Satunnaistetussa kontrolloidussa tutkimuksessa «Rossouw TI, Fonagy P. Mentalization-based treatmen...»1 verrattiin mentalisaatioon pohjautuvaa hoitoa nuorille (MPT-A) ja tavanomaista hoitoa (TAU) itseään vahingoittavien nuorten hoidossa.
Tutkimukseen osallistujat rekrytoitiin paikallisen mielenterveyspalvelun ja päivystyksen kautta. Tutkimukseen valittiin iältään 12–17-vuotiaat nuoret (N = 80: MPT-N N = 40, TAU N = 40), joilla oli ollut vähintään 1 varmistettu itsensä vahingoittamisen episodi viimeisen kuukauden aikana ja joiden pääasiallinen hoitoon hakeutumisen syy oli itsetuhoisuus. Itsetuhoisuuden määriteltiin olevan mitä tahansa tahallista itsensä vahingoittamista (mukaan lukien myrkyttäminen) tarkoituksesta riippumatta (paitsi huumausaineiden aiheuttamat myrkytykset). Poissulkukriteerejä olivat psykoosi, vakava oppimisvaikeus (ÄO alle 65), laaja-alainen kehityksellinen häiriö tai syömishäiriö ilman itsensä vahingoittamista.
Satunnaistaminen toteutettiin seulonnan jälkeen riippumattoman työntekijän toimesta. Ryhmäsijoitukset ilmoitettiin kirjeitse tutkimusta hallinoivan tahon toimesta tutkimuksen toteuttajille. Tutkimuspotilaat ja vastemuuttujien arvioijat olivat sokkoutettu tutkimusryhmäjaon suhteen.
MPT-N-ryhmässä 10 tutkittavaa osallistui hoitoon alle 2 kuukautta ja 10 tutkittavaa 3–6 kuukautta. TAU-ryhmässä 10 tutkittavaa osallistui hoitoon alle 2 kuukautta ja 13 tutkittavaa 3–6 kuukautta. MPT-N-ryhmässä 20/20 tutkittavaa ja TAU-ryhmässä 17/20 tutkittavaa osallistui hoidon loppuun saakka.
MPT-N on manualisoitu 12 kuukauden pituinen psykodynaaminen psykoterapiaohjelma, joka pohjautuu kiintymyssuhdeteoriaan. Menetelmä sisältää viikoittaiset yksilö- ja kuukausittaiset perheterapiakäynnit. Tavanomainen hoito (TAU) ei ollut manualisoitua, vaan saattoi sisältää jotakin käytössä olevaa suositusten mukaista hoitoa, kuten ainoastaan yksilökäyntejä, geneeristä supportiivista hoitoa, kognitiivista käyttäytymisterapiaa, psykodynaamista psykoterapiaa, yksilö- ja perheterapian yhdistelmän tai ainoastaan psykiatrisen arvion. Satunnaistaminen toteutettiin ulkopuolisen statistikon toimesta kirjeitse.
Hoitoa edeltävästi sekä 3, 6, 9 ja 12 kuukauden kuluttua hoidon alkamisesta mitattiin tutkittavien riskinottamista ja itsetuhoisuutta itsearviointilomakkeella (RTSHI). Itsetuhoisuutta mitattiin myös hoitoa edeltävästi ja 12 kuukauden kuluttua hoidon alkamisesta puolistrukturoidulla haastattelulla (CI-BPD). Lisäksi hoitoa edeltävästi ja 12 kuukauden kuluttua hoidon aloittamisesta mitattiin mielialaa (MFQ), persoonallisuushäiriön piirteitä (BPFS-C), mentalisaatiokykyä (HIF) ja kiintymyssuhteen tilaa (ECR).
Tutkimuksen alkaessa tutkittavilla oli ollut erilaisia itsensä vahingoittamisen (self-harm) muotoja: viiltelyä aiemmin tai ajankohtaisesti 95 %:lla, vähintään kertaalleen otettu yliannos (overdose) 65 %:lla, itsemurhayrityksiä nyt tai aiemmin 80 %:lla.
RTSHI-pisteet itsetuhoisuuden (self-harm) osalta laskivat 12 kuukauden seurannassa MPT-N-ryhmässä merkittävästi enemmän kuin TAU-ryhmässä: Log Mean 1,33 (SE 0,22) vs. 2,01 (0,21). Ryhmien välinen ero oli tilastollisesti merkitsevä (-0,74, 95 % luottamusväli -1,32 – -0,15, p < 0,01).
Viimeisen 3 kuukauden ajalta raportoidun itsetuhoisuuden riskisuhde väheni vain MPT-N-ryhmässä merkitsevästi 12 kuukauden kohdalla (56 vs. 83 %, x2 = 5,0, p = 0,01, NNT 3,66, 95 % luottamusväli 2,19–17,32). Myös itsearvioitu masennus väheni merkittävästi enemmän MPT-N- kuin TAU-ryhmässä (-3,31, 95 % luottamusväli -6,49 – -0,12, p < 0,05).
Monimuuttujamallin vakioiminen HIF- ja ECR-kokonaispisteillä selitti todettua MPT-N-hoidon vaikuttavuutta itsetuhoisuuden osalta. Baseline- ja posttreatment SMD (standardized mean difference) itsetuhoisuusmuuttujalle oli TAU-ryhmässä 1,06 ja MPT-N-ryhmässä 1,62 viitaten jälkimmäisen hoitomenetelmän vaikuttavuuteen.
Tutkijat arvioivat MPT-N-menetelmän hyödylliseksi nuorten itsetuhoisuuden vähentämisessä. Tutkimuksen arvioitiin kuitenkin kärsivän pienestä aineistokoosta, vaatimattomista tuloksista ja niiden yleistettävyyden ongelmista.
Yleinen kommentti: Hoitomenetelmä on osoittautunut vaikuttavaksi myös aikuisilla. (Ks. Käypä hoito -suositus Epävakaa persoonallisuus «https://www.kaypahoito.fi/hoi50064»1).
Tämä tutkimus sisältyi Ougrinin ym. «Ougrin D, Tranah T, Stahl D ym. Therapeutic interv...»2 meta-analyysiin (ks. näytönastekatsaus Kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan pohjautuvat hoitomenetelmät nuorten itsetuhoisuuden hoidossa «Kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan pohjautuvat hoitomenetelmät ovat ilmeisesti tehokkaita nuorten itsetuhoajatusten ja ilman itsemurhatarkoitusta tapahtuvan itsensä vahingoittamisen hoidossa.»B). Siinä mentalisaatioon pohjautuvan terapian vaikuttavuus nuorten itsetuhoisuuteen verrattuna kontrolliryhmään oli seuraava: risk difference 0,27, 95 % luottamusväli -0,48 – -0,07 «Rossouw TI, Fonagy P. Mentalization-based treatmen...»1.