Pistossiedätyshoidon vaikutus astmalääkkeiden käyttöön

Näytönastekatsaukset
27.10.2011
Paula Pallasaho

Näytön aste = A

Pistossiedätyshoito vähentää astmalääkkeiden tarvetta.

57 ranskalaista heinänuhapotilasta, jotka anamneesin, ihopistokokeiden ja seerumin IgE -määritysten perusteella olivat herkistyneet koiranheinälle (Dactylis glomerata), otettiin tutkimukseen «Bousquet J, Hejjaoui A, Soussana M ym. Double-blind, placebo-controlled immunotherapy with mixed grass-pollen allergoids. IV. Comparison of the safety and efficacy of two dosages of a high-molecular-w»1. 39 hoidettiin allergoidiuutteella, joka oli kuuden heinän siitepölyseos, kahdella erisuuruisella annostuksella ja 18 lumeella. 54 % aktiiviuutteella hoidetuista ja 50 % lumeella hoidetuista sairasti myös astmaa. Tekijät mainitsevat aktiiviuutteella hoidetuilla astmaatikoilla lääkityksen vähentyneen samalla tavoin kuin nuhapotilailla, mutta tulokset esitetään taulukoissa vain nuhapotilaiden lääkityksestä, joilla ero oli merkitsevä lumeella hoidettuihin verrattuna.

  • Tutkimuksen laatu: heikko
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Kiinalaisessa monikeskustutkimuksessa 64 astmaa sairastavaa hoidettiin pistossiedätyksellä ja 65 verrokkia lumepistoksin «Wang H, Lin X, Hao C ym. A double-blind, placebo-controlled study of house dust mite immunotherapy in Chinese asthmatic patients. Allergy 2006;61:191-7 »2. Sekä aktiivihoidetut että verrokit oli testauksin todettu olevan allergisia huonepölypunkille. Hoitovalmiste sisälsi Der p -allergeenia ja seurantaa jatkettiin 48 viikon ajan muun muassa oirekirjanpidoin. Aktiivihoidetuilla oli merkitsevästi vähemmän oireita ja enemmän lääkkeiden käyttöä ylläpitohoitovaiheessa.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

2010 päivitetyssä Cochrane-katsauksessa «Abramson MJ, Puy RM, Weiner JM. Injection allergen immunotherapy for asthma. Cochrane Database Syst Rev 2010;8:CD001186 »3 pistossiedätyksen vastetta astmalääkityksen käyttöön siitepölyallergioiden siedätyksessä oli arvioitu yhteensä 8 tutkimuksessa yhteensä 182 aktiivihoitoa ja 142 lumehoitoa saaneilla astmaatikoilla. Viisi tutkimusta koski siedätyshoitoa heinäallergeeneille, 1 tuoksukille, 1 oliivipuulle ja 1 koivulle. Tutkimusten SMD oli -0.52 (-0.91, -0.13) osoittaen merkittävää vähennystä astmalääkitystarpeessa aktiivihoitoa saaneilla. Koivusiedätyshoitoa koskeneessa tutkimuksessa ei saatu merkitsevää eroa astmalääkityksen tarpeessa lumeryhmään verrattuna, mutta tutkittavia tässä oli yhteensä vain 33. Pölypunkkisiedätystä koskevia tutkimuksia oli hyväksytty erilliseen analyysiin yhteensä 12 ja näissä aktiivihoitoa saaneita tutkittavia oli 242 sekä lumehoitoa saaneita 182. Ero oli merkitsevä aktiivihoitoa saaneiden hyväksi, SMD -0.61 (-1.04, -0.18) Kaikkien hyväksyttyjen tutkimusten yhteenlaskettu tulos pistossiedätyshoidon hyväksi oli SMD -0.53 [-0.80, -0.27] osoittaen merkitsevästi vähemmän astmalääkityksen tarpeen aktiivia siedätyshoitoa saaneiden ryhmässä. Meta-analyysin mukaan laskennallisesti tarvitaan neljän potilaan siedätyshoito, jotta estetään yhden astmalääkityksen lisäyksen tarve (95 % LV 3–6).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Pölypunkkiallergian pistossiedätyshoidon tehoa astman hoidossa verrattiin kahdessa ryhmässä lapsia ja nuoria iältään 6–17 vuotta «Zielen S, Kardos P, Madonini E. Steroid-sparing effects with allergen-specific immunotherapy in children with asthma: a randomized controlled trial. J Allergy Clin Immunol 2010;126:942-9 »4. Eettisen toimikunnan lupaa ei saatu siedätyshoidon lumehoitoon. Pistossiedätystä sai hoitavan astmalääkityksen lisäksi 33 ja vertailuryhmänä toimi 32 pelkkää astman hoitavaa lääkitystä saanutta. Pistossiedätystä annettiin 2 vuotta ja hoitavaa astmalääkitystä, flutikasonia, pyrittiin laskemaan molemmissa ryhmissä, mikäli astman hoitotasapaino sen salli. Kahden vuoden seurannassa pistossiedätystä saaneessa ryhmässä 48.5 % tutkittavista pystyi vähentämään flutikasonin annosta, kun puolestaan 18.7 % vertailuryhmästä pääsi alentamaan flutikasonia. Annoslasku oli kahden vuoden seurannassa kesimäärin 330 µg:sta 152 µg:aan pistossiedätysryhmässä ja keskimäärin 291µg:sta 206 µg:aan vertailuryhmässä.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Pölypunkkiallergian pistossiedätyshoidon tehoa astman hoitoon tutkittiin satunnaistetussa kaksoissokkoutetussa kontrolloidussa tutkimuksessa, jossa 26 aikuista sai flutikasonin lisäksi pölypunkkipistossiedätystä ja 28 sai flutikasonin lisäksi lumesiedätystä 3 vuoden ajan «Blumberga G, Groes L, Haugaard L ym. Steroid-sparing effect of subcutaneous SQ-standardised specific immunotherapy in moderate and severe house dust mite allergic asthmatics. Allergy 2006;61:843-8 »5. GINA-luokituksen perustella keskivaikeaa ja vaikeaa astmaa sairastavilla flutikasonin tarve väheni pistossiedätystä saaneiden ryhmässä tilastollisesti merkitsevästi 2 vuoden hoidon jälkeen (p=0.03), mutta ero ei ollut merkitsevä 3 vuoden kohdalla. Flutikasonin annoksen vähennyksen mediaani kolmen vuoden kohdalla oli 82 % aktiiviryhmässä ja 42 % vertailuryhmässä. Keskivaikeaa astmaa sairastaneiden ryhmässä post hoc -analyysissä flutikasonin tarve väheni tilastollisesti merkitsevästi 3 vuoden hoidolla: annoslaskun vähennyksen mediaani oli 90 % aktiiviryhmässä ja 42 % vertailuryhmässä (p=0.04).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Tämä näytönastekatsaus on linkitetty seuraaviin artikkeleihin:

  • Siedätyshoito 1

Kirjallisuutta

  1. Bousquet J, Hejjaoui A, Soussana M ym. Double-blind, placebo-controlled immunotherapy with mixed grass-pollen allergoids. IV. Comparison of the safety and efficacy of two dosages of a high-molecular-weight allergoid. J Allergy Clin Immunol 1990;85:490-7 «PMID: 2406327»PubMed
  2. Wang H, Lin X, Hao C ym. A double-blind, placebo-controlled study of house dust mite immunotherapy in Chinese asthmatic patients. Allergy 2006;61:191-7 «PMID: 16409195»PubMed
  3. Abramson MJ, Puy RM, Weiner JM. Injection allergen immunotherapy for asthma. Cochrane Database Syst Rev 2010;8:CD001186 «PMID: 20687065»PubMed
  4. Zielen S, Kardos P, Madonini E. Steroid-sparing effects with allergen-specific immunotherapy in children with asthma: a randomized controlled trial. J Allergy Clin Immunol 2010;126:942-9 «PMID: 20624650»PubMed
  5. Blumberga G, Groes L, Haugaard L ym. Steroid-sparing effect of subcutaneous SQ-standardised specific immunotherapy in moderate and severe house dust mite allergic asthmatics. Allergy 2006;61:843-8 «PMID: 16792582»PubMed