Raskaudenkeskeytys

Käypä hoito
6.2.2013
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Gynekologiyhdistyksen asettama työryhmä

Suosituksen tulostettava versio (pdf) «»1

Keskeinen sanoma

  • Suomessa tehdään vuosittain noin 10 500 raskauden keskeytystä. Keskeytysten ilmaantuvuus (vuonna 2011 kaikkiaan 9/1 000 15–49-vuotiasta naista) on kansainvälisesti pieni.
  • Lääkkeellisten keskeytysten osuus on kasvanut. Vuonna 2011 se oli noin 89 % kaikista keskeytyksistä.
  • Lääkkeellinen keskeytys voidaan toteuttaa myös osittain kotona, kun raskaus on kestänyt alle 9 viikkoa.
  • Lääkkeellinen menetelmä on vakiintunut myös raskausviikoilla 9–12 tehtävissä keskeytyksissä.
  • Toistuvien keskeytysten osuus on lisääntynyt.
  • Keskeytyksen yhteydessä viipymättä aloitettu kierukkaehkäisy pienentää uusintakeskeytysten riskiä.
  • Antibioottiprofylaksiaa suositellaan kohdun kirurgisen tyhjennyksen yhteydessä ja myös, jos lääkkeellisen keskeytyksen jälkeen joudutaan kaavintaan.

Tavoitteet

  • Suosituksen ensisijaisena tavoitteena on, että raskaudenkeskeytys toteutetaan lääketieteellisesti turvallisesti perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyönä ja että raskaudenkeskeytyksen hoidossa otetaan huomioon naisen yksilölliset tarpeet.
  • Tavoitteena on myös edistää raskauden ehkäisyyn liittyvää neuvontaa, jolla tuetaan naisen seksuaali- ja lisääntymisterveyttä ja pyritään keskeytysten määrän vähentämiseen ja erityisesti toistuvien keskeytysten ehkäisemiseen.

Kohderyhmät

  • Suosituksen kohderyhmänä ovat terveydenhuollon henkilöstö ja muut työntekijät, jotka kohtaavat työssään raskaudenkeskeytystä hakevia.

Määritelmä

  • Raskaudenkeskeytys (abortus arte provocatus, aap) on ihmisen toimin käynnistetty raskauden päättyminen, joka ei ole synnytys ja joka johtaa yhden tai useamman sikiön kuolemaan.
  • Raskaudenkeskeytyksiksi rekisteröidään myös monisikiöraskauksien osakeskeytykset.

Epidemiologia

Lainsäädäntö

  • Raskauden keskeyttämisestä annetun lain (239/1970, aborttilaki) mukaan raskaus voidaan keskeyttää naisen hakemuksesta, kun hakemuksen perusteeksi esitetään yksi tai useampia laissa säädetyistä keskeyttämisperusteista. Ks. lisätietoja taulukosta «Raskaudenkeskeytyksen päätöksentekijä ja perusteet »1, «Laki (24.3.1970/239) ja asetus (29.5.1970/359) raskauden keskeyttämisestä. Sosiaali- ja terveydenhuoltolainsäädäntö. Toim. H. Ranta, Kauppakaari Oyj, Gummerus, Jyväskylä 2000»3.
  • Raskauden keskeyttämistä koskevan luvan hakijana ulkomaalainen rinnastetaan Suomen kansalaiseen. Lupa myönnetään samoja perusteita ja menettelytapoja noudattaen kuin Suomen kansalaiselle.
  • Alaikäisten (alle 18-vuotiaiden) keskeytyksen hakijoiden kohdalla on erityisesti kiinnitettävä huomiota seuraaviin seikkoihin:
    • Kun hakijana on alaikäinen (alle 18-vuotias), joka lääkärin arvion perusteella kykenee esittämään pätevän pyynnön raskauden keskeyttämiseen, hänen vanhemmilleen tai muille edunvalvojille ei saa ilmoittaa raskauden keskeyttämistä koskevasta hakemuksesta. Alaikäisen vanhempiin tai muihin edunvalvojiin ei saa muutoinkaan ottaa yhteyttä, ellei hakija itse sitä pyydä. Tämä koskee myös raskauden keskeyttämiseen ja ehkäisyyn liittyviä lääkemääräyksiä ja niiden määräyskäytäntöjä. Alaikäisen sähköiset lääkemääräykset ovat huoltajien luettavissa, joten tarpeen mukaan käytetään ei-sähköistä lääkemääräystä.
    • Jos hakija on ollut raskaaksi tullessaan alle 18-vuotias ja hänen hoidon ja huolenpidon tarpeensa, kehitystä vaarantavat olosuhteensa tai oma käyttäytymisensä edellyttävät lastensuojelun tarpeen selvittämistä, hänestä on tehtävä lastensuojelulain (417/2007) 25 §:n 1 momentissa tarkoitettu ilmoitus kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle.
    • Jos hakija on ollut raskaaksi tullessaan alle 18-vuotias ja on syytä epäillä, että hän on joutunut seksuaalirikoksen uhriksi, hänestä on tehtävä lastensuojelulain 25 §:n 3 momentissa tarkoitettu ilmoitus poliisille.
  • Raskauden keskeyttämistä koskevissa asioissa käytetään sosiaali- ja terveysministeriön vahvistamia lomakkeita, ks. lisätietoja taulukosta «Raskaudenkeskeytystä haettaessa käytettävät lomakkeet»2. Lomakkeet on täytettävä huolellisesti ja selkeästi tarpeettomien viivästysten välttämiseksi. Raskauden keskeyttämistä koskevat asiat on käsiteltävä aina kiireellisinä.
  • Lausunnonantajalääkärinä voi toimia
    • valtion, kunnan tai kuntayhtymän palveluksessa oleva lääkäri
      • Virkalääkärin oikeus on sidottu hänen virkatyöhönsä eikä oikeuta lausunnon kirjoittamiseen yksityisvastaanotolla. Siihen on erikseen haettava Valviran lupa.
      • Lääketieteen kandidaatti voi toimia lausunnonantajalääkärinä ollessaan valtion, kunnan tai kuntayhtymän palveluksessa.
  • Itsenäisenä ammatinharjoittajana tai yksityisen terveydenhuollon toimintayksikön palveluksessa toimivan lääkärin on haettava Valviralta lupa toimia lausunnonantajalääkärinä
    • Lupa on haettava myös silloin, kun lääkärin työnantajana oleva yksityinen terveydenhuollon yritys vastaa kokonaan tai osittain jonkin kunnan tai kuntayhtymän terveyskeskusten tai sairaaloiden toiminnasta tai lääkäripalveluista.
  • Suorittajalääkärinä voi toimia keskeytyssairaalan palveluksessa oleva laillistettu lääkäri tai lääkärin koulutuksen saanut henkilö, jolle Valvira on myöntänyt luvan harjoittaa lääkärin ammattia. Lääkkeellisessä keskeytyksessä suorittajalääkäriksi merkitään antiprogestiinilääkityksen määrännyt lääkäri.
    • Lääketieteen kandidaatti ei voi suorittaa raskauden keskeyttämistä.
  • Jos epäillään seksuaalirikosta, raskausmateriaali tulee säilyttää pakastamalla jatkotutkimuksia varten, jos nainen antaa siihen suostumuksensa. Formaliinisäilytys vaikeuttaa DNA-määritystä.
  • Naiselle, jolle on suoritettu raskauden keskeyttäminen, on annettava keskeyttämissairaalassa ehkäisyneuvontaa. Tarvittaessa naiselle on annettava hänen asuinalueellaan toimivien ehkäisyneuvontayksiköiden yhteystiedot tai hänen tarvitsemaansa muuta apua ja tukea raskauden ehkäisyyn. Erityisen tärkeää ehkäisyneuvonta on silloin, kun on kyse nuoresta tai vaikeassa elämäntilanteessa olevasta naisesta, kun ehkäisystä ei ollut aiemmin huolehdittu lainkaan tai kun taustalla on useita aiempia keskeytyksiä «Asetus raskauden keskeyttämisestä 7. pykälän 2. mom. www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1970/19700359#a19.4.2001-348 »4.
Taulukko 1. Raskaudenkeskeytyksen päätöksentekijä ja perusteet
PäätöksentekijäPerusteet
1 Niin sanottuina rikosperusteina tulevat kysymykseen sukupuoliyhteys lähisukulaisten kesken, raiskaus, pakottaminen sukupuoliyhteyteen, seksuaalinen hyväksikäyttö ja lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö. Jäljennös poliisille tehdystä rikosilmoituksesta on liitettävä lomakkeeseen AB 1 silloin, kun raskaus on alkanut pakottamisesta sukupuoliyhteyteen tai seksuaalisesta hyväksikäytöstä.
Yksi lääkäri
  • Raskaus on kestänyt enintään 12+0 viikkoa, ja hakija on raskauden alkaessa
    • alle 17-vuotias (ikäperuste)
    • täyttänyt 40 vuotta (ikäperuste) tai
    • synnyttänyt neljä lasta (lapsilukuperuste).
  • Keskeytys voidaan tehdä raskauden kestosta ja muista aborttilaissa säädetyistä edellytyksistä riippumatta naisen hengen tai terveyden välittömäksi pelastamiseksi (hätäkeskeyttäminen).
Kaksi lääkäriä
  • Raskaus on kestänyt enintään 12+0 viikkoa, ja
    • lapsen synnyttäminen ja hoito olisivat hakijalle hänen elämänolojensa vuoksi huomattava rasitus (sosiaalinen peruste)
    • raskaus on alkanut raiskauksesta tms.¹ (rikosperuste) tai
    • äidin tai isän sairaus tms. rajoittaa vakavasti heidän kykyään hoitaa lasta.
  • Keskeytys voidaan tehdä raskauden kestosta riippumatta, jos raskauden jatkuminen tai lapsen synnyttäminen vaarantaisi hakijan hengen tai terveyden (lääketieteellinen peruste).
Valvira
  • Raskaus on kestänyt vähintään 12+1 ja enintään 20+0 viikkoa, ja
    • lapsen synnyttäminen ja hoito olisivat hakijalle hänen elämänolojensa vuoksi huomattava rasitus
    • raskaus on alkanut raiskauksesta tms.
    • äidin tai isän sairaus tms. rajoittaa vakavasti heidän kykyään hoitaa lasta
    • hakija on raskauden alkaessa
      • alle 17-vuotias
      • täyttänyt 40 vuotta
      • synnyttänyt neljä lasta.
  • Kun lääkärin päätös on kielteinen (valitusasia).
  • Aina kun on syytä otaksua, että sikiöllä on tai sille taikka odotettavalle lapselle kehittyisi vaikea sairaus, kehitysvammaisuus tai rakenteellinen poikkeavuus tai tämä on jo todettu ja raskaus on kestänyt enintään 20+0 viikkoa (sikiöperuste).
  • Aina kun luotettavalla tutkimuksella on todettu vaikea sikiön sairaus tai rakenteellinen poikkeavuus ja raskaus on kestänyt enintään 24+0 viikkoa (sikiöperuste).
Taulukko 2. Raskaudenkeskeytystä haettaessa käytettävät lomakkeet
LomakeTarkoitus
Lomakkeet ovat saatavilla Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) verkkosivuilta «http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/tilastot/tiedonkeruut/raskaudenkeskeyttaminen/abst_lomakkeet_ja_tayttoohjeet»6 ja Valviran verkkosivuilta «http://www.valvira.fi/luvat/raskauden_keskeyttaminen/abst-lomakkeet»4. Lomakkeiden täyttöohjeet sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle ovat sivulla «http://www.valvira.fi/files/lomakkeet/ABST/ABST_ohjeet_2009_Suomi.pdf»5.
AB 1
  • Täytetään aina; sisältää hakemuksen, lääkärinlausunnon ja päätöksen
  • Toimii lähetteenä keskeyttämissairaalaan
  • Toimii hakemuksena Valviralle sen päätöstä edellyttävissä asioissa
Valviran postiosoite: PL 210, 00531 Helsinki
Käyntiosoite: Lintulahdenkuja 4, 00530 Helsinki
Puh. 0295 209 111 (vaihde), faksi 0295 209 700
Valviran Internet-sivut «http://www.valvira.fi/»7
AB 2Selvitys naisen ja hänen perheensä elämänoloista liitetään lomakkeeseen AB 1 silloin, kun
  • Valviralta haetaan keskeyttämislupaa huomattavan rasituksen perusteella (sosiaalisella perusteella) tai
  • lausunnonantajalääkäri tai suorittajalääkäri pyytää lisäselvitystä.
AB 3Liitetään lomakkeeseen AB 1 silloin, kun raskauden keskeyttämistä haetaan sikiöön liittyvällä perusteella.
AB 4Ilmoitus suoritetusta keskeyttämisestä tehdään THL:n raskaudenkeskeyttämisrekisteriin yhden kuukauden kuluessa.
THL:n osoite: PL 30, 00271 Helsinki

Perusterveydenhuollon ja sairaalan yhteistyö

  • Raskaudenkeskeytyspotilaan toimiva hoitoketju on tärkeää suunnitella ja toteuttaa alueellisesti.

Alueellinen työnjako

Perusterveydenhuolto

Keskeyttämissairaala

Henkinen ja sosiaalinen tuki

  • Osa naisista tarvitsee enemmän aikaa ja mahdollisesti keskusteluapua ennen päätöstä keskeytyksestä. Ks. lisätietoja sähköisestä tausta-aineistosta «Raskaudenkeskeytys vaatii henkistä tukea»7.
    • Henkilökohtaisen keskustelun lisäksi kirjallinen neuvonta on tärkeää.
      • Ajan tasalla olevat yhteystiedot alueellisista ja valtakunnallisista tuki- ja auttamispisteistä ja -verkostoista on hyvä koota potilasohjeiden liitteeksi.
  • Erityistä huomiota on kiinnitettävä alaikäisten tukemiseen ja mahdollisen lastensuojelun tarpeen arviointiin.
    • Nuorella raskaudenkeskeytys voi olla merkki riskikäyttäytymisestä tai syrjäytymisestä.
  • Psyykkistä tukea voidaan tarvita erityisesti tapauksissa, joissa
    • naisella on aiemmin esiintynyt mielialaongelmia, erityisesti masennusta
    • keskeytysajankohta on myöhäinen
    • naisella on taloudellisia ja sosiaalisia ongelmia
    • toivottu raskaus keskeytetään epäillyn tai todetun sikiöpoikkeavuuden perusteella
    • keskeytys tehdään naisen tai odotettavan lapsen isän terveydentilan perusteella
    • nainen on aiemmin ollut hoidossa hedelmättömyyden takia
    • keskeytykseen liittyy painostusta.
  • Kulttuuritaustaltaan erilaisten naisten tuen tarve tulee huomioida yksilöllisesti.
  • Mahdollisuutta keskustella esimerkiksi terveyskeskuspsykologin, psykiatrisen erikoissairaanhoitajan, sosiaalityöntekijän kanssa tulee tarjota aktiivisesti.

Sikiöperusteella tehtävän raskaudenkeskeytyksen erityispiirteet

Raskaudenkeskeytysmenetelmät

Taulukko 3. Lääkkeellisen ja kirurgisen raskaudenkeskeytyksen vertailu ensimmäisen raskauskolmanneksen (enintään 12 viikkoa) osalta
LääkkeellinenKirurginen
Yleensä alle 9 viikkoa, myös viikoilla 9–12Enintään 12 viikkoa
Polikliininen, voidaan toteuttaa osin kotonaPäiväkirurginen
Ei anestesiaaYleisanestesia
KajoamatonKajoava
Alavatsatuntemukset; kipulääke usein tarpeenToimenpiteeseen liittyvät komplikaatiot
Jälkivuotoa 10–14 vuorokautta, joskus jopa 4 viikkoaJälkivuoto niukkaa
Noin 5 % joutuu kaavintaan vuodon tai epätäydellisen keskeytymisen takia.Noin 3 % joutuu uusintakaavintaan epätäydellisen keskeytymisen takia.
Sairausloma yleensä 1–3 vuorokauttaSairausloma yleensä 1–3 vuorokautta
Hormoniehkäisy voidaan aloittaa heti keskeytyksen yhteydessä. Kierukan asetus jälkitarkastuksen tai ensimmäisten kuukautisten yhteydessä. Hormoniehkäisy voidaan aloittaa heti keskeytyksen yhteydessä. Kierukka voidaan usein asettaa toimenpiteen yhteydessä.
Jälkitarkastus ja ehkäisyn varmistaminen 2–4 viikon kuluttua keskeytyksestäJälkitarkastus ja ehkäisyn varmistaminen 2–4 viikon kuluttua keskeytyksestä

Yleistä lääkkeellisestä keskeytysmenetelmästä

Taulukko 4. Alkuraskauden lääkkeellisen keskeytyksen toteutus (≤ 9 raskausviikkoa)
AikaToimenpiteet
Päivä 1Keskustelu, informointi ja jatkoehkäisyn suunnittelu
Kliininen tutkimus
Kohdunsisäisen raskauden toteaminen ja keston varmistus
Vasta-aiheiden sulkeminen pois
AB 1 -lomakkeen tarkastus ja allekirjoittaminen
Mifepristonin (200 mg) ottaminen suun kautta sairaalassa hoitohenkilön läsnä ollessa
Kipulääkeresepti
Anti-D-profylaksia
Päivät 2–4Misoprostolin (0,2 mg, 4 tablettia) laittaminen emättimeen. Misoprostoliannos on mahdollista ottaa joko kotona tai sairaalassa. Jälkimmäisessä tapauksessa potilasta seurataan noin 4 tuntia.
Hormonaalisen ehkäisyn aloitus
Viikot 2–4Jälkitarkastus (pyrittävä tekemään ennen raskausviikkoa 12). Raskauden keskeytyminen varmistetaan ensisijaisesti määrittämällä istukkagonadotropiinin (hCG) pitoisuus seerumista tai virtsasta.
Ehkäisyn aloituksen varmistus, tarvittaessa kierukan asennus

Ensimmäisen raskauskolmanneksen raskaudenkeskeytys (raskauden kesto ≤ 12+0 viikkoa)

Lääkkeellinen keskeytys

Kirurginen keskeytys

Toisen raskauskolmanneksen raskaudenkeskeytys (raskauden kesto 12+1 – 24+0 viikkoa)

Rh-profylaksia

Antibioottiprofylaksia

Taulukko 5. Antibioottiprofylaksian toteutus raskauden keskeytyksessä
Kirurginen keskeytysToteutus
*Jos klamydia on hoidettu viikon kuluessa ennen toimenpidettä, metronidatsoli riittää profylaksiaksi.
KenelleKaikille toimenpiteen (myös uusintakaavinnan) yhteydessä
MitenToimenpiteen yhteydessä doksisykliiniä 200 mg + metronidatsolia 500 mg i.v.*
tai
toimenpidepäivän aamuna atsitromysiiniä 1 g ja metronidatsolia 0,8 g p.o.*
Lääkkeellinen keskeytys Toteutus
Kenelle Aina kun joudutaan kaavintaan kohdun riittämättömän tyhjentymisen vuoksi
MitenKuten kirurgisen keskeytyksen yhteydessä. Tarvittaessa antibioottihoitoa jatketaan kliinisen kuvan perusteella

Komplikaatiot

Lääkkeelliseen keskeytykseen liittyvät komplikaatiot

Kirurgiseen keskeytykseen liittyvät komplikaatiot

Raskauden jatkuminen keskeytyksen jälkeen

Keskeytyslääkkeet ja sikiövauriot

Jälkihoito keskeyttämissairaalassa

Jälkitarkastus

Pitkäaikaisvaikutukset

Ohjeet henkilökunnalle ja potilaalle - sähköisten tausta-aineistojen käyttöohje

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Gynekologiyhdistyksen asettama työryhmä

Raskaudenkeskeytys-suosituksen historiatiedot «Raskaudenkeskeytys, Käypä hoito -suosituksen historiatiedot»9

Puheenjohtaja

Oskari Heikinheimo, LKT, dosentti, osastonylilääkäri, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri; HYKS:n Kätilöopiston sairaala

Jäsenet

Riitta Burrell, OTT, dosentti, lakimies; Valvira

Katriina Kukkonen-Harjula, LKT, dosentti, terveydenhuollon erikoislääkäri, vanhempi tutkija, Käypä hoito -toimittaja; UKK-instituutti

Maarit Niinimäki, LT, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, lisääntymislääketieteen lisäkoulutus, kliininen opettaja; Oulun yliopisto ja OYS

Pirjo Pennanen, Dr. med., lääkintöneuvos, ryhmäpäällikkö; Valvira

Sirpa Rekonen, LL, yleislääketieteen erikoislääkäri, apulaisylilääkäri; Lahden terveyskeskus

Maija Ritamo, VTM, yksikön päällikkö (eläkk.); THL:n Seksuaali- ja lisääntymisterveyden yksikkö

Satu Suhonen, LT, naistentautien, synnytysten ja gynekologisen endokrinologian erikoislääkäri, vastaava lääkäri; Helsingin keskitetty ehkäisyneuvonta, Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto

Laura Trujillo, LL, naistentauteihin ja synnytyksiin erikoistuva lääkäri; HYKS:n Naistenklinikka

Mia Venhola, LL, kliininen seksologi NACS, terveyskeskuslääkäri; Myyrmäen terveysasema, Vantaa

Asiantuntijat

Annukka Ritvanen, LL, perinnöllisyyslääketieteen erikoislääkäri; THL:n Epämuodostumarekisteri

Susanna Sainio, LT, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri; SPR Veripalvelu

Sidonnaisuudet

Riitta Burrell: Ei sidonnaisuuksia

Oskari Heikinheimo: Apurahoja (Concept foundation, EVO, Eri säätiöitä), asiantuntijapalkkioita (Bayer AG, FIMEA, MSD, Potilasvakuutuskeskus), johtokunnan jäsenyys (Lääkäriasema Femeda), luentopalkkioita (Bayer AG, MSD), tekijänpalkkio (Kustannus Oy Duodecim), osakeomistus (OHeikinheimo consulting Oy)

Katriina Kukkonen-Harjula: Ei sidonnaisuuksia

Maarit Niinimäki: Ei sidonnaisuuksia

Pirjo Pennanen: Ei sidonnaisuuksia

Sirpa Rekonen: Ei sidonnaisuuksia

Maija Ritamo: Ei sidonnaisuuksia

Satu Suhonen: Ei sidonnaisuuksia

Laura Trujillo: Luentopalkkio (Suomen Gynekologiyhdistys)

Mia Venhola: Luentopalkkioita (Astellas Pharma ab, Bayer Schering Pharma Oy, Eli Lilly Finland OyAb, Farmasian oppimiskeskus, MSD Finland Oy, Metropolia, Pfizer Oy), Muita palkkioita (Astellas Pharma, Bayer Schering Pharma , Eli Lilly, GSK, MSD Finland, Pfizer Oy)

Vastuun rajaus

Käypä hoito -suositukset ovat parhaiden asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta, hoidosta ja kuntoutuksesta hoitopäätöksiä tehtäessä.

Tiedonhakukäytäntö

Käypä hoito -suositukset tehdään näyttöön perustuvan lääketieteen (EBM) periaatteilla. Lue lisää artikkelista nix01853

Kirjallisuutta

  1. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Raskaudenkeskeytykset 2011. Suomen virallinen tilasto, Terveys. Tilastoraportti 32/2011. «http://www.thl.fi/tilastoliite/tilastoraportit/2012/Tr21_12.pdf»10
  2. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Pohjoismaiset Raskaudenkeskeytykset 2009. Tilastoraportti 9/2011 THL 2011. «http://www.thl.fi/tilastot/pohjoismaisetabortit»11
  3. Laki (24.3.1970/239) ja asetus (29.5.1970/359) raskauden keskeyttämisestä. Sosiaali- ja terveydenhuoltolainsäädäntö. Toim. H. Ranta, Kauppakaari Oyj, Gummerus, Jyväskylä 2000
  4. Asetus raskauden keskeyttämisestä 7. pykälän 2. mom. www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1970/19700359#a19.4.2001-348 «http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1970/19700359#a19.4.2001-348»12
  5. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Kolposkopiayhdistyksen asettama työryhmä. Kohdunkaulan, emättimen ja ulkosynnytinten solumuutokset. Käypä hoito -suositus 14.6.2010. www.kaypahoito.fi «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/hoi50049»8
  6. Larsson PG, Platz-Christensen JJ, Dalaker K ym. Treatment with 2% clindamycin vaginal cream prior to first trimester surgical abortion to reduce signs of postoperative infection: a prospective, double-blinded, placebo-controlled, multicenter study. Acta Obstet Gynecol Scand 2000;79:390-6 «PMID: 10830767»PubMed
  7. Autti-Rämö I, Koskinen H, Mäkelä M ym. Raskauden ajan  ultraäänitutkimukset ja seerumiseulonnat rakenne- ja kromosomipoikkeavuuksien tunnistamisessa. FinOHTAn raportti 27, 2005
  8. Zeanah CH, Dailey JV, Rosenblatt MJ ym. Do women grieve after terminating pregnancies because of fetal anomalies? A controlled investigation. Obstet Gynecol 1993;82:270-5 «PMID: 8336876»PubMed
  9. Salvesen KA, Oyen L, Schmidt N ym. Comparison of long-term psychological responses of women after pregnancy termination due to fetal anomalies and after perinatal loss. Ultrasound Obstet Gynecol 1997;9:80-5 «PMID: 9132260»PubMed
  10. Sihvo S, Hemminki E, Kosunen E ym. Quality of care in abortion services in Finland. Acta Obstet Gynecol Scand 1998;77:210-7 «PMID: 9512330»PubMed
  11. Sihvo S, Kosunen E. Naisten kokemuksia raskauden keskeytyksestä. Perhesuunnittelusta lisääntymisterveytyseen. Palvelujen käyttö- ja kehittämistarpeet. Stakes, raportteja 1998;220:49-63
  12. Santalahti P. Prenatal screening in Finland. Availability and women's decision-making and experiences. Väitöskirja, Turun yliopisto 1998
  13. Mansour RT, Aboulghar MA, Serour GI ym. Multifetal pregnancy reduction: modification of the technique and analysis of the outcome. Fertil Steril 1999;71:380-4 «PMID: 9988416»PubMed
  14. Medical methods for termination of pregnancy. Report of a WHO Scientific Group. World Health Organ Tech Rep Ser 1997;871:i-vii, 1-110 «PMID: 9478169»PubMed
  15. Royal College of Obstetricians and Gynaecologists. Induced abortion. Guideline No 11, 1997
  16. Mifegyne 200 mg tabletti. Pharmaca Fennica on-line, pitkä versio
  17. Christin-Maitre S, Bouchard P, Spitz IM. Medical termination of pregnancy. N Engl J Med 2000;342:946-56 «PMID: 10738054»PubMed
  18. Creinin MD. Medical abortion regimens: historical context and overview. Am J Obstet Gynecol 2000;183:S3-9 «PMID: 10944364»PubMed
  19. Heikinheimo O. Clinical pharmacokinetics of mifepristone. Clin Pharmacokinet 1997;33:7-17 «PMID: 9250420»PubMed
  20. Spitz IM, Bardin CW. Mifepristone (RU 486)--a modulator of progestin and glucocorticoid action. N Engl J Med 1993;329:404-12 «PMID: 8326975»PubMed
  21. Swahn ML, Bygdeman M. The effect of the antiprogestin RU 486 on uterine contractility and sensitivity to prostaglandin and oxytocin. Br J Obstet Gynaecol 1988;95:126-34 «PMID: 3349002»PubMed
  22. Trujillo L, Heikinheimo O, Tuomi S, Hurskainen R. Toteutuuko Käypä hoito -suositus varhaisissa raskaudenkeskeytyksissä? Suom Lääkäril 2012;67:333-337.
  23. Goldberg AB, Greenberg MB, Darney PD. Misoprostol and pregnancy. N Engl J Med 2001;344:38-47 «PMID: 11136959»PubMed
  24. Hale RW, Zinberg S. Use of misoprostol in pregnancy. N Engl J Med 2001;344:59-60 «PMID: 11136964»PubMed
  25. von Hertzen H, Huong NT, Piaggio G ym. Misoprostol dose and route after mifepristone for early medical abortion: a randomised controlled noninferiority trial. BJOG 2010;117:1186-96 «PMID: 20560941»PubMed
  26. Gemzell-Danielsson K, Bygdeman M, Aronsson A. Studies on uterine contractility following mifepristone and various routes of misoprostol. Contraception 2006;74:31-5 «PMID: 16781257»PubMed
  27. Khan RU, El-Refaey H, Sharma S ym. Oral, rectal, and vaginal pharmacokinetics of misoprostol. Obstet Gynecol 2004;103:866-70 «PMID: 15121558»PubMed
  28. Danielsson KG, Marions L, Rodriguez A ym. Comparison between oral and vaginal administration of misoprostol on uterine contractility. Obstet Gynecol 1999;93:275-80 «PMID: 9932569»PubMed
  29. Zieman M, Fong SK, Benowitz NL ym. Absorption kinetics of misoprostol with oral or vaginal administration. Obstet Gynecol 1997;90:88-92 «PMID: 9207820»PubMed
  30. Sääv I, Fiala C, Hämäläinen JM ym. Medical abortion in lactating women--low levels of mifepristone in breast milk. Acta Obstet Gynecol Scand 2010;89:618-22 «PMID: 20367522»PubMed
  31. Bartley J, Tong S, Everington D ym. Parity is a major determinant of success rate in medical abortion: a retrospective analysis of 3161 consecutive cases of early medical abortion treated with reduced doses of mifepristone and vaginal gemeprost. Contraception 2000;62:297-303 «PMID: 11239616»PubMed
  32. Ashok PW, Templeton A, Wagaarachchi PT ym. Factors affecting the outcome of early medical abortion: a review of 4132 consecutive cases. BJOG 2002;109:1281-9 «PMID: 12452467»PubMed
  33. von Hertzen H, Honkanen H, Piaggio G ym. WHO multinational study of three misoprostol regimens after mifepristone for early medical abortion. I: Efficacy. BJOG 2003;110:808-18 «PMID: 14511962»PubMed
  34. Schaff EA, Fielding SL, Eisinger SH ym. Low-dose mifepristone followed by vaginal misoprostol at 48 hours for abortion up to 63 days. Contraception 2000;61:41-6 «PMID: 10745068»PubMed
  35. Comparison of two doses of mifepristone in combination with misoprostol for early medical abortion: a randomised trial. World Health Organisation Task Force on Post-ovulatory Methods of Fertility Regulation. BJOG 2000;107:524-30 «PMID: 10759273»PubMed
  36. Wedisinghe L, Elsandabesee D. Flexible mifepristone and misoprostol administration interval for first-trimester medical termination. Contraception 2010;81:269-74 «PMID: 20227541»PubMed
  37. Schaff EA, Fielding SL, Westhoff C ym. Vaginal misoprostol administered 1, 2, or 3 days after mifepristone for early medical abortion: A randomized trial. JAMA 2000;284:1948-53 «PMID: 11035891»PubMed
  38. Fiala C, Winikoff B, Helström L ym. Acceptability of home-use of misoprostol in medical abortion. Contraception 2004;70:387-92 «PMID: 15504378»PubMed
  39. Hamoda H, Ashok PW, Flett GM ym. A randomised controlled trial of mifepristone in combination with misoprostol administered sublingually or vaginally for medical abortion up to 13 weeks of gestation. BJOG 2005;112:1102-8 «PMID: 16045525»PubMed
  40. Kopp Kallner H, Fiala C, Stephansson O ym. Home self-administration of vaginal misoprostol for medical abortion at 50-63 days compared with gestation of below 50 days. Hum Reprod 2010;25:1153-7 «PMID: 20172871»PubMed
  41. Kopp Kallner H, Fiala C, Gemzell-Danielsson K. Assessment of significant factors affecting acceptability of home administration of misoprostol for medical abortion. Contraception 2012;85:394-7 «PMID: 22067756»PubMed
  42. Suhonen S, Heikinheimo O, Tikka M ym. The learning curve is rapid in medical termination of pregnancy--first-year results from the Helsinki area. Contraception 2003;67:223-7 «PMID: 12618258»PubMed
  43. de Groot AN, van Dongen PW, Vree TB ym. Ergot alkaloids. Current status and review of clinical pharmacology and therapeutic use compared with other oxytocics in obstetrics and gynaecology. Drugs 1998;56:523-35 «PMID: 9806101»PubMed
  44. Schulz KF, Grimes DA, Cates W Jr. Measures to prevent cervical injury during suction curettage abortion. Lancet 1983;1:1182-5 «PMID: 6133988»PubMed
  45. Molin A. Risk of damage to the cervix by dilatation for first-trimester-induced abortion by suction aspiration. Gynecol Obstet Invest 1993;35:152-4 «PMID: 8505006»PubMed
  46. Ngai SW, Chan YM, Tang OS ym. The use of misoprostol for pre-operative cervical dilatation prior to vacuum aspiration: a randomized trial. Hum Reprod 1999;14:2139-42 «PMID: 10438440»PubMed
  47. Fong YF, Singh K, Prasad RN. A comparative study using two dose regimens (200 microg or 400 microg) of vaginal misoprostol for pre-operative cervical dilatation in first trimester nulliparae. Br J Obstet Gynaecol 1998;105:413-7 «PMID: 9609268»PubMed
  48. WHO Safe Abortion: Technical and Policy Guidelines for Health Systems. Geneva: WHO, 2003
  49. Heikinheimo O, Suhonen S, Haukkamaa M. One- and 2-day mifepristone-misoprostol intervals are both effective in medical termination of second-trimester pregnancy. Reprod Biomed Online 2004;8:236-9 «PMID: 14989807»PubMed
  50. Mentula M, Suhonen S, Heikinheimo O. One- and two-day dosing intervals between mifepristone and misoprostol in second trimester medical termination of pregnancy--a randomized trial. Hum Reprod 2011;26:2690-7 «PMID: 21798991»PubMed
  51. Webster D, Penney GC, Templeton A. A comparison of 600 and 200 mg mifepristone prior to second trimester abortion with the prostaglandin misoprostol. Br J Obstet Gynaecol 1996;103:706-9 «PMID: 8688400»PubMed
  52. Bartley J, Baird DT. A randomised study of misoprostol and gemeprost in combination with mifepristone for induction of abortion in the second trimester of pregnancy. BJOG 2002;109:1290-4 «PMID: 12452468»PubMed
  53. Chapman SJ, Crispens M, Owen J ym. Complications of midtrimester pregnancy termination: the effect of prior cesarean delivery. Am J Obstet Gynecol 1996;175:889-92 «PMID: 8885742»PubMed
  54. Mentula MJ, Niinimäki M, Suhonen S ym. Immediate adverse events after second trimester medical termination of pregnancy: results of a nationwide registry study. Hum Reprod 2011;26:927-32 «PMID: 21317416»PubMed
  55. Mentula M, Heikinheimo O. Risk factors of surgical evacuation following second-trimester medical termination of pregnancy. Contraception 2012;86:141-6 «PMID: 22240172»PubMed
  56. Low N, Mueller M, Van Vliet HA ym. Perioperative antibiotics to prevent infection after first-trimester abortion. Cochrane Database Syst Rev 2012;3:CD005217 «PMID: 22419307»PubMed
  57. Fjerstad M, Trussell J, Lichtenberg ES ym. Severity of infection following the introduction of new infection control measures for medical abortion. Contraception 2011;83:330-5 «PMID: 21397090»PubMed
  58. Royal College of Obstetricians and Gynaecologists. The Care of Women Requesting Induced Abortion. Evidence-based Clinical Guideline Number 7. November 2011, «http://www.argentinosalerta.org/files/Abortion%20guideline_web_1.pdf»13
  59. World Health Organization (WHO). Unsafe abortion: Global and regional estimates of the incidence of unsafe abortion and associated mortality in 2008. 6th ed. Geneva: WHO, 2011
  60. el-Refaey H, Rajasekar D, Abdalla M ym. Induction of abortion with mifepristone (RU 486) and oral or vaginal misoprostol. N Engl J Med 1995;332:983-7 «PMID: 7885426»PubMed
  61. Ashok PW, Kidd A, Flett GM ym. A randomized comparison of medical abortion and surgical vacuum aspiration at 10-13 weeks gestation. Hum Reprod 2002;17:92-8 «PMID: 11756368»PubMed
  62. Niinimäki M, Pouta A, Bloigu A ym. Immediate complications after medical compared with surgical termination of pregnancy. Obstet Gynecol 2009;114:795-804 «PMID: 19888037»PubMed
  63. Niinimäki M, Suhonen S, Mentula M ym. Comparison of rates of adverse events in adolescent and adult women undergoing medical abortion: population register based study. BMJ 2011;342:d2111 «PMID: 21508042»PubMed
  64. Davis A, Westhoff C, De Nonno L. Bleeding patterns after early abortion with mifepristone and misoprostol or manual vacuum aspiration. J Am Med Womens Assoc 2000;55:141-4 «PMID: 10846324»PubMed
  65. Kruse B, Poppema S, Creinin MD ym. Management of side effects and complications in medical abortion. Am J Obstet Gynecol 2000;183:S65-75 «PMID: 10944371»PubMed
  66. Grimes DA, Cates W Jr. Complications from legally-induced abortion: a review. Obstet Gynecol Surv 1979;34:177-91 «PMID: 107500»PubMed
  67. Royal College of Obstetricians and Gynaecologists. The Care Of Women Requesting Induced Abortion. Nov 2011
  68. Tristan SB, Gilliam M. First trimester surgical abortion. Clin Obstet Gynecol 2009;52:151-9 «PMID: 19407521»PubMed
  69. Heisterberg L, Kringelbach M. Early complications after induced first-trimester abortion. Acta Obstet Gynecol Scand 1987;66:201-4 «PMID: 3661126»PubMed
  70. Hakim-Elahi E, Tovell HM, Burnhill MS. Complications of first-trimester abortion: a report of 170,000 cases. Obstet Gynecol 1990;76:129-35 «PMID: 2359559»PubMed
  71. Kaunitz AM, Rovira EZ, Grimes DA, Schultz KF. Abortions that fail. Obstet Gynecol 1985;66:533-7 «PMID: 4047543»PubMed
  72. Ashok PW, Penney GC, Flett GM ym. An effective regimen for early medical abortion: a report of 2000 consecutive cases. Hum Reprod 1998;13:2962-5 «PMID: 9804263»PubMed
  73. Lähteenmäki P, Luukkainen T. Return of ovarian function after abortion. Clin Endocrinol (Oxf) 1978;8:123-32 «PMID: 630723»PubMed
  74. Pakarinen P, Toivonen J, Luukkainen T. Randomized comparison of levonorgestrel- and copper-releasing intrauterine systems immediately after abortion, with 5 years' follow-up. Contraception 2003;68:31-4 «PMID: 12878284»PubMed
  75. Bednarek PH, Creinin MD, Reeves MF ym. Immediate versus delayed IUD insertion after uterine aspiration. N Engl J Med 2011;364:2208-17 «PMID: 21651392»PubMed
  76. Suhonen S, Heikinheimo O. Kun raskauden ehkäisy epäonnistuu. Duodecim 2008;124:457-61 «http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/etusivu/artikkeli?tunnus=duo97056 »14
  77. Reeves MF, Smith KJ, Creinin MD. Contraceptive effectiveness of immediate compared with delayed insertion of intrauterine devices after abortion: a decision analysis. Obstet Gynecol 2007;109:1286-94 «PMID: 17540799»PubMed
  78. Grossman D, Ellertson C, Grimes DA ym. Routine follow-up visits after first-trimester induced abortion. Obstet Gynecol 2004;103:738-45 «PMID: 15051567»PubMed
  79. Lähteenmäki P. The disappearance of HCG and return of pituitary function after abortion. Clin Endocrinol (Oxf) 1978;9:101-12 «PMID: 568043»PubMed
  80. Honkanen H, Ranta S, Ylikorkala O ym. The kinetics of serum hCG and progesterone in response to oral and vaginal administration of misoprostol during medical termination of early pregnancy. Hum Reprod 2002;17:2315-9 «PMID: 12202418»PubMed
  81. Perriera LK, Reeves MF, Chen BA ym. Feasibility of telephone follow-up after medical abortion. Contraception 2010;81:143-9 «PMID: 20103453»PubMed
  82. Thorp JM Jr, Hartmann KE, Shadigian E. Long-term physical and psychological health consequences of induced abortion: review of the evidence. Obstet Gynecol Surv 2003;58:67-79 «PMID: 12544786»PubMed
  83. Abu-Heija AT, El-Jallad F, Ziadeh S. Placenta previa: effect of age, gravidity, parity and previous caesarean section. Gynecol Obstet Invest 1999;47:6-8 «PMID: 9852384»PubMed
  84. Virk J, Zhang J, Olsen J. Medical abortion and the risk of subsequent adverse pregnancy outcomes. N Engl J Med 2007;357:648-53 «PMID: 17699814»PubMed
  85. Reeves GK, Kan SW, Key T ym. Breast cancer risk in relation to abortion: Results from the EPIC study. Int J Cancer 2006;119:1741-5 «PMID: 16646050»PubMed
  86. Academy of Royal Medical Colleges. Induced abortion and mental health: A systematic review of the mental health outcomes of induced abortion, including their prevalence and associated factors. «http://aomrc.org.uk/publications/reports-a-guidance/doc_download/9432-induced-abortion-and-mental-health.html»15 Dec 2011
  87. Munk-Olsen T, Laursen TM, Pedersen CB ym. Induced first-trimester abortion and risk of mental disorder. N Engl J Med 2011;364:332-9 «PMID: 21268725»PubMed
  88. Adler NE, David HP, Major BN ym. Psychological factors in abortion. A review. Am Psychol 1992;47:1194-204 «PMID: 1443858»PubMed
  89. Zolese G, Blacker CV. The psychological complications of therapeutic abortion. Br J Psychiatry 1992;160:742-9 «PMID: 1617354»PubMed
  90. Ashok PW, Templeton A. Nonsurgical mid-trimester termination of pregnancy: a review of 500 consecutive cases. Br J Obstet Gynaecol 1999;106:706-10 «PMID: 10428528»PubMed
  91. Creinin MD, Fox MC, Teal S ym. A randomized comparison of misoprostol 6 to 8 hours versus 24 hours after mifepristone for abortion. Obstet Gynecol 2004;103:851-9 «PMID: 15121556»PubMed
  92. da Silva Dal Pizzol T, Knop FP, Mengue SS. Prenatal exposure to misoprostol and congenital anomalies: systematic review and meta-analysis. Reprod Toxicol 2006;22:666-71 «PMID: 16750609»PubMed
  93. Diedrich J, Drey E, Society of Family Planning. Induction of fetal demise before abortion. Contraception 2010;81:462-73 «PMID: 20472112»PubMed
  94. Fiala C, Fux M, Gemzell Danielsson K. Rh-prophylaxis in early abortion. Acta Obstet Gynecol Scand 2003;82:892-903 «PMID: 12956838»PubMed
  95. Fiala C, Safar P, Bygdeman M ym. Verifying the effectiveness of medical abortion; ultrasound versus hCG testing. Eur J Obstet Gynecol Reprod Biol 2003;109:190-5 «PMID: 12860340»PubMed
  96. Gonzalez CH, Marques-Dias MJ, Kim CA ym. Congenital abnormalities in Brazilian children associated with misoprostol misuse in first trimester of pregnancy. Lancet 1998;351:1624-7 «PMID: 9620717»PubMed
  97. Goodman S, Hendlish SK, Reeves MF ym. Impact of immediate postabortal insertion of intrauterine contraception on repeat abortion. Contraception 2008;78:143-8 «PMID: 18672116»PubMed
  98. Grimes DA, Stuart GS, Raymond EG. Feticidal digoxin injection before dilation and evacuation abortion: evidence and ethics. Contraception 2012;85:140-3 «PMID: 22067810»PubMed
  99. Heikinheimo O, Gissler M, Suhonen S. Age, parity, history of abortion and contraceptive choices affect the risk of repeat abortion. Contraception 2008;78:149-54 «PMID: 18672117»PubMed
  100. Jabara S, Barnhart KT. Is Rh immune globulin needed in early first-trimester abortion? A review. Am J Obstet Gynecol 2003;188:623-7 «PMID: 12634631»PubMed
  101. Kapp N, Lohr PA, Ngo TD ym. Cervical preparation for first trimester surgical abortion. Cochrane Database Syst Rev 2010;:CD007207 «PMID: 20166091»PubMed
  102. Lowering the doses of mifepristone and gameprost for early abortion: a randomised controlled trial. World Health Organization Task Force on Post-ovulatory Methods for Fertility Regulation. BJOG 2001;108:738-42 «PMID: 11467701»PubMed
  103. Ngai SW, Tang OS, Lao T ym. Oral misoprostol versus placebo for cervical dilatation before vacuum aspiration in first trimester pregnancy. Hum Reprod 1995;10:1220-2 «PMID: 7657769»PubMed
  104. Nyboe Andersen A, Damm P, Tabor A ym. Prevention of breast pain and milk secretion with bromocriptine after second-trimester abortion. Acta Obstet Gynecol Scand 1990;69:235-8 «PMID: 2220345»PubMed
  105. Orioli IM, Castilla EE. Epidemiological assessment of misoprostol teratogenicity. BJOG 2000;107:519-23 «PMID: 10759272»PubMed
  106. Pastuszak AL, Schüler L, Speck-Martins CE ym. Use of misoprostol during pregnancy and Möbius' syndrome in infants. N Engl J Med 1998;338:1881-5 «PMID: 9637807»PubMed
  107. Penney GC, Thomson M, Norman J ym. A randomised comparison of strategies for reducing infective complications of induced abortion. Br J Obstet Gynaecol 1998;105:599-604 «PMID: 9647149»PubMed
  108. Roberts H, Silva M, Xu S. Post abortion contraception and its effect on repeat abortions in Auckland, New Zealand. Contraception 2010;82:260-5 «PMID: 20705155»PubMed
  109. Sawaya GF, Grady D, Kerlikowske K ym. Antibiotics at the time of induced abortion: the case for universal prophylaxis based on a meta-analysis. Obstet Gynecol 1996;87:884-90 «PMID: 8677129»PubMed
  110. Saxena P, Salhan S, Sarda N. Comparison between the sublingual and oral route of misoprostol for pre-abortion cervical priming in first trimester abortions. Hum Reprod 2004;19:77-80 «PMID: 14688160»PubMed
  111. Schaff E. Evidence for shortening the time interval of prostaglandin after mifepristone for medical abortion. Contraception 2006;74:42-4 «PMID: 16781259»PubMed
  112. Schaff EA, Fielding SL, Eisinger S ym. Mifepristone and misoprostol for early abortion when no gestational sac is present. Contraception 2001;63:251-4 «PMID: 11448464»PubMed
  113. Singh K, Fong YF, Prasad RN ym. Randomized trial to determine optimal dose of vaginal misoprostol for preabortion cervical priming. Obstet Gynecol 1998;92:795-8 «PMID: 9794671»PubMed
  114. Single dose cabergoline versus bromocriptine in inhibition of puerperal lactation: randomised, double blind, multicentre study. European Multicentre Study Group for Cabergoline in Lactation Inhibition. BMJ 1991;302:1367-71 «PMID: 1676318»PubMed
  115. Sitruk-Ware R, Davey A, Sakiz E. Fetal malformation and failed medical termination of pregnancy. Lancet 1998;352:323 «PMID: 9690438»PubMed
  116. Sitruk-Ware R. Mifepristone and misoprostol sequential regimen side effects, complications and safety. Contraception 2006;74:48-55 «PMID: 16781261»PubMed
  117. Spitz IM, Bardin CW, Benton L ym. Early pregnancy termination with mifepristone and misoprostol in the United States. N Engl J Med 1998;338:1241-7 «PMID: 9562577»PubMed
  118. Termination of pregnancy with reduced doses of mifepristone. World Health Organisation Task Force on Post-ovulatory Methods of Fertility Regulation. BMJ 1993;307:532-7 «PMID: 8400972»PubMed
  119. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Suomen virallinen tilasto, Terveys 2011. Raskaudenkeskeytykset 2010