Cochrane-katsauksessa «Ussher MH, Faulkner GEJ, Angus K, ym. Exercise int...»1 tutkittiin liikunnasta saatavaa lisähyötyä tupakoinnin lopettamiseen. Kirjallisuushaku tehtiin tietokannoista Cochrane Tobacco Addiction Group tutkimusrekisteri, CENTRAL, MEDLINE, Embase, PsycINFO, CINAHL, Web of science indices toukokuuhun 2019 asti. Katsaukseen sisällytettiin 24 satunnaistettua kontrolloitua tutkimusta, joissa oli yhteensä 7 279 osallistujaa. Tutkimuksissa verrattiin liikuntaohjelman vaikutusta tupakoinnin lopettamiseen vieroitusohjelman ohella suhteessa pelkkään vieroitusohjelmaan.
Suurimmassa osassa tutkimuksista liikuntana oli ohjattu/valvottu ryhmämuotoinen aerobinen liikunta, jota täydennettiin kotona tehtävällä liikuntaohjelmalla ja yhdistettiin useammasta kerrasta koostuvaan käyttäytymistieteelliseen tupakoinnin lopettamisohjelmaan. Vertailuohjelmana useimmissa tutkimuksissa oli pelkkä monesta kerrasta koostuva käyttäytymistieteellinen tupakoinnin lopettamisohjelma. 2 tutkimuksista kohdistui tupakoinnin juuri lopettaneisiin ja loput koskivat tupakoitsijoita, jotka halusivat lopettaa. Tupakoimattomuuden arvioimisessa hyödynnettiin vahvinta mahdollista mittausta, joko biokemiallista tai itseraportoitua. Seuranta-aika oli 6 kuukautta tai enemmän.
Tulosten mukaan ei ole näyttöä siitä, että liikunnan lisääminen tupakoinnin lopettamisen tukeen parantaisi lopettamista (RR 1,08, 95 % luottamusväli 0,96–1,22; I2 = 0 %; 6607 osallistujaa) tai ehkäisisi relapsia eli tupakoinnin uudelleen aloittamista (RR 0,98, 95 % luottamusväli 0,65–1,47; I2 = 0 %; 453 osallistujaa). Vaikutukset eivät eronneet eri liikuntamuotojen välillä.
Katsaus «Darabseh MZ, Selfe J, Morse CI, ym. Does Aerobic E...»2 tarkasteli aerobisen liikunnan vaikutuksia pitkäaikaiseen tupakoinnin lopettamiseen. Kirjallisuushaku tehtiin tietokannoista MEDLINE, AMED, SPORTDiscus, CINAHL, PEDro 1/2022 asti. Seuranta-aika oli vähintään 6 kuukautta. Tupakoimattomuus varmistettiin biokemiallisilla mittauksilla. Vertailuryhmät saivat samat toimenpiteet kuin liikuntaryhmä, kuten henkilökohtaista neuvontaa, nikotiinikorvaustuotteita, kognitiivista terapiaa tai näiden yhdistelmiä, mutta ilman fyysisen aktiivisuuden muutosta. Meta-analyysiin sisällytettiin yhteensä 12 satunnaistettua kontrolloitua tutkimusta (RCT), joissa oli yhteensä 1978 osallistujaa. Tutkimuksista 5 oli korkealaatuisia, 1 kohtalainen ja 6 heikkolaatuista. Vaikka 2 laadukkaan tutkimuksen tulokset osoittivat, että 3 korkeaintensiteettistä valvottua liikuntatuokiota viikossa 12–15 viikon ajan lisäsi onnistuneesti lopettaneiden määrää pitkällä aikavälillä, meta-analyysi kuitenkin osoitti, ettei aerobinen liikunta lisännyt merkittävästi lopettamisen onnistumista (RR 1,053, 95 % luottamusväli 0,881–1,258, I2 = 0 %).
Katsaus «Santos C, Proença M, Gouveia T ym. Effectiveness o...»3 arvioi aerobisen liikunnan vaikutuksia tupakoinnin lopettamiseen. Kirjallisuushaku tehtiin tietokannoista MEDLINE, CINAHL, PEDro, EMBASE, SPORTDiscus ja Web of Science ajalla 11/2016–1/2018. Katsaukseen sisällytettiin 18 satunnaistettua kontrolloitua tutkimusta (N = 2 815), jotka tarkastelivat ohjatun aerobisen liikunnan vaikutusta tupakoinnin lopettamiseen yksin tai yhdistettynä nikotiinikorvaushoitoon. Liikuntainterventioiden kokonaiskesto vaihteli 5–15 viikkoon ja yksittäisen tapaamisen kesto 20–60 minuuttiin. Vertailuinterventiona oli kognitiivinen käyttäytymishoito nikotiinikorvaushoidolla tai ilman. Tupakoinnin lopettaminen vahvistettiin biokemiallisesti ja sitä tarkasteltiin lyhyellä (< 3 kk), keskipitkällä (3–12 kk) ja pitkällä aikavälillä (> 12 kk).
Tutkimuksissa oli kohtalaisen laadukasta näyttöä siitä, että aerobinen liikunta edistäisi tupakoinnin lopettamista lyhyellä aikavälillä (11 tutkimusta, riskisuhde 0,79; 95 % luottamusväli 0,66–0,94). Aerobisen harjoittelun ja tavanomaisen hoidon välillä ei kuitenkaan ollut eroja keskipitkällä tai pitkällä aikavälillä pitkäaikaisseurannassa.