkopuolella suunnittelematta syntyvät vastasyntyneet ovat vaarassa jäähtyä ja altistua hypotermian haitoille.
  • Laita sairaalan ulkopuolella syntynyt lapsi kuivaamisen jälkeen muovipussiin (elintarvikelaatu), siten että kasvot jäävät näkyville.
  • Jos äiti ei ole hypoterminen ja lapsi on hyväkuntoinen, aseta raskausviikolla > 30 syntynyt lapsi kuivaamisen jälkeen muovipussissa äidin ihokontaktiin siirron ajaksi
    • Suojaa vastasyntynyt ja äiti vedolta ja peittele heidät huolellisesti lämpimin peittein.
    • Tarkkaile ihokontaktissa olevaa vastasyntynyttä siirron aikana huolellisesti hypotermian estämiseksi ja ilmateiden avoimuuden sekä hengityksen varmistamiseksi.
    • Jos ihokontakti ei ole mahdollinen, kapaloi lapsi lämpimästi siten, että kasvot jäävät näkyville.

Napanuoran sulkeminen

Vastasyntyneen voinnin alkuarvio

  • Aloita vastasyntyneen voinnin alkuarvio jo ennen napanuoran katkaisua seuraavassa järjestyksessä (kuva «A. Vastasyntyneen elvytystoimien tarpeen arviointi»1):
    • Arvioi jäntevyys (ja väri).
    • Arvioi hengityksen riittävyys.
    • Arvioi sydämen syke.
  • Huolehdi alkuarvioinnin aikana, ettei vastasyntynyt jäähdy.
  • Määritä alkuarvioinnin avulla elvytystoimien tarve ja päätä, voidaanko napanuora sulkea viivästetysti vähintään 60 sekunnin kohdalla.
  • Toista jäntevyyden, hengityksen ja sykkeen arvio säännöllisesti, jotta voit havaita, eteneekö vastasyntyneen transitio kohdunulkoiseen elämään normaalisti vai tarvitaanko elvytystoimia.
    • Apgarin pisteytystä (1, 5 ja 10 minuutin iässä, tarvittaessa myöhemmin) voidaan käyttää elvytysvasteen seuraamisessa muttei vastasyntyneen elvytystoimien tarpeen arvioinnissa.

Vastasyntyneen stimuloiminen

Jäntevyyden ja värin arviointi

  • Veltto vastasyntynyt tarvitsee todennäköisesti hengityksen avustamista.
  • Käytä tarvittaessa pulssioksimetria happeutumisen arvioimisessa, sillä happeutumista ei voi luotettavasti arvioida värin perusteella «O'Donnell CP, Kamlin CO, Davis PG ym. Clinical ass...»42. Syanoosi voi olla vaikea tunnistaa. Kalpeus voi olla merkki sokista tai esimerkiksi verenvuodon seurauksena syntyneestä hypovolemiasta.

Hengityksen arviointi

  • Tarkkaile, hengittääkö vastasyntynyt.
  • Huomioi hengitystaajuus ja hengityksen syvyys, rintakehän liikkeen symmetrisyys sekä hengitystyö.
  • Luokittele hengitys seuraavasti:
    • riittävä hengitys
    • vaikeutunut hengitys
    • puuttuvat tai vähäiset hengitysyritykset.

Sykkeen arviointi

  • Kuuntele sydämen syke stetoskoopilla tai arvioi syke palpoimalla napanuoran tyvestä ja aloita tarvittaessa jatkuva sykkeen seuranta EKG-monitorilla (ensisijainen) ja pulssioksimetrilla «Murphy MC, De Angelis L, McCarthy LK ym. Compariso...»43.
  • Luokittele syke seuraavasti:
    • normaali (> 100/min): riittävä
    • hidas (60–100/min): poikkeava, hapenpuute mahdollinen
    • erittäin hidas (< 60/min): kriittisen hidas, hapenpuute todennäköinen.
  • Aloita hengityksen avustaminen, jos alkuarvioinnin ja stimuloimisen aikana riittävä hengitys ei käynnisty, syketaso ei nouse tai syke hidastuu oltuaan > 100/min.

Luokittelu alkuarvion perusteella

  • 1. Onnistunut syntymän jälkeinen transitio
  • Jos syntymän jälkeinen transitio on sujunut onnistuneesti (kuva «B. Vastasyntyneen onnistunut syntymän jälkeinen transitio»2),
    • lapsi on jäntevä
    • lapsen hengitys on säännöllinen ja riittävä tai itkuääni on vahva
    • syke on normaali: > 100/min.
  • Arviointi:
    • Syntymän jälkeinen transitio on sujunut onnistuneesti.
    • Hengityksen avustamista ei tarvita.
    • Syketaso on riittävä.
  • Toimenpiteet:
    • Sulje napanuora viivästetysti.
    • Kuivaa vastasyntynyt, poista märät liinat ja aseta vakaavointinen vastasyntynyt ihokontaktiin (ensisijainen) tai kapaloi hänet lämpimään pyyhkeeseen.
    • Varmista lämpimänä pysyminen.
  • 2. Riittämätön syntymän jälkeinen transitio
  • Jos syntymän jälkeinen transitio on riittämätön (kuva «C. Vastasyntyneen riittämätön syntymän jälkeinen transitio»3),
    • lapsen jäntevyys on vähentynyt
    • lapsen hengitys on vaikeutunut tai hengitysyritykset ovat vähäiset tai puuttuvat kokonaan
    • syke on hidas: 60–100/min.
  • Arviointi:
    • Syntymän jälkeinen transitio on riittämätön.
    • Hengitystä tulee avustaa.
    • Hidas syke voi olla hapenpuutteen merkki.
  • Toimenpiteet:
    • Lypsä napanuora (≥ 28+0 rv) ja sulje sen jälkeen napanuora välittömästi.
      • Viivästytä napanuoran sulkua vain, jos pystyt aloittamaan vastasyntyneen elvytystoimet äidin vieressä napanuoran ollessa avoin.
    • Kuivaa vastasyntynyt, poista märät liinat ja stimuloi. Kääri vastasyntynyt kuivaan, lämpimään pyyhkeeseen ja siirrä hänet elvytyspöydälle.
    • Avaa ilmatie ja tue keuhkojen avautumista ylipaineella sekä ennenaikaisilla että täysiaikaisilla vastasyntyneillä (Työryhmän asiantuntijasuositus).
    • Seuraa hengitystä ja syketasoa. Jos hengitysyritykset ovat vähäiset tai puuttuvat, aloita ventilaatio. Jos syketaso ei nouse, lisää happea ja tarkista rintakehän liike.
    • Kutsu tarvittaessa apua.
  • 3. Puuttuva syntymän jälkeinen transitio
  • Jos syntymän jälkeinen transitio on jäänyt tapahtumatta (kuva «D. Vastasyntyneen puuttuva syntymän jälkeinen transitio»4),
    • lapsi on veltto ja kalpea
    • lapsen hengitysyritykset ovat vähäisiä tai puuttuvat kokonaan
    • syketaso on hyvin matala (< 60/min) tai ei havaittavissa.
  • Arviointi:
    • Syntymän jälkeinen transitio puuttuu.
    • Hengitys vaatii välitöntä avustamista.
    • Matala syketaso viittaa merkittävään hapenpuutteeseen.
  • Toimenpiteet:
    • Lypsä napanuora (≥ 28 rv) ja sen jälkeen sulje napanuora välittömästi.
      • Viivästytä napanuoran sulkua vain, jos pystyt aloittamaan vastasyntyneen elvytyksen äidin vierellä napanuoran ollessa avoin.
    • Kuivaa vastasyntynyt, poista märät liinat ja stimuloi. Kääri vastasyntynyt kuivaan, lämpimään pyyhkeeseen ja siirrä hänet elvytyspöydälle.
    • Avaa ilmatie ja aloita ventilaatio.
    • Seuraa jatkuvasti ventilaation vaikutusta, hengitystä ja syketaajuutta.
    • Hälytä lisäapua.

Ennenaikaisten vastasyntyneiden alkuarviointi

Elvytystoimien aloittaminen

  • Avoin ilmatie, keuhkojen avaaminen ja riittävä ventilaatio ovat vastasyntyneen onnistuneen elvytyksen kulmakivet, ja ne useimmiten riittävät ilman muita elvytystoimia. Jos ventilaatio ei onnistu, muillekaan elvytystoimille ei saada vastetta.
  • Vastasyntyneen voinnin alkuarvion jälkeen aloita elvytystoimet, jos
    • hengitys on vaikeutunutta
    • hengitysyritykset ovat puuttuvat tai vähäiset tai
    • syke on < 100/min.

Ilmatie

  • Avoin ilmatie on välttämätön edellytys hengityksen käynnistymiselle, onnistuneelle syntymän jälkeiselle transitiolle ja elvytystoimien onnistumiselle.
  • Aloita elvytystoimet avaamalla ilmatie, jos vastasyntyneellä ei ole riittävää hengitystä tai jos syke on < 100/min (Vastasyntyneen elvytyskaavio «hoi50065e.pdf»1).

Ilmateiden avaamisen tekniikat

Ilmateiden tukos

  • Ilmateiden tukkeutuminen voi johtua väärästä pään asennosta, vähentyneestä ylähengitysteiden jäntevyydestä tai kurkunpään sulkeutumisesta.
  • Jos ventilaatio ei onnistu, tarkista suu ja nielu.
    • Puhdista näkyvä ilmatien tukkiva erite imun avulla näkökontrollissa.
    • Käytä tarvittaessa laryngoskooppia.

Mekonium

  • Mekoniumin värjäämästä lapsivedestä syntynyt lapsi voi tarvita elvytystoimia.
  • Huonokuntoisen lapsen rutiininomaista hengitysteiden imemistä ei suositella, sillä se todennäköisesti viivästyttää ventilaation aloitusta «Oommen VI, Ramaswamy VV, Szyld E ym. Resuscitation...»50.
    • Aloita mekoniumin värjäämästä lapsivedestä syntyneen huonokuntoisen vastasyntyneen ventilaatio viiveettä.
  • Jos ventilaatio ei onnistu, huomioi mahdollinen ilmateiden tukkeutuminen. Tarkista ilmatien avoimuus ja puhdista ilmatiet tarvittaessa imun avulla näkökontrollissa.
    • Intubaatiota ja henkitorvi-imua tarvitaan harvoin ilmateiden tukoksen poistamiseksi.

Keuhkojen avaaminen ja hengityksen avustaminen

Keuhkojen avaaminen

  • Jos hengitys on vaikeutunutta mutta säännöllistä, aloita ylipainetuki (CPAP 5–6 cmH2O) tarvittaessa lisähappea käyttäen tukemaan keuhkojen avautumista sekä täysiaikaisilla että ennenaikaisilla vastasyntyneillä. Siirry ventilaatioon, jos hengitys on riittämätöntä (Työryhmän asiantuntijasuositus).
  • Jos lapsi ei hengitä tai hengitysyritykset ovat vähäisiä,

Vasteen arviointi

Ventilaatio

Puuttuva vaste ventilaatiolle

Hengityksen avustamisessa käytettävät välineet

Ylipainetuen (CPAP) ja uloshengityksen loppupaineen (PEEP) käyttö

  • Harkitse CPAP-tuen (5–6 cmH2O) aloittamista spontaanisti hengittävälle ennenaikaiselle vastasyntyneelle heti syntymän jälkeen käyttäen maskia tai nenäkappaletta «Sweet DG, Carnielli V, Greisen G ym. European Cons...»28, «Subramaniam P, Ho JJ, Davis PG. Prophylactic nasal...»61.
  • Jos täysiaikaisen vastasyntyneen hengitys on vaikeutunutta mutta oma hengitys on käynnissä ja syketaso on normaali, avusta keuhkojen avautumista CPAP-tukea (5–6 cmH2O) käyttäen (työryhmän asiantuntijasuositus).
  • Käytä ventiloidessa vähintään 5–6 cmH2O:n uloshengityksen loppupainetta (PEEP) ennenaikaisilla ja täysiaikaisilla vastasyntyneillä (Työryhmän asiantuntijasuositus).

Maskiventilaatio

  • Käytä sopivan kokoista maskia, joka asettuu kasvoille tiiviisti peittäen nenän ja suun mutta tukkimatta ilmatietä ja painamatta silmiä.
  • Käytä ventilaatiossa ensisijaisesti T-kappaleresuskitaattoria, jolla voidaan pitää yllä CPAP-tukea ja tarvittaessa ventiloida käyttäen PEEP:tä «Trevisanuto D, Roehr CC, Davis PG ym. Devices for ...»62.
  • Jos käytät anestesiapussia tai hengityspaljetta, varmista, että sillä saavutetaan riittävä sisäänhengitystilavuus. Sisäänhengitystilavuus ei myöskään saa olla liian suuri. Hengityspalkeella ei voi antaa tehokasta jatkuvaa ylipainetukea.

Kurkunpäämaski

Intubaatio

  • Harkitse intubaatiota
    • jos maskiventilaatio on riittämätöntä tekniikan tarkistamisesta, pään asennon korjaamisesta tai sisäänhengityspaineen lisäyksestä huolimatta
    • ilmatien varmistamiseksi, kun ventilaatio pitkittyy
    • alahengitysteiden imua varten, jos epäillään henkitorven tukosta
    • kun annetaan paineluelvytystä
    • erityistilanteissa (esim. palleatyrä) tai surfaktantin antoa varten.
  • Videolaryngoskoopin käyttö voi helpottaa intubaatiota «Lingappan K, Arnold JL, Fernandes CJ ym. Videolary...»66.
  • Valitse sopivan kokoinen intubaatioputki, jolloin ilmatievuoto on mahdollisimman vähäinen, ventilaatio on riittävää ja ilmateihin aiheutuu mahdollisimman vähän traumaa (taulukko «Intubaatioputken koko ja syvyys ...»3).
  • Käytä uloshengitysilman CO2-ilmaisinta varmistaaksesi intubaatioputken sijainti henkitorvessa «Aziz HF, Martin JB, Moore JJ. The pediatric dispos...»67, «Sankaran D, Zeinali L, Iqbal S ym. Non-invasive ca...»68.
    • Jos keuhkoverenkierto on niukka, uloshengitysilman CO2-ilmaisin ei ilmaise putken sijaintia henkitorvessa luotettavasti.
  • Varmista hengitysäänten symmetrisyys auskultoimalla intubaation jälkeen.
  • Hengitysfunktiomonitorilla (jos sellainen on saatavilla) voidaan varmistaa intubaatioputken sijainti ja todeta riittävä ventilaatio, jolloin
    • Uloshengitysilmassa on CO2:ta
    • uloshengityksen kertatilavuus on 5–8 ml/kg ja
    • vuoto minimaalinen.
  • Varmista keuhkokuvalla intubaatioputken paikka, jos intubaatioputkea ei voida poistaa elvytystoimien jälkeen.
Taulukko 3. Intubaatioputken koko ja syvyys
Paino (kg) Raskausviikot Putken koko Putken syvyys suupielestä (cm) Putken syvyys sieraimesta (cm)
< 1 < 28 2,5 6,5–7 7,5–8
1–2 28–34 3 7–8 8–9
2–3 34–38 3,5 8–9 9–10
> 3 > 38 3,5–4 > 9 > 10

Lisähapen käyttö

  • Vastasyntyneen elvytyksessä tulee olla aina käytettävissä pulssioksimetri ja happi-ilma-sekoitin.
  • Tavoittele 5 minuutin iässä 85 % happisaturaatiota oikeasta kädestä mitattuna (taulukko «Saturaation tavoitetasot 2, 5 ja 10 minuutin iässä täysiaikaisilla vastasyntyneillä ...»4).
  • Lisää happea, jos tehokkaasta ventilaatiosta huolimatta syke on hidas tai saturaatio ei kasva taulukon 4 mukaiselle tavoitetasolle.
  • Säädä lisähappea tarkastellen saturaatiota puolen minuutin välein siten, että sekä hypoksialta ja hyperoksialta vältytään.
  • Vähennä lisähappea aktiivisesti, kun vastasyntyneen saturaatiotaso nousee > 95 prosentin tasolle (mittaus oikeasta yläraajasta).
Taulukko 4. Saturaation tavoitetasot 2, 5 ja 10 minuutin iässä täysiaikaisilla vastasyntyneillä «Dawson JA, Kamlin CO, Vento M ym. Defining the ref...»69
Ikä (minuuttia) Happisaturaation alaraja (%, oikeasta kädestä)
2 65
5 85
10 90

Lisähapen aloitussäädöt

Paineluelvytys

Painelutarpeen arviointi

Painelutekniikka

  • Käytä paineluun mahdollisuuksien mukaan kahden käden tekniikkaa (kuva «L. Kahden käden painelutekniikka»12), «Douvanas A, Koulouglioti C, Kalafati M. A comparis...»72.
  • Synkronoi yksi puhallus ja kolme painallusta siten, että yhden 1:3-syklin kesto on noin 2 sekuntia (noin 15 sykliä 30 sekunnissa; PUH-yy-kaa-koo).
    • Painelu synkronoidaan puhalluksiin myös ilmatien varmistamisen jälkeen.
  • Arvioi vaste 30 sekunnin välein.
  • Jos syke pysyy hyvin hitaana (< 60/min) tai puuttuu, jatka ventilaatiota ja painelua ja varmista ilmatie. Intuboi potilas viimeistään tässä vaiheessa. Aseta kurkunpäämaski, jos intubaatio ei onnistu.
  • Säädä lisähappea happisaturaatiota seuraten, jos pulssioksimetri näyttää luotettavan saturaatioarvon.
  • Valmistaudu suoniyhteyden avaamiseen ja elvytyslääkkeiden antoon.

Suoniyhteyden avaaminen

  • Huonokuntoisen vastasyntyneen elvytyksessä ääreislaskimoyhteyden asettaminen on todennäköisesti vaikeaa, eikä ääreislaskimo ole optimaalinen reitti elvytyslääkkeiden annosteluun.

Napalaskimoyhteys

  • Napalaskimoyhteys on ensisijainen verisuoniyhteys vastasyntyneen elvytyksessä «Wyckoff MH, Wyllie J, Aziz K ym. Neonatal Life Sup...»2, «Granfeldt A, Avis SR, Lind PC ym. Intravenous vs. ...»73. Toimenpiteen suorittamisesta ks. Terveysportti, Vastasyntyneiden akuuttihoito Napalaskimon katetrointi «»2 (vaatii käyttöoikeuden).
    • Hätätilanteessa steriilin tekniikan sijasta puhdas tekniikka lienee riittävä asettamisen aikana.
  • Täytä napalaskimokatetri nesteellä ja sulje se kolmitiehanalla (tai muulla sulkumenetelmällä) ilmaembolian ehkäisemiseksi ennen asettamista paikoilleen, sillä lapsen haukkova hengitys saattaa aiheuttaa negatiivisen paineen muodostumisen.
  • Varmista katetrin sijainti verisuonessa aspiroimalla verta ennen lääkkeiden tai nesteiden antoa.
  • Napasuoniyhteyden avaaminen voi olla mahdollista joitakin päiviä syntymän jälkeen, ja sen käyttöä voi harkita syntymän jälkeisissä vastasyntyneen hätätilanteissa.

Intraosseaaliyhteys

Verisuoniyhteys elvytyksen jälkeen

  • Jos laskimoyhteys on tarpeen elvytyksen jälkeen, ääreislaskimoyhteys lienee riittävä. Jos tarvitaan useita samanaikaisia infuusioita, keskuslaskimoreitti lienee ensisijainen vaihtoehto.
  • Intraosseaaliyhteyttä voi käyttää tilapäisesti, kunnes muu suoniyhteys on avattu.

Lääkkeet

  • Vastasyntyneen elvytyksessä tarvitaan harvoin lääkkeitä. Tutkimusnäyttö kunkin käytetyn lääkeaineen tehosta on niukka.
  • Harkitse seuraavassa lueteltavien lääkkeiden tai nestetäytön tarvetta, kun ilmatie on varmistettu ja potilasta on ventiloitu tehokkaasti ja paineluelvytetty vähintään 30 sekuntia ilman vastetta (syke jää alle 60/min:n).

Adrenaliini

  • Anna adrenaliinia, jos tehokkaasta ventilaatiosta ja paineluelvytyksestä huolimatta syke jää alle 60/min:n.
  • Käytä ensisijaisesti laskimon sisäistä tai intraosseaalista antotapaa «Wyckoff MH, Wyllie J, Aziz K ym. Neonatal Life Sup...»2, «Antonucci R, Antonucci L, Locci C ym. Current Chal...»77, «Isayama T, Mildenhall L, Schmölzer GM ym. The Rout...»78.
    • Adrenaliiniannos on 0,01–0,03 mg/kg (0,1–0,3 ml/kg 0,1 mg/ml liuosta).
    • Anna adrenaliini nopeana boluksena, ja huuhtele se verenkiertoon riittävällä keittosuolaboluksella
  • Anna adrenaliini intubaatioputkeen, jos muuta reittiä ei ole käytettävissä (teho on huonompi kuin laskimonsisäisesti annettuna).
    • Adrenaliiniannos intubaatioputkeen on 0,05–0,1 mg/kg (0,5–1,0 ml/kg 0,1 mg/ml liuosta).
    • Jatka laskimoyhteyden (tai intraosseaaliyhteyden) asettamista ja toista adrenaliiniannos välittömästi, kun yhteys on onnistunut, intubaatioputkeen annetun adrenaliinin ajankohdasta riippumatta.
  • Jos syke jää alle 60/min:n, toista suosituksen mukainen adrenaliiniannos 3–5 minuutin välein.

Nestetäyttö

  • Nestetäyttö on aiheellinen akuutin verenvuodon aiheuttamassa hypovolemiassa tai sokissa, kun vastasyntynyt reagoi elvytystoimiin huonosti (esim. istukan irtoamisen yhteydessä tai massiivisessa fetomaternaalisessa vuodossa) «Finn D, Roehr CC, Ryan CA ym. Optimising Intraveno...»79.
  • Anna täyttö laskimonsisäisesti tai intraosseaalisesti:
    • Anna 10 ml/kg O Rh-negatiivisia punasoluja tai isotonista suolaliuosta.
    • Vaikeassa hypovolemiassa täytön tarve voi olla suurempi.

Natriumbikarbonaatti

  • Harkitse pitkittyneessä elvytyksessä natriumbikarbonaattia, jos elvytykselle ei ole tullut vastetta riittävästä ventilaatiosta ja muista edellä kuvatuista elvytystoimista huolimatta «Wyckoff MH, Wyllie J, Aziz K ym. Neonatal Life Sup...»2.
    • Anna natriumbikarbonaattia 3,75-prosenttisena liuoksena 2 ml/kg:n annoksena (laimennusohje: 7,5-prosenttinen liuos + aqua, 1:1) vähintään minuutin aikana laskimon sisäisesti tai intraosseaalisesti.
    • Natriumbikarbonaattia ei saa antaa intubaatioputkeen.

Glukoosi

Opiaatin aiheuttama pitkittynyt hengityslama: naloksoni

  • 200 µg:n kerta-annos lihaksensisäisesti (i.m.) voi olla avuksi elvytetyille vastasyntyneille, joiden hengitys ei käynnisty syketason korjautumisen jälkeen, kun äiti on saanut opiaatteja synnytyksen yhteydessä «van Vonderen J, Siew M, Hooper S, de Boer M, Walth...»81.
  • Lääkkeen vaikutus on ohimenevä, joten hengityksen jatkuva seuranta on tärkeää.

Puutteellinen elvytysvaste

  • Jos vastetta elvytystoimille ei saada,
    • tarkista intubaatioputken sijainti ja syvyys auskultaatiolla, CO2-osoittimella ja laryngoskoopilla
    • varmista intubaatioputken aukiolo imulla
      • Intubaatioputki voi olla tukossa, tai sen pää saattaa nojata henkitorven seinämään tai mennä ruokatorveen fistelin kautta.
  • Tarkista laitteiden toimivuus.
  • Tunnista ja hoida hoidettavissa olevat syyt:
    • jänniteilmarinta (tunnista valostuksella, kuvantamisella tai koepunktiolla)
    • hypovolemia
    • surfaktantin puutos
    • mekoniumaspiraatio-oireyhtymä (MAS)
  • Elvytysvastetta voivat heikentää myös
    • synnynnäinen sydänvika tai muu rakennehäiriö tai keuhkoinfektio
    • asfyksian aiheuttama monielinvaurio.
  • Edellä kuvatut toimenpiteet ovat työryhmän asiantuntijasuosituksia.

Elvytyksen jälkeinen hoito

  • Elvytetyn vastasyntyneen vointi voi huonontua myöhemmin uudelleen. Elvytyksen jälkeen tarvitaan useimmiten seurantaa ja jatkohoitoa vastasyntyneiden teho-osastolla, jossa potilaan vointia monitoroidaan jatkuvasti ja peruselintoimintoja voidaan tarvittaessa tukea.

Glukoositasapaino

Lämpötaloudesta huolehtiminen

Viilennyshoito

Elvytystoimien kirjaaminen

  • Pidä kirjaa elvytyksen kulusta käyttäen elvytyskaavaketta «hoi50065f.pdf»2.
  • Kirjaa ylös elvytyksen kulku potilasasiakirjoihin:
    • vastasyntyneen alkuarvion havainnot
    • elvytystoimet
    • elvytysvaste
    • elvytykseen osallistuneiden nimet ja ammattinimikkeet.

Keskustelu vanhempien kanssa

Ennen ennakoituja elvytystoimia

Vanhempien huomiointi elvytystilanteessa

Elvytyksestä pidättäytyminen ja tuloksettoman elvytyksen lopettaminen

  • Päätöksenteon tulee olla kokeneen lastentautien erikoislääkärin ja moniammatillisen työryhmän vastuulla.
  • Jos elvytyksestä pidättäydytään tai tulokseton elvytys lopetetaan, keskitytään lapsen palliatiiviseen hoitoon ja hoivaan ja perheen tukemiseen.

Tuloksettoman elvytyksen lopettaminen

Elvytyksestä pidättäytyminen

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Perinatologisen Seuran Suomen Neonatologit alajaoston ja Suomen Elvytysneuvoston asettama työryhmä

Elvytys (vastasyntynyt) -suosituksen historiatiedot «Elvytys (vastasyntynyt), Käypä hoito -suosituksen historiatiedot»4

Puheenjohtaja:

Ulla Sankilampi, dosentti, lastentautien erikoislääkäri, neonatologi; KYS ja Itä-Suomen yliopisto

Jäsenet:

Mikko Hirvonen, LT, lastentautien erikoislääkäri, neonatologi; Keski-Suomen sairaala Nova

Hannele Jokela, sairaanhoitaja, TtK; OYS, vastasyntyneiden teho- ja valvontayksikkö

Mari Juuti, lastentautien erikoislääkäri, neonatologi; Pohjois-Karjalan keskussairaala

Panu Kiviranta, LT, lastentautien erikoislääkäri, neonatologi; KYS ja Itä-Suomen yliopisto

Anna-Kaisa Kokkonen, TtM, kätilö, kliinisen hoitotyön ja kätilötyön opettaja; Kuopion yliopistollinen sairaala

Jorma Komulainen, LT, dosentti, lastentautien ja lasten endokrinologian erikoislääkäri; Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Irmeli Nupponen, LT, neonatologian erikoislääkäri; HUS, lapset ja nuoret

Timo Saarela, dosentti, lastentautien ja neonatologian erikoislääkäri; OYS, lapset ja nuoret

Hanna Soukka, dosentti, lastentautien erikoislääkäri, neonatologi; TYKS:n lasten ja nuorten klinikka

Outi Tammela, dosentti, professori h.c., lastentautien erikoislääkäri, neonatologi; TAYS:n lastentautien vastuualue

Sidonnaisuudet

Sidonnaisuusilmoitukset on kerätty 5.4.2022 julkaistun suosituksen laatimisen yhteydessä.

Mikko Hirvonen: Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: Suomen Perinatologinen seura (hallitus, sihteeri); Suomen Neonatologit (hallitus).

Hannele Jokela: Ei aiheeseen liittyviä sidonnaisuuksia.

Mari Juuti: Koulutus-, konsultointi ja asiantuntijatoimintaa: Finn´EM:in järjestämässä kongressissa simulaatio-ohjaajana 2018 ja 2019 (lapsen hätätila/elvytys) ja luennoimassa 2019 vastasyntyneen ensihoidosta; Luento Itä-Suomen lääketiedepäivillä lasten saattohoidosta; Luento palliatiivisen lääketieteen erityispätevyyskoulutuksen koulutuspäivässä 4.11.2021. Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyyslautakunnan jäsen 2021 alkaen; Valviran asiantuntijalääkäri 2021 alkaen.

Panu Kiviranta: Sivutoimet: Erikoislääkäri, Lastentaudit, Essote. Tutkimusrahoitus: Chiesi Pharma AB on lahjoittanut lääkeainetta meneillään olevaan tutkijalähtöiseen tutkimukseen, jossa olen mukana - ei rahoitusta. Koulutus-, konsultointi ja asiantuntijatoimintaa: Luentokorvaus (Aiheena ison lapsen elvytys, Medidyne OY. Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: Hallituksen jäsen, Lastenlääkäriyhdistys; hallituksen jäsen, Suomen Perinatologinen Seura ry; hallituksen jäsen, puheenjohtaja, Simulaatiojaos (Suomen perinatologisen seuran alajaos); Member of Science and Education Committee (Pediatric Life Support), European Resuscitation Council.

Anna-Kaisa Kokkonen: Sivutoimet: Varapuheenjohtaja, Suomen Kätilöliitto ry, Helsinki. Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: Kuopion kaupunki perusturva- ja terveyslautakunta jäsen; Kansainvälinen kätilöliitto ICM Suomen edustaja; Euroopan Kätilöliitto EMA Suomen edustaja; Pohjoismainen Kätilöliitto NJF Suomen edustaja; Pohjois-Savon hyvinvointialue varavaltuutettu; Kuopion kaupunginvaltuusto varajäsen.

Jorma Komulainen: Sivutoimet: Konsultoiva lastenendokrinologi, Eksote. Luento-, koulutus- ja asiantuntijapalkkiot: Professio. Luottamustoimet: Guidelines International Network Nordic: Steering group jäsen 2/2019 saakka; Väestöliitto: Hallituksen varapuheenjohtaja; ITLA: Hallituksen varajäsen. Ohjaushankkeet: STM: Palveluvalikoimaneuvosto (pysyvä asiantuntija); STM: Kuntoutukseen ohjautumisen ohjausryhmä (jäsen); Fimea: Lääkeinformaatioverkoston ohjausryhmä (jäsen); THL: TOIMIA-ohjausryhmä (jäsen syksyyn 2019 saakka). Muut sidonnaisuudet: Potilaat mukaan Käypä hoito -suositusten laatimiseen -hanke, työnantajalle rahoitus, rahoittajana STEA; PROSHADE, työnantajalle rahoitus, rahoittajana STN; ITLA, hallituksen varajäsen (vuoden 2021 loppuun saakka); ITLA, Kasvun tuki toimitusneuvoston jäsen.

Irmeli Nupponen: Sivutoimet: Yksityislääkäri Pikkujätti, Myyrmäki ja Pikkujätti Kamppi.

Timo Saarela: Korvaukset kongressi- ja seminaari kuluista: Chiesi AB kustantama webinaari. Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: Valviran pysyvä terveydenhuollon asiantuntija.

Ulla Sankilampi: Sivutoimet: Erikoislääkäri Kainuun keskussairaala; yksityislääkäri Terveystalo, Mehiläinen, Pohjola-sairaala. Korvaukset kongressi- ja seminaari kuluista: Chiesi Oy (etäkokous). Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: Suomen Perinatologinen seura, hallituksen jäsen; Suomen Neonatologit-jaos, puheenjohtaja.

Hanna Soukka: Tutkimusrahoitus: Ohjauksessani oleva väitöskirjatutkija on saanut taloudellista tukea Getingeltä, en itse. Koulutus-, konsultointi ja asiantuntijatoimintaa: Konsultointi- ja asiantuntijatoimintaa (Getinge). Korvaukset kongressi- ja seminaari kuluista: Koulutus/kongressikuluja yrityksen tuella (Getinge, Chiesi). Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: Sydäntutkimuskeskus, TY, ohjausryhmän varajäsen 2020-; FinPedMed, ohjausryhmän varajäsen 2016-; Simulaatiokeskus, Turku, ohjausryhmän jäsen 2018-; SPS simulaatiojaoksen jäsen 2021-. Muut sidonnaisuudet: Kehitämme tutkimusryhmäni kanssa yhteistyössä Getingen kanssa apneamonitorointilaitetta. Ei taloudellista tukea.

Outi Tammela: Korvaukset kongressi- ja seminaari kuluista: Chiesi Pharma: Nordic Neonatal Meeting Helsinki, marraskuu 2019.

Kirjallisuusviite

Elvytys (vastasyntynyt). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Perinatologisen Seuran Suomen Neonatologit -alajaoston ja Suomen Elvytysneuvoston asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2022 (viitattu pp.kk.vvvv). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi

Tarkemmat viittausohjeet: «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/viittaaminen»7

Vastuun rajaus

Käypä hoito -suositukset ja Vältä viisaasti -suositukset ovat asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Suositukset toimivat lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen päätöksenteon tukena hoitopäätöksiä tehtäessä. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta, hoidosta ja kuntoutuksesta hoitopäätöksiä tehtäessä.

Tiedonhakukäytäntö

Systemaattinen kirjallisuushaku on hoitosuosituksen perusta. Lue lisää artikkelista khk00007

Kirjallisuutta

  1. Madar J, Roehr CC, Ainsworth S ym. European Resuscitation Council Guidelines 2021: Newborn resuscitation and support of transition of infants at birth. Resuscitation 2021;161:291-326 «PMID: 33773829»PubMed
  2. Wyckoff MH, Wyllie J, Aziz K ym. Neonatal Life Support: 2020 International Consensus on Cardiopulmonary Resuscitation and Emergency Cardiovascular Care Science With Treatment Recommendations. Circulation 2020;142:S185-S221 «PMID: 33084392»PubMed
  3. Bjorland PA, Øymar K, Ersdal HL ym. Incidence of newborn resuscitative interventions at birth and short-term outcomes: a regional population-based study. BMJ Paediatr Open 2019;3:e000592 «PMID: 31909225»PubMed
  4. Ersdal HL, Mduma E, Svensen E ym. Early initiation of basic resuscitation interventions including face mask ventilation may reduce birth asphyxia related mortality in low-income countries: a prospective descriptive observational study. Resuscitation 2012;83:869-73 «PMID: 22198423»PubMed
  5. Barber CA, Wyckoff MH. Use and efficacy of endotracheal versus intravenous epinephrine during neonatal cardiopulmonary resuscitation in the delivery room. Pediatrics 2006;118:1028-34 «PMID: 16950994»PubMed
  6. Skåre C, Boldingh AM, Nakstad B ym. Ventilation fraction during the first 30s of neonatal resuscitation. Resuscitation 2016;107:25-30 «PMID: 27496260»PubMed
  7. Liljestrom L, Wikstrom AK, Agren J ym. Antepartum risk factors for moderate to severe neonatal hypoxic ischemic encephalopathy: a Swedish national cohort study. Acta Obstet Gynecol Scand 2018;97:615-623 «PMID: 29450878»PubMed
  8. Aziz K, Chadwick M, Baker M ym. Ante- and intra-partum factors that predict increased need for neonatal resuscitation. Resuscitation 2008;79:444-52 «PMID: 18952348»PubMed
  9. Berhan Y, Haileamlak A. The risks of planned vaginal breech delivery versus planned caesarean section for term breech birth: a meta-analysis including observational studies. BJOG 2016;123:49-57 «PMID: 26234485»PubMed
  10. Bensouda B, Boucher J, Mandel R ym. 24/7 in house attending staff coverage improves neonatal short-term outcomes: A retrospective study. Resuscitation 2018;122:25-28 «PMID: 29155292»PubMed
  11. Tu JH, Profit J, Melsop K ym. Relationship of Hospital Staff Coverage and Delivery Room Resuscitation Practices to Birth Asphyxia. Am J Perinatol 2017;34:259-263 «PMID: 27487231»PubMed
  12. Terveydenhuoltolaki (24.08.2017/0583).  http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2017/20170583
  13. Sawyer T, Lee HC, Aziz K. Anticipation and preparation for every delivery room resuscitation. Semin Fetal Neonatal Med 2018;23:312-320 «PMID: 30369405»PubMed
  14. Halamek LP, Cady RAH, Sterling MR. Using briefing, simulation and debriefing to improve human and system performance. Semin Perinatol 2019;43:151178 «PMID: 31500845»PubMed
  15. Katheria A, Rich W, Finer N. Development of a strategic process using checklists to facilitate team preparation and improve communication during neonatal resuscitation. Resuscitation 2013;84:1552-7 «PMID: 23810750»PubMed
  16. Fawke J, Stave C, Yamada N. Use of briefing and debriefing in neonatal resuscitation, a scoping review. Resusc Plus 2021;5:100059 «PMID: 34223331»PubMed
  17. Wyllie J, Bruinenberg J, Roehr CC ym. European Resuscitation Council Guidelines for Resuscitation 2015: Section 7. Resuscitation and support of transition of babies at birth. Resuscitation 2015;95:249-63 «PMID: 26477415»PubMed
  18. Yeung J, Djarv T, Hsieh MJ ym. Spaced learning versus massed learning in resuscitation - A systematic review. Resuscitation 2020;156:61-71 «PMID: 32926969»PubMed
  19. Mundell WC, Kennedy CC, Szostek JH ym. Simulation technology for resuscitation training: a systematic review and meta-analysis. Resuscitation 2013;84:1174-83 «PMID: 23624247»PubMed
  20. Greif R, Lockey AS, Conaghan P ym. European Resuscitation Council Guidelines for Resuscitation 2015: Section 10. Education and implementation of resuscitation. Resuscitation 2015;95:288-301 «PMID: 26477418»PubMed
  21. Lindhard MS, Thim S, Laursen HS ym. Simulation-Based Neonatal Resuscitation Team Training: A Systematic Review. Pediatrics 2021;147: «PMID: 33762309»PubMed
  22. O'Currain E, Thio M, Dawson JA ym. Respiratory monitors to teach newborn facemask ventilation: a randomised trial. Arch Dis Child Fetal Neonatal Ed 2019;104:F582-F586 «PMID: 30636691»PubMed
  23. Schmölzer GM, Morley CJ, Kamlin OCOF. Enhanced monitoring during neonatal resuscitation. Semin Perinatol 2019;43:151177 «PMID: 31493856»PubMed
  24. McCall EM, Alderdice F, Halliday HL ym. Interventions to prevent hypothermia at birth in preterm and/or low birth weight infants. Cochrane Database Syst Rev 2018;2:CD004210 «PMID: 29431872»PubMed
  25. Trevisanuto D, Testoni D, de Almeida MFB. Maintaining normothermia: Why and how? Semin Fetal Neonatal Med 2018;23:333-339 «PMID: 29599071»PubMed
  26. Wilson E, Maier RF, Norman M ym. Admission Hypothermia in Very Preterm Infants and Neonatal Mortality and Morbidity. J Pediatr 2016;175:61-67.e4 «PMID: 27189680»PubMed
  27. Moore ER, Bergman N, Anderson GC ym. Early skin-to-skin contact for mothers and their healthy newborn infants. Cochrane Database Syst Rev 2016;11:CD003519 «PMID: 27885658»PubMed
  28. Sweet DG, Carnielli V, Greisen G ym. European Consensus Guidelines on the Management of Respiratory Distress Syndrome - 2019 Update. Neonatology 2019;115:432-450 «PMID: 30974433»PubMed
  29. Linnér A, Klemming S, Sundberg B ym. Immediate skin-to-skin contact is feasible for very preterm infants but thermal control remains a challenge. Acta Paediatr 2020;109:697-704 «PMID: 31618466»PubMed
  30. te Pas AB, Lopriore E, Dito I ym. Humidified and heated air during stabilization at birth improves temperature in preterm infants. Pediatrics 2010;125:e1427-32 «PMID: 20457686»PubMed
  31. Meyer MP, Owen LS, Te Pas AB. Use of Heated Humidified Gases for Early Stabilization of Preterm Infants: A Meta-Analysis. Front Pediatr 2018;6:319 «PMID: 30410876»PubMed
  32. McGrory L, Owen LS, Thio M ym. A Randomized Trial of Conditioned or Unconditioned Gases for Stabilizing Preterm Infants at Birth. J Pediatr 2018;193:47-53 «PMID: 29106924»PubMed
  33. Manani M, Jegatheesan P, DeSandre G ym. Elimination of admission hypothermia in preterm very low-birth-weight infants by standardization of delivery room management. Perm J 2013;17:8-13 «PMID: 24355884»PubMed
  34. Duley L, Dorling J, Pushpa-Rajah A ym. Randomised trial of cord clamping and initial stabilisation at very preterm birth. Arch Dis Child Fetal Neonatal Ed 2018;103:F6-F14 «PMID: 28923985»PubMed
  35. Seidler AL, Gyte GML, Rabe H ym. Umbilical Cord Management for Newborns <34 Weeks' Gestation: A Meta-analysis. Pediatrics 2021;147: «PMID: 33632931»PubMed.
  36. Gomersall J, Berber S, Middleton P ym. Umbilical Cord Management at Term and Late Preterm Birth: A Meta-analysis. Pediatrics 2021;147: «PMID: 33632933»PubMed
  37. Brouwer E, Knol R, Vernooij ASN ym. Physiological-based cord clamping in preterm infants using a new purpose-built resuscitation table: a feasibility study. Arch Dis Child Fetal Neonatal Ed 2019;104:F396-F402 «PMID: 30282674»PubMed
  38. Katheria A, Reister F, Essers J ym. Association of Umbilical Cord Milking vs Delayed Umbilical Cord Clamping With Death or Severe Intraventricular Hemorrhage Among Preterm Infants. JAMA 2019;322:1877-1886 «PMID: 31742630»PubMed
  39. Gaertner VD, Flemmer SA, Lorenz L ym. Physical stimulation of newborn infants in the delivery room. Arch Dis Child Fetal Neonatal Ed 2018;103:F132-F136 «PMID: 28600392»PubMed
  40. Baik-Schneditz N, Urlesberger B, Schwaberger B ym. Tactile stimulation during neonatal transition and its effect on vital parameters in neonates during neonatal transition. Acta Paediatr 2018;107:952-957 «PMID: 29364540»PubMed
  41. Guinsburg R, de Almeida MFB, Finan E ym. Tactile Stimulation in Newborn Infants With Inadequate Respiration at Birth: A Systematic Review. Pediatrics 2022;: «PMID: 35257181»PubMed
  42. O'Donnell CP, Kamlin CO, Davis PG ym. Clinical assessment of infant colour at delivery. Arch Dis Child Fetal Neonatal Ed 2007;92:F465-7 «PMID: 17613535»PubMed
  43. Murphy MC, De Angelis L, McCarthy LK ym. Comparison of infant heart rate assessment by auscultation, ECG and oximetry in the delivery room. Arch Dis Child Fetal Neonatal Ed 2018;103:F490-F492 «PMID: 29802102»PubMed
  44. Bhalala US, Hemani M, Shah M ym. Defining Optimal Head-Tilt Position of Resuscitation in Neonates and Young Infants Using Magnetic Resonance Imaging Data. PLoS One 2016;11:e0151789 «PMID: 27003759»PubMed
  45. Tracy MB, Klimek J, Coughtrey H ym. Mask leak in one-person mask ventilation compared to two-person in newborn infant manikin study. Arch Dis Child Fetal Neonatal Ed 2011;96:F195-200 «PMID: 21071683»PubMed
  46. Wood FE, Morley CJ, Dawson JA ym. Improved techniques reduce face mask leak during simulated neonatal resuscitation: study 2. Arch Dis Child Fetal Neonatal Ed 2008;93:F230-4 «PMID: 18039750»PubMed
  47. Kamlin COF, Schmölzer GM, Dawson JA ym. A randomized trial of oropharyngeal airways to assist stabilization of preterm infants in the delivery room. Resuscitation 2019;144:106-114 «PMID: 31518615»PubMed
  48. Abel F, Bajaj Y, Wyatt M ym. The successful use of the nasopharyngeal airway in Pierre Robin sequence: an 11-year experience. Arch Dis Child 2012;97:331-4 «PMID: 22331679»PubMed
  49. Kamlin CO, Schilleman K, Dawson JA ym. Mask versus nasal tube for stabilization of preterm infants at birth: a randomized controlled trial. Pediatrics 2013;132:e381-8 «PMID: 23897918»PubMed
  50. Oommen VI, Ramaswamy VV, Szyld E ym. Resuscitation of non-vigorous neonates born through meconium-stained amniotic fluid: post policy change impact analysis. Arch Dis Child Fetal Neonatal Ed 2021;106:324-326 «PMID: 32963086»PubMed
  51. Wyllie J, Perlman JM, Kattwinkel J ym. Part 7: Neonatal resuscitation: 2015 International Consensus on Cardiopulmonary Resuscitation and Emergency Cardiovascular Care Science with Treatment Recommendations. Resuscitation 2015;95:e169-201 «PMID: 26477424»PubMed
  52. Welsford M, Nishiyama C, Shortt C ym. Room Air for Initiating Term Newborn Resuscitation: A Systematic Review With Meta-analysis. Pediatrics 2019;143: «PMID: 30578325»PubMed
  53. Ersdal HL, Eilevstjonn J, Perlman J ym. Establishment of functional residual capacity at birth: Observational study of 821 neonatal resuscitations. Resuscitation 2020;153:71-78 «PMID: 32504770»PubMed
  54. Kapadia VS, Urlesberger B, Soraisham A ym. Sustained Lung Inflations During Neonatal Resuscitation at Birth: A Meta-analysis. Pediatrics 2021;147: «PMID: 33361356»PubMed
  55. Linde JE, Perlman JM, Øymar K ym. Predictors of 24-h outcome in newborns in need of positive pressure ventilation at birth. Resuscitation 2018;129:1-5 «PMID: 29802862»PubMed
  56. Linde JE, Schulz J, Perlman JM ym. The relation between given volume and heart rate during newborn resuscitation. Resuscitation 2017;117:80-86 «PMID: 28606716»PubMed
  57. Poulton DA, Schmölzer GM, Morley CJ ym. Assessment of chest rise during mask ventilation of preterm infants in the delivery room. Resuscitation 2011;82:175-9 «PMID: 21074926»PubMed
  58. Holte K, Ersdal HL, Eilevstjønn J ym. Predictors for expired CO2 in neonatal bag-mask ventilation at birth: observational study. BMJ Paediatr Open 2019;3:e000544 «PMID: 31646198»PubMed
  59. Foglia EE, Te Pas AB. Effective ventilation: The most critical intervention for successful delivery room resuscitation. Semin Fetal Neonatal Med 2018;23:340-346 «PMID: 29705089»PubMed
  60. Soar J, Maconochie I, Wyckoff MH ym. 2019 International Consensus on Cardiopulmonary Resuscitation and Emergency Cardiovascular Care Science With Treatment Recommendations. Resuscitation 2019;145:95-150 «PMID: 31734223»PubMed
  61. Subramaniam P, Ho JJ, Davis PG. Prophylactic nasal continuous positive airway pressure for preventing morbidity and mortality in very preterm infants. Cochrane Database Syst Rev 2016;:CD001243 «PMID: 27315509»PubMed
  62. Trevisanuto D, Roehr CC, Davis PG ym. Devices for Administering Ventilation at Birth: A Systematic Review. Pediatrics 2021;148: «PMID: 34135096»PubMed
  63. McCarthy LK, Twomey AR, Molloy EJ ym. A randomized trial of nasal prong or face mask for respiratory support for preterm newborns. Pediatrics 2013;132:e389-95 «PMID: 23897911»PubMed
  64. Bansal SC, Caoci S, Dempsey E ym. The Laryngeal Mask Airway and Its Use in Neonatal Resuscitation: A Critical Review of Where We Are in 2017/2018. Neonatology 2018;113:152-161 «PMID: 29232665»PubMed
  65. Qureshi MJ, Kumar M. Laryngeal mask airway versus bag-mask ventilation or endotracheal intubation for neonatal resuscitation. Cochrane Database Syst Rev 2018;3:CD003314 «PMID: 29542112»PubMed
  66. Lingappan K, Arnold JL, Fernandes CJ ym. Videolaryngoscopy versus direct laryngoscopy for tracheal intubation in neonates. Cochrane Database Syst Rev 2018;6:CD009975 «PMID: 29862490»PubMed
  67. Aziz HF, Martin JB, Moore JJ. The pediatric disposable end-tidal carbon dioxide detector role in endotracheal intubation in newborns. J Perinatol 1999;19:110-3 «PMID: 10642970»PubMed
  68. Sankaran D, Zeinali L, Iqbal S ym. Non-invasive carbon dioxide monitoring in neonates: methods, benefits, and pitfalls. J Perinatol 2021;41:2580-2589 «PMID: 34148068»PubMed
  69. Dawson JA, Kamlin CO, Vento M ym. Defining the reference range for oxygen saturation for infants after birth. Pediatrics 2010;125:e1340-7 «PMID: 20439604»PubMed
  70. Oei JL, Finer NN, Saugstad OD ym. Outcomes of oxygen saturation targeting during delivery room stabilisation of preterm infants. Arch Dis Child Fetal Neonatal Ed 2018;103:F446-F454 «PMID: 28988158»PubMed
  71. Huynh T, Hemway RJ, Perlman JM. Assessment of effective face mask ventilation is compromised during synchronised chest compressions. Arch Dis Child Fetal Neonatal Ed 2015;100:F39-42 «PMID: 25240051»PubMed
  72. Douvanas A, Koulouglioti C, Kalafati M. A comparison between the two methods of chest compression in infant and neonatal resuscitation. A review according to 2010 CPR guidelines. J Matern Fetal Neonatal Med 2018;31:805-816 «PMID: 28282762»PubMed
  73. Granfeldt A, Avis SR, Lind PC ym. Intravenous vs. intraosseous administration of drugs during cardiac arrest: A systematic review. Resuscitation 2020;149:150-157 «PMID: 32142750»PubMed
  74. Scrivens A, Reynolds PR, Emery FE ym. Use of Intraosseous Needles in Neonates: A Systematic Review. Neonatology 2019;116:305-314 «PMID: 31658465»PubMed
  75. Schwindt EM, Hoffmann F, Deindl P ym. Duration to Establish an Emergency Vascular Access and How to Accelerate It: A Simulation-Based Study Performed in Real-Life Neonatal Resuscitation Rooms. Pediatr Crit Care Med 2018;19:468-476 «PMID: 29432404»PubMed
  76. Wagner M, Olischar M, O'Reilly M ym. Review of Routes to Administer Medication During Prolonged Neonatal Resuscitation. Pediatr Crit Care Med 2018;19:332-338 «PMID: 29406382»PubMed
  77. Antonucci R, Antonucci L, Locci C ym. Current Challenges in Neonatal Resuscitation: What is the Role of Adrenaline? Paediatr Drugs 2018;20:417-428 «PMID: 29923109»PubMed
  78. Isayama T, Mildenhall L, Schmölzer GM ym. The Route, Dose, and Interval of Epinephrine for Neonatal Resuscitation: A Systematic Review. Pediatrics 2020;146: «PMID: 32907923»PubMed
  79. Finn D, Roehr CC, Ryan CA ym. Optimising Intravenous Volume Resuscitation of the Newborn in the Delivery Room: Practical Considerations and Gaps in Knowledge. Neonatology 2017;112:163-171 «PMID: 28571020»PubMed
  80. Basu S, Ottolini K, Govindan V, et al. Early glycemic profile is associated with brain injury patterns on magnetic resonance imaging in hypoxic ischemic encephalopathy J Pediatr 2018;203:137-143
  81. van Vonderen J, Siew M, Hooper S, de Boer M, Walther F, te Pas A. Effects of naloxone on the breathing pattern of a newborn exposed to maternal opiates. Acta Paediatr 2012;101:e309-e312
  82. Basu SK, Kaiser JR, Guffey D ym. Hypoglycaemia and hyperglycaemia are associated with unfavourable outcome in infants with hypoxic ischaemic encephalopathy: a post hoc analysis of the CoolCap Study. Arch Dis Child Fetal Neonatal Ed 2016;101:F149-55 «PMID: 26283669»PubMed
  83. Wilson E, Maier RF, Norman M ym. Admission Hypothermia in Very Preterm Infants and Neonatal Mortality and Morbidity. J Pediatr 2016;175:61-67.e4 «PMID: 27189680»PubMed
  84. Laptook AR, Salhab W, Bhaskar B ym. Admission temperature of low birth weight infants: predictors and associated morbidities. Pediatrics 2007;119:e643-9 «PMID: 17296783»PubMed
  85. Terveysportti, Akuuttihoito ja Anestesia, Vastasyntyneiden akuuttihoito, Neurologia. Artikkeli: Hypoksis-iskeeminen enkefalopatia (Lönnqvist T, Metsäranta M.) 2019. Kustannus Oy Duodecim. https://www.terveysportti.fi/apps/dtk/aho/article/vat00102?toc117084
  86. Kariholu U, Montaldo P, Markati T ym. Therapeutic hypothermia for mild neonatal encephalopathy: a systematic review and meta-analysis. Arch Dis Child Fetal Neonatal Ed 2020;105:225-228 «PMID: 30567775»PubMed
  87. Bossaert LL, Perkins GD, Askitopoulou H ym. European Resuscitation Council Guidelines for Resuscitation 2015: Section 11. The ethics of resuscitation and end-of-life decisions. Resuscitation 2015;95:302-11 «PMID: 26477419»PubMed
  88. Nuffield Council on Bioethics. Critical care decisions in fetal and neonatal medicine: ethical issues. 2006, ISBN 1 904384 14 5, https://www.nuffieldbioethics.org/assets/pdfs/Critical-care-decisions.pdf
  89. Gillam L, Sullivan J. Ethics at the end of life: who should make decisions about treatment limitation for young children with life-threatening or life-limiting conditions? J Paediatr Child Health 2011;47:594-8 «PMID: 21951439»PubMed
  90. Mentzelopoulos SD, Couper K, Voorde PV ym. European Resuscitation Council Guidelines 2021: Ethics of resuscitation and end of life decisions. Resuscitation 2021;161:408-432 «PMID: 33773832»PubMed
  91. Dainty KN, Atkins DL, Breckwoldt J ym. Family presence during resuscitation in paediatric and neonatal cardiac arrest: A systematic review. Resuscitation 2021;162:20-34 «PMID: 33577966»PubMed
  92. Harvey ME, Pattison HM. Being there: a qualitative interview study with fathers present during the resuscitation of their baby at delivery. Arch Dis Child Fetal Neonatal Ed 2012;97:F439-43 «PMID: 22375023»PubMed
  93. Harvey ME, Pattison HM. The impact of a father's presence during newborn resuscitation: a qualitative interview study with healthcare professionals. BMJ Open 2013;3: «PMID: 23535758»PubMed
  94. Fulbrook P, Latour J, Albarran J ym. The presence of family members during cardiopulmonary resuscitation: European federation of Critical Care Nursing associations, European Society of Paediatric and Neonatal Intensive Care and European Society of Cardiology Council on Cardiovascular Nursing and Allied Professions Joint Position Statement. Eur J Cardiovasc Nurs 2007;6:255-8 «PMID: 17919981»PubMed
  95. Shah P, Anvekar A, McMichael J ym. Outcomes of infants with Apgar score of zero at 10 min: the West Australian experience. Arch Dis Child Fetal Neonatal Ed 2015;100:F492-4 «PMID: 25877289»PubMed
  96. Zhong YJ, Claveau M, Yoon EW ym. Neonates with a 10-min Apgar score of zero: Outcomes by gestational age. Resuscitation 2019;143:77-84 «PMID: 31421194»PubMed
  97. Torke AM, Bledsoe P, Wocial LD ym. CEASE: a guide for clinicians on how to stop resuscitation efforts. Ann Am Thorac Soc 2015;12:440-5 «PMID: 25664817»PubMed
  98. Foglia EE, Weiner G, de Almeida MFB ym. Duration of Resuscitation at Birth, Mortality, and Neurodevelopment: A Systematic Review. Pediatrics 2020;146: «PMID: 32788267»PubMed
  99. Haines M, Wright IM, Bajuk B ym. Population-based study shows that resuscitating apparently stillborn extremely preterm babies is associated with poor outcomes. Acta Paediatr 2016;105:1305-1311 «PMID: 27334852»PubMed
  100. Brumbaugh JE, Hansen NI, Bell EF ym. Outcomes of Extremely Preterm Infants With Birth Weight Less Than 400 g. JAMA Pediatr 2019;173:434-445 «PMID: 30907941»PubMed
  101. Mactier H, Bates SE, Johnston T ym. Perinatal management of extreme preterm birth before 27 weeks of gestation: a framework for practice. Arch Dis Child Fetal Neonatal Ed 2020;105:232-239 «PMID: 31980443»PubMed
  102. Marlow N, Bennett C, Draper ES ym. Perinatal outcomes for extremely preterm babies in relation to place of birth in England: the EPICure 2 study. Arch Dis Child Fetal Neonatal Ed 2014;99:F181-8 «PMID: 24604108»PubMed
  103. Bottoms SF, Paul RH, Mercer BM ym. Obstetric determinants of neonatal survival: antenatal predictors of neonatal survival and morbidity in extremely low birth weight infants. Am J Obstet Gynecol 1999;180:665-9 «PMID: 10076145»PubMed
  104. Manktelow BN, Seaton SE, Field DJ ym. Population-based estimates of in-unit survival for very preterm infants. Pediatrics 2013;131:e425-32 «PMID: 23319523»PubMed
  105. Medlock S, Ravelli AC, Tamminga P ym. Prediction of mortality in very premature infants: a systematic review of prediction models. PLoS One 2011;6:e23441 «PMID: 21931598»PubMed
  106. Tyson JE, Parikh NA, Langer J ym. Intensive care for extreme prematurity--moving beyond gestational age. N Engl J Med 2008;358:1672-81 «PMID: 18420500»PubMed
  107. Swamy R, Mohapatra S, Bythell M ym. Survival in infants live born at less than 24 weeks' gestation: the hidden morbidity of non-survivors. Arch Dis Child Fetal Neonatal Ed 2010;95:F293-4 «PMID: 20413801»PubMed

Suosituksen yhteyteen ei ole liitetty yhtään näytönastekatsausta.

A. Vastasyntyneen elvytystoimien tarpeen arviointi
B. Vastasyntyneen onnistunut syntymän jälkeinen transitio
C. Vastasyntyneen riittämätön syntymän jälkeinen transitio
D. Vastasyntyneen puuttuva syntymän jälkeinen transitio
E. Vastasyntyneen elvytyskaavio
F. Vastasyntyneen ilmateiden avaaminen pään neutraali asento
G. Vastasyntyneen ilmateiden avaaminen alaleuan kohotus
H. Kahden henkilön ventilaatiotekniikka
I. Keuhkojen avaaminen ventiloimalla 5 kertaa
J. Onnistuneen keuhkojen avaamisen jälkeinen ventilointi
K. Paineluelvytyksen tarpeen arviointi
L. Kahden käden painelutekniikka

Aiheeseen liittyviä suosituksia