Takaisin Tulosta

Eteisvärinä

Käyvän hoidon tiivistelmät

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Kardiologisen Seuran asettama työryhmä

26.2.2025

Käypä hoito -suositus «Eteisvärinä»1

Eteisvärinä on yleisin pitkäkestoinen rytmihäiriö.
Hoitamattomana se lisää kuolleisuutta, altistaa aivohalvaukselle ja huonontaa elämänlaatua.
Hoito valitaan yksilöllisesti niin, että huomioidaan perussairaudet sekä potilaan oireet ja toiveet.
Ennusteen kannalta tärkeintä ovat perussairauksien hyvä hoito ja oikein toteutettu antikoagulaatiohoito.

Diagnostiikka

Eteisvärinä aiheuttaa tyypillisesti sydämentykytystä, suorituskyvyn heikkenemistä ja ajoittain myös huimausta, hengenahdistusta tai rintakipua.
- Osa potilaista on täysin oireettomia, mikä vaikeuttaa diagnostiikkaa.
- Oireiden vaikeusastetta kuvataan neliportaisella EHRA-luokituksella.
Kliinisistä löydöksistä tyypillisin on epäsäännöllinen kammiotaajuus.
Eteisvärinän diagnoosi pitää varmistaa EKG-rekisteröinnillä (12-kytkentäinen EKG tai muu riittävän pitkä ja hyvälaatuinen sydänsähkökäyrä).

Hoito

Hoitolinjan valinta

Eteisvärinän hoitolinja (sykkeen- tai rytminhallinta) valitaan yksilöllisesti niin, että huomioidaan potilaan perussairaudet, rytmihäiriön aiheuttamat oireet, hoidon odotettavissa olevat hyödyt ja haitat sekä potilaan toiveet.
Perussairauksien (mm. kohonnut verenpaine, sydänsairaudet, diabetes, obesiteetti) ja muiden eteisvärinälle altistavien tekijöiden hyvä hoito on keskeistä riippumatta valitusta hoitolinjasta.

Rytminhallinta

Rytminhallinta eli sinusrytmin palauttaminen ja eteisvärinän uusiutumisen estäminen ovat aiheellisia, jos oireet ovat sykettä hidastavasta lääkityksestä huolimatta vaikeita (EHRA-luokka 3–4).

Rytminsiirto

Normaali sinusrytmi voidaan palauttaa joko sähköisellä tai lääkkeellisellä rytminsiirrolla.
- Sähköisessä rytminsiirrossa sydämen rytmi palautetaan QRS-heilahdukseen synkronoidulla tasavirtaiskulla lyhyen nukutuksen aikana.
- Lääkkeelliseen rytmisiirtoon käytetään yleisimmin flekainidia «Flekainidi palauttaa sinusrytmin akuutissa eteisvärinässä tehokkaammin kuin lumelääke.»Atai vernakalanttia «Suonensisäisesti annettu vernakalantti on lumelääkettä tehokkaampi kääntämään eteisvärinän sinusrytmiin.»A.
Lääkkeellisen rytmisiirron etuna on, että anestesiaa ja edeltävää paastoa ei tarvita, mutta se on vasta-aiheinen hemodynaamisesti epävakailla potilailla.
- Elektiivinen rytminsiirto tehdään aina sähköisesti, koska pitkään jatkuneessa eteisvärinässä lääkkeiden teho on heikko.

Estohoito

Avoterveydenhuollossa ensisijainen estolääke on beetasalpaaja «Beetasalpaajat näyttävät vähentävän eteisvärinän uusiutumista rytminsiirron jälkeen verrattuna lumelääkkeeseen.»B.
Amiodaronin «Amiodaroni estää eteisvärinän uusiutumista tehokkaammin kuin lumelääke.»A, dronedaronin «Dronedaroni estää eteisvärinän uusiutumista tehokkaammin kuin lumelääke.»A, flekainidin «Flekainidi estää eteisvärinän uusiutumista tehokkaammin kuin lumelääke.»A ja sotalolin «Sotaloli estää kohtauksittaisen ja jatkuvan (persistoivan) eteisvärinän uusiutumisen rytminsiirron jälkeen tehokkaammin kuin lumelääke.»Aaloitus kuuluu kardiologille tai sisätautilääkärille ja niiden käyttö edellyttää tarkkaa potilasvalintaa ja seurantaa.
- Flekainidi on vasta-aiheinen rakenteellisissa sydänsairauksissa.
- Amiodaronin ja dronedaronin käyttöä rajoittavat sydämen ulkoiset haittavaikutukset.
- Sotalolin käyttöä rajoittaa kääntyvien kärkien kammiotakykardian vaara.
Katetriablaatio estää eteisvärinän uusiutumista tehokkaammin kuin rytmihäiriölääkkeet «Katetriablaatiohoito estää eteisvärinän uusiutumista tehokkaammin kuin lääkehoito.»A.
- Se on aiheellinen kohtauksittaisessa ja jatkuvassa eteisvärinässä, jos lääkitys ei tehoa
- Itsenäisessä eteisvärinässä sitä voidaan käyttää myös ensivaiheen hoitona.
Kirurgista hoitoa «Sydänkirurgian yhteydessä tehtävä erillinen eteisvärinän poistoon suuntautuva lisätoimenpide estää eteisvärinän uusiutumista.»Akannattaa harkita eteisvärinäpotilaan joutuessa sydänleikkaukseen.

Sykkeenhallinta pysyvässä eteisvärinässä

Oireettomilla ja lieväoireisilla potilailla (EHRA-luokka 1–2) rytminsiirrosta voidaan useimmiten luopua ja keskittyä sykkeenhallintaan ja perussairauksien hoitoon.
Beetasalpaajat ovat tehokkaita ja turvallisia sykkeenhallinnassa «Beetasalpaajat ovat turvallisia ja tehokkaita pysyvän eteisvärinän kammiovasteen hidastamisessa.»A.
- Vaihtoehtona voidaan käyttää kalsiuminestäjiä (verapamiili tai diltiatseemi) tai digoksiinia.
Varsinaisia rytmihäiriölääkkeitä ei pidä käyttää kammiotaajuuden hidastamiseen.
- Dronedaroni lisää kuolleisuutta pysyvässä eteisvärinässä.
Jos lääkehoito ei tehoa, on harkittava pysyvän tahdistimen asennusta ja eteis-kammiosolmukkeen katetriablaatiota «Eteis-kammiojohtumisen katkaisu ja pysyvä tahdistinhoito vähentänee vaikeaoireisen eteisvärinäpotilaan oireisuutta mutta ei kuolleisuutta.»B.

Antikoagulaatiohoito

Antikoagulaatiohoidon tarve arvioidaan CHA₂DS₂VA-pisteytystä käyttämällä aina kun todetaan eteisvärinä.

Antikoagulaatiohoito eteisvärinän rytminsiirrossa

Akuutin eteisvärinän (< 12–48 tuntia) rytminsiirrossa antikoagulaatiohoidon tarve riippuu rytmihäiriön kestosta ja tukosvaaratekijöistä.
- Pienen ja keskisuuren riskin potilaiden (CHA₂DS₂VA ≤ 1) rytminsiirto voidaan tehdä ilman antikoagulaatiohoitoa, jos rytmihäiriön kesto on alle 12 tuntia. Jos rytmihäiriön kesto on 12–48 tuntia, aloitetaan antikoagulaatiohoito ennen rytminsiirtoa ja sitä jatketaan tukosvaaratekijöistä riippuen vähintään kuukauden ajan tai pysyvästi.
- Suuren riskin potilaille (CHA₂DS₂VA ≥ 2) aloitetaan pysyvä antikoagulaatiohoito jo ennen rytminsiirtoa.
Jos eteisvärinän kesto on yli 48 tuntia tai epäselvä, rytminsiirron edellytyksenä on, että
- suora antikoagulantti on ollut säännöllisessä käytössä vähintään 3 viikon ajan
- varfariini on ollut hoitotasolla (INR > 2) vähintään 3 viikon ajan tai
- ruokatorven kautta tehdyssä sydämen kaikututkimuksessa ei havaita sydämensisäisiä trombeja.

Pysyvä antikoagulaatiohoito

Antikoagulaatiohoito valitaan yksilöllisesti niin, että huomioidaan lääkkeiden edut ja haitat sekä potilaan toiveet.
Suora antikoagulantti (apiksabaani, dabigatraani, edoksabaani, rivaroksabaani) on ensisijainen vaihtoehto useimmille uusille potilaille.
- Jos suora antikoagulantti on vasta-aiheinen esim. vaikean hiippaläppäahtauman tai mekaanisen tekoläpän takia tai potilaan niin halutessa käytetään varfariinia.
- ASA:n ja ADP-reseptorin P2Y₁₂ estäjien teho ei ole riittävä eikä niitä pidä yksinään käyttää eteisvärinään liittyvien tukosten estoon.
Jos varfariinihoidon toteutumista kuvaava TTR (Time in Therapeutic Range) on alle 70 %, selvitetään huonon tasapainon syy ja arvioidaan, voidaanko tilanne korjata tehostamalla varfariinihoitoa tai vaihtamalla suoraan antikoagulanttiin.
- Rutiinimainen vaihto ei kuitenkaan ole aiheellinen, sillä pitkäaikaishoidossa hyvin toteutuneen varfariinin vaihto suoraan antikoagulanttiin voi olla jopa haitallista etenkin iäkkäillä ja haurailla potilailla.
Eteiskorvakkeen sulkua voidaan harkita suuren tukosriskin potilaille, joilla oraalinen antikoagulaatiohoito on vasta-aiheinen.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Kardiologisen Seuran asettama työryhmä

Pekka Raatikainen (pj.)

Kari Askonen

Juhani Junttila

Tuomas Kiviniemi

Riho Luite

Annukka Marjamaa

Tero Penttilä

Tuula Meinander (Käypä hoito -toimittaja)

Artikkelin tunnus: kht00034 (050.036)

Käypä hoito -suositus

Eteisvärinä

Muut versiot

Anna palautetta

Linkkien värikoodit

Eteisvärinä

Diagnostiikka

Hoito

Hoitolinjan valinta

Rytminhallinta

Rytminsiirto

Estohoito

Sykkeenhallinta pysyvässä eteisvärinässä

Antikoagulaatiohoito

Antikoagulaatiohoito eteisvärinän rytminsiirrossa

Pysyvä antikoagulaatiohoito

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Kardiologisen Seuran asettama työryhmä

Käypä hoito -suositus

Muut versiot

Jaa