Piilota sisällysluettelo
Tulostuksen esikatselu   Tekstikoko: A A Lähetä kollegalle Lataa PDF

Epävakaa persoonallisuus

Käypä hoito
24.2.2008
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä

Suosituksen tulostettava versio (pdf) «»1

Tiivistelmä suomeksi «Epävakaa persoonallisuus»1 ja englanniksi «Borderline personality disorder»2

Potilasversio suomeksi «Epävakaa persoonallisuus»3 ja ruotsiksi «Emotionellt instabil personlighetsstörning»4

Keskeinen sanoma

  • Epävakaa persoonallisuus on vaikea, potilaan toimintakykyä merkittävästi heikentävä häiriö, joka kuormittaa terveydenhuoltojärjestelmää laajasti.
  • Häiriön esiintyvyys väestössä on keskimäärin 0.6 %.
  • Epävakaan persoonallisuuden kolme keskeistä oireulottuvuutta ovat tunne-elämän epävakaus, käyttäytymisen säätelyn häiriö ja alttius vuorovaikutussuhteiden ongelmiin.
  • Epävakaaseen persoonallisuuteen liittyy runsasta psykiatrista ja somaattista oheissairastavuutta sekä suurentunut itsemurhariski.
  • Erilainen itseä vahingoittava käyttäytyminen on häiriössä tavallista, minkä vuoksi kriisien hallinta on keskeistä hoidon suunnittelussa.
  • Epävakaan persoonallisuuden ennuste on melko hyvä, sillä kymmenen vuoden kuluttua vain pieni osa potilaasta täyttää diagnoosin kriteerit, mutta toimintakyky lievittyy oireista toipumista hitaammin.
  • Tietyillä psykoterapiamenetelmillä voidaan lieventää tehokkaasti potilaan oireistoa ja kuormittumista sekä edistää sopeutumista ja kohentaa toimintakykyä.
  • Psykoosilääkkeet saattavat lievittää useammanulottuvuuden oireita. Mielialaa tasaavista lääkkeistä voi olla hyötyä impulsiivisuuden ja aggressiivisuuden vähentämisessä. Serotoniinin takaisinoton estäjistä voi olla hyötyä etenkin monihäiriöisyyden hoidossa. Lääkehoitoon liittyy polyfarmasian riski.
  • Hoito tulee toteuttaa mahdollisimman pitkälti avohoidossa ja sairaalahoidon osalta pääasiassa päiväsairaalaolosuhteissa. Potilaan valmistautuminen kriisitilanteisiin on hoidon kulmakivi. Kuntoutustarve on syytä selvittää psykiatrisen hoidon seurannan yhteydessä.
  • Potilaan kokonaishoidon koordinaatiota helpottaa vastuuhenkilön tai -työryhmän nimeäminen.

Aiheen rajaus, kohderyhmä ja tavoitteet

  • Hoitosuositus koskee epävakaata persoonallisuutta.
  • Suosituksessa sivutaan myös muita persoonallisuushäiriöitä, jos ne voivat valottaa epävakaata persoonallisuutta tai sen keskeisiä oireulottuvuuksia.
  • Suosituksessa käytetään ICD-10:n diagnoosinimikettä tunne-elämältään epävakaa persoonallisuus (jäljempänä lyhyemmin epävakaa persoonallisuus, F60.31), vaikka valtaosassa tutkimuksista käytetään termiä rajatilapersoonallisuushäiriö (DSM-IV-TR) «American Psychiatric Association. Diagnostic and Statistical Manual of Mental Disorders. Text revision. (DSM- IV- TR). 4. painos 2000.Washington, DC: American Psychiatric Association»1.
  • Suositus on tarkoitettu perusterveydenhuoltoon ja erikoissairaanhoitoon.
  • Tavoitteena on luoda ajankohtainen tieteelliseen näyttöön perustuva kattava, kriittinen katsaus epävakaaseen persoonallisuuteen sekä yhtenäistää häiriön diagnostiikkaa ja hoitokäytäntöjä perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa.

Määritelmät

Diagnostiset järjestelmät

Taulukko 1. Epävakaan persoonallisuuden diagnostiset kriteerit ICD-10-tautiluokituksen ja DSM-IV:n kriteerien mukaan.
ICD-10DSM-IV
1) Rajatilapersoonallisuushäiriön kategoria perustuu alun perin (DSM-III) John Gundersonin luomiin tutkimuskriteereihin
F60.30 Impulsiivinen häiriötyyppi301.83 Rajatilapersoonallisuushäiriö 1)
Huomautukset
  1. Impulsiivista häiriötyyppiä luonnehtivat etenkin tunne-elämän epävakaus ja yllykkeiden hallinnan puute.
  2. Väkivaltaiset purkaukset ja uhkaava käytös ovat tavallisia, etenkin reaktiona muiden kritiikkiin.
Laaja-alaista ihmissuhteisiin, minäkuvaan ja affekteihin liittyvää epävakautta ja huomattavaa impulsiivisuutta. Alkaa varhaisaikuisuudessa ja esiintyy monissa yhteyksissä vähintään viidellä seuraavista tavoista.
Diagnostiset kriteerit:
  1. A. Täyttää persoonallisuushäiriön (F60) yleiset kriteerit.
  2. B. Kohta A ja sen lisäksi vähintään kaksi seuraavista:
  3. (1) taipumus toimia hetken mielijohteesta ja seurauksia harkitsematta
  4. (2) taipumus käyttäytyä riitaisasti ja joutua ristiriitatilanteisiin muiden ihmisten kanssa etenkin, jos impulsiivista käytöstä pyritään estämään tai sitä arvostellaan
  5. (3) alttius vihan ja väkivallan purkauksille ja kyvyttömyys hallita niitä
  6. (4) kyvyttömyys ylläpitää mitään toimintaa, joka ei tuota välitöntä palkkiota
  7. (5) epävakaa ja oikukas mieliala
  1. 1. Kiihkeitä yrityksiä välttyä todelliselta tai kuvitellulta hylätyksi tulemiselta. (Huom. Älä ota huomioon itsetuhoista käyttäytymistä tai itsensä viiltelyä yms. vahingoittamista (kriteeri 5)
  2. 2. Epävakaita ja intensiivisiä ihmissuhteita, joita luonnehtii äärimmäisen ihannoinnin ja vähättelyn vaihtelu
  3. 3. Identiteettihäiriö: merkittävästi ja jatkuvasti epävakaa minäkuva tai kokemus itsestä
  4. 4. Impulsiivisuus ainakin kahdella potentiaalisella itselle vahingollisella alueella (esimerkiksi tuhlaaminen, seksi, kemiallisten aineiden käyttö, holtiton liikennekäyttäytyminen, ahmiminen). Huom. älä ota huomioon itsetuhoista käyttäytymistä tai itsensä viiltelyä ym. vahingoittamista (kriteeri 5)
  5. 5. Toistuva itsetuhoinen käytös, siihen viittaavat eleet tai uhkaukset tai itsensä viiltely ym. vahingoittaminen
  6. 6. Affektiivinen epävakaus, joka johtuu mielialan merkittävästä reaktiivisuudesta (esimerkiksi intensiivinen jaksoittainen dysforia, ärtyneisyys tai ahdistuneisuus, joka kestää tavallisesti muutamia tunteja ja vain harvoin muutamaa päivää kauemmin)
  7. 7. Krooniset tyhjyyden tuntemukset
  8. 8. Asiaankuulumaton, voimakas suuttumus tai vaikeus kontrolloida suuttumusta (esim. toistuva äkkipikaisuus, jatkuva vihaisuus, toistuva tappeleminen)
  9. 9. Hetkellinen stressiin liittyvä paranoidinen ajattelu tai vakava dissosiatiivinen oireilu
F60.31 Rajatilatyyppi
Huomautukset
  • Rajatilatyypillä esiintyvät useat tunne-elämän epävakaisuuden piirteet. Sille ovat ominaisia häiriöt minäkuvassa, päämäärien asettamisessa ja sisäisissä pyrkimyksissä (seksuaaliset pyrkimykset mukaan luettuina) sekä jatkuva tyhjyyden tunne. Kiihkeät ja epävakaat ihmissuhteet saattavat aiheuttaa toistuvasti tunne-elämän kriisejä. Ne voivat olla yhteydessä liialliseen pyrkimykseen välttää hyljätyksi tulemista. Nämä kriisit voivat johtaa toistuviin itsemurhauhkauksiin tai -yrityksiin tai muuhun itsetuhoisuuteen (vaikkakin tätä saattaa tapahtua myös ilman selviä ulkoisia aiheuttajia).
Diagnostiset kriteerit:
  1. A. Täyttää persoonallisuushäiriön (F60) yleiset kriteerit.
  2. B. Diagnoosin F60.30 osiosta B. esiintyy vähintään kolme ja lisäksi ainakin kaksi seuraavista:
  3. (1) minäkuvan, sisäisten pyrkimysten ja seksuaalisen suuntautuneisuuden epävarmuus ja häiriintyneisyys
  4. (2) taipumus intensiivisiin ja epävakaisiin ihmissuhteisiin ja niiden myötä tunne- elämän kriiseihin
  5. (3) liiallinen hylätyksi tulemisen välttäminen
  6. (4) toistuvaa itsensä vahingoittamista tai sillä uhkailua
  7. (5) jatkuva tyhjyyden tunne

Persoonallisuus

Taulukko 2. Viiden tekijän malli on laajimmin tutkittu temperamenttimalli ja siitä on käytettävissä eniten systemaattisinta tutkimustietoa. Sen mukaisia temperamenttipiirteitä on kuvattu monissa eri kulttuureissa «Egger JI, De Mey HR, Derksen JJ ym. Cross-cultural replication of the five-factor model and comparison of the NEO-PI-R and MMPI-2 PSY-5 scales in a Dutch psychiatric sample. Psychol Assess 2003;15:81-»95.
Viisi tekijää alaosioineen
1) neuroottisuus, suosituksessa käytetään A. Tellegenin termiä negatiivinen emotionaalisuus erotuksena psykopatologisesta neuroottisuudesta
Ekstroversio / positiivinen emotionaalisuus
  • lämpö, anteliaisuus, itsevarmuus, aktiivisuus, jännityksen etsiminen, positiiviset tunteet
Neuroottisuus / negatiivinen emotionaalisuus1)
  • ahdistus, vihamielisyys, masennus, itsetietoisuus, impulsiivisuus, haavoittuvuus
Avoimuus kokemuksille
  • mielikuvitus, esteettisyys, tunteet, toiminta, ideat, arvot
Miellyttävyys
  • luottamus, suoruus, altruismi, mukautuvuus, vaatimattomuus, hellyys
Tunnollisuus
  • pätevyys, järjestyksestä huolehtiminen, velvollisuudentuntoisuus, tavoitteellisuus, itsekuri, harkinta

Persoonallisuushäiriö

Esiintyvyys

Riskitekijät

Syntymallit

Altistavat tekijät

Ehkäisy

Diagnostiikka

Taulukko 3. Strukturoituja menetelmiä persoonallisuushäiriöiden ja epävakaan persoonallisuuden diagnosoimiseksi.
Menetelmän nimi ja lyhenneInternational Personality Disorder Examination (IPDE)Structured Clinical Interview forDSM- IV Personality Disorders (SCID-II)Structured interview for DSM-IV Personality Disorders (SIDP-IV)Zanarini Rating Scale for Borderline Personality Disorder (ZAN-BDP)Borderline Personality Disorder Severity Index (BPDSI)Diagnostic Interview for Borderlines (revised)(DIB- R)
Persoonallisuushäiriöiden kattavuusKaikkiKaikkiKaikkiEpävakaaEpävakaaEpävakaa
Kriteerit
  • DSM-IV
XXXXX
  • ICD-10
X
Psykometriset ominaisuudet
  • Sisäinen johdonmukaisuus (Cronbachin alfakerroin)
0.53 – 0.940.850.82 – 0.930.87
Reliabiliteetti
  • Inter-rater
0.71 – 0.920.48 – 0.980.32 – 1.000.66 – 0.970.92 – 0.930.55 – 0.94
  • Test-retest
0.62 – 1.000.38 – 0.630.16 – 0.840.59 – 0.960.72 – 0.770.57 – 0.73
Sensitiivisyys0.940.12 – 1.000.390.92 – 0.950.81 – 0.96
Spesifisyys1.000.72 – 0.970.90 – 0.950.88 – 0.94
Kysymysten määrä15712016052125
Vastaamisen kesto (min)90 – 12030 – 6030 – 9060
Tutkimuskäyttö (T) tai kliininen käyttö (K)T/KT/KT/KT/KT/KT/K

Kliininen kuva

Erotusdiagnoosi ja muut samanaikaiset häiriöt

  • Muita samanaikaisia häiriöitä esiintyy 70 %:lla epävakaasta persoonallisuudesta kärsivistä «Gunderson JG. Building structure for the borderline construct. Acta Psychiatr Scand Suppl 1994;379:12-8 »50.
  • Yleisesti esiintyviä ja erotusdiagnostisesti tärkeitä psykiatrisia häiriöitä ovat:
    • mielialahäiriöt (etenkin kaksisuuntaisen mielialahäiriön lyhytjaksoiset muodot)
    • ahdistuneisuushäiriöt
    • lyhytkestoiset psykoosioireet
    • päihteiden liikakäyttö tai päihderiippuvuus
    • käyttäytymisen ja tarkkaavuuden säätelyn häiriöt
    • syömishäiriöt
    • somatisaatiohäiriöt
    • traumaperäinen stressihäiriö
    • aivovammat.
  • Potilaille voidaan monessa tapauksessa tehdä useampien häiriöiden diagnooseja samanaikaisesti.
  • Epävakaasta persoonallisuudesta kärsivä potee usein samaan aikaan myös somaattista sairautta.

Mieliala- ja ahdistuneisuushäiriö

Psykoottiset häiriöt

  • Epävakaaseen persoonallisuuteen saattaa liittyä ohimeneviä, stressiin yhteydessä olevia lyhytkestoisia psykoosioireita tai dissosiaatio-oireita, minkä vuoksi epävakaan persoonallisuuden erottaminen psykoosista on toisinaan vaikeaa.
  • Psykoottisten häiriöitten erottamiseksi epävakaasta persoonallisuudesta tulee varmistaa kattavien esitietojen saanti, luoda käsitys oireitten kehittymisestä ja sukuhistoriasta sekä tehdä strukturoitu diagnostinen arvio.

Päihteiden käyttö

Muita yhtäaikaisesti esiintyviä akselin I häiriöitä

Samanaikaiset persoonallisuushäiriöt

Toimintakyvyn arviointi

Työkyky

Psykologiset tutkimukset

Itsetuhoisuus

Epävakaa persoonallisuus eri ikäryhmissä

Nuoruusikä

Vanhuusikä

Ennuste

Taulukko 4. Epävakaan persoonallisuuden hoidon tulosta ennustavia tekijöitä kymmenen vuoden seuranta-ajalla «Zanarini MC, Frankenburg FR, Hennen J ym. Prediction of the 10-year course of borderline personality disorder. Am J Psychiatry 2006;163:827-32 »96.
TekijäToipumista selittävät tekijät
HR = hazard ratio
Toipuminen nopeampaa
Nähdyn väkivallan vakavuusHR = 0.94, < 0.03
Ei seksuaalista kaltoinkohteluaHR = 1.48, 0.006
Lapsuudenaikainen kyvykkyys HR = 1.03, < 0.05
Ei PTSD-oireistoaHR = 1.56, 0.002
Ei samanaikaista C-ryhmän persoonallisuushäiriötäHR = 1.84, < 0.001
Ei aikaisempia sairaalahoitojaksojaHR = 1.68, 0.001
Vanhemmilla ei mielialahäiriötäHR = 1.38, < 0.03
Vanhemmilla ei päihdehäiriötäHR = 1.84, < 0.001
Hyvä ammatillinen kehitysHR = 1.68, < 0.001
Temperamentti
- miellyttävyysHR = 1.04, < 0.001
- tunnollisuus HR = 1.03, < 0.001
- ulospäin suuntautuneisuus HR = 1.04, < 0.001
Toipuminen hitaampaa
Temperamentti
negatiivinen emotionaalisuus0.96, < 0.001
Laiminlyönnin vakavuusHR = 0.98,< 0.002
Kaltoinkohtelun vakavuusHR = 0.96, < 0.002

Hoito

  • Epävakaasta persoonallisuudesta kärsivän hoidossa psykoterapeuttiset menetelmät ovat keskeisiä. Niitä voidaan yhdistää muihin hoitomuotoihin.
  • Potilaan vuorovaikutussuhteiden ongelmat saattavat ylläpitää virheellisiä mielikuvia hoidon tehottomuudesta ja huonosta ennusteesta.
  • Hoidon alussa on
    • tehtävä laaja-alainen riskiarvio
    • määriteltävä kriisien hallinnan vaihtoehdot
    • sovittava hoidon yksityiskohdista yhteistyössä potilaan kanssa.

Hoidon käyttö

Hoidon tarpeen arviointi

  • Hoidon tarpeen arvioinnissa on kiinnitettävä huomiota ajankohtaisiin ja pitkäaikaisiin oireisiin sekä
    • johdonmukaisen, potilasta kannattelevan ja järjestelmällisen hoidon suunnitteluun
    • pitkäaikaisen hoitosuhteen tarjoamiseen
    • jaksoittaiseen, oireidenmukaiseen hoitoon, joka voi olla myös lievemmin oireileville riittävää.
  • Potilaan riskiä arvioitaessa on huomioitava
    • akuutti ja krooninen itsetuhoisuus
    • itsemurhasuunnitelmat
    • aiemmat suunnitelmat ja yritykset
    • hoitosuhdetta mahdollisesti uhkaavat tekijät
    • impulsiivisuus ja päihteiden käyttö
    • tuskaisuuden ja toivottomuuden aste
    • kyky hahmottaa vaihtoehtoja
    • kyky kokea ja vastaanottaa huolenpitoa.

Diagnoosin kertominen

Sairaalahoito

Lääke- ja sähköhoito

Psykoterapiat

Taulukko 5. Psykoterapianmenetelmät, joita on tutkittu satunnaistetusti ja kontrolloidusti.
Dialektinen käyttäytymisterapiaSkeematerapiaMentalisaatioterapiaTransferenssikeskeinen psykoterapia
Taustateoria
  1. dialektinen filosofia
  2. oppimisteoria
  3. tietoisuustaidot (mindfulness)
  4. kognitiivis- behavioraalinen teoria
  5. biososiaalinen teoria
  1. kognitiivis-behavioraalinen teoria
  2. kiintymyssuhdeteoria
  3. konstruktivistinen teoria
  4. hahmoterapia
  5. objektisuhdeteoria
  1. psykodynaaminen kehitysteoria
  2. objektisuhdeteoria
  3. kiintymyssuhdeteoria
objektisuhdeteoria
Ydinymmärrys häiriöstäemotioiden säätelyn häiriöemotionaalisten perustarpeiden tyydyttymättömyysmentalisaatiokyvyn kehityksen keskeneräisyysobjektimielikuvat, joita hallitsee halkomisen (split) käyttö puolustusmekanismina
Terapian keskeiset tavoitteet
  1. oppia luottamaan omiin kokemuksiin
  2. tunteidensäätelytaitojen kehittäminen
  3. itsetuhokäyttäytymisen ja muun vakavan tai tasapainoa horjuttavan käyttäytymisen väheneminen
  4. hoitoa häiritsevän käyttäytymisen väheneminen
  5. traumaperäisen stressin vaikutusten väheneminen
  1. oppia tunnistamaan, hyväksymään ja ilmaisemaan emotionaalisia perustarpeita
  2. skeemojen tunnistaminen, niiden taustojen ymmärtäminen ja asteittainen korjaantuminen,
  3. epätarkoituksenmukaisten toiminta- ja ymmärrystapojen yhtenäistyminen ja asteittainen korvautuminen tarkoituksenmukaisilla menetelmillä
  1. keskeytyneen mentalisaatiokyvyn kehityksen käynnistäminen,
  2. tunteiden tunnistaminen ja niiden sopiva ilmaiseminen muille,
  3. henkilökohtainen vastuunotto, vuorovaikutus muiden kanssa
halkaistujen osaobjektisuhteiden integraatio ja asteittainen siirtyminen ehyiden ja vakaiden ihmissuhteiden maailmaan
Terapian toteutus
  1. yksilöpsykoterapia kerran tai kahdesti viikossa ja ryhmämuotoinen taitovalmennus,
  2. puhelinkonsultaation mahdollisuus,
  3. terapeuttien konsultaatiotiimi
yksilöpsykoterapia kerran tai kahdesti viikossa
  1. yksilöpsykoterapia kerran viikossa ja ryhmäpsykoterapia kolmesti viikossa,
  2. vapaavalintaisia luovan terapian ryhmiä,
  3. yhteisötapaaminen viikoittain,
  4. lääkehoidon seuranta kuukausittain
yksilöpsykoterapia kahdesti viikossa

Persoonallisuushäiriöiden ja epävakaan persoonallisuuden psykoterapia

Perheterapia

  • Perheterapioista saattaa olla hyötyä epävakaan persoonallisuuden hoidossa «Perheterapioista saattaa olla hyötyä epävakaan persoonallisuuden hoidossa.»D.
  • Tavallisimpia perheen ongelmia ovat kommunikaatiovaikeudet, vaikeudet suhtautumisessa vihamielisiin reaktioihin ja pelko potilaan itsemurhasta.
  • Perheiden psykoedukaation keskeisiä perusteita ja piirteitä ovat
    • hoitoa ja ennustetta koskevan tiedon tarjoaminen ja tarjotun tiedon ymmärtämisen varmistus
    • psykoedukaatio voi vähentää perheensisäistä vihan ja kritiikin ilmaisemista
    • perheet eivät välttämättä huomaa psykiatrisen häiriön perheenjäseniä toisistaan vieroittavaa vaikutusta ja sosiaalista eristymistä.
  • Perheinterventio on yleensä syytä aloittaa jo hoidon alussa.

Epävakaan persoonallisuuden kliininen hallinta

Kriisien, dissosiaatioiden ja vihan kliininen hallinta

Kuntoutus

  • Kuntoutustarpeen moniammatillinen arvio on aiheellinen psykiatrisen hoidon seurannan yhteydessä. Tarve tulee arvioida etenkin, jos sairausloma pitkittyy tai potilaalla on pitkäaikaisia työllistymisvaikeuksia.
  • Tarvittaessa arvio voidaan tehdä kuntoutuslaitoksessa kuntoutustarveselvityksenä.
  • Potilas saattaa hyötyä psykiatrisesta kuntoutuksesta, jos hänen toimintakykynsä on vaikeasti ja pitkäaikaisesti heikentynyt tai hänellä esiintyy neuropsykologisen toiminnan puutoksia, kuten kyvyttömyyttä organisoida omaa elämää ja suunnitella tulevaisuutta.
  • Potilaan neuropsykologisen kuntoutuksen tarve on arvioitava erityisesti silloin, kun hänellä esiintyy lukemisen, kirjoittamisen tai laskemiskyvyn häiriöitä tai muita neuropsykologisia vajeita.
  • Lääkinnällinen kuntoutus voidaan toteuttaa joko psykoterapiana tai psykiatrisen erikoissairaanhoidon kuntoutuspalveluina.
  • Kuntoutuksella on erilaisia tavoitteita, kuten työkyvyn ylläpitäminen tai palauttaminen työllistymisen tai opiskelun mukaan.
  • Myös ryhmämuotoinen kurssitoiminta, esimerkiksi sopeutumisvalmennuksena, saattaa olla soveltuva vaihtoehto.

Porrastus ja työnjako

Hoitopalvelujen järjestäminen

  • Keskeinen vastuu diagnosoinnista, hoidosta ja hoitojen integroinnista kuuluu psykiatriselle avohoitoyksikölle, joka toimii kiinteässä yhteistyössä psykiatrisen sairaalaosaston, perusterveydenhuollon, päihdehuollon, sosiaalisektorin ja psykoterapiapalveluja tuottavan tahon kanssa.
  • Epävakaan persoonallisuuden hoidon järjestelmällinen kehittäminen edellyttää erityisten työryhmien perustamista riittävän osaamisen ja tehokkaan ammatillisen täydennyskoulutuksen varmistamiseksi.
  • Epävakaasta persoonallisuudesta kärsivän hoito tulee järjestää ja toteuttaa mahdollisimman pitkälti avohoidossa ja sairaalahoidon osalta päiväsairaalaolosuhteissa.
  • Soveltuvin osin hoitoa voidaan järjestää perusterveydenhuollossa tai päihdepalveluissa.
  • Perusterveydenhuollon ensisijainen tehtävä on potilaiden seulonta ja ohjaaminen erikoissairaanhoitoon.
  • Psykoterapeuttista hoitoa annetaan myös yksityisessä terveydenhuollossa.
  • Kriisitilanteisiin valmistautuminen on hoidon kulmakivi riippumatta siitä, onko hoito järjestetty julkisella tai yksityisellä sektorilla.
  • Potilaan kokonaishoidon koordinaatiota helpottaa vastuuhenkilön tai -työryhmän nimeäminen.
  • Palvelunohjaaja vastaa hoitosuunnitelman toteutumisen seurannasta ja antaa tarvittaessa muulle toimintayksikölle hoitotoimia tai päätöksiä tukevaa neuvontaa.
  • Terveys- ja päihdehuollon palvelut tulee sovittaa yhteen joustavasti ja edistämällä sujuvaa konsultaatiomahdollisuutta. Potilaat saattavat samanaikaisesti käyttää erilaisia sosiaalitoimen palveluja, kuten lastensuojelun tukitoimia ja toimeentulotukia.
  • Yhteistyötä eri toimijoiden kanssa voidaan edistää verkostokokouksissa, jotka ovat tarpeellisia erityisesti syrjäytymisvaarassa olevien potilaiden hoidossa.
  • Potilas hyötyy hoidosta enemmän, jos sekä päihdehäiriön että psykiatrisen häiriön hoito toteutetaan samassa yksikössä. Ks. myös näytönastekatsaus «Rajatilatyyppisestä persoonallisuushäiriöstä kärsivät alkoholiongelmaiset potilaat saattavat hyötyä päihdeongelman ja persoonallisuushäiriön samanaikaisesta hoidosta.»C.

Psykiatrinen konsultaatio

  • Mahdollisuus psykiatrisen erikoissairaanhoidon konsultaatioihin ja erikoissairaanhoidon antamaan työnohjaukseen voi lisätä perusterveydenhuollon lääkärin kykyä arvioida potilaan hoidontarvetta.
  • Konsultaatioita on usein aiheellista tehdä toistuvasti ja pitkäjänteisesti.
  • Säännöllinen konsultaatiotoiminta voi toimia myös täydennyskoulutuksen muotona.
  • Psykiatrinen konsultaatio on erityisen merkityksellistä
    • potilaan käyttäessä runsaasti terveyden- tai sosiaalihuollon palveluja
    • kun oireisto on vaikeasti hallittava, mutta potilas ei halua erikoissairaanhoitoon
    • kun tahdosta riippumattoman hoidon tarve arvioidaan lain edellyttämällä tavalla
    • kun potilas ei sitoudu somaattisen sairautensa hoitoon
    • erotusdiagnostisissa ongelmatilanteissa esimerkiksi diagnoosin varmistamiseksi
    • kun yleislääkärin antama hoito ei ole tuottanut riittävää tulosta tai hän on epävarma siitä, onko saatu tulos riittävä.

Perusterveydenhuolto

  • Persoonallisuushäiriöisistä henkilöistä suurin osa käyttää perusterveydenhuollon palveluja kuten muukin väestö.
  • Persoonallisuushäiriöitä potevat henkilöt tulevat hoitoon lähes poikkeuksetta ruumiillisen sairauden tai niiden oireiden, muun mielenterveyshäiriön tai vaikeutuneen elämäntilanteen vuoksi. Muiden häiriöiden hoitoon pääsyn suhteen on syytä yleensä noudattaa niille asetettuja kriteerejä.
  • Perusterveydenhuollon lääkärillä tulisi olla käytettävissään tilanteen vaatimaa ja riittävän nopeasti toteutettavaa erikoissairaanhoidon konsultaatioapua ja työnohjausta etenkin uhkaavissa tai kuormittavissa tilanteissa.
  • Persoonallisuushäiriö voi vaatia täsmällisempää erikoissairaanhoidossa toteutettavaa psykoterapeuttista ja lääkkeellistä hoitoa silloin, kun potilaalla
    • on pitkäaikaisia ja toistuvia ongelmia
    • vaikeudet eivät rajoitu pelkästään kriisitilanteisiin
    • on uhkana toimintakyvyn menetys
    • on uhkana työ- tai opiskelukyvyn menetys
    • on motivaatiota hoitoon
    • on kyky sitoutua hoitoon.
  • Kun epävakaasta persoonallisuudesta kärsivä käyttää perusterveydenhuollon palveluja runsaasti, perusterveydenhuollon lääkärin suositellaan
    • konsultoivan aktiivisesti erikoissairaanhoitoa
    • solmivan luottamuksellisen, sopimukseen perustuvan hoitosuhteen potilaaseen
      • asettavan ensimmäiseksi tavoitteeksi hoitoon motivoitumisen, koska potilaan saattaa olla hyvin vaikeaa solmia säännöllistä hoitosuhdetta ja noudattaa sopimuksia
    • laativan potilaan tarpeiden mukaisen hoitosuunnitelman
    • arvioivan ja puuttuvan tarvittaessa potilaan riskikäyttäytymiseen, kuten itsetuhoisuuteen.
    • Hypokondrisista, somatisaatio-oireista tai monesta somaattisesta sairaudesta kärsivää potilasta tulee hoitaa ensisijaisesti perusterveydenhuollossa.
  • Potilaan riskikäyttäytymiseen puututaan
    • ilmaisemalla huolta potilaan toiminnasta
    • tarjoamalla mahdollisuutta puhua kuormittavista asioista rauhallisissa olosuhteissa, esimerkiksi kaksoisajalla
    • kysymällä avoimesti, minkälaista apua potilas odottaa.
  • Kriittisen vaiheen jälkeen
    • potilaan tilaa on syytä seurata aktiivisesti
    • selvittää, ettei hoitava lääkäri ole aina tavoitettavissa ja että on olemassa vaihtoehtoisia tahoja, joilta apua on saatavissa päivystysaikaan
  • Hoitavan lääkärin on hyvä
    • olla tietoinen, että potilas herättää hoidossa mukana olevilla eri tahoilla erilaisia mielikuvia ja tunnereaktioita, jotka saattavat komplisoida potilaan hoitoa ja olla lääkärillekin vaikeaa sietää epärealististen vaatimusten vuoksi
    • toimia yhteistyössä erikoissairaanhoidon ja tarvittaessa päihdepalvelujen kanssa
    • tarjota tietoon perustuvaa potilasopetusta.

Erikoissairaanhoito

Hoidon kehittäminen

  • Työryhmä suosittaa, että
    • hoitoa hakevan potilaan tulisi saada vaikuttavaksi osoitettua hoitoa; tämä edellyttää uusien psykoterapiamenetelmien kattavuuden laajentamista koulutusta lisäämällä ja suuntaamalla
    • hoidon keskeisenä menetelmänä on jokin psykoterapia tai psykoterapeuttisesti orientoitunut muu hoitomuoto useimmiten oireenmukaiseen lääkehoitoon yhdistettynä
    • sairaanhoitopiireihin ja erikoissairaanhoidon palvelut tuottaviin kuntiin perustettaisiin vaikeiden persoonallisuushäiriöiden arviointiin ja hoitoon erikoistuneita työryhmiä
    • julkisen sektorin toimipisteissä tulisi kouluttaa henkilökuntaa epävakaan persoonallisuuden sairaalaolosuhteissa tutkittujen mallien soveltamiseen sekä lisätä kliinisen hallinnan ja perhetyön taitoja
    • psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa kehitettäisiin mahdollisuuksia epävakaasta persoonallisuudesta kärsivien päiväsairaalamuotoiseen hoitoon.

Arviointikriteerit

  • Työryhmä suosittaa, että hoidon laatua seurattaisiin seuraavien näkökohtien avulla:
    • Onko perusterveydenhuollolla ja erikoissairaanhoidolla keskinäistä sopimusta työnjaosta?
    • Onko perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä suunnitelmallista konsultaatiotoimintaa?
    • Onko laadittu paikallisia hoito-ohjeita epävakaan persoonallisuuden hoidosta?
    • Onko hoito-ohjeissa täsmennetty diagnostiikassa tarvittavat tutkimukset, potilaan psykoterapeuttinen ja lääkehoito, perheintervention ja potilasohjauksen toimintalinjat sekä hoidon jatkuvuuden turvaaminen hoitoketjussa?
    • Onko epävakaasta persoonallisuudesta kärsivän sairaskertomukseen kirjattu tavoitteellinen hoitosuunnitelma?
    • Kuinka monen potilaan perheeseen tai läheisiin on otettu yhteyttä ensimmäisen psykiatrisen sairaalahoitojakson aikana?
    • Kuinka moni potilas on saanut viimeisen vuoden aikana psykoterapiaa?
    • Kuinka moni potilas käyttää useampaa kuin kolmea lääkettä samanaikaisesti?
    • Miten moni perusterveydenhuollon palvelujen suurkuluttajista kärsii epävakaasta persoonallisuudesta?
    • Kuinka moni potilas on sairaalahoitojaksojen välillä vahingoittanut tahallisesti itseään?
    • Kuinka moni erikoissairaanhoidon potilas on viimeisen vuoden aikana käynyt ensiapupoliklinikassa itsensä vahingoittamisen vuoksi?
    • Mikä on toistuvasti itsemurhaa yrittäneiden osuus keskus- tai aluesairaaloiden ensiapupoliklinikoissa?
    • Miten moni potilas hakee apua useammalta kuin kahdelta eri taholta?
    • Miten ensiapua saaneiden itsemurhaa yrittäneiden potilaiden jatkohoito on järjestetty?

Suositukseen liittyvä sähköinen tausta-aineisto

Psykoterapiatutkimuksen menetelmistä «Psykoterapiatutkimuksen menetelmistä»1

Tietoinen läsnäolo «Tietoinen läsnäolo»2

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä

Puheenjohtaja:

Jyrki Korkeila, LT, dosentti, psykiatrian professori (mvs.), ylilääkäri, psykoterapian erityispätevyys (SLL); Turun yliopisto ja Harjavallan sairaala

Jäsenet:

Pekka Jousilahti, FT, tutkimusprofessori, yleislääketieteen ja terveydenhuollon erikoislääkäri; Kansanterveyslaitos; (Käypä hoito -toimittaja)

Liisa Kantojärvi, LL, KM, psykiatrian ja psykogeriatrian erikoislääkäri, psykoterapeutti (TEO); OYS:n psykiatrian klinikka

Maaria Koivisto, LL, psykiatrian erikoislääkäri, psykoterapian erityispätevyys, osastonlääkäri; HUS, Jorvin sairaala, Espoonlahden psykiatrian poliklinikka

Tuula Arvonen, LL, yleislääketieteen erikoislääkäri, apulaisylilääkäri; Leppävaaran terveyskeskus, Espoo

Hasse Karlsson, LT, FM, psykiatrian professori, psykoterapeutti (YET); Helsingin yliopisto

Matti Keinänen, LKT, psykiatrian ja kliinisen psykologian dosentti, psykoterapian kouluttaja (VET); Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö, Turku

Tanja Laukkala LT, psykiatrian erikoislääkäri; (Käypä hoito -toimittaja); Helsingin terveyskeskus ja Sotilaslääketieteen keskus

Sari Lindeman, LT, professori (mvs.), psykoterapeutti (VET, TEO:n rekisteröimä), psykoterapian erityispätevyys (SLL), psykoterapian kouluttajapätevyys; Oulun yliopisto ja OYS:n psykiatrian klinikka

Heikki Nikkilä, LT, psykiatrian kliininen opettaja, apulaisylilääkäri; HUS:n psykiatriakeskus

Mikko Roine, LL, psykiatrian erikoislääkäri, ylilääkäri; HYKS:n psykiatria, Jorvin sairaala, Espoo

Tero Taiminen, LT, psykiatrian dosentti, osastonylilääkäri; TYKS

Sidonnaisuudet

Tuula Arvonen: Ei sidonnaisuuksia.

Pekka Jousilahti: Ks. www.kaypahoito.fi «http://www.kaypahoito.fi»1 / Yhteystiedot / Toimitus / Lisätiedot

Liisa Kantojärvi: Saanut lääkealan yrityksiltä rahoitusta tieteellistä tutkimustyötä varten (Oy H. Lundbeck Ab, Orion-yhtymän tutkimussäätiö).

Hasse Karlsson: Pitänyt luentosarjoja ja saanut niistä palkkion lääkealan yritykseltä (Wyeth).

Matti Keinänen: Osallistunut VET-psykoterapiakoulutusten suunnitteluun (Psykodynaaminen psykoterapia r.y.:n varapuheenjohtaja ja koulutustoimikunnan jäsen sekä Helsingin Psykoterapiayhdistyksen koulutustoimikunnan jäsen). Toiminut kouluttajana Helsingin Psykoterapiayhdistyksen VET-psykoterapiakoulutuksessa ja luennoitsijana Psykodynaaminen psykoterapia r.y.:n järjestämässä koulutustilaisuudessa.

Maaria Koivisto: Osallistunut kongressimatkoihin lääkealan yritysten kustantamana (Lilly, Bristol-Meyers Squibb).

Jyrki Korkeila: Toiminut asiantuntijaluennoitsijana lääkealan yritysten tilaisuuksissa (Wyeth, Lundbeck, AstraZeneca, Janssen-Cilag, Pfizer, GSK, Eli Lilly). Osallistunut symposium-matkoihin (AstraZeneca, Eli Lilly). Apurahatoimikunnan jäsen Eli Lilly säätiössä.

Tanja Laukkala: Ks. www.kaypahoito.fi «http://www.kaypahoito.fi»1 / Yhteystiedot / Toimitus / Lisätiedot

Sari Lindeman: Ollut hallituksen jäsen Kognitiivisen Psykoterapian Yhdistys ry:ssä.

Heikki Nikkilä: Luennoitsijana terveydenhuollon ja /tai lääkealan yritysten koulutuksissa (AstraZeneca, Janssen-Cilaq, Lilly, Lundbeck, Organon, Pfizer). Osallistunut ulkomaisiin kongresseihin terveydenhuollon ja /tai lääkealan yritysten kustantamana (AstraZeneca, BMS, Janssen-Cilaq, Lilly). Toiminut lääkealan yrityksen asiantuntijana (AstraZeneca).

Mikko Roine: Osallistunut ulkomaiseen kongressiin lääkealan yrityksen kustantamana (Janssen-Cilag Oy).

Tero Taiminen: Toiminut kouluttajana ja luennoitsijana eri tilaisuuksissa ja saanut niistä luentopalkkion (Orion, Pfizer, Lundbeck, Janssen-Cilag, Roche). Saanut taloudellista tukea tutkijalähtöisen kliinisen lääketutkimuksen toteuttamiseen (Lundbeck Oy).

Vastuun rajaus

Käypä hoito -suositukset ovat parhaiden asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta ja hoidosta hoitopäätöksiä tehtäessä.

Kirjallisuutta

  1. American Psychiatric Association. Diagnostic and Statistical Manual of Mental Disorders. Text revision. (DSM- IV- TR). 4. painos 2000.Washington, DC: American Psychiatric Association
  2. World Health Organization. The ICD-10 classification of mental and behavioural disorders: Diagnostic criteria for research. World Health Organization, Geneva 1993
  3. McAdams DP. Personality, Modernity, and the Storied Self: A Contemporary Framework for Studying Persons. Psychol Inquiry 1996;7:295-321
  4. McCrae RR, Costa PT Jr, Ostendorf F ym. Nature over nurture: temperament, personality, and life span development. J Pers Soc Psychol 2000;78:173-86 «PMID: 10653513»PubMed
  5. Gross JJ. Emotion regulation: affective, cognitive, and social consequences. Psychophysiology 2002;39:281-91 «PMID: 12212647»PubMed
  6. Westen D, Muderrisoglu S, Fowler C ym. Affect regulation and affective experience: individual differences, group differences, and measurement using a Q-sort procedure. J Consult Clin Psychol 1997;65:429-39 «PMID: 9170766»PubMed
  7. Singer JA. Narrative identity and meaning making across the adult lifespan: an introduction. J Pers 2004;72:437-59 «PMID: 15102034»PubMed
  8. Benjamin LS, Wonderlich SA. Social perceptions and borderline personality disorder: the relation to mood disorders. J Abnorm Psychol 1994;103:610-24 «PMID: 7822562»PubMed
  9. McGlashan TH, Grilo CM, Sanislow CA ym. Two-year prevalence and stability of individual DSM-IV criteria for schizotypal, borderline, avoidant, and obsessive-compulsive personality disorders: toward a hybrid model of axis II disorders. Am J Psychiatry 2005;162:883-9 «PMID: 15863789»PubMed
  10. Lynam DR, Widiger TA. Using the five-factor model to represent the DSM-IV personality disorders: an expert consensus approach. J Abnorm Psychol 2001;110:401-12 «PMID: 11502083»PubMed
  11. Warner MB, Morey LC, Finch JF ym. The longitudinal relationship of personality traits and disorders. J Abnorm Psychol 2004;113:217-27 «PMID: 15122942»PubMed
  12. Pukrop R. Dimensional personality profiles of borderline personality disorder in comparison with other personality disorders and healthy controls. J Pers Disord 2002;16:135-47 «PMID: 12004490»PubMed
  13. Clarkin JF, Hull JW, Cantor J, Sanderson C. Borderline personality disorder and personality traits: a comparison of SCID-II BPD and NEO-PI. Psychol Assessment 1993;5:472-6
  14. Bagge CL, Trull TJ. DAPP-BQ: factor structure and relations to personality disorder symptoms in a non-clinical sample. J Pers Disord 2003;17:19-32 «PMID: 12659544»PubMed
  15. Jang KL, Livesley WJ, Vernon PA ym. Heritability of personality disorder traits: a twin study. Acta Psychiatr Scand 1996;94:438-44 «PMID: 9020996»PubMed
  16. Livesley WJ, Jang KL, Vernon PA. Phenotypic and genetic structure of traits delineating personality disorder. Arch Gen Psychiatry 1998;55:941-8 «PMID: 9783566»PubMed
  17. Austin EJ, Deary IJ. The "four A´s": a common framework for normal and abnormal personality? Pers Individ Diff 2000;28:977-95
  18. Skodol AE, Siever LJ, Livesley WJ ym. The borderline diagnosis II: biology, genetics, and clinical course. Biol Psychiatry 2002;51:951-63 «PMID: 12062878»PubMed
  19. Torgersen S, Kringlen E, Cramer V. The prevalence of personality disorders in a community sample. Arch Gen Psychiatry 2001;58:590-6 «PMID: 11386989»PubMed
  20. Samuels J, Eaton WW, Bienvenu OJ 3rd ym. Prevalence and correlates of personality disorders in a community sample. Br J Psychiatry 2002;180:536-42 «PMID: 12042233»PubMed
  21. Coid J, Yang M, Tyrer P ym. Prevalence and correlates of personality disorder in Great Britain. Br J Psychiatry 2006;188:423-31 «PMID: 16648528»PubMed
  22. Grant BF, Hasin DS, Stinson FS ym. Prevalence, correlates, and disability of personality disorders in the United States: results from the national epidemiologic survey on alcohol and related conditions. J Clin Psychiatry 2004;65:948-58 «PMID: 15291684»PubMed
  23. Samuels JF, Nestadt G, Romanoski AJ ym. DSM-III personality disorders in the community. Am J Psychiatry 1994;151:1055-62 «PMID: 8010364»PubMed
  24. Skodol AE, Stout RL, McGlashan TH ym. Co-occurrence of mood and personality disorders: a report from the Collaborative Longitudinal Personality Disorders Study (CLPS). Depress Anxiety 1999;10:175-82 «PMID: 10690579»PubMed
  25. Hwu HG, Yeh EK, Chang LY. Prevalence of psychiatric disorders in Taiwan defined by the Chinese Diagnostic Interview Schedule. Acta Psychiatr Scand 1989;79:136-47 «PMID: 2923007»PubMed
  26. Sato T, Takeichi M. Lifetime prevalence of specific psychiatric disorders in a general medicine clinic. Gen Hosp Psychiatry 1993;15:224-33 «PMID: 8344512»PubMed
  27. Crawford TN, Cohen P, Brook JS. Dramatic-erratic personality disorder symptoms: II. Developmental pathways from early adolescence to adulthood. J Pers Disord 2001;15:336-50 «PMID: 11556700»PubMed
  28. Crawford TN, Cohen P, Brook JS. Dramatic-erratic personality disorder symptoms: I. Continuity from early adolescence into adulthood. J Pers Disord 2001;15:319-35 «PMID: 11556699»PubMed
  29. Cohen P, Crawford TN, Johnson JG ym. The children in the community study of developmental course of personality disorder. J Pers Disord 2005;19:466-86 «PMID: 16274277»PubMed
  30. Kim-Cohen J, Caspi A, Moffitt TE ym. Prior juvenile diagnoses in adults with mental disorder: developmental follow-back of a prospective-longitudinal cohort. Arch Gen Psychiatry 2003;60:709-17 «PMID: 12860775»PubMed
  31. Andrulonis PA, Vogel NG. Comparison of borderline personality subcategories to schizophrenic and affective disorders. Br J Psychiatry 1984;144:358-63 «PMID: 6722396»PubMed
  32. Fossati A, Novella L, Donati D ym. History of childhood attention deficit/hyperactivity disorder symptoms and borderline personality disorder: a controlled study. Compr Psychiatry 2002;43:369-77 «PMID: 12216012»PubMed
  33. Yen S, Shea MT. Recent developments in research of trauma and personality disorders. Curr Psychiatry Rep 2001;3:52-8 «PMID: 11177760»PubMed
  34. Williams LM, Sidis A, Gordon E ym. "Missing links" in borderline personality disorder: loss of neural synchrony relates to lack of emotion regulation and impulse control. J Psychiatry Neurosci 2006;31:181-8 «PMID: 16699604»PubMed
  35. Boutros NN, Torello M, McGlashan TH. Electrophysiological aberrations in borderline personality disorder: state of the evidence. J Neuropsychiatry Clin Neurosci 2003;15:145-54 «PMID: 12724454»PubMed
  36. Spitzer RL, Williams JBW, Gibbon M. Structured Clinical Interview for DSM-III- R Personality Disorders (SCID-II, 9/1/89 version). New York, NY: Biometrics Research Department, New York State Psychiatric Institute Koenigsberg HW, Harvey PD, Mitropoulou V ym. Characterizing affective instability in borderline personality disorder. Am J Psychiatry 2002;159:784-8 «PMID: 11986132»PubMed1989
  37. Case BG, Biel MG, Peselow ED ym. Reliability of personality disorder diagnosis during depression: the contribution of collateral informant reports. Acta Psychiatr Scand 2007;115:487-91 «PMID: 17498161»PubMed
  38. Magill CA. The boundary between borderline personality disorder and bipolar disorder: current concepts and challenges. Can J Psychiatry 2004;49:551-6 «PMID: 15453104»PubMed
  39. Widiger TA, Samuel DB. Evidence-based assessment of personality disorders. Psychol Assess 2005;17:278-87 «PMID: 16262454»PubMed
  40. Koenigsberg HW, Harvey PD, Mitropoulou V ym. Characterizing affective instability in borderline personality disorder. Am J Psychiatry 2002;159:784-8 «PMID: 11986132»PubMed
  41. Sanislow CA, Grilo CM, Morey LC ym. Confirmatory factor analysis of DSM-IV criteria for borderline personality disorder: findings from the collaborative longitudinal personality disorders study. Am J Psychiatry 2002;159:284-90 «PMID: 11823272»PubMed
  42. Wilkinson-Ryan T, Westen D. Identity disturbance in borderline personality disorder: an empirical investigation. Am J Psychiatry 2000;157:528-41 «PMID: 10739411»PubMed
  43. Klein MH, Wonderlich SA, Crosby R. Self-concept correlates of the personality disorders. J Pers Disord 2001;15:150-6 «PMID: 11345850»PubMed
  44. Stone MH. Long-term outcome in personality disorders. Br J Psychiatry 1993;162:299-313 «PMID: 8453424»PubMed
  45. Rüsch N, Lieb K, Göttler I ym. Shame and implicit self-concept in women with borderline personality disorder. Am J Psychiatry 2007;164:500-8 «PMID: 17329476»PubMed
  46. Giesen-Bloo J, Arntz A. World assumptions and the role of trauma in borderline personality disorder. J Behav Ther Exp Psychiatry 2005;36:197-208 «PMID: 15950930»PubMed
  47. Timmerman IG, Emmelkamp PM. The relationship between traumatic experiences, dissociation, and borderline personality pathology among male forensic patients and prisoners. J Pers Disord 2001;15:136-49 «PMID: 11345849»PubMed
  48. Livesley WJ. Practical management of personality disorder. New York: Guilford Press, 2003
  49. Bohus M, Schmahl C, Lieb K. New developments in the neurobiology of borderline personality disorder. Curr Psychiatry Rep 2004;6:43-50 «PMID: 14738705»PubMed
  50. Gunderson JG. Building structure for the borderline construct. Acta Psychiatr Scand Suppl 1994;379:12-8 «PMID: 8010146»PubMed
  51. Gunderson JG, Weinberg I, Daversa MT ym. Descriptive and longitudinal observations on the relationship of borderline personality disorder and bipolar disorder. Am J Psychiatry 2006;163:1173-8 «PMID: 16816221»PubMed
  52. Comtois KA, Cowley DS, Dunner DL ym. Relationship between borderline personality disorder and Axis I diagnosis in severity of depression and anxiety. J Clin Psychiatry 1999;60:752-8 «PMID: 10584763»PubMed
  53. Zanarini MC, Frankenburg FR, Hennen J ym. Axis I comorbidity in patients with borderline personality disorder: 6-year follow-up and prediction of time to remission. Am J Psychiatry 2004;161:2108-14 «PMID: 15514413»PubMed
  54. Zanarini MC, Frankenburg FR, Dubo ED ym. Axis II comorbidity of borderline personality disorder. Compr Psychiatry 1998;39:296-302 «PMID: 9777282»PubMed
  55. Davids E, Gastpar M. Attention deficit hyperactivity disorder and borderline personality disorder. Prog Neuropsychopharmacol Biol Psychiatry 2005;29:865-77 «PMID: 15951086»PubMed
  56. Dowson JH, McLean A, Bazanis E ym. The specificity of clinical characteristics in adults with attention-deficit/hyperactivity disorder: a comparison with patients with borderline personality disorder. Eur Psychiatry 2004;19:72-8 «PMID: 15051105»PubMed
  57. Coolidge FL, Thede LL, Stewart SE ym. The Coolidge Personality and Neuropsychological Inventory for Children (CPNI). Preliminary psychometric characteristics. Behav Modif 2002;26:550-66 «PMID: 12205827»PubMed
  58. Connor KM, Davidson JR, Hughes DC ym. The impact of borderline personality disorder on post-traumatic stress in the community: a study of health status, health utilization, and functioning. Compr Psychiatry 2002;43:41-8 «PMID: 11788918»PubMed
  59. Berlin HA, Rolls ET, Iversen SD. Borderline personality disorder, impulsivity, and the orbitofrontal cortex. Am J Psychiatry 2005;162:2360-73 «PMID: 16330602»PubMed
  60. LeGris J, van Reekum R. The neuropsychological correlates of borderline personality disorder and suicidal behaviour. Can J Psychiatry 2006;51:131-42 «PMID: 16618004»PubMed
  61. Domes G, Winter B, Schnell K ym. The influence of emotions on inhibitory functioning in borderline personality disorder. Psychol Med 2006;36:1163-72 «PMID: 16700964»PubMed
  62. Coolidge FL, Thede LL, Jang KL. Are personality disorders psychological manifestations of executive function deficits? Bivariate heritability evidence from a twin study. Behav Genet 2004;34:75-84 «PMID: 14739698»PubMed
  63. Rorschach H. Psychodiagnostics. 6. painos 1964. New York: Grune & Stratton
  64. Exner JE. The Rorschach: a comprehensive system. 2. painos 1986. New York. Wiley
  65. Levy KN, Becker DF, Grilo CM ym. Concurrent and predictive validity of the personality disorder diagnosis in adolescent inpatients. Am J Psychiatry 1999;156:1522-8 «PMID: 10518161»PubMed
  66. Chanen AM, Jovev M, Jackson HJ. Adaptive functioning and psychiatric symptoms in adolescents with borderline personality disorder. J Clin Psychiatry 2007;68:297-306 «PMID: 17335330»PubMed
  67. Oldham JM, Skodol AE. Personality disorders in the public sector. Hosp Community Psychiatry 1991;42:481-7 «PMID: 2060913»PubMed
  68. Morse JQ, Lynch TR. Personality disorders in late life. Curr Psychiatry Rep 2000;2:24-31 «PMID: 11122928»PubMed
  69. Fogel BS, Sadavoy J. Somatoform and personality disorders. Kirjassa: Comprehensive: A genetic-epidemiologic perspective. Am J Psychiatry 1996;153:11-20
  70. Zanarini MC, Frankenburg FR, Hennen J ym. The longitudinal course of borderline psychopathology: 6-year prospective follow-up of the phenomenology of borderline personality disorder. Am J Psychiatry 2003;160:274-83 «PMID: 12562573»PubMed
  71. Zanarini MC, Frankenburg FR, Vujanovic AA ym. Axis II comorbidity of borderline personality disorder: description of 6-year course and prediction to time-to-remission. Acta Psychiatr Scand 2004;110:416-20 «PMID: 15521825»PubMed
  72. Bender DS, Skodol AE, Pagano ME ym. Prospective assessment of treatment use by patients with personality disorders. Psychiatr Serv 2006;57:254-7 «PMID: 16452705»PubMed
  73. Gross R, Olfson M, Gameroff M ym. Borderline personality disorder in primary care. Arch Intern Med 2002;162:53-60 «PMID: 11784220»PubMed
  74. Lequesne ER, Hersh RG. Disclosure of a diagnosis of borderline personality disorder. J Psychiatr Pract 2004;10:170-6 «PMID: 15330223»PubMed
  75. Banerjee P, Duggan C, Huband N ym. Brief psychoeducation for people with personality disorder: a pilot study. Psychol Psychother 2006;79:385-94 «PMID: 16945198»PubMed
  76. American Psychiatric Association Practice Guidelines. Practice guideline for the treatment of patients with borderline personality disorder. American Psychiatric Association. Am J Psychiatry 2001;158:1-52 «PMID: 11665545»PubMed
  77. Paris J. Chronic suicidality among patients with borderline personality disorder. Psychiatr Serv 2002;53:738-42 «PMID: 12045312»PubMed
  78. Zanarini MC, Frankenburg FR. omega-3 Fatty acid treatment of women with borderline personality disorder: a double-blind, placebo-controlled pilot study. Am J Psychiatry 2003;160:167-9 «PMID: 12505817»PubMed
  79. Hallahan B, Hibbeln JR, Davis JM ym. Omega-3 fatty acid supplementation in patients with recurrent self-harm. Single-centre double-blind randomised controlled trial. Br J Psychiatry 2007;190:118-22 «PMID: 17267927»PubMed
  80. Markovitz PJ. Recent trends in the pharmacotherapy of personality disorders. J Pers Disord 2004;18:90-101 «PMID: 15061346»PubMed
  81. Leichsenring F, Leibing E. The effectiveness of psychodynamic therapy and cognitive behavior therapy in the treatment of personality disorders: a meta-analysis. Am J Psychiatry 2003;160:1223-32 «PMID: 12832233»PubMed
  82. Binks CA, Fenton M, McCarthy L ym. Psychological therapies for people with borderline personality disorder. Cochrane Database Syst Rev 2006;1:CD005652 «PMID: 16437534»PubMed
  83. Gregory RJ, Chlebowski S, Kang D, Remen AL, Soderberg MG, Stepkovitch J. A controlled trial of psychodynamic psychotherapy for co-occurring borderline personality disorder and alcohol use disorder. Psychotherapy: Theory, Research, Practice, Training. Painossa
  84. Mohr DC. Negative outcome in psychotherapy: a critical review. Clin Psychol Sci Prac 1995;2:1-27
  85. Linehan MM. Cognitive-behavioral treatment of borderline personality disorder. New York: Guilford Press, 1993
  86. Giesen-Bloo J, van Dyck R, Spinhoven P ym. Outpatient psychotherapy for borderline personality disorder: randomized trial of schema-focused therapy vs transference-focused psychotherapy. Arch Gen Psychiatry 2006;63:649-58 «PMID: 16754838»PubMed
  87. Young JE, Klosko JS, Weishaar ME. Schema therapy: a practitioner's guide. New York: Guilford Press, 2003
  88. Fonagy P, Bateman A. Progress in the treatment of borderline personality disorder. Br J Psychiatry 2006;188:1-3 «PMID: 16388061»PubMed
  89. Ryle A. Cognitive-analytic therapy and borderline personality disorder: The model and the method. Chichester, UK: Wiley, 1997
  90. Bateman AW, Fonagy P. Psychotherapy for borderline personality disorder. Mentalization-based treatment. Great Britain: Oxford University Press, 2004
  91. Linehan MM. Skills training manual for treating borderline personality disorder. New York: Guilford Press,1993
  92. Nehls N. Borderline personality disorder: the voice of patients. Res Nurs Health 1999;22:285-93 «PMID: 10435546»PubMed
  93. Turkus JA, Kahler JA. Therapeutic interventions in the treatment of dissociative disorders. Psychiatr Clin North Am 2006;29:245-62, xi «PMID: 16530596»PubMed
  94. Läksy K, Lindeman S. Kiireettömän hoidon perusteet / Persoonallisuushäiriöt. Sosiaali- ja terveysministeriö 2005
  95. Egger JI, De Mey HR, Derksen JJ ym. Cross-cultural replication of the five-factor model and comparison of the NEO-PI-R and MMPI-2 PSY-5 scales in a Dutch psychiatric sample. Psychol Assess 2003;15:81-8 «PMID: 12674727»PubMed
  96. Zanarini MC, Frankenburg FR, Hennen J ym. Prediction of the 10-year course of borderline personality disorder. Am J Psychiatry 2006;163:827-32 «PMID: 16648323»PubMed
  97. Acklin MW, McDowell CJ 2nd, Verschell MS ym. Interobserver agreement, intraobserver reliability, and the Rorschach Comprehensive System. J Pers Assess 2000;74:15-47 «PMID: 10779931»PubMed
  98. Agrawal HR, Gunderson J, Holmes BM ym. Attachment studies with borderline patients: a review. Harv Rev Psychiatry 2004;12:94-104 «PMID: 15204804»PubMed
  99. Akiskal HS, Akiskal KK, Perugi G ym. Bipolar II and anxious reactive "comorbidity": toward better phenotypic characterization suitable for genotyping. J Affect Disord 2006;96:239-47 «PMID: 16973219»PubMed
  100. Alden L. Short-term structured treatment for avoidant personality disorder. J Consult Clin Psychol 1989;57:756-64 «PMID: 2600246»PubMed
  101. Andover MS, Pepper CM, Ryabchenko KA ym. Self-mutilation and symptoms of depression, anxiety, and borderline personality disorder. Suicide Life Threat Behav 2005;35:581-91 «PMID: 16268774»PubMed
  102. Arntz A, Dietzel R, Dreessen L. Assumptions in borderline personality disorder: specificity, stability and relationship with etiological factors. Behav Res Ther 1999;37:545-57 «PMID: 10372468»PubMed
  103. Arntz A, Veen G. Evaluations of others by borderline patients. J Nerv Ment Dis 2001;189:513-21 «PMID: 11531203»PubMed
  104. Aronen E, Kuosa M, Tallila M ym. Kotikäynteihin perustuvan perheneuvonnan vaikutus nuoren psyykkiseen terveyteen - 15 vuoden seurantatutkimus. Duodecim 1995;111:505-9 «PMID: 8674455»PubMed
  105. Bandelow B, Krause J, Wedekind D ym. Early traumatic life events, parental attitudes, family history, and birth risk factors in patients with borderline personality disorder and healthy controls. Psychiatry Res 2005;134:169-79 «PMID: 15840418»PubMed
  106. Bateman A, Fonagy P. Effectiveness of partial hospitalization in the treatment of borderline personality disorder: a randomized controlled trial. Am J Psychiatry 1999;156:1563-9 «PMID: 10518167»PubMed
  107. Bateman A, Fonagy P. Treatment of borderline personality disorder with psychoanalytically oriented partial hospitalization: an 18-month follow-up. Am J Psychiatry 2001;158:36-42 «PMID: 11136631»PubMed
  108. Becker DF, Grilo CM, Edell WS ym. Comorbidity of borderline personality disorder with other personality disorders in hospitalized adolescents and adults. Am J Psychiatry 2000;157:2011-6 «PMID: 11097968»PubMed
  109. Binks CA, Fenton M, McCarthy L ym. Pharmacological interventions for people with borderline personality disorder. Cochrane Database Syst Rev 2006;1:CD005653 «PMID: 16437535»PubMed
  110. Black DW, Blum N, Pfohl B ym. Suicidal behavior in borderline personality disorder: prevalence, risk factors, prediction, and prevention. J Pers Disord 2004;18:226-39 «PMID: 15237043»PubMed
  111. Bogenschutz MP, George Nurnberg H. Olanzapine versus placebo in the treatment of borderline personality disorder. J Clin Psychiatry 2004;65:104-9 «PMID: 14744178»PubMed
  112. Bohus M, Limberger M, Ebner U ym. Pain perception during self-reported distress and calmness in patients with borderline personality disorder and self-mutilating behavior. Psychiatry Res 2000;95:251-60 «PMID: 10974364»PubMed
  113. Brambilla P, Soloff PH, Sala M ym. Anatomical MRI study of borderline personality disorder patients. Psychiatry Res 2004;131:125-33 «PMID: 15313519»PubMed
  114. Brazier J, Tumur I, Holmes M ym. Psychological therapies including dialectical behaviour therapy for borderline personality disorder: a systematic review and preliminary economic evaluation. Health Technol Assess 2006;10:iii, ix-xii, 1-117 «PMID: 16959171»PubMed
  115. Budman SH, Demby A, Soldz S ym. Time-limited group psychotherapy for patients with personality disorders: outcomes and dropouts. Int J Group Psychother 1996;46:357-77 «PMID: 8753152»PubMed
  116. Chiesa M, Fonagy P, Holmes J ym. Residential versus community treatment of personality disorders: a comparative study of three treatment programs. Am J Psychiatry 2004;161:1463-70 «PMID: 15285974»PubMed
  117. Clarkin JF, Levy KN, Lenzenweger MF ym. Evaluating three treatments for borderline personality disorder: a multiwave study. Am J Psychiatry 2007;164:922-8 «PMID: 17541052»PubMed
  118. Coccaro EF, Kavoussi RJ. Fluoxetine and impulsive aggressive behavior in personality-disordered subjects. Arch Gen Psychiatry 1997;54:1081-8 «PMID: 9400343»PubMed
  119. Zittel Conklin C, Westen D. Borderline personality disorder in clinical practice. Am J Psychiatry 2005;162:867-75 «PMID: 15863787»PubMed
  120. Coolidge FL, Thede LL, Jang KL. Heritability of personality disorders in childhood: a preliminary investigation. J Pers Disord 2001;15:33-40 «PMID: 11236813»PubMed
  121. Cowdry RW, Gardner DL. Pharmacotherapy of borderline personality disorder. Alprazolam, carbamazepine, trifluoperazine, and tranylcypromine. Arch Gen Psychiatry 1988;45:111-9 «PMID: 3276280»PubMed
  122. Dahl AA. Some aspects of the DSM-III personality disorders illustrated by a consecutive sample of hospitalized patients. Acta Psychiatr Scand Suppl 1986;328:61-7 «PMID: 3463140»PubMed
  123. Davidson K, Norrie J, Tyrer P ym. The effectiveness of cognitive behavior therapy for borderline personality disorder: results from the borderline personality disorder study of cognitive therapy (BOSCOT) trial. J Pers Disord 2006;20:450-65 «PMID: 17032158»PubMed
  124. Davidson K, Tyrer P, Gumley A ym. A randomized controlled trial of cognitive behavior therapy for borderline personality disorder: rationale for trial, method, and description of sample. J Pers Disord 2006;20:431-49 «PMID: 17032157»PubMed
  125. de la Fuente JM, Lotstra F. A trial of carbamazepine in borderline personality disorder. Eur Neuropsychopharmacol 1994;4:479-86 «PMID: 7894258»PubMed
  126. Dohrenwend BP, Levav I, Shrout PE ym. Socioeconomic status and psychiatric disorders: the causation-selection issue. Science 1992;255:946-52 «PMID: 1546291»PubMed
  127. Dreessen L, Arntz A. Short-interval test-retest interrater reliability of the Structured Clinical Interview for DSM-III-R personality disorders (SCID-II) in outpatients. J Pers Disord 1998;12:138-48 «PMID: 9661100»PubMed
  128. Driessen M, Herrmann J, Stahl K ym. Magnetic resonance imaging volumes of the hippocampus and the amygdala in women with borderline personality disorder and early traumatization. Arch Gen Psychiatry 2000;57:1115-22 «PMID: 11115325»PubMed
  129. Edwards RT, Céilleachair A, Bywater T ym. Parenting programme for parents of children at risk of developing conduct disorder: cost effectiveness analysis. BMJ 2007;334:682 «PMID: 17350965»PubMed
  130. Favaro A, Santonastaso P. Impulsive and compulsive self-injurious behavior in bulimia nervosa: prevalence and psychological correlates. J Nerv Ment Dis 1998;186:157-65 «PMID: 9521351»PubMed
  131. Favazza AR, Conterio K. Female habitual self-mutilators. Acta Psychiatr Scand 1989;79:283-9 «PMID: 2711856»PubMed
  132. Favazza AR. Why patients mutilate themselves. Hosp Community Psychiatry 1989;40:137-45 «PMID: 2644160»PubMed
  133. Ferro T, Klein DN, Schwartz JE ym. 30-month stability of personality disorder diagnoses in depressed outpatients. Am J Psychiatry 1998;155:653-9 «PMID: 9585717»PubMed
  134. Fertuck EA, Lenzenweger MF, Clarkin JF ym. Executive neurocognition, memory systems, and borderline personality disorder. Clin Psychol Rev 2006;26:346-75 «PMID: 15992977»PubMed
  135. Fine MA, Sansone RA. Dilemmas in the management of suicidal behavior in individuals with borderline personality disorder. Am J Psychother 1990;44:160-71 «PMID: 2195899»PubMed
  136. First MB, Spitzer RL, Gibbon M, Williams JBW. The Structured Clinical Interview for DSM-III-R Personality disorders (SCID-II). Part II: Multi-site test-retest-reliability study. J Personal Disord 1995;9:92-104
  137. Fonagy P, Leigh T, Steele M ym. The relation of attachment status, psychiatric classification, and response to psychotherapy. J Consult Clin Psychol 1996;64:22-31 «PMID: 8907081»PubMed
  138. Fossati A, Madeddu F, Maffei C. Borderline Personality Disorder and childhood sexual abuse: a meta-analytic study. J Pers Disord 1999;13:268-80 «PMID: 10498039»PubMed
  139. Frankenburg FR, Zanarini MC. Divalproex sodium treatment of women with borderline personality disorder and bipolar II disorder: a double-blind placebo-controlled pilot study. J Clin Psychiatry 2002;63:442-6 «PMID: 12019669»PubMed
  140. Frankenburg FR, Zanarini MC. The assosiation between borderline personality disorder and chronic medical illnesses, poor health-related lifestyle choices, and costly forms of health care utilization. J Clin Psychiatry 2004;65:1660-5
  141. Geuze E, Vermetten E, Bremner JD. MR-based in vivo hippocampal volumetrics: 2. Findings in neuropsychiatric disorders. Mol Psychiatry 2005;10:160-84 «PMID: 15356639»PubMed
  142. Gross D, Fogg L, Webster-Stratton C ym. Parent training of toddlers in day care in low-income urban communities. J Consult Clin Psychol 2003;71:261-78 «PMID: 12699021»PubMed
  143. Guarnaccia V, Dill CA, Sabatino S ym. Scoring accuracy using the comprehensive system for the Rorschach. J Pers Assess 2001;77:464-74 «PMID: 11781033»PubMed
  144. Gunderson JG, Berkowitz C, Ruiz-Sancho A. Families of borderline patients: a psychoeducational approach. Bull Menninger Clin 1997;61:446-57 «PMID: 9401149»PubMed
  145. Hansenne M, Pitchot W, Pinto E ym. 5-HT1A dysfunction in borderline personality disorder. Psychol Med 2002;32:935-41 «PMID: 12171388»PubMed
  146. Hawton K, Townsend E, Arensman E ym. Psychosocial versus pharmacological treatments for deliberate self harm. Cochrane Database Syst Rev 2000;2:CD001764 «PMID: 10796818»PubMed
  147. Hazlett EA, New AS, Newmark R ym. Reduced anterior and posterior cingulate gray matter in borderline personality disorder. Biol Psychiatry 2005;58:614-23 «PMID: 15993861»PubMed
  148. Henry C, Mitropoulou V, New AS ym. Affective instability and impulsivity in borderline personality and bipolar II disorders: similarities and differences. J Psychiatr Res 2001;35:307-12 «PMID: 11684137»PubMed
  149. Herpertz S, Sass H, Favazza A. Impulsivity in self-mutilative behavior: psychometric and biological findings. J Psychiatr Res 1997;31:451-65 «PMID: 9352472»PubMed
  150. Herpertz S. Self-injurious behaviour. Psychopathological and nosological characteristics in subtypes of self-injurers. Acta Psychiatr Scand 1995;91:57-68 «PMID: 7754789»PubMed
  151. Hoffman PD, Fruzzetti AE, Buteau E ym. Family connections: a program for relatives of persons with borderline personality disorder. Fam Process 2005;44:217-25 «PMID: 16013747»PubMed
  152. Hollander E, Allen A, Lopez RP ym. A preliminary double-blind, placebo-controlled trial of divalproex sodium in borderline personality disorder. J Clin Psychiatry 2001;62:199-203 «PMID: 11305707»PubMed
  153. Hollander E, Swann AC, Coccaro EF ym. Impact of trait impulsivity and state aggression on divalproex versus placebo response in borderline personality disorder. Am J Psychiatry 2005;162:621-4 «PMID: 15741486»PubMed
  154. Hollander E, Tracy KA, Swann AC ym. Divalproex in the treatment of impulsive aggression: efficacy in cluster B personality disorders. Neuropsychopharmacology 2003;28:1186-97 «PMID: 12700713»PubMed
  155. Huband N, McMurran M, Evans C ym. Social problem-solving plus psychoeducation for adults with personality disorder: pragmatic randomised controlled trial. Br J Psychiatry 2007;190:307-13 «PMID: 17401036»PubMed
  156. Hueston WJ, Werth J, Mainous AG 3rd. Personality disorder traits: prevalence and effects on health status in primary care patients. Int J Psychiatry Med 1999;29:63-74 «PMID: 10376233»PubMed
  157. Hutchings J, Gardner F, Bywater T ym. Parenting intervention in Sure Start services for children at risk of developing conduct disorder: pragmatic randomised controlled trial. BMJ 2007;334:678 «PMID: 17350966»PubMed
  158. Irle E, Lange C, Sachsse U. Reduced size and abnormal asymmetry of parietal cortex in women with borderline personality disorder. Biol Psychiatry 2005;57:173-82 «PMID: 15652877»PubMed
  159. Isometsä ET, Henriksson MM, Heikkinen ME ym. Suicide among subjects with personality disorders. Am J Psychiatry 1996;153:667-73 «PMID: 8615412»PubMed
  160. Johnson JG, Cohen P, Chen H ym. Parenting behaviors associated with risk for offspring personality disorder during adulthood. Arch Gen Psychiatry 2006;63:579-87 «PMID: 16651515»PubMed
  161. Johnson JG, Cohen P, Dohrenwend BP ym. A longitudinal investigation of social causation and social selection processes involved in the association between socioeconomic status and psychiatric disorders. J Abnorm Psychol 1999;108:490-9 «PMID: 10466273»PubMed
  162. Johnson JG, Cohen P, Kasen S ym. Age-related change in personality disorder trait levels between early adolescence and adulthood: a community-based longitudinal investigation. Acta Psychiatr Scand 2000;102:265-75 «PMID: 11089726»PubMed
  163. Johnson MK, Hashtroudi S, Lindsay DS. Source monitoring. Psychol Bull 1993;114:3-28 «PMID: 8346328»PubMed
  164. Kernberg OF, Selzer MA, Koenigsberg HW, Carr A. Psychodynamic Psychotherapy of Borderline Patients. New York, Basic Books Inc. Publishers, 1989
  165. Klonsky ED, Oltmanns TF, Turkheimer E. Deliberate self-harm in a nonclinical population: prevalence and psychological correlates. Am J Psychiatry 2003;160:1501-8 «PMID: 12900314»PubMed
  166. Koeningsberg HW, Anwunah I, New AS ym. Relationship between depression and borderline personality disorder. Depress Anxiety 1999;10:158-67
  167. Koons CR, Robins CJ, Bishop GK ym. Efficacy of dialectical behaviour therapy in women veterans with borderline personality disorder: a randomized controled trial. Behav Ther 2001;32:371-90
  168. Lake RI, Eaves LJ, Maes HH ym. Further evidence against the environmental transmission of individual differences in neuroticism from a collaborative study of 45,850 twins and relatives on two continents. Behav Genet 2000;30:223-33 «PMID: 11105396»PubMed
  169. Lehtinen V, Veijola J, Lindholm T, Väisänen E, Moring J, Puukka P. Mielenterveyden pysyvyys ja muutokset suomalaisilla. UKKI-tutkimuksen 16-vuotisseurannan päätulokset. Turku: Kansaneläkelaitoksen julkaisuja, 1993
  170. Leichsenring F, Rabung S, Leibing E. The efficacy of short-term psychodynamic psychotherapy in specific psychiatric disorders: a meta-analysis. Arch Gen Psychiatry 2004;61:1208-16 «PMID: 15583112»PubMed
  171. Lenzenweger MF, Johnson MD, Willett JB. Individual growth curve analysis illuminates stability and change in personality disorder features: the longitudinal study of personality disorders. Arch Gen Psychiatry 2004;61:1015-24 «PMID: 15466675»PubMed
  172. Leyton M, Okazawa H, Diksic M ym. Brain Regional alpha-[11C]methyl-L-tryptophan trapping in impulsive subjects with borderline personality disorder. Am J Psychiatry 2001;158:775-82 «PMID: 11329401»PubMed
  173. Lieb K, Zanarini MC, Schmahl C ym. Borderline personality disorder. Lancet 2004;364:453-61 «PMID: 15288745»PubMed
  174. Lilienfeld SO, Wood JM, Garb HN. The scientific status of projective techniques. Psychological Science in the Public Interest 2000;1:27-66
  175. Linehan MM, Armstrong HE, Suarez A ym. Cognitive-behavioral treatment of chronically parasuicidal borderline patients. Arch Gen Psychiatry 1991;48:1060-4 «PMID: 1845222»PubMed
  176. Linehan MM, Comtois KA, Murray AM ym. Two-year randomized controlled trial and follow-up of dialectical behavior therapy vs therapy by experts for suicidal behaviors and borderline personality disorder. Arch Gen Psychiatry 2006;63:757-66 «PMID: 16818865»PubMed
  177. Linehan MM, Dimeff LA, Reynolds SK ym. Dialectical behavior therapy versus comprehensive validation therapy plus 12-step for the treatment of opioid dependent women meeting criteria for borderline personality disorder. Drug Alcohol Depend 2002;67:13-26 «PMID: 12062776»PubMed
  178. Linehan MM, Heard HL, Armstrong HE. Naturalistic follow-up of a behavioral treatment for chronically parasuicidal borderline patients. Arch Gen Psychiatry 1993;50:971-4 «PMID: 8250683»PubMed
  179. Linehan MM, Schmidt H 3rd, Dimeff LA ym. Dialectical behavior therapy for patients with borderline personality disorder and drug-dependence. Am J Addict 1999;8:279-92 «PMID: 10598211»PubMed
  180. Linehan MM, Tutek DA, Heard HL ym. Interpersonal outcome of cognitive behavioral treatment for chronically suicidal borderline patients. Am J Psychiatry 1994;151:1771-6 «PMID: 7977884»PubMed
  181. Links PS, Heslegrave R, van Reekum R. Prospective follow-up study of borderline personality disorder: prognosis, prediction of outcome, and Axis II comorbidity. Can J Psychiatry 1998;43:265-70 «PMID: 9561315»PubMed
  182. Links PS, Heslegrave RJ. Prospective studies of outcome. Understanding mechanisms of change in patients with borderline personality disorder. Psychiatr Clin North Am 2000;23:137-50 «PMID: 10729936»PubMed
  183. Kasahara H, Shinozaki T, Nukariya K ym. Hemodialysis for lithium intoxication: preliminary guidelines for emergency. Jpn J Psychiatry Neurol 1994;48:1-12 «PMID: 7933706»PubMed
  184. Liotti G, Pasquini P. Predictive factors for borderline personality disorder: patients' early traumatic experiences and losses suffered by the attachment figure. The Italian Group for the Study of Dissociation. Acta Psychiatr Scand 2000;102:282-9 «PMID: 11089728»PubMed
  185. Livesley WJ, Jang KL, Jackson DN ym. Genetic and environmental contributions to dimensions of personality disorder. Am J Psychiatry 1993;150:1826-31 «PMID: 8238637»PubMed
  186. Lobbestael J, Arntz A, Sieswerda S. Schema modes and childhood abuse in borderline and antisocial personality disorders. J Behav Ther Exp Psychiatry 2005;36:240-53 «PMID: 15953584»PubMed
  187. Loew TH, Nickel MK, Muehlbacher M ym. Topiramate treatment for women with borderline personality disorder: a double-blind, placebo-controlled study. J Clin Psychopharmacol 2006;26:61-6 «PMID: 16415708»PubMed
  188. Maffei C, Fossati A, Agostoni I ym. Interrater reliability and internal consistency of the structured clinical interview for DSM-IV axis II personality disorders (SCID-II), version 2.0. J Pers Disord 1997;11:279-84 «PMID: 9348491»PubMed
  189. Maier W, Minges J, Lichtermann D ym. Personality disorders and personality variations in relatives of patients with bipolar affective disorders. J Affect Disord 1995;35:173-81 «PMID: 8749982»PubMed
  190. Marinangeli MG, Butti G, Scinto A ym. Patterns of comorbidity among DSM-III-R personality disorders. Psychopathology 2000;33:69-74 «PMID: 10705249»PubMed
  191. McGlashan TH, Grilo CM, Skodol AE ym. The Collaborative Longitudinal Personality Disorders Study: baseline Axis I/II and II/II diagnostic co-occurrence. Acta Psychiatr Scand 2000;102:256-64 «PMID: 11089725»PubMed
  192. McGlashan TH. The Chestnut Lodge follow-up study. III. Long-term outcome of borderline personalities. Arch Gen Psychiatry 1986;43:20-30 «PMID: 3942471»PubMed
  193. McGrath RE, Pogge DL, Stokes JM ym. Field reliability of comprehensive system scoring in an adolescent inpatient sample. Assessment 2005;12:199-209 «PMID: 15914721»PubMed
  194. Mihura JL, Nathan-Montano E, Alperin RJ. Rorschach measures of aggressive drive derivatives: a college student sample. J Pers Assess 2003;80:41-9 «PMID: 12584066»PubMed
  195. Minzenberg MJ, Fisher-Irving M, Poole JH ym. Reduced Self-Referential Source Memory Performance is Associated with Interpersonal Dysfunction in Borderline Personality Disorder. J Pers Disord 2006;20:42-54 «PMID: 16563078»PubMed
  196. Minzenberg MJ, Poole JH, Vinogradov S. Adult social attachment disturbance is related to childhood maltreatment and current symptoms in borderline personality disorder. J Nerv Ment Dis 2006;194:341-8 «PMID: 16699383»PubMed
  197. Munroe-Blum H, Marziali E. A controlled trial of short-term group treatment for borderline personality disorder. J Pers Disord 1995;9:190-8
  198. Nicholson B, Anderson M, Fox R, Brenner V. One Family at a Time: A Prevention Program for At-Risk Parents. J Counsel Develop 2002;80:362-71
  199. Nickel MK, Loew TH, Pedrosa Gil F. Aripiprazole in treatment of borderline patients, part II: an 18-month follow-up. Psychopharmacology (Berl) 2007;191:1023-6 «PMID: 17318503»PubMed
  200. Nickel MK, Muehlbacher M, Nickel C ym. Aripiprazole in the treatment of patients with borderline personality disorder: a double-blind, placebo-controlled study. Am J Psychiatry 2006;163:833-8 «PMID: 16648324»PubMed
  201. Nickel MK, Nickel C, Kaplan P ym. Treatment of aggression with topiramate in male borderline patients: a double-blind, placebo-controlled study. Biol Psychiatry 2005;57:495-9 «PMID: 15737664»PubMed
  202. Nigg JT, Goldsmith HH. Genetics of personality disorders: perspectives from personality and psychopathology research. Psychol Bull 1994;115:346-80 «PMID: 8016285»PubMed
  203. Nijman HL, Dautzenberg M, Merckelbach HL ym. Self-mutilating behaviour of psychiatric inpatients. Eur Psychiatry 1999;14:4-10 «PMID: 10572319»PubMed
  204. Nordahl HM, Nysaeter TE. Schema therapy for patients with borderline personality disorder: a single case series. J Behav Ther Exp Psychiatry 2005;36:254-64 «PMID: 15978543»PubMed
  205. Oldham JM, Skodol AE, Kellman HD ym. Diagnosis of DSM-III-R personality disorders by two structured interviews: patterns of comorbidity. Am J Psychiatry 1992;149:213-20 «PMID: 1734742»PubMed
  206. Paris J, Zweig-Frank H. A 27-year follow-up of patients with borderline personality disorder. Compr Psychiatry 2001;42:482-7 «PMID: 11704940»PubMed
  207. Paris J. Is hospitalization useful for suicidal patients with borderline personality disorder? J Pers Disord 2004;18:240-7 «PMID: 15237044»PubMed
  208. Paris J. Recent advances in the treatment of borderline personality disorder. Can J Psychiatry 2005;50:435-41 «PMID: 16127960»PubMed
  209. Pierce DW. The predictive validation of a suicide intent scale: a five year follow-up. Br J Psychiatry 1981;139:391-6 «PMID: 7332842»PubMed
  210. Pirkola SP, Isometsä E, Suvisaari J ym. DSM-IV mood-, anxiety- and alcohol use disorders and their comorbidity in the Finnish general population--results from the Health 2000 Study. Soc Psychiatry Psychiatr Epidemiol 2005;40:1-10 «PMID: 15624068»PubMed
  211. Plakun EM, Burkhardt PE, Muller JP. 14-year follow-up of borderline and schizotypal personality disorders. Compr Psychiatry 1985;26:448-55 «PMID: 4028695»PubMed
  212. Posner MI, Rothbart MK, Vizueta N ym. Attentional mechanisms of borderline personality disorder. Proc Natl Acad Sci U S A 2002;99:16366-70 «PMID: 12456876»PubMed
  213. Practice guideline for the assessment and treatment of patients with suicidal behaviors. Am J Psychiatry 2003;160:S1-60. Erratum in: Am J Psychiatry 2004;161:776
  214. Pulakos J. Two models of suicide treatment: evaluation and recommendations. Am J Psychother 1993;47:603-12 «PMID: 8285304»PubMed
  215. Raine A, Mellingen K, Liu J ym. Effects of environmental enrichment at ages 3-5 years on schizotypal personality and antisocial behavior at ages 17 and 23 years. Am J Psychiatry 2003;160:1627-35 «PMID: 12944338»PubMed
  216. Rajarethinam R, DeQuardo JR, Miedler J ym. Hippocampus and amygdala in schizophrenia: assessment of the relationship of neuroanatomy to psychopathology. Psychiatry Res 2001;108:79-87 «PMID: 11738542»PubMed
  217. Rhee SH, Waldman ID. Genetic and environmental influences on antisocial behavior: a meta-analysis of twin and adoption studies. Psychol Bull 2002;128:490-529 «PMID: 12002699»PubMed
  218. Rifkin A, Levitan SJ, Galewski J ym. Emotionally unstable character disorder--a follow-up study. I. Description of patients and outcome. Biol Psychiatry 1972;4:65-79 «PMID: 5020699»PubMed
  219. Rind B, Tromovitch P, Bauserman R. A meta-analytic examination of assumed properties of child sexual abuse using college samples. Psychol Bull 1998;124:22-53 «PMID: 9670820»PubMed
  220. Rinne T, van den Brink W, Wouters L ym. SSRI treatment of borderline personality disorder: a randomized, placebo-controlled clinical trial for female patients with borderline personality disorder. Am J Psychiatry 2002;159:2048-54 «PMID: 12450955»PubMed
  221. Roberts BW, Walton KE, Viechtbauer W. Patterns of mean-level change in personality traits across the life course: a meta-analysis of longitudinal studies. Psychol Bull 2006;132:1-25 «PMID: 16435954»PubMed
  222. Rosenthal RJ, Rinzler C, Wallsh R ym. Wrist-cutting syndrome: the meaning of a gesture. Am J Psychiatry 1972;128:1363-8 «PMID: 5020184»PubMed
  223. Roy A. Self-mutilation. Br J Med Psychol 1978;51:201-3 «PMID: 646965»PubMed
  224. Ruocco AC. The neuropsychology of borderline personality disorder: a meta-analysis and review. Psychiatry Res 2005;137:191-202 «PMID: 16297985»PubMed
  225. Russ MJ, Roth SD, Lerman A ym. Pain perception in self-injurious patients with borderline personality disorder. Biol Psychiatry 1992;32:501-11 «PMID: 1445967»PubMed
  226. Russ MJ, Shearin EN, Clarkin JF ym. Subtypes of self-injurious patients with borderline personality disorder. Am J Psychiatry 1993;150:1869-71 «PMID: 8238644»PubMed
  227. Rüsch N, van Elst LT, Ludaescher P ym. A voxel-based morphometric MRI study in female patients with borderline personality disorder. Neuroimage 2003;20:385-92 «PMID: 14527598»PubMed
  228. Sachsse U, Vogel C, Leichsenring F. Results of psychodynamically oriented trauma-focused inpatient treatment for women with complex posttraumatic stress disorder (PTSD) and borderline personality disorder (BPD). Bull Menninger Clin 2006;70:125-44 «PMID: 16753036»PubMed
  229. Saleptsi E, Bichescu D, Rockstroh B ym. Negative and positive childhood experiences across developmental periods in psychiatric patients with different diagnoses - an explorative study. BMC Psychiatry 2004;4:40 «PMID: 15566566»PubMed
  230. Salokangas R, Luutonen S, Von Reventlow HG ym. Lapsuuden traumaattiset kokemukset ennakoivat aikuisiän vakavaa psyykkistä oireilua. Suom Lääkäril 2006;61:1835-42
  231. Salzman C, Wolfson AN, Schatzberg A ym. Effect of fluoxetine on anger in symptomatic volunteers with borderline personality disorder. J Clin Psychopharmacol 1995;15:23-9 «PMID: 7714224»PubMed
  232. Sansone RA, Gaither GA, Songer DA. Self-harm behaviors across the life cycle: a pilot study of inpatients with borderline personality disorder. Compr Psychiatry 2002;43:215-8 «PMID: 11994840»PubMed
  233. Sansone RA, Whitecar P, Meier BP ym. The prevalence of borderline personality among primary care patients with chronic pain. Gen Hosp Psychiatry 2001;23:193-7 «PMID: 11543845»PubMed
  234. Sansone RA, Wiederman MW, Sansone LA. Borderline personality symptomatology, experience of multiple types of trauma, and health care utilization among women in a primary care setting. J Clin Psychiatry 1998;59:108-11 «PMID: 9541152»PubMed
  235. Sansone RA, Wiederman MW, Sansone LA ym. Obesity and borderline personality symptomatology: comparison of a psychiatric versus primary care sample. Int J Obes Relat Metab Disord 2001;25:299-300 «PMID: 11410836»PubMed
  236. Sansone RA. Chronic suicidality and borderline personality. J Pers Disord 2004;18:215-25 «PMID: 15237042»PubMed
  237. Schaffer CB, Carroll J, Abramowitz SI. Self-mutilation and the borderline personality. J Nerv Ment Dis 1982;170:468-73 «PMID: 7097263»PubMed
  238. Schmahl C, Bohus M, Esposito F ym. Neural correlates of antinociception in borderline personality disorder. Arch Gen Psychiatry 2006;63:659-67 «PMID: 16754839»PubMed
  239. Schmahl C, Greffrath W, Baumgärtner U ym. Differential nociceptive deficits in patients with borderline personality disorder and self-injurious behavior: laser-evoked potentials, spatial discrimination of noxious stimuli, and pain ratings. Pain 2004;110:470-9 «PMID: 15275800»PubMed
  240. Schmahl CG, Vermetten E, Elzinga BM, Bremner J. Magnetic resonance imaging of hippo-campal and amygdala volume in women with childhood abuse and borderline personality disorder. Psychiatry Res 2003;122:193-8
  241. Scott S, Knapp M, Henderson J ym. Financial cost of social exclusion: follow up study of antisocial children into adulthood. BMJ 2001;323:191 «PMID: 11473907»PubMed
  242. Segal DL, Hersen M, Van Hasselt VB. Reliability of the Structured Clinical Interview for DSM-III-R: an evaluative review. Compr Psychiatry 1994;35:316-27 «PMID: 7956189»PubMed
  243. Shea MT, Stout R, Gunderson J ym. Short-term diagnostic stability of schizotypal, borderline, avoidant, and obsessive-compulsive personality disorders. Am J Psychiatry 2002;159:2036-41 «PMID: 12450953»PubMed
  244. Siever LJ, Buchsbaum MS, New AS ym. d,l-fenfluramine response in impulsive personality disorder assessed with [18F]fluorodeoxyglucose positron emission tomography. Neuropsychopharmacology 1999;20:413-23 «PMID: 10192822»PubMed
  245. Silverman JM, Pinkham L, Horvath TB ym. Affective and impulsive personality disorder traits in the relatives of patients with borderline personality disorder. Am J Psychiatry 1991;148:1378-85 «PMID: 1897620»PubMed
  246. Simpson EB, Yen S, Costello E ym. Combined dialectical behavior therapy and fluoxetine in the treatment of borderline personality disorder. J Clin Psychiatry 2004;65:379-85 «PMID: 15096078»PubMed
  247. Skodol AE, Gunderson JG, McGlashan TH ym. Functional impairment in patients with schizotypal, borderline, avoidant, or obsessive-compulsive personality disorder. Am J Psychiatry 2002;159:276-83 «PMID: 11823271»PubMed
  248. Skodol AE, Oldham JM, Gallaher PE. Axis II comorbidity of substance use disorders among patients referred for treatment of personality disorders. Am J Psychiatry 1999;156:733-8 «PMID: 10327906»PubMed
  249. Skodol AE, Pagano ME, Bender DS ym. Stability of functional impairment in patients with schizotypal, borderline, avoidant, or obsessive-compulsive personality disorder over two years. Psychol Med 2005;35:443-51 «PMID: 15841879»PubMed
  250. Skodol AE, Rosnick L, Kellman D ym. Validating structured DSM-III-R personality disorder assessments with longitudinal data. Am J Psychiatry 1988;145:1297-9 «PMID: 3421353»PubMed
  251. Skodol AE, Grilo CM, Pagano ME ym. Effects of personality disorders on functioning and well-being in major depressive disorder. J Psychiatr Pract 2005;11:363-8 «PMID: 16304504»PubMed
  252. Soler J, Pascual JC, Campins J ym. Double-blind, placebo-controlled study of dialectical behavior therapy plus olanzapine for borderline personality disorder. Am J Psychiatry 2005;162:1221-4 «PMID: 15930077»PubMed
  253. Soloff PH, Meltzer CC, Greer PJ ym. A fenfluramine-activated FDG-PET study of borderline personality disorder. Biol Psychiatry 2000;47:540-7 «PMID: 10715360»PubMed
  254. Spinhoven P, Giesen-Bloo J, van Dyck R ym. The therapeutic alliance in schema-focused therapy and transference-focused psychotherapy for borderline personality disorder. J Consult Clin Psychol 2007;75:104-15 «PMID: 17295569»PubMed
  255. Stone MH, Stone DK, Hurt SW. Natural history of borderline patients treated by intensive hospitalization. Psychiatr Clin North Am 1987;10:185-206 «PMID: 3601744»PubMed
  256. Svartberg M, Stiles TC, Seltzer MH. Randomized, controlled trial of the effectiveness of short-term dynamic psychotherapy and cognitive therapy for cluster C personality disorders. Am J Psychiatry 2004;161:810-7 «PMID: 15121645»PubMed
  257. Tebartz van Elst L, Hesslinger B, Thiel T ym. Frontolimbic brain abnormalities in patients with borderline personality disorder: a volumetric magnetic resonance imaging study. Biol Psychiatry 2003;54:163-71 «PMID: 12873806»PubMed
  258. Tidemalm D, Elofsson S, Stefansson CG ym. Predictors of suicide in a community-based cohort of individuals with severe mental disorder. Soc Psychiatry Psychiatr Epidemiol 2005;40:595-600 «PMID: 16091857»PubMed
  259. Torgersen S, Lygren S, Oien PA ym. A twin study of personality disorders. Compr Psychiatry 2000;41:416-25 «PMID: 11086146»PubMed
  260. Tritt K, Nickel C, Lahmann C ym. Lamotrigine treatment of aggression in female borderline-patients: a randomized, double-blind, placebo-controlled study. J Psychopharmacol 2005;19:287-91 «PMID: 15888514»PubMed
  261. Trull TJ. Relationships of borderline features to parental mental illness, childhood abuse, Axis I disorder, and current functioning. J Pers Disord 2001;15:19-32 «PMID: 11236812»PubMed
  262. Turner RM. Naturalistic evaluation of dialectical behavior therapy-oriented treatment for borderline personality disorder. Cogn Behav Pract 2000;7:413-9
  263. van den Bosch LM, Koeter MW, Stijnen T ym. Sustained efficacy of dialectical behaviour therapy for borderline personality disorder. Behav Res Ther 2005;43:1231-41 «PMID: 16005708»PubMed
  264. van den Bosch LM, Verheul R, Schippers GM ym. Dialectical Behavior Therapy of borderline patients with and without substance use problems. Implementation and long-term effects. Addict Behav 2002;27:911-23 «PMID: 12369475»PubMed
  265. Waterhouse J, Platt S. General hospital admission in the management of parasuicide. A randomised controlled trial. Br J Psychiatry 1990;156:236-42 «PMID: 2180527»PubMed
  266. Weertman A, Arntz A, Dreessen L ym. Short-interval test-retest interrater reliability of the Dutch version of the Structured Clinical Interview for DSM-IV personality disorders (SCID-II). J Pers Disord 2003;17:562-7 «PMID: 14744081»PubMed
  267. Verheul R, Van Den Bosch LM, Koeter MW ym. Dialectical behaviour therapy for women with borderline personality disorder: 12-month, randomised clinical trial in The Netherlands. Br J Psychiatry 2003;182:135-40 «PMID: 12562741»PubMed
  268. Vermetten E, Schmahl C, Lindner S ym. Hippocampal and amygdalar volumes in dissociative identity disorder. Am J Psychiatry 2006;163:630-6 «PMID: 16585437»PubMed
  269. Wilberg T, Friis S ym. Outpatient group psychotherapy: A valuable continuation treatment for patients with borderline personality disorder treated in a day hospital. Nord J Psychiatry 1998;52:213-21
  270. Spinath FM, Angleitner A, Borkenau P ym. German Observational Study of Adult Twins (GOSAT): a multimodal investigation of personality, temperament and cognitive ability. Twin Res 2002;5:372-5 «PMID: 12537861»PubMed
  271. Wood JM, Lilienfeld SO, Garb HN ym. The Rorschach test in clinical diagnosis: a critical review, with a backward look at Garfield (1947). J Clin Psychol 2000;56:395-430; discussion 431-4 «PMID: 10726675»PubMed
  272. Yen S, Shea MT, Sanislow CA ym. Borderline personality disorder criteria associated with prospectively observed suicidal behavior. Am J Psychiatry 2004;161:1296-8 «PMID: 15229066»PubMed
  273. Zanarini MC, Frankenburg FR, Dubo ED ym. Axis I comorbidity of borderline personality disorder. Am J Psychiatry 1998;155:1733-9 «PMID: 9842784»PubMed
  274. Zanarini MC, Frankenburg FR, Hennen J ym. Psychosocial functioning of borderline patients and axis II comparison subjects followed prospectively for six years. J Pers Disord 2005;19:19-29 «PMID: 15899718»PubMed
  275. Zanarini MC, Frankenburg FR, Hennen J ym. Mental health service utilization by borderline personality disorder patients and Axis II comparison subjects followed prospectively for 6 years. J Clin Psychiatry 2004;65:28-36 «PMID: 14744165»PubMed
  276. Zanarini MC, Frankenburg FR, Parachini EA. A preliminary, randomized trial of fluoxetine, olanzapine, and the olanzapine-fluoxetine combination in women with borderline personality disorder. J Clin Psychiatry 2004;65:903-7 «PMID: 15291677»PubMed
  277. Zanarini MC, Frankenburg FR, Reich DB ym. Biparental failure in the childhood experiences of borderline patients. J Pers Disord 2000;14:264-73 «PMID: 11019749»PubMed
  278. Zanarini MC, Frankenburg FR. Olanzapine treatment of female borderline personality disorder patients: a double-blind, placebo-controlled pilot study. J Clin Psychiatry 2001;62:849-54 «PMID: 11775043»PubMed
  279. Zanarini MC, Frankenburg FR, Hennen J ym. The longitudinal course of borderline psychopathology: 6-year prospective follow-up of the phenomenology of borderline personality disorder. Am J Psychiatry 2003;160:274-83 «PMID: 12562573»PubMed
  280. Zanarini MC, Williams AA, Lewis RE ym. Reported pathological childhood experiences associated with the development of borderline personality disorder. Am J Psychiatry 1997;154:1101-6 «PMID: 9247396»PubMed
  281. Zetzsche T, Frodl T, Preuss UW ym. Amygdala volume and depressive symptoms in patients with borderline personality disorder. Biol Psychiatry 2006;60:302-10 «PMID: 16476409»PubMed
  282. Zimmerman M, Coryell W. DSM-III personality disorder diagnoses in a nonpatient sample. Demographic correlates and comorbidity. Arch Gen Psychiatry 1989;46:682-9 «PMID: 2751402»PubMed
  283. Zimmerman M, Mattia JI. Axis I diagnostic comorbidity and borderline personality disorder. Compr Psychiatry 1999;40:245-52 «PMID: 10428182»PubMed
  284. Zlotnick C, Mattia JI, Zimmerman M. Clinical correlates of self-mutilation in a sample of general psychiatric patients. J Nerv Ment Dis 1999;187:296-301 «PMID: 10348084»PubMed
  285. Stern MI, Herron WG, Primavera LH ym. Interpersonal perceptions of depressed and borderline inpatients. J Clin Psychol 1997;53:41-9 «PMID: 9120031»PubMed