Käypä hoito -suositus Tupakointi, nikotiiniriippuvuus ja vieroitushoidot «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/hoi40020»1
Tupakointi kannattaa lopettaa aina. Ensivaikutukset tuntuvat jo muutaman vuorokauden sisällä, kun haju- ja makuaistit herkistyvät entiselleen. Myös vakavien sairauksien riskit pienenevät vähitellen huomattavasti. Tehokkaimmin tupakasta pääsee eroon yksilöllisen vieroitusohjelman avulla. Ryhmäohjauksessa pidetään yllä tahdonlujuutta. Moni saa apua nikotiinikorvaushoidosta ja muista lääkkeistä.
Savukkeiden ja muiden tupakkatuotteiden sisältämä nikotiini on fyysistä riippuvuutta aiheuttava aine, siksi nikotiiniriippuvuutta pidetään sairautena. Nikotiiniriippuvuus kehittyy nopeasti, ja sen voimakkuuteen vaikuttavat keskushermoston herkkyys nikotiinille ja nikotiinin aineenvaihdunta maksassa. Tupakkariippuvuuteen liittyy fyysisen riippuvuuden lisäksi myös psyykkisiä ja sosiaalisia tekijöitä.
Ks. lisätietoa aiheesta Nikotiiniriippuvuus «Nikotiiniriippuvuus»1
Ks. suosituksen taulukko Nikotiiniriippuvuustesti «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/hoi40020#T1»2
Tupakoinnin lopettamisesta on paljon hyötyä ja osa hyödyistä näkyy melkeinpä välittömästi, sillä hiilimonoksidi on hävinnyt elimistöstä vuorokauden kuluttua ja nikotiini kahden vuorokauden kuluttua. Tämän seurauksena voi iloita siitä, että haju- ja makuaisti alkavat korjautua jo muutamassa päivässä. Yskä ja limannousu lievittyvät 1–2 kuukauden kuluessa. Vähitellen verenpaine laskee ja syke hidastuu tupakointia edeltäneelle tasolle. Keuhkojen toiminta paranee merkitsevästi 2–3 kuukauden kuluessa. Henkinen stressikään ei tunnu tupakoinnin lopettamisen ansiosta niin raskaalta, lisäksi unen laatu paranee ja sen määrä kasvaa.
Pidemmän ajan kuluttua tupakoimisen lopettaminen parantaa terveyttä perusteellisemmin: sydäninfarktiin sairastumisen riski puolittuu vuodessa, aivohalvauksen riski vähenee tupakoimattomien tasolle 5–15 vuodessa ja keuhkosyövän vaara puolittuu kymmenessä vuodessa lopettamisesta.
Tupakoinnin lopettaminen kannattaa aina, vaikka se onkin usein vaikeaa. Tupakasta irrottautuminen on elintapojen pysyvään muutokseen tähtäävä prosessi ja siksi tupakoinnin lopettamisessa motivaatio on aina erittäin tärkeää.
On hyvä tietää, että tupakasta vieroittautumiseen kuuluu yleensä viisi eri vaihetta: harkintaa edeltävä vaihe (välinpitämättömyys- tai haluttomuusvaihe), harkintavaihe, valmistelu- tai päätöksentekovaihe, toimintavaihe (tupakoinnin lopettamisvaihe) ja ylläpitovaihe (pysyvä tupakoimattomuus). Kuhunkin vaiheeseen liittyy omat haasteensa.
Raskauden aikana äidin kannattaa lopettaa tupakointi, sillä se vähentää ennenaikaisen synnytyksen ja pienen syntymäpainon riskiä. Myös pienten lasten vanhempien olisi hyvä lopettaa tupakointi, jotta lapset eivät altistuisi tupakansavulle. Tämä on tärkeää erityisesti silloin, kun lapsi sairastaa astmaa ja toistuvia infektioita. Nuorten tupakoinnin lopettamisessa auttavat samat menetelmät kuin aikuisillakin, nikotiinikorvaushoidot mukaan luettuina. Tupakointi heikentää sekä naisen että miehen hedelmällisyyttä, siksi vieroitus kuuluu osaksi hedelmättömyyden hoitoa.
Tupakoinnin lopettaminen aiheuttaa usein vieroitusoireita. Yleisimpiä vieroitusoireita ovat ärtyisyys, kärsimättömyys, tupakanhimo, levottomuus, keskittymisvaikeudet, univaikeudet, päänsärky sekä makean himo ja lisääntynyt ruokahalu. Suurin osa näistä vieroitusoireista johtuu nikotiinipitoisuuden vähenemisestä elimistössä.
Moni tupakoitsija luulee, että tupakointi kohentaa muistia, auttaa keskittymisessä ja poistaa ärtyneisyyttä. Oireet johtuvat kuitenkin nikotiinin vähentymisestä aivoissa ja liittyvät vieroitusoireisiin. Kun vieroitusvaihe on ohi, myös keskittymiskyky paranee.
Fyysiset vieroitusoireet alkavat 2–12 tunnin kuluessa tupakoinnin lopettamisen jälkeen, ovat huipussaan 1–3 vuorokauden kuluttua ja kestävät keskimäärin 3–4 viikkoa. Oireiden kestossa on suuria yksilöllisiä eroja, jotka eivät selity poltettujen savukkeiden määrällä tai nikotiiniriippuvuuden asteella. Esimerkiksi kahvin juominen voi pahentaa vieroitusoireita.
Vaikka tupakoinnin lopettamisen yhteydessä paino saattaa nousta, kannattaa ensisijaisesti keskittyä tupakoinnin lopettamiseen, sillä tupakointi on terveydelle vaarallisempaa kuin muutaman kilon lisäpaino. Tosin, jos tahdonlujuutta riittää, kannattaa kiinnittää huomiota myös painonhallintaan ravitsemuksen ja liikunnan avulla. Paino suurenee miehillä keskimäärin 2.8 kg ja naisilla 3.8 kg 6–12 kuukauden aikana tupakoinnin lopettamisesta, mutta peräti 10 prosenttia miehistä ja 13 prosenttia naisista lihoo yli 13 kg. Nikotiinikorvaushoito, erityisesti purukumi, voi vähentää lihomista.
Motivaatiota ja tahdonlujuutta saa usein lisää keskustelemalla asiasta terveydenhuollon ammattilaisten kanssa. Ohjauksessa pohditaan tupakointiin liittyviä tapoja ja erilaisia käyttäytymismalleja. Keskustelut ammattilaisten kanssa ovat tärkeitä ja heiltä saa apua yksilöllisen vieroitusohjelman laatimiseen, sillä kaikille ei aina sovi sama tapa lopettaa tupakointi.
Kun on mennyt ryhmäohjaukseen, kannattaa repsahtamisistakin huolimatta pitää tapaamisista kiinni. Tapaamiset ja keskustelut auttavat pysymään erossa tupakasta, sillä mitä useammin ja pidempään tapaat tukiryhmää tai terveydenhuollon ammattilaista, sitä paremmat ovat lopputulokset.
Hypnoosista, akupunktuurista tai asteittaisesta tupakoinnin vähentämisestä eivät useimmat hyödy. Mikäli haluat lopettaa tupakoinnin omaehtoisesti, puhelinvieroituksesta, oppaista ja Internetin vieroitussivustoilta saatavista tiedoista on hyötyä.
Sairaalahoidon aikainen tai ennen leikkausta tapahtuva vieroitus on osoittautunut tulokselliseksi.
Nikotiinikorvaushoito lievittää nikotiinivieroitusoireita erityisesti niillä, jotka polttavat yli kymmenen savuketta päivässä. Nikotiinikorvaustuotteet pitävät veren nikotiinipitoisuuden pienempänä kuin tupakoitaessa, mutta niiden nikotiinimääräriittää lievittämään vieroitusoireita.
Kaikki nikotiinikorvaushoidot – purukumi, laastari, inhalaattori ja kielenalus- tai imeskelytabletti – ovat tehokkaita. Ne lisäävät onnistumismahdollisuuden 1.5–2-kertaiseksi riippumatta valmistemuodosta ja muusta mahdollisesta vieroitukseen liittyvästä tuesta ja kannustuksesta. Tosin tiedetään, että nikotiinilaastarin ja -purukumin yhdistelmä on tehokkaampi kuin kumpikin valmiste yksinään. Yhdistelmähoitoa suositellaankin erityisesti niille, jotka ovat epäonnistuneet lopettamisessa vain yhtä vieroituslääkettä käytettyään.
Nikotiinikorvaushoidossa on tärkeää pitää annokset riittävän suurina ja jatkaa hoitoa tarpeeksi pitkään. Suositeltu korvaushoitoaika on kolme kuukautta. Kun nikotiinipurukumin pitkäaikaisesta käytöstä halutaan eroon, annosta vähennetään asteittain tai siirrytään nikotiinilaastareihin.
Nikotiinivieroitukseen käytetyt tuotteet ovat turvallisia sepelvaltimotautia sairastavilla. Myös raskaana oleville ja imettäville nikotiinivieroitushoito on parempi vaihtoehto kuin tupakointi, mutta silloin kannattaa käyttää lyhytvaikutteisia valmistemuotoja. Nikotiinikorvaushoidosta on apua myös päivittäin tupakoiville nuorille silloin kun he ovat selvästi riippuvaisia nikotiinista. Nikotiinikorvaushoito sopii myös nuuskasta eroon pyrkiville.
Happamien juomien, esimerkiksi tuoremehun tai kahvin, nauttiminen nikotiinipurukumin tai -tablettien kanssa samaan aikaan voi vähentää nikotiinin imeytymistä suun limakalvoilta. Näiden juomien nauttimista kannattaa siis välttää noin 15 minuuttia ennen purukumin pureskelua ja sen aikana.
Suomessa on saatavissa reseptivalmisteina bupropionia, varenikliinia, nortriptyliiniä ja klonidiinia. Tehokkaaksi havaitun bupropionin oletetaan vaikuttavan aivojen dopamiinin ja noradrenaliinin aineenvaihduntaan ja sitä kautta vähentävän tupakanhimoa ja lievittävän myös muita vieroitusoireita. Nortriptyliini on tehokas, mutta vähän käytetty ja sitä voidaan käyttää toissijaisena lääkkeenä, jos nikotiinikorvaustuotteita tai bupropionia ei voida käyttää tai vieroitus ei ole niillä onnistunut.
Masennuslääkkeiden bupropionin ja nortriptyliinin teho vieroitushoidossa ei perustu niiden antidepressiiviseen vaikutukseen, ja ne ovat yhtä tehokkaita sekä depressiivisillä että ei-depressiivisillä tupakoijilla. Muilla depressiolääkkeillä tai ahdistuksen hoitoon käytetyillä lääkkeillä ei ole todettu olevan merkittävää tehoa tupakasta vieroituksessa. Varenikliini on tehokas vieroituslääke ja sen vaikutus perustuu nikotiinireseptorien osittaiseen aktivaatioon. Klonidiinin käyttö vaatii erityistä harkintaa sen haittavaikutusten takia.
Ks. suosituksen taulukko Vieroitushoitolääkkeet «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/hoi40020#T2»3
Ensimmäinen kuukausi on kriittisintä aikaa ja silloin peräti yhdeksän kymmenestä tupakoi satunnaisesti. Kun ensimmäisen kuukauden on onnistunut olemaan lähes tupakoimatta, hoitonotkahdukset vähenevät ja seuraavan kuuden kuukauden aikana vain noin puolet lopettaneista maistaa tupakkaa.
Repsahdukset ovat tehokkaimmin estettävissä vieroituksessa, jossa keskitytään käyttäytymisen muutokseen. Myös kaikki lääkehoidot pitävät tupakan tehokkaasti pois käsistä. Ei kuitenkaan kannata luovuttaa vaikka väliaikaisesti repsahtaisikin. Suomalainen tupakoija yrittää lopettaa tupakoinnin keskimäärin 3–4 kertaa ennen pysyvää onnistumistaan, mutta lopulta hekin ovat siis onnistuneet.
Voimakkaan nikotiiniriippuvuuden lisäksi tupakoinnin lopettamista vaikeuttavat vähäinen motivaatio, painonhallinnan ongelmat, alkoholinkäyttö ja kahvinjuonti. Siksi näihinkin seikkoihin kannattaa voimien mukaan kiinnittää huomiota.
Pyydä apua lääkäriltäsi ja terveydenhoitajaltasi. Kaikkien terveydenhuollon ammattilaisten tehtäviin nimittäin kuuluu vieroituksen perusteisiin ohjaaminen ja tarvittaessa jatkohoidon järjestäminen. Jos sairastat kroonista vakavaa tautia, vieroitusohjaus on erityisen tärkeää ja voit pyytää apua myös sairaalahoidon aikana. Lisäksi omalääkärin tulisi vuosittain arvioida tupakoitsijan tilanne ja tarjota apua vieroitukseen. Myös hammaslääkärillä ja työterveyshuollossa on valmiudet auttaa tupakasta irrottautumisessa. Apteekit ohjaavat vieroituslääkkeiden käytössä ja huolehtivat riittävän pitkistä nikotiinikorvaushoidoista.
Tupakointi ja nuuskan käyttö vaikuttavat koko elimistöön ja ne aiheuttavat sairauksia, jotka johtavat usein kuolemaan. Tupakointi aiheuttaa syöpätaudeista yleisimmin keuhkosyöpää, ruokatorvensyöpää, ylähengitysteiden syöpiä, mahalaukunsyöpää ja virtsarakonsyöpää. Muista vakavista taudeista keuhkoahtaumatauti ja sydäninfarkti ovat tupakoitsijoilla yleisiä.
Tupakointi myös herkistää vaikeiden sairauksien vaurioille ja vaikeuttaa monien sairauksien hoitoa ja paranemista. Tupakka sisältää tuhansia kemikaaleja, jotka voivat vaikuttaa lääkkeiden imeytymiseen, vaikutukseen ja poistumiseen kehosta. Lisäksi nikotiini vähentää insuliiniherkkyyttä, ja nikotiinin aiheuttama verisuonten supistustila hidastaa insuliinin imeytymistä.
Myös tupakoimattomien terveys saattaa vaarantua, sillä tupakansavua hengittäessään hekin ovat vaarassa sairastua syöpäsairauksiin, verenkiertoelinten sairauksiin ja lapset erityisesti astmaan. Suomessa myös ympäristön tupakansavu on luokiteltu syöpävaaralliseksi aineeksi ja sen vuoksi työnantajalla on velvollisuus suojella työntekijää siltä.
Ks. lisätietoa aiheesta Tupakkasairaudet «Tupakkasairaudet»2
Ks. lisätietoa aiheesta Tupakoinnin aiheuttama kuolleisuus «Tupakoinnin aiheuttama kuolleisuus»3
Vuonna 2006 joka neljäs suomalaisista aikuisista miehistä ja joka viides naisista tupakoi. Tupakoinnin haluaisi lopettaa seitsemän kymmenestä. Tupakoivista miehistä joka viides ja naisista joka neljäs on yrittänyt lopettaa edeltäneen vuoden aikana.
Länsimaissa tupakointi aloitetaan keskimäärin 14 vuoden iässä ja aloittamiseen liittyy paljon sosiaalisia tekijöitä. Nuuskan myynti ei ole Suomessa sallittua. Siitä huolimatta vuonna 2005 oli 18-vuotiaista pojista 42 prosenttia kokeillut nuuskaa ja yli 2 prosenttia käytti sitä päivittäin tai silloin tällöin. Osa nuuskaajista myös tupakoi.
Tupakointi on yleisin estettävissä oleva kuolleisuuden aiheuttaja länsimaissa. Kuolemista 14 prosenttia johtuu tupakkaperäisistä sairauksista, ja joka toinen tupakoija kuolee ennenaikaisesti tupakan aiheuttamiin sairauksiin.
Ks. lisätietoa aiheesta Tupakointi ja tupakkatuotteiden kulutus Suomessa «Tupakointi ja tupakkatuotteiden kulutus Suomessa»4
Tupakoinnin lopettamisen myönteiset vaikutukset
Potilasversion tekstin on Lääkäriseura Duodecimin Käypä hoito -suosituksen pohjalta laatinut lääketieteen toimittaja Teija Riikola ja sen on tarkistanut suosituksen laatineen asiantuntijaryhmän puheenjohtaja lääketieteen lisensiaatti Klas Winell.
Käypä hoito -suositukset ovat parhaiden asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta ja hoidosta hoitopäätöksiä tehtäessä.