Käypä hoito -suositus «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/hoi27050»1
Raskauden keskeytykseen voidaan päätyä joko lasta odottavan naisen tai sikiön vuoksi. Keskeytystavasta päätetään aina yksilöllisesti.
Raskaudenkeskeytyksellä tarkoitetaan raskauden keinotekoista päättämistä ennen 20. raskausviikkoa. Keskeytys voidaan tehdä Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen (TEO:n) luvalla myös ennen 24. raskausviikkoa, jos sikiöllä on vaikea poikkeavuus. Suomessa keskeytetään noin 10 000 raskautta vuodessa. 90 prosenttia niistä on tällöin kestänyt vähemmän kuin 12 viikkoa. Keskeytysten määrä vaihtelee maakunnittain: vähiten niitä tehdään Pohjanmaalla, eniten Ahvenanmaalla ja Lapissa. Kansainvälisessä vertailussa Suomen keskeytysluvut ovat hedelmällisessä iässä olevien naisten määrään suhteutettuna pieniä. Sama vertailu kertoo, että teini-ikäisille tehtyjä raskaudenkeskeytyksiä on vähän. Eniten keskeytyksiä tehdään 20–29-vuotiaille.
Luvan raskaudenkeskeytykseen voi antaa valtion, kunnan tai kuntainliiton palveluksessa oleva virkalääkäri tai lääkäri, joka on hakenut lausunnon antoa varten luvan TEO:lta. Oikea paikka hakea raskaudenkeskeytystä on oma terveyskeskus, jossa lääkäri selvittää tarvittavat esitiedot ja täyttää vaadittavan lomakkeen. Lääkäri kertoo samalla eri keskeytysvaihtoehdoista. Jos raskaudenkeskeytystä edeltävät tutkimukset tehdään perusterveydenhuollossa, keskeytykseen tarvitaan vain yksi sairaalakäynti. Kun tutkimus tehdään sairaalassa, varsinainen toimenpide suoritetaan toisella käynnillä. Ennen toimenpidettä potilaalle tehdään gynekologinen tutkimus, joilla varmistetaan raskauden kesto ja synnytinelinten mahdolliset infektiot ja rakenneviat ja täydennetään tarvittaessa keskeytyslausuntoa. Samalla päätetään keskeytyspaikka ja -tapa sekä sovitaan jälkitarkastuspaikka.
Sikiödiagnostiikka on kehittynyt niin tarkaksi, että suurin osa vaikeimmista kehityshäiriöistä todetaan nykyisin jo raskauden alussa. Sekä sikiödiagnostiset tutkimukset että poikkeavan tutkimustuloksen jälkeen tehtävät raskaudenkeskeytykset tehdään vanhempien valinnan mukaan. Sikiön kehityshäiriön vuoksi raskauksia keskeytetään meillä vuosittain noin 250. Perheet, joihin odotetaan lasta, tarvitsevat tietoa sikiön kehityshäiriöistä, niiden tutkimusmahdollisuuksista, näytteenotosta ja tutkimusten mahdollisista haittavaikutuksista.Jos tutkimustulos on poikkeava, vanhempien tulee saada kaikki mahdollinen tieto poikkeaman merkityksestä. Heille järjestetään myös mahdollisuus perinnöllisyysneuvontaan, jossa selvitetään, millaiset mahdollisuudet heillä on tulevaisuudessa saada terve lapsi.
Harvalle naiselle päätös raskauden keskeyttämisestä on selvä alusta lähtien. Tilanne altistaa psyykkisille häiriöille erityisesti hyvin nuoret tai masennuksesta kärsineet naiset. Aikaisempi hedelmättömyyshoito, keskeytyksen myöhäinen ajankohta ja lääketieteellisestä syystä tehtävä keskeytys ovat nekin naiselle vaikeita asioita.Myös ne naiset, joiden taloudellinen tilanne on hankala, joilla on huonot asunto-olot tai joiden kumppani painostaa aborttiin, tarvitsevat tukea muita keskeytyspotilaita enemmän. Keskustelu puolueettoman ammattilaisen, esimerkiksi sairaanhoitajan, sosiaalihoitajan tai psykologin kanssa on usein tarpeen.
Keskeytysmenetelmiä on käytännössä kaksi, kirurginen imukaavinta tai raskauden keskeyttävä lääkitys. Kolmas mahdollisuus on leikkaus, niin sanottu pikkusektio, jota tarvitaan silloin, kun keskeytystä ei voida tehdä muilla menetelmillä. Leikkauksissa joudutaan tekemään vain muutama vuodessa. 7.–12. raskausviikolla voidaan valita joko lääkkeet tai imukaavinta, joka on lääkitystä nopeampi ja siksi myös suositumpi. Lääkkein tehtävä raskaudenkeskeytys on sitä tehokkaampi, mitä aikaisemmin keskeytykseen päästään.Lääkkeellisessä raskaudenkeskeytyksessä käytetään kahden lääkeaineen yhdistelmähoitoa, niin sanottua antiprogestiinia eli mifepristonia ja prostaglandiinia. Lääkkeellisessä raskaudenkeskeytyksessä on tärkeä varmistaa, että raskaus todella päättyy, koska keskeytyslääkkeet voivat mahdollisesti aiheuttaa sikiöepämuodostumia. Kirurginen imukaavinta tehdään sairaalassa, ja toimenpiteen ajaksi potilas nukutetaan. Ennen keskeytystä kohdunkaulaa pyritään pehmentämään, jotta kohdunsuun repeämisen ja kohdun seinämän vioittumisen riskit olisivat mahdollisimman pienet. Pehmennyshoitona käytetään emättimeen asetettuja prostaglandiinitabletteja. Lääkkein aiheutettu raskaudenkeskeytys on luonnonmukaisempi vaihtoehto. Siksi sitä käytetään yli 12 viikkoa kestäneessä raskaudessa, vaikka keskeytys saattaa kestääkin pitkään, jopa useita vuorokausia. Emättimeen pantavat lääkkeet saavat kohdun supistelemaan, ja sikiö abortoituu emättimen kautta ulos. Tämän jälkeen istukka ja kalvot tarkastetaan. Jos ne eivät ole täydelliset, on usein tarpeen tehdä kohdun kaikukuvaus ja tarvittaessa kaavinta.
Lääkkeitä käytettäessä raskaudenkeskeytys sujuu harvoin kivutta. Alkuraskauden keskeytyksen kokee kivuliaaksi enemmän kuin yhdeksän potilasta kymmenestä. Liian runsas, kaavintaan johtava verenvuoto on melko harvinainen haittavaikutus. Jälkivuoto kestää keskimäärin 14–17 päivää. Kirurgisessa keskeytyksessä vuotoaika on tätä lyhyempi. Keskeytys tehdään kirurgisesti muun muassa silloin, kun potilas on yli 35-vuotias tai hänellä on vaikea astma tai sydäntauti tai jokin vaikea yleissairaus.Jos keskeytyksen jälkeen ilmenee pitkittynyttä veristä vuotoa, alavatsakipua ja kuumetta, on lähdettävä sairaalaan, jossa tehdään uusi kaavinta. Näin käy parissa prosentissa tapauksista. Toisinaan tarvitaan myös antibioottihoito.
Kun keskeytys tehdään alkuraskauden aikana, maidoneritys on vähäistä. Toisen kolmanneksen aikana tehtävissä keskeytyksissä on hyötyä maidoneritystä ehkäisevästä lääkityksestä. Jälkitarkastus on tarpeen 2–4 viikon kuluttua. Ehkäisypillereitä voidaan ryhtyä ottamaan heti, kun keskeytys on tehty. Kuukautiset alkavat ongelmitta sujuneen varhaisraskauden jälkeen yleensä 4–7 viikon kuluessa, ja niiden jälkeen voidaan asentaa kierukka. Raskauden keskeytyksen ei ole todettu heikentävän naisen hedelmällisyyttä. Se ei myöskään lisää kohdunulkoisen raskauden, keskenmenon tai ennenaikaisen synnytyksen vaaraa.
Milloin ja miksi lääkkein?
Vaihtoehtona kirurginen keskeytys
Tekstin on tarkistanut lääketieteen tohtori, naistentautien ja synnytysten ja gynekologisen endokrinologian erikoislääkäri Sirkka-Liisa Ala-Fossi ja sen on Lääkäriseura Duodecimin Käypä hoito -suosituksesta muokannut toimittaja Tellervo Aho.
Käypä hoito -suositukset ovat parhaiden asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta ja hoidosta hoitopäätöksiä tehtäessä.