Tulostuksen esikatselu Tekstikoko: A A Lähetä kollegalle

Lataa PDF

Siedätyshoito

Keskeinen sisältö
Aiheen rajaus
Tavoitteet
Kohderyhmä
Epidemiologia
Vaikutusmekanismit ja tulevaisuus
Taudinmääritys
Potilasvalinta (allerginen nuha ja astma)
- Allerginen nuha
- Allerginen astma
Hoidon teho allergisessa nuhassa ja allergisessa astmassa
- Pistossiedätyshoito
- Kielenalussiedätyshoito
- Allerginen nuha
- Allerginen astma
Pistiäisallergia ja sen hoito
Ruoka-aineallergia ja ruoka-ainesiedätys
- Esiintyvyys ja ennuste
- Potilasvalinta
- Käytännön toteutus
- Hoidon teho
- Haittavaikutukset
Siedätyshoitovalmisteet
Siedätyshoidon käytännön toteutus
- Siedätyshoitopotilaan ohjaus
Hoitokäynti pistoshoidossa
- Pistoshoidon annosohjelmat
Hoitokäynti tablettisiedätyshoidossa
- Lääkärin ja sairaanhoitajan tehtävien käytännön työnjako
Haittavaikutukset
Hoidon porrastus
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Allergologi- ja Immunologiyhdistyksen asettama työryhmä
Vastuun rajaus
Kirjallisuutta

Siedätyshoito

Käypä hoito

9.11.2011

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Allergologi- ja Immunologiyhdistyksen asettama työryhmä

Tiivistelmä «Siedätyshoito»1 ja lyhyt tiivistelmä englanniksi «Allergen specific immunotherapy»2
Potilasversio «Siedätyshoidolla helpotusta allergiaa sairastavan arkeen»3

Keskeinen sisältö

Siedätyshoito on syynmukaista hoitoa IgE-välitteiseen
- allergiseen nuhaan ja silmän allergiseen sidekalvotulehdukseen (jäljempänä käytetään nimitystä allerginen nuha)
- allergiseen astmaan
- ampiaisen- ja mehiläisenpistoallergiaan (jäljempänä pistiäisallergia) sekä
- altistuksella varmennettuun merkittäviä oireita aiheuttavaan ruoka-aineallergiaan viisivuotiaalle tai sitä vanhemmalle lapselle, jolla ruoka-aineen välttäminen on hankalaa tai vahinkoaltistuksen riski on suuri. Tavallisimmin kyse on maito-, vehnä- ja kananmuna-allergiasta.
Siedätyshoito on tehokasta ja turvallista allergisessa nuhassa ja allergisissa silmäoireissa, allergisessa astmassa ja pistiäisallergiassa.
Maitoallergiassa maitosiedätys saattaa lisätä maitotuotteiden sietokykyä pitkäaikaisesti.
Siedätyshoito annetaan ihonalaisina pistoksina tai kielenalustabletteina. Ruoka-ainesiedätyksessä annetaan allergiaa aiheuttavaa ruoka-ainetta.
Siedätyshoidon aloittaa allergisten sairauksien tutkimiseen ja hoitoon perehtynyt lääkäri.
Pistossiedätyshoidon aloitusvaihe toteutetaan pääsääntöisesti erikoissairaanhoidossa paikalliset olosuhteet huomioiden.
Pistossiedätyshoidon ylläpitovaihe toteutetaan alueellisen hoitoketjun mukaan joko erikoissairaanhoidossa tai perusterveydenhuollossa.
Kielenalussiedätyshoidossa ensimmäinen tabletti annetaan hoidon aloittavassa erikoissairaanhoidon yksikössä. Jatkossa potilas ottaa kotonaan tabletin kerran päivässä.
Siedätyshoidon kesto on kolme vuotta, pistiäissiedätyshoidon yleensä viisi vuotta.
Siedätyshoidon aikana potilas käy seurantakäynnillä vähintään kerran vuodessa ja hoidon päätöskäynnillä joko lääkärillä tai siedätyshoitajalla hoidon aloittaneessa paikassa.

Aiheen rajaus

Suosituksessa ei käsitellä IgE-välitteisiä työperäisiä allergisia sairauksia.

Tavoitteet

Hoitosuosituksen tavoitteena on
- antaa terveydenhuollon ammattilaisille tietoa siedätyshoidon mahdollisuuksista allergisen nuhan, silmäoireiden, astman, pistiäisallergian sekä ruoka-aineallergian hoidossa,
- parantaa siedätyshoidon laatua ja turvallisuutta sekä
- yhdenmukaistaa hoitokäytäntöjä.
Suositus tukee Kansallisen allergiaohjelman 2008–2018 tavoitteita «http://www.terveysportti.fi/dtk/alg/koti»1, joista yksi on väestön sietokyvyn lisääminen allergeeneja kohtaan.

Kohderyhmä

Suosituksen kohderyhmänä ovat terveydenhuollon ammattilaiset, jotka tutkivat ja hoitavat allergisia potilaita.

Epidemiologia

Allerginen nuha
- Allergista nuhaa sairastavia on maassamme noin 1 020 000 henkilöä.
  - Suomessa tavallisimmat allergisen nuhan aiheuttajat ovat lehtipuiden, heinäkasvien ja pujon siitepölyt, eläimet ja harvoin huonepölypunkki «Haahtela T, Terho E, Hannuksela M, Klaukka T. Allergian esiintyvyys ja kansantaloudellinen merkitys. Kirjassa Allergologia. Toim. Haahtela T, Hannuksela M, Terho E. Kustannus Oy Duodecim. 2. painos 19»1.
- Allergisen nuhan esiintyvyys kasvaa huomattavasti ihotestipositiivisuuden perusteella todetun herkistymisen lisääntyessä «Haahtela T, Terho E, Hannuksela M, Klaukka T. Allergian esiintyvyys ja kansantaloudellinen merkitys. Kirjassa Allergologia. Toim. Haahtela T, Hannuksela M, Terho E. Kustannus Oy Duodecim. 2. painos 19»1, «Pallasaho P, Rönmark E, Haahtela T ym. Degree and clinical relevance of sensitization to common allergens among adults: a population study in Helsinki, Finland. Clin Exp Allergy 2006;36:503-9 »3.
- Allerginen nuha ilmaantuu yleensä muutaman ensimmäisen elinvuosikymmenen aikana ja on yleisin nuorilla aikuisilla «Nathan RA, Meltzer EO, Selner JC, Storms W. Prevalence of allergic rhinitis in the United States. J Allergy Clin Immunol 1997;99:808-14»4.
- Lääkärin varmistamaa allergista nuhaa esiintyy opiskelijaikäryhmässä 20 %:lla «Kilpeläinen M, Terho EO, Helenius H ym. Farm environment in childhood prevents the development of allergies. Clin Exp Allergy 2000;30:201-8 »2.
- Allergisen nuhan ilmaantuvuus on aikuisiässäkin merkittävä (17/1 000/vuosi) «Pallasaho P, Juusela M, Lindqvist A, Sovijärvi A, Lundbäck B, Rönmark E. Allergic rhinitis doubles the risk for incident asthma – results from a population study in Helsinki, Finland. Respir Me»5.
  - Uusia allergioita voi ilmaantua myöhäiselläkin iällä.
- Allerginen nuha paranee vuosien mittaan jopa 30 %:lla potilaista itsestään «Nathan RA, Meltzer EO, Selner JC, Storms W. Prevalence of allergic rhinitis in the United States. J Allergy Clin Immunol 1997;99:808-14»4, «Simola M. Allergic and non-allergic rhinitis: a long-term clinical follow-up study. Helsinki University; 2001»6, «Simola M, Böss I, Holopainen E ym. Long-term clinical course of hypersensitive rhinitis. Rhinology 1991;29:301-6 »7, «Lehtonen K, Haahtela T. Aikuisten yliherkkyysnuhan ennuste. Duodecim 1988;104:932-6 »8, «Linna O, Kokkonen J, Lukin M. A 10-year prognosis for childhood allergic rhinitis. Acta Paediatr 1992;81:100-2 »9, «Freeman GL, Johnson S. Allergic diseases in adolescents. Am J Dis Child 1964;107:560-6»10, «Broder I, Higgins MW, Mathews KP ym. Epidemiology of asthma and allergic rhinitis in a total community, Tecumseh, Michigan. IV. Natural history. J Allergy Clin Immunol 1974;54:100-10 »11, «Smith JM. A five-year prospective survey of rural children with asthma and hay fever. J Allergy 1971;47:23-30 »12.
  - Toisilla oireisto pysyy samanlaisena tai etenee pahemmaksi. Mukaan voi tulla astmaoireita tai nenäpolypoosia «Simola M, Böss I, Holopainen E ym. Long-term clinical course of hypersensitive rhinitis. Rhinology 1991;29:301-6 »7.
- Allergista nuhaa sairastavilla on 2–3.5-kertainen riski astman kehittymiselle «Shaaban R, Zureik M, Soussan D ym. Rhinitis and onset of asthma: a longitudinal population-based study. Lancet 2008;372:1049-57 »13.
Astma
- Astmaatikkoja on maassamme noin 250 000 henkilöä.
- Suomessa esiintyy lääkärin varmistamaa astmaa aikuisväestöstä keskimäärin 4.6–8.1 %:lla «Kilpeläinen M, Terho EO, Helenius H ym. Farm environment in childhood prevents the development of allergies. Clin Exp Allergy 2000;30:201-8 »2, «Pallasaho P, Lundbäck B, Läspä SL ym. Increasing prevalence of asthma but not of chronic bronchitis in Finland? Report from the FinEsS-Helsinki Study. Respir Med 1999;93:798-809»14, «Laatikainen T, von Hertzen L, Koskinen JP ym. Allergy gap between Finnish and Russian Karelia on increase. Allergy 2011;66:886-92 »15 ja 13–14-vuotiaista 6.1 %:lla «Pearce N, Aït-Khaled N, Beasley R ym. Worldwide trends in the prevalence of asthma symptoms: phase III of the International Study of Asthma and Allergies in Childhood (ISAAC). Thorax 2007;62:758-66 »16.
Pistiäisallergia
- Väestötutkimuksissa 0.3–7.5 %:lla aikuisista on todettu yleisreaktio pistoon. Lapsilla esiintyvyys on 0.15–0.3 % «Biló BM, Rueff F, Mosbech H ym. Diagnosis of Hymenoptera venom allergy. Allergy 2005;60:1339-49 »17.
- Kuolemaan johtaneita pistiäisallergiareaktioita on arvioitu esiintyvän 0.03–0.48 tapausta miljoonaa henkilöä kohti vuodessa «Biló BM, Rueff F, Mosbech H ym. Diagnosis of Hymenoptera venom allergy. Allergy 2005;60:1339-49 »17.
Ruoka-aineallergia
- Maitoallergian yleisyys yli viiden vuoden ikäisillä lapsilla on 0.3–0.4 % «Saarinen KM, Pelkonen AS, Mäkelä MJ ym. Clinical course and prognosis of cow's milk allergy are dependent on milk-specific IgE status. J Allergy Clin Immunol 2005;116:869-75 »18, «Høst A, Halken S, Jacobsen HP ym. Clinical course of cow's milk protein allergy/intolerance and atopic diseases in childhood. Pediatr Allergy Immunol 2002;13 Suppl 15:23-8 »19.
Siedätyshoitovalmisteiden valmistajan tilastojen mukaan Suomessa sai siedätyshoitoa noin 5 500–6 000 potilasta vuonna 2010.

Vaikutusmekanismit ja tulevaisuus

Allergisen herkistymisen seurauksena auttaja-T-lymfosyyttien (Th) vaste on Th2-painotteinen, mikä johtaa allergeenispesifiseen IgE:n synteesiin, syöttösolujen kypsymiseen ja aktivoitumiseen sekä eosinofiiliseen tulehdukseen.
Siedätyshoidon myönteiset vaikutukset johtuvat pääosin säätelijä-T- ja Th1-solujen toiminnan tehostumisesta ja Th2-solujen toiminnan vaimenemisesta. Näiden toiminnan seurauksena kohde-elinten allerginen tulehdus vähenee; ks. kuva «Siedätyshoidon mekanismit»1
ja sähköinen tausta-aineisto «Siedätyshoidon immunologiset mekanismit»1.
Puhtaita ja myös muunneltuja allergeeneja siedätyshoitoon voidaan tuottaa yhdistelmä-DNA-tekniikan avulla. Tavoitteena on kehittää valmisteita, joiden IgE:n sitomiskyky on heikko, mutta T-solureaktiivisuus hyvä, jolloin haittavaikutuksena ilmenevän välittömän reaktion todennäköisyys vähenee niitä käytettäessä, mutta immunomodulatoriset ominaisuudet säilyvät.
Siedätyshoitoon on kehitteillä myös erilaisia adjuvantteja, jotka annosteltuna allergeenin kanssa tehostavat solujen Th1- ja säätelijä-T-toimintaa.
Uudet annostelureitit voivat vähentää siedätyshoidon haittavaikutuksia ja lisätä siedätyshoidon tehoa. Tällaisia kokeellisia hoitomuotoja ovat allergeenin vieminen suoraan imusolmukkeeseen tai ihon kautta epikutaanisesti; ks. sähköinen tausta-aineisto «Siedätyshoidon tulevaisuus»2.

Taudinmääritys

Diagnoosin varmistaa ja hoidon suunnittelee ja päättää yhdessä potilaan tai lapsipotilaan huoltajan kanssa allergisten sairauksien hoitoon perehtynyt lääkäri.
IgE-välitteisen allergian taudinmäärityksessä käytetään
- haastattelua (perintötekijät, allergiaoireiden esiintyvyys, lääkkeiden käyttö ja niiden teho, ympäristötekijät) sekä
- ihopistokoetta tai
- seerumin spesifisen IgE:n määritystä.
Kohde-elimen allergeenialtistusta (silmän sidekalvolle, nenän limakalvolle tai keuhkoputkiin) voidaan käyttää tarvittaessa «Pallasaho P, Rönmark E, Haahtela T ym. Degree and clinical relevance of sensitization to common allergens among adults: a population study in Helsinki, Finland. Clin Exp Allergy 2006;36:503-9 »3.
Koivun siitepölyn pää- ja sivuallergeenispesifisen IgE:n määrittäminen ei paranna diagnoosin luotettavuutta «Valenta R, Westritschnig K, Svensson M ym. Different IgE reactivity profiles in birch pollen-sensitive patients from six European population revealed by recombinant allergens: an imprint of local sens»20. Muiden siitepölyjen kohdalla tutkimustietoa ei ole riittävästi.
Jos pistiäisallergisella todetaan positiivinen ihopistokoe (prick-testi) ja IgE-vasta-aineita sekä mehiläiselle että ampiaiselle, allergeenispesifiset IgE-vasta-aineet (rApi m 1 ja rVes v 5) voidaan tutkia todellisen allergian aiheuttajan selvittämiseksi «Mittermann I, Zidarn M, Silar M ym. Recombinant allergen-based IgE testing to distinguish bee and wasp allergy. J Allergy Clin Immunol 2010;125:1300-1307.e3 »21, «Sturm GJ, Hemmer W, Hawranek T, Lang R, Ollert M, Spillner E, Blank S, Bokanovic D, Aberer W. Detection of IgE to recombinant Api m 1 and rVes v 5 is valuable but not sufficient to distinguish bee fro»22.
- Suomessa käyttökelpoinen tutkimus näissä tilanteissa on immunokemiallinen tutkimus (immunospot), joka tehdään HUS:n iho- ja allergiasairaalassa.
Jos potilaalla on ollut tyypillinen yleisreaktio pistiäisistä mutta spesifisten IgE-määritysten tulokset ovat negatiiviset, tutkimukset on syytä uusia tai harkita erikoistutkimuksia, jolloin on syytä konsultoida allergologia.
Ruoka-aineallergian diagnoosi perustuu tuoreeseen (alle kolmen kuukauden aikana) lääkärin valvonnassa toteutettuun positiiviseen altistuskokeeseen.

Potilasvalinta (allerginen nuha ja astma)

Hoidon aloittamisen edellytykset:
- Potilaalla on merkittäviä oireita aiheuttava IgE-välitteinen allerginen sairaus.
- Potilas ja lapsen kohdalla huoltajat ovat motivoituneet hoitoon.
Siedätyshoidon vasta-aiheita ovat:
- potilas tai perhe ei halua siedätyshoitoa
- potilaan ikä alle viisi vuotta
- epätasapainossa oleva astma
- muu vaikea sairaus, esimerkiksi
  - pahanlaatuinen kasvain
  - sydän- tai keuhkosairaus tai
  - aktiivinen immunologinen sairaus
- beetasalpaajahoito
  - adrenaliinin teho saattaa olla huonontunut anafylaksian hoidossa
- raskaus
- kielenalushoidossa suuontelon krooninen tulehdussairaus.
Ennen hoidon aloitusta on varmistettava, että astma on hyvässä hoitotasapainossa eikä spirometriassa ole uloshengityksen sekuntikapasiteetin (FEV₁) pysyvää pienenemää (alle 80 %) «Bousquet J, Lockey R, Malling HJ eds. World Allergy Organization Position Paper. Allergen immunotherapy: therapeutical vaccines for allergic diseases. Allergy 1998;53:1-42»23. Astman pitää olla hyvässä hoitotasapainossa koko hoidon ajan.

Allerginen nuha

Siedätyshoitoa on syytä harkita, kun potilaalla oireenmukaisesta hoidosta huolimatta esiintyy toistuvasti tai jatkuvasti oireita, jotka hän kokee hankaliksi tai jotka heikentävät elämänlaatua.
Allerginen nuha on taudinkuvan perusteella jaksoittainen tai jatkuva «Brozek JL, Bousquet J, Baena-Cagnani CE ym. Allergic Rhinitis and its Impact on Asthma (ARIA) guidelines: 2010 revision. J Allergy Clin Immunol 2010;126:466-76 »24. Suomessa kliinisessä työssä voidaan käyttää nimityksiä ympärivuotinen nuha ja kausinuha.
Oireiden vaikeusaste vaihtelee herkistymisen asteen ja altistuksen voimakkuuden mukaan.
Suomessa allergisen nuhan aiheuttajat ovat lehtipuiden (erityisesti koivun), heinäkasvien (varsinkin timotein) ja pujon siitepölyt, eläimet (erityisesti kissa ja koira) ja harvoin huonepölypunkki «Haahtela T, Terho E, Hannuksela M, Klaukka T. Allergian esiintyvyys ja kansantaloudellinen merkitys. Kirjassa Allergologia. Toim. Haahtela T, Hannuksela M, Terho E. Kustannus Oy Duodecim. 2. painos 19»1.
Lapsilla pistossiedätyshoito heinän ja koivun aiheuttamassa allergisessa nuhassa näyttää vähentävä astman puhkeamista «Pistossiedätyshoito lapsilla heinän ja koivun aiheuttamassa allergisessa nuhassa näyttää vähentävän astman puhkeamista.»C, mutta allergisen astman ehkäisy ei ole siedätyshoidon yksinomainen aihe.
Siedätyshoitoa eläinallergeeneilla voidaan harkita esimerkiksi sellaisissa erikoistilanteissa, joissa koululainen saa kouluun kulkeutuneesta kissa- ja koira-allergeenista allergiaoireita (välillinen altistus), jotka rajoittavat ja haittaavat hänen koulunkäyntiään.

Allerginen astma

Allergista astmaa sairastavalle siedätyshoitoa harkitaan
- hankalaoireisessa siitepölyallergiassa ja
- sellaisessa eläinallergiassa, jonka oireet ilmenevät epäsuorassa altistuksessa tai jossa suoraa eläinaltistusta ei ole tarkoituksenmukaista välttää (työ, opaskoirat).
Astma on oltava koko hoidon ajan hyvässä hoitotasapainossa.

Hoidon teho allergisessa nuhassa ja allergisessa astmassa

Pistossiedätyshoito

Satunnaistetut tutkimukset siedätyshoidosta siitepöly-, eläinepiteeli- ja huonepölypunkkivalmisteilla ovat osoittaneet, että oireet vähenevät ja joillakuilla häviävät kokonaan sekä lääkehoidon tarve vähenee.
Eri allergeeneja on tutkittu eri potilasryhmissä. Vasteet ja hoidon teho ovat vaihdelleet.
Parhaan tehon saamiseksi hoidon tulee kestää kolme vuotta «Rolland J, O'Hehir R. Immunotherapy of allergy: anergy, deletion, and immune deviation. Curr Opin Immunol 1998;10:640-5 »25.
- Siitepölyallergioissa hoidon jatkaminen tätä pitempään ei lisää tehoa «Siitepölyallergioissa pistossiedätyshoidon jatkaminen yli 3 vuotta ei lisänne hoidon tehoa.»C.
- Lisätietoa siedätyshoidon pitkäaikaistutkimuksista sähköisessä tausta-aineistossa «Siedätyshoidon muut seurantatutkimukset»3.
Yhdestä allergeenista oireita saavalla potilaalla pistoshoito saattaa vähentää uusien IgE-herkkyyksien kehittymistä «Pistossiedätyshoito monoallergisilla potilailla saattaa vähentää uusien IgE-herkkyyksien kehittymistä.»C.
Seurantatutkimukset lehtipuiden siitepölyvalmisteilla «Durham SR, Walker SM, Varga EM ym. Long-term clinical efficacy of grass-pollen immunotherapy. N Engl J Med 1999;341:468-75 »26, «Grammer LC, Shaughnessy MA, Suszko IM ym. Persistence of efficacy after a brief course of polymerized ragweed allergen: a controlled study. J Allergy Clin Immunol 1984;73:484-9 »27, «Mosbech H, Osterballe O. Does the effect of immunotherapy last after termination of treatment? Follow-up study in patients with grass pollen rhinitis. Allergy 1988;43:523-9 »28, «Ebner C, Kraft D, Ebner H. Booster immunotherapy (BIT). Allergy 1994;49:38-42 »29, «Jacobsen L, Nuchel Petersen B, Wihl JA ym. Immunotherapy with partially purified and standardized tree pollen extracts. IV. Results from long-term (6-year) follow-up. Allergy 1997;52:914-20 »30 ja huonepölypunkkivalmisteilla «Des Roches A, Paradis L, Knani J ym. Immunotherapy with a standardized Dermatophagoides pteronyssinus extract. V. Duration of the efficacy of immunotherapy after its cessation. Allergy 1996;51:430-3 »31 ovat osoittaneet, että hoitotulos säilyy hoidon lopettamisen jälkeen yleensä useita vuosia «Grammer LC, Shaughnessy MA, Suszko IM ym. Persistence of efficacy after a brief course of polymerized ragweed allergen: a controlled study. J Allergy Clin Immunol 1984;73:484-9 »27.
- Siedätyshoidon teho säilyy ainakin kolme vuotta heinäallergian siedätyshoidon lopettamisen jälkeen «Siedätyshoidon teho säilyy ainakin kolme vuotta hoidon lopettamisen jälkeen.»A.
- Vakioiduilla timotein siitepölyvalmisteilla annetun siedätyshoidon teho saattaa säilyä kuusikin vuotta siedätyshoidon lopettamisen jälkeen «Siitepölyvalmisteilla annetun siedätyshoidon teho saattaa säilyä kuusikin vuotta siedätyshoidon lopettamisen jälkeen vakioidulla timoteivalmisteella.»C.
- Erään tutkimuksen mukaan siitepölyallergian siedätyshoitoa saaneiden oireet olivat palautuneet haitallisiksi vuoden kuluttua hoidon lopettamisesta noin 3 %:lla, kahden vuoden kuluttua noin 17 %:lla, kolmen vuoden kuluttua noin 31 %:lla ja neljän vuoden kuluttua noin kolmanneksella «Jacobsen L, Nuchel Petersen B, Wihl JA ym. Immunotherapy with partially purified and standardized tree pollen extracts. IV. Results from long-term (6-year) follow-up. Allergy 1997;52:914-20 »30.
Timotein ja koivun aiheuttaman allergisen nuhan pistoshoito saattaa vähentää astman puhkeamista lapsilla «Pistossiedätyshoito lapsilla heinän ja koivun aiheuttamassa allergisessa nuhassa näyttää vähentävän astman puhkeamista.»C.

Kielenalussiedätyshoito

Hoitoindikaatio on heinäallergia.
Hoito on tehokasta heinäallergian hoidossa.
- Oireet vähenevät, lääkkeiden tarve vähenee ja elämänlaatu paranee «Kielenalussiedätyshoito on tehokasta aikuisten heinäallergian hoidossa: oireet vähenevät, lääkkeiden tarve vähenee ja elämänlaatu paranee.»B.
  - Heinäallergian kielenalussiedätyshoito heinätabletilla parantaa elämänlaatua, ja teho säilyy ainakin yhden vuoden ajan hoidon lopettamisen jälkeen «Heinäallergian kielenalussiedätyshoito heinätabletilla parantaa elämänlaatua ja teho säilyy ainakin 1 vuoden ajan hoidon lopettamisen jälkeen.»B.
Hoito vähentänee heinäallergisten aikuispotilaiden oireita ja oireenmukaisen lääkityksen tarvetta ensimmäisen hoitovuoden jälkeen «Kielenalussiedätyshoito vähentänee heinäallergisten aikuispotilaiden oireita ja oireenmukaisen lääkityksen tarvetta ensimmäisen hoitovuoden jälkeen.»B.
Lasten heinäallergian kielenalussiedätyshoito heinätabletilla on tehokasta ja turvallista «Lasten heinäallergian kielenalussiedätyshoito heinätabletilla on tehokasta ja turvallista.»A.
Hoito saattaa vähentää uusien IgE-herkkyyksien kehittymistä yhdestä allergeenista oireita saavilla aikuispotilailla «Kielenalussiedätyshoito monoallergisilla potilailla näyttää vähentävän uusien IgE-herkkyyksien kehittymistä.»C.
Hoito ei vähennä merkittävästi keuhkoputkien epäspesifistä supistumisherkkyyttä «Kielenalussiedätyshoito ei ilmeisesti vähennä keuhkoputkien epäspesifistä supistumisherkkyyttä.»C.
Hoito saattaa vähentää astman puhkeamista timoteille allergisilla lapsilla «Kielenalussiedätyshoito heinäallergisilla lapsipotilailla näyttää vähentävän astman puhkeamista.»C sekä astman esiintyvyyttä lasten allergisessa nuhassa «Kielenalussiedätyshoito saattaa vähentää astman esiintyvyyttä lapsilla.»C.
Heinätabletin avulla toteutettu heinäallergian hoito on tehokas kahden vuoden ajan hoidon lopettamisen jälkeen «Heinäallergian kolmen vuoden kielenalussiedätyshoidolla heinätabletilla on osoitettu kahden vuoden teho.»B.
Pistos- ja kielenalussiedätyshoitoa ei ole luotettavasti verrattu toisiinsa «Pistossiedätyshoitoa ja kielenalussiedätyshoitoa ei ole luotettavasti verrattu toisiinsa»C.
Hoidon tehoa arvioidaan oireiden määrän vähenemisellä ja oireenmukaisen lääkityksen tarpeen vähenemisellä «Malling HJ. Immunotherapy as an effective tool in allergy treatment. Allergy 1998;53:461-72 »32.
- Hoidon tehoa ei voida arvioida laboratoriotutkimuksilla.
Hoito lopetetaan, ellei sillä viimeistään kahden vuoden kuluttua ole ollut osoitettavaa tehoa.
Jos tulos häviää hoidon jälkeen, allergisiin sairauksiin perehtynyt lääkäri arvioi hoidon uusimisen tarpeen. Hoito voidaan uusia milloin tahansa.

Allerginen nuha

Pistossiedätyshoito
- on tehokas ja turvallinen hoito allergisessa nuhassa «Pistossiedätyshoito on tehokas ja turvallinen hoito allergisessa nuhassa.»A
- vähentää oireilua ja lääkityksen tarvetta «Klimek L, Malling HJ. [Specific immunotherapy (hyposensitization) in allergic rhinoconjunctivitis. Meta-analysis of effectiveness and side effects]. HNO 1999;47:602-10 »33
- vähentää oireita heinäallergisilla potilailla «Pistossiedätyshoito vähentää oireita heinäallergisilla potilailla.»B
- hoito lehtipuu-uutteilla vähentää oireita allergisilla potilailla «Pistossiedätyshoito lehtipuu-uutteilla vähentää oireita allergisilla potilailla.»B
- huonepölypunkkiuutteilla on enintään kohtalainen teho oireisiin «Allergisessa nuhassa pölypunkkiuutteilla on enintään kohtalainen teho oireisiin.»C
- saattaa vaikuttaa heinänuhan oireisiin vielä 12 vuoden kuluttua, mutta kunnollinen tutkimusnäyttö aiheesta puuttuu «Siedätyshoito saattaa vaikuttaa heinänuhan oireisiin 12 vuoden jälkeen hoidosta, mutta kunnollinen tutkimusnäyttö puuttuu.»D.
  - Pienessä satunnaistetussa tutkimuksessa vertailtiin ennen koivun siitepölykautta aloitettua pistossiedätyshoitoa paikallisesti annettuun kortikosteroidiin. Jälkimmäinen tehosi paremmin oireisiin, mutta siedätyshoitoa saaneilla esiintyi vähemmän keuhkojen yliärtyvyyttä ja keuhkojen allergista tulehdusta «Rak S, Heinrich C, Jacobsen L ym. A double-blinded, comparative study of the effects of short preseason specific immunotherapy and topical steroids in patients with allergic rhinoconjunctivitis and as»34.
Kielenalussiedätyshoito heinäallergiassa
- Nenästeroidilla lienee allergisessa nuhassa laajempi tulehdusta lievittävä vaikutus kuin kielenalussiedätyshoidolla «Nenästeroidilla lienee laajempi tulehdusta lievittävä vaikutus kuin kielenalussiedätyshoidolla allergisessa nuhassa.»C.
- Kielenalussiedätys on tehokasta ja turvallista allergisessa nuhassa «Kielenalussiedätyshoito on tehokas ja turvallinen hoito allergisessa nuhassa.»A.

Allerginen astma

Pistoshoitona toteutettu siedätyshoito
- vähentää astmaoireita «Pistossiedätyshoito vähentää astmaoireita.»A
- vähentää astmalääkkeiden tarvetta «Pistossiedätyshoito vähentää astmalääkkeiden tarvetta.»A ja
- vähentää allergeenialtistuksen aiheuttamaa «Pistossiedätyshoito vähentää astmaatikoilla allergeenialtistuksen aiheuttamaa keuhkoputkien supistumisherkkyyttä.»A keuhkoputkien supistumisherkkyyttä sekä
- vähentää keuhkoputkien epäspesifiä supistumisherkkyyttä «Pistossiedätyshoito vähentää keuhkoputkien epäspesifistä supistumisherkkyyttä.»A.
  - Hoidolla saattaa olla pitkäaikaista tehoa astmassa «Pistossiedätyshoidolla saattaa olla pitkäaikaista vaikutusta astmaan.»C.
  - Kissa- ja koira-allergeenilla annetun hoidon teho säilyy noin viisi vuotta «Kissa- ja koira-allergeeneilla annetun siedätyshoidon teho säilyy astmassa noin viisi vuotta.»D.
Kielenalussiedätyshoito
- ilmeisesti vähentää astmaoireita «Kielenalussiedätyshoito saattaa vähentää astmaoireita.»C ja astmalääkityksen tarvetta «Pistossiedätyshoidolla saattaa olla pitkäaikaista vaikutusta astmaan.»C
- ei ilmeisesti vähennä keuhkoputkien epäspesifistä supistumisherkkyyttä «Kielenalussiedätyshoito ei ilmeisesti vähennä keuhkoputkien epäspesifistä supistumisherkkyyttä.»C
- saattaa olla huonepölypunkkiallergioissa pitkäaikaisesti tehokasta «Kielenalussiedätyshoito saattaa vähentää astman esiintyvyyttä lapsilla.»C.
Siedätyshoidon edistyessä on huolehdittava astman lääkehoidon riittävyydestä.
Haittavaikutusten määrä lisääntyy selvästi, jos uloshengityksen sekuntikapasiteetti FEV₁ on alle 80 % viitearvosta «Siedätyshoidon haittavaikutusten esiintyvyys ilmeisesti lisääntyy merkitsevästi, jos hoidettavan FEV on alle 80 % viitearvosta.»C.
Ks. Astman Käypä hoito -suositus «Astma»4.

Pistiäisallergia ja sen hoito

Siedätyshoidon aiheet:
- Ehdoton aihe on pistiäisen (ampiaisen tai mehiläisen) pistoa seurannut vaikea yleisreaktio «Müller U, Mosbech H. Position paper: Immunotherapy with Hymenoptera venoms. Allergy 1993;48(Suppl 14):36-46»35.
- Lievässä yleisreaktiossa voidaan siedätyshoitoa harkita silloin, kun uusintapiston todennäköisyys on suuri tai piston pelko vaikuttaa potilaan elämänlaatuun «Müller U, Mosbech H. Position paper: Immunotherapy with Hymenoptera venoms. Allergy 1993;48(Suppl 14):36-46»35.
- Laaja paikallisreaktio ei ole siedätyshoidon aihe.
  - Ampiaisen tai mehiläisen pistosta seuraavat allergiset reaktiot voivat olla laajoja paikallisia reaktioita (yli 10 cm:n punoitus ja turvotus tai nokkosihottuma) «Biló BM, Rueff F, Mosbech H ym. Diagnosis of Hymenoptera venom allergy. Allergy 2005;60:1339-49 »17.
Pistiäisen piston aiheuttamat allergisten yleisreaktioiden tyypit:
- Lievässä allergisessa yleisreaktiossa esiintyy nokkosihottumaa tai limakalvoturvotusta «Müller U, Mosbech H. Position paper: Immunotherapy with Hymenoptera venoms. Allergy 1993;48(Suppl 14):36-46»35.
- Vaikeassa allergisessa yleisreaktiossa, eli anafylaksiassa, ilmenee lisäksi sydän-, verisuoni- ja hengityselinoireita «Müller U, Mosbech H. Position paper: Immunotherapy with Hymenoptera venoms. Allergy 1993;48(Suppl 14):36-46»35.
- Epätyypilliset yleisreaktiot, kuten kuume ja vaskuliitti, eivät ole IgE-välitteisiä, joten ne eivät ole peruste siedätyshoidolle «Müller U, Mosbech H. Position paper: Immunotherapy with Hymenoptera venoms. Allergy 1993;48(Suppl 14):36-46»35.
Pistiäisen uusintapiston aiheuttamat allergiset reaktiot:
- Uusintapiston yhteydessä 5–15 %:lle laajan paikallisreaktion saaneista kehittyy yleisreaktio «Biló BM, Rueff F, Mosbech H ym. Diagnosis of Hymenoptera venom allergy. Allergy 2005;60:1339-49 »17.
- Lievän yleisreaktion jälkeen 14–20 % saa uudelleen yleisreaktion «Biló BM, Rueff F, Mosbech H ym. Diagnosis of Hymenoptera venom allergy. Allergy 2005;60:1339-49 »17.
- Anafylaksian tai muun vaikean yleisreaktion saaneista 57–79 % saa uudesta pistosta yleisreaktion «Biló BM, Rueff F, Mosbech H ym. Diagnosis of Hymenoptera venom allergy. Allergy 2005;60:1339-49 »17.
Mehiläistarhaajat ovat riskiryhmä.
- Suomalaisessa aineistossa mehiläistarhaajista 26 % oli saanut mehiläisen pistosta yleisreaktion ja 38 % laajan paikallisreaktion «Müller U, Fricker M, Wymann D ym. Increased specificity of diagnostic tests with recombinant major bee venom allergen phospholipase A2. Clin Exp Allergy 1997;27:915-20 »36.
- Mehiläistarhaajista 1.6 % sai ampiaisen pistosta yleisreaktion ja 10 % laajan paikallisreaktion «Suomalaisista mehiläistarhaajista 26 % on kokenut yleisreaktion ja 38 % laajan paikallisreaktion mehiläisen pistosta. Mehiläistarhaajista 1.6 % sai yleisreaktion ja 10 % laajan paikallisreaktion ampiaisen pistosta.»B.
- Lievänkin yleisreaktion kokeneet mehiläisille allergiset mehiläistarhaajat on syytä hoitaa potilaan niin halutessa «Müller U, Mosbech H. Position paper: Immunotherapy with Hymenoptera venoms. Allergy 1993;48(Suppl 14):36-46»35, «Annila I. Bee venom allergy in beekeepers. Väitöskirja. Tampereen yliopisto. Acta Universitatis Tamperensis, Vammalan Kirjapaino Oy, Vammala 1999»37.
Lasten reaktiot ovat tavallisesti lieviä ja reaktiot uusintapistoihin vieläkin lievempiä «Suurin osa lasten pistoreaktioista on lieviä, ja uusintapistoreaktiot edellistä lievempiä.»C.
- Tämän vuoksi siedätyshoitoa ei suositella lievän yleisreaktion saaneille alle 16-vuotiaille lapsille, jotka ovat allergisia pistiäisille «Moffitt JE, Golden DB, Reisman RE ym. Stinging insect hypersensitivity: a practice parameter update. J Allergy Clin Immunol 2004;114:869-86 »38.
- Vaikean yleisreaktion saaneiden lasten siedätyshoito on aiheellinen.
Pistiäisallergiassa hoidon teho voidaan todeta luonnossa tapahtuneen uusintapiston yhteydessä tai tekemällä valvottu altistuskoe ensiapuvalmiudessa.
- Yli 90 % ampiaiselle allergisista ja noin 80 % mehiläisille allergisista saa siedätyshoidosta täyden suojan.
- Niilläkin potilailla, jotka siedätyshoidosta huolimatta reagoivat uusintapistoon, reaktiot ovat huomattavasti lievempiä kuin ennen hoitoa «Biló BM, Rueff F, Mosbech H ym. Diagnosis of Hymenoptera venom allergy. Allergy 2005;60:1339-49 »17, «Müller U, Mosbech H. Position paper: Immunotherapy with Hymenoptera venoms. Allergy 1993;48(Suppl 14):36-46»35, «Golden DB. Insect sting allergy and venom immunotherapy. Ann Allergy Asthma Immunol 2006;96:S16-21 »39.
Tietoisuus siitä, että siedätyshoito todennäköisesti estää anafylaktiset reaktiot, parantaa elämänlaatua «Bonifazi F, Jutel M, Biló BM ym. Prevention and treatment of hymenoptera venom allergy: guidelines for clinical practice. Allergy 2005;60:1459-70 »40.
Pistiäisallergiassa siedätyshoitoa jatketaan 5 vuoden ajan, minkä jälkeen teho säilyy ainakin seitsemän vuotta suurimmalla osalla (vähintään 80 %:lla) potilaista «Moffitt JE, Golden DB, Reisman RE ym. Stinging insect hypersensitivity: a practice parameter update. J Allergy Clin Immunol 2004;114:869-86 »38, «Golden DB. Insect sting allergy and venom immunotherapy. Ann Allergy Asthma Immunol 2006;96:S16-21 »39, «Bonifazi F, Jutel M, Biló BM ym. Prevention and treatment of hymenoptera venom allergy: guidelines for clinical practice. Allergy 2005;60:1459-70 »40.
Pistiäisallergikkojen hoitoon kuuluu aina opastus uusintapistojen välttämisestä ja ensiapulääkityksestä (adrenaliiniruisku).
Ks. kuvat mehiläisestä ja ampiaisesta (kuvat «Tarhamehiläinen (Apis mellifera)»2
ja «Yleinen ampiainen (Vespula vulgaris)»3
) ja sähköinen tausta-aineisto «Pistiäiset ja pistiäismyrkyt»4.

Ruoka-aineallergia ja ruoka-ainesiedätys

Esiintyvyys ja ennuste

Ruoka-aineallergian yleisyys on korkeimmillaan (6–8 %) yhden vuoden iässä, mutta väistyy nopeasti 3–4 vuoden ikään mennessä. Myöhäislapsuudesta lähtien yleisyys on 1–2 % «Wood RA. The natural history of food allergy. Pediatrics 2003;111:1631-7 »41. Ks. Käypä hoito -suositus Ruoka-allergia (lapset) «Ruoka-allergia (lapset)»5, «Ruoka-allergia (lapset) (online). Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Käypä hoito -suositus, päivitetty 26.8.2009. Saatavissa internetissä www.»42.
Maitoallergia on tavallisin ja keskeisin ruoka-aineallergian muoto, ja sitä sairastaa noin 2.5 % alle 2-vuotiaista lapsista.
Sietokyky maidolle, kananmunalle ja vehnälle kehittyy yleisesti lapsen kasvaessa.
- Alle vuoden iässä maitoallergisiksi todetuista lapsista on viiden vuoden iässä maidolle allergisia enää noin 15 % «Saarinen KM, Pelkonen AS, Mäkelä MJ ym. Clinical course and prognosis of cow's milk allergy are dependent on milk-specific IgE status. J Allergy Clin Immunol 2005;116:869-75 »18, «Høst A, Halken S, Jacobsen HP ym. Clinical course of cow's milk protein allergy/intolerance and atopic diseases in childhood. Pediatr Allergy Immunol 2002;13 Suppl 15:23-8 »19.
Esikoulu- ja kouluikäisten lasten IgE-välitteinen ruoka-aineallergia vaatii tiukan eliminaatioruokavalion, sillä lapsella on suuri riski saada vahinkoaltistuksesta vaikeitakin oireita. Maidon, kananmunan ja vehnän välttäminen on vaikeaa niiden yleisyyden vuoksi.

Potilasvalinta

Ruoka-ainesiedätystä harkitaan viisivuotiaalle tai sitä vanhemmalle lapselle, jolla on IgE-välitteinen, altistuksella varmennettu merkittäviä oireita aiheuttava ruoka-aineallergia ja ruoka-aineen välttäminen on hankalaa tai vahinkoaltistuksen riski on suuri.
Ruoka-ainesiedätys on vielä kliinistä tutkimusta «Sopo SM, Onesimo R, Giorgio V ym. Specific oral tolerance induction (SOTI) in pediatric age: clinical research or just routine practice? Pediatr Allergy Immunol 2010;21:e446-9 »43, «Nowak-Wegrzyn A, Fiocchi A. Is oral immunotherapy the cure for food allergies? Curr Opin Allergy Clin Immunol 2010;10:214-9 »44, ja siedätyshoitoa maidolle, vehnälle ja kananmunalle toteutetaan yliopistosairaaloissa ja keskussairaaloissa.
Ruoka-ainesiedätys ei ole vielä vakiintunutta hoitoa, sillä tarvitaan lisää tietoa hoidon turvallisuudesta verrattuna välttämisruokavalioon sekä lisää pitkäaikaisseurannan tuloksia «Sopo SM, Onesimo R, Giorgio V ym. Specific oral tolerance induction (SOTI) in pediatric age: clinical research or just routine practice? Pediatr Allergy Immunol 2010;21:e446-9 »43, «Staden U, Rolinck-Werninghaus C, Brewe F ym. Specific oral tolerance induction in food allergy in children: efficacy and clinical patterns of reaction. Allergy 2007;62:1261-9 »45, «Meglio P, Giampietro PG, Gianni S ym. Oral desensitization in children with immunoglobulin E-mediated cow's milk allergy--follow-up at 4 yr and 8 months. Pediatr Allergy Immunol 2008;19:412-9 »46, «Fisher HR, du Toit G, Lack G. Specific oral tolerance induction in food allergic children: is oral desensitisation more effective than allergen avoidance?: a meta-analysis of published RCTs. Arch Dis »47.

Käytännön toteutus

Ruoka-ainesiedätys toteutetaan kyseessä olevilla ruoka-aineilla sellaisenaan.
Lapsen ja perheen täytyy olla motivoitunut pitkään hoitoon, joka edellyttää allergeeniannoksen suurentamisvaiheessa päivittäistä ruoan annostelua – sen käyttöön liittyvistä haittavaikutuksista huolimatta.
Maitosiedätystä on toteutettu sekä nopealla nostomenetelmällä sairaalassa että hitaan noston mallilla, joka toteutetaan alusta lähtien pääosin kotona.
Kun noin kuudessa kuukaudessa on päästy ylläpitoannosteluun, päivittäistä ruoka-annoksen annostelua jatketaan nykytiedon mukaan pysyvästi, ainakin usean vuoden ajan, eikä annostelua voida lopettaa ilman tarkempia tutkimuksia ja valvottua altistusta.

Hoidon teho

Viime vuosina on julkaistu useita tutkimuksia suun kautta toteutettavasta siedätyshoidosta maidolle «Staden U, Rolinck-Werninghaus C, Brewe F ym. Specific oral tolerance induction in food allergy in children: efficacy and clinical patterns of reaction. Allergy 2007;62:1261-9 »45, «Meglio P, Giampietro PG, Gianni S ym. Oral desensitization in children with immunoglobulin E-mediated cow's milk allergy--follow-up at 4 yr and 8 months. Pediatr Allergy Immunol 2008;19:412-9 »46, «Patriarca G, Nucera E, Roncallo C ym. Oral desensitizing treatment in food allergy: clinical and immunological results. Aliment Pharmacol Ther 2003;17:459-65 »48, «Meglio P, Bartone E, Plantamura M ym. A protocol for oral desensitization in children with IgE-mediated cow's milk allergy. Allergy 2004;59:980-7 »49, «Longo G, Barbi E, Berti I ym. Specific oral tolerance induction in children with very severe cow's milk-induced reactions. J Allergy Clin Immunol 2008;121:343-7 »50, «Staden U, Blumchen K, Blankenstein N ym. Rush oral immunotherapy in children with persistent cow's milk allergy. J Allergy Clin Immunol 2008;122:418-9 »51, «Skripak JM, Nash SD, Rowley H ym. A randomized, double-blind, placebo-controlled study of milk oral immunotherapy for cow's milk allergy. J Allergy Clin Immunol 2008;122:1154-60 »52, «Narisety SD, Skripak JM, Steele P ym. Open-label maintenance after milk oral immunotherapy for IgE-mediated cow's milk allergy. J Allergy Clin Immunol 2009;124:610-2 »53, «Pajno GB, Caminiti L, Ruggeri P ym. Oral immunotherapy for cow's milk allergy with a weekly up-dosing regimen: a randomized single-blind controlled study. Ann Allergy Asthma Immunol 2010;105:376-81 »54 ja muutamia siedätyshoidosta kananmunalle «Staden U, Rolinck-Werninghaus C, Brewe F ym. Specific oral tolerance induction in food allergy in children: efficacy and clinical patterns of reaction. Allergy 2007;62:1261-9 »45, «Patriarca G, Nucera E, Roncallo C ym. Oral desensitizing treatment in food allergy: clinical and immunological results. Aliment Pharmacol Ther 2003;17:459-65 »48, «Buchanan AD, Green TD, Jones SM ym. Egg oral immunotherapy in nonanaphylactic children with egg allergy. J Allergy Clin Immunol 2007;119:199-205 »55, «Itoh N, Itagaki Y, Kurihara K. Rush specific oral tolerance induction in school-age children with severe egg allergy: one year follow up. Allergol Int 2010;59:43-51 »56 ja maapähkinälle «Jones SM, Pons L, Roberts JL ym. Clinical efficacy and immune regulation with peanut oral immunotherapy. J Allergy Clin Immunol 2009;124:292-300, 300.e1-97 »57, «Hofmann AM, Scurlock AM, Jones SM ym. Safety of a peanut oral immunotherapy protocol in children with peanut allergy. J Allergy Clin Immunol 2009;124:286-91, 291.e1-6»58, «Clark AT, Islam S, King Y ym. Successful oral tolerance induction in severe peanut allergy. Allergy 2009;64:1218-20 »59, «Blumchen K, Ulbricht H, Staden U ym. Oral peanut immunotherapy in children with peanut anaphylaxis. J Allergy Clin Immunol 2010;126:83-91.e1 »60.
Maitosiedätys lisää maitotuotteiden sietokykyä ja onnistuu noin 2/3 osalla siedätyshoitoa saaneista lapsista «Maitosiedätys suun kautta lisää sietokykyä maidolle.»A.
- Maitosiedätys saattaa lisätä maitotuotteiden sietokykyä pitkäaikaisesti «Maitosiedätys suun kautta saattaa lisätä pitkäaikaista sietokykyä maidolle.»C.
Kananmunasiedätys saattaa lisätä kananmunan sietokykyä «Suun kautta tapahtuvalla siedätyksellä saatetaan vähentää kananmunan aiheuttamia allergisia yleisreaktioita lapsilla.»C.
Maapähkinäsiedätys ilmeisesti lisää maapähkinän sietokykyä «Suun kautta tapahtuvalla siedätyksellä voidaan vähentää maapähkinän aiheuttamia allergisia yleisreaktioita lapsilla.»B.
- Siedätys hasselpähkinälle suun kautta toteutettuna saattaa lisätä sietokykyä hasselpähkinälle «Enrique E, Pineda F, Malek T ym. Sublingual immunotherapy for hazelnut food allergy: a randomized, double-blind, placebo-controlled study with a standardized hazelnut extract. J Allergy Clin Immunol 2»61.
Vehnäsiedätyksestä on vain tapausselostuksia «Patriarca G, Nucera E, Roncallo C ym. Oral desensitizing treatment in food allergy: clinical and immunological results. Aliment Pharmacol Ther 2003;17:459-65 »48, «Nucera E, Pollastrini E, De Pasquale T ym. New protocol for desensitization to wheat allergy in a single case. Dig Dis Sci 2005;50:1708-9 »62.

Haittavaikutukset

Ruoka-ainesiedätyksessä esiintyy paljon haittavaikutuksia maidolle «Staden U, Rolinck-Werninghaus C, Brewe F ym. Specific oral tolerance induction in food allergy in children: efficacy and clinical patterns of reaction. Allergy 2007;62:1261-9 »45, «Meglio P, Giampietro PG, Gianni S ym. Oral desensitization in children with immunoglobulin E-mediated cow's milk allergy--follow-up at 4 yr and 8 months. Pediatr Allergy Immunol 2008;19:412-9 »46, «Patriarca G, Nucera E, Roncallo C ym. Oral desensitizing treatment in food allergy: clinical and immunological results. Aliment Pharmacol Ther 2003;17:459-65 »48, «Meglio P, Bartone E, Plantamura M ym. A protocol for oral desensitization in children with IgE-mediated cow's milk allergy. Allergy 2004;59:980-7 »49, «Longo G, Barbi E, Berti I ym. Specific oral tolerance induction in children with very severe cow's milk-induced reactions. J Allergy Clin Immunol 2008;121:343-7 »50, «Staden U, Blumchen K, Blankenstein N ym. Rush oral immunotherapy in children with persistent cow's milk allergy. J Allergy Clin Immunol 2008;122:418-9 »51, «Skripak JM, Nash SD, Rowley H ym. A randomized, double-blind, placebo-controlled study of milk oral immunotherapy for cow's milk allergy. J Allergy Clin Immunol 2008;122:1154-60 »52, «Narisety SD, Skripak JM, Steele P ym. Open-label maintenance after milk oral immunotherapy for IgE-mediated cow's milk allergy. J Allergy Clin Immunol 2009;124:610-2 »53, «Pajno GB, Caminiti L, Ruggeri P ym. Oral immunotherapy for cow's milk allergy with a weekly up-dosing regimen: a randomized single-blind controlled study. Ann Allergy Asthma Immunol 2010;105:376-81 »54, kananmunalle «Staden U, Rolinck-Werninghaus C, Brewe F ym. Specific oral tolerance induction in food allergy in children: efficacy and clinical patterns of reaction. Allergy 2007;62:1261-9 »45, «Patriarca G, Nucera E, Roncallo C ym. Oral desensitizing treatment in food allergy: clinical and immunological results. Aliment Pharmacol Ther 2003;17:459-65 »48, «Buchanan AD, Green TD, Jones SM ym. Egg oral immunotherapy in nonanaphylactic children with egg allergy. J Allergy Clin Immunol 2007;119:199-205 »55, «Itoh N, Itagaki Y, Kurihara K. Rush specific oral tolerance induction in school-age children with severe egg allergy: one year follow up. Allergol Int 2010;59:43-51 »56 ja maapähkinälle «Jones SM, Pons L, Roberts JL ym. Clinical efficacy and immune regulation with peanut oral immunotherapy. J Allergy Clin Immunol 2009;124:292-300, 300.e1-97 »57, «Hofmann AM, Scurlock AM, Jones SM ym. Safety of a peanut oral immunotherapy protocol in children with peanut allergy. J Allergy Clin Immunol 2009;124:286-91, 291.e1-6»58, «Clark AT, Islam S, King Y ym. Successful oral tolerance induction in severe peanut allergy. Allergy 2009;64:1218-20 »59, «Blumchen K, Ulbricht H, Staden U ym. Oral peanut immunotherapy in children with peanut anaphylaxis. J Allergy Clin Immunol 2010;126:83-91.e1 »60.
- Haittavaikutukset ovat pääosin lieviä ja ne voidaan helposti hoitaa kotona «Staden U, Rolinck-Werninghaus C, Brewe F ym. Specific oral tolerance induction in food allergy in children: efficacy and clinical patterns of reaction. Allergy 2007;62:1261-9 »45, «Meglio P, Giampietro PG, Gianni S ym. Oral desensitization in children with immunoglobulin E-mediated cow's milk allergy--follow-up at 4 yr and 8 months. Pediatr Allergy Immunol 2008;19:412-9 »46, «Patriarca G, Nucera E, Roncallo C ym. Oral desensitizing treatment in food allergy: clinical and immunological results. Aliment Pharmacol Ther 2003;17:459-65 »48, «Meglio P, Bartone E, Plantamura M ym. A protocol for oral desensitization in children with IgE-mediated cow's milk allergy. Allergy 2004;59:980-7 »49, «Longo G, Barbi E, Berti I ym. Specific oral tolerance induction in children with very severe cow's milk-induced reactions. J Allergy Clin Immunol 2008;121:343-7 »50, «Staden U, Blumchen K, Blankenstein N ym. Rush oral immunotherapy in children with persistent cow's milk allergy. J Allergy Clin Immunol 2008;122:418-9 »51, «Skripak JM, Nash SD, Rowley H ym. A randomized, double-blind, placebo-controlled study of milk oral immunotherapy for cow's milk allergy. J Allergy Clin Immunol 2008;122:1154-60 »52, «Narisety SD, Skripak JM, Steele P ym. Open-label maintenance after milk oral immunotherapy for IgE-mediated cow's milk allergy. J Allergy Clin Immunol 2009;124:610-2 »53, «Pajno GB, Caminiti L, Ruggeri P ym. Oral immunotherapy for cow's milk allergy with a weekly up-dosing regimen: a randomized single-blind controlled study. Ann Allergy Asthma Immunol 2010;105:376-81 »54, «Buchanan AD, Green TD, Jones SM ym. Egg oral immunotherapy in nonanaphylactic children with egg allergy. J Allergy Clin Immunol 2007;119:199-205 »55, «Itoh N, Itagaki Y, Kurihara K. Rush specific oral tolerance induction in school-age children with severe egg allergy: one year follow up. Allergol Int 2010;59:43-51 »56, «Jones SM, Pons L, Roberts JL ym. Clinical efficacy and immune regulation with peanut oral immunotherapy. J Allergy Clin Immunol 2009;124:292-300, 300.e1-97 »57, «Hofmann AM, Scurlock AM, Jones SM ym. Safety of a peanut oral immunotherapy protocol in children with peanut allergy. J Allergy Clin Immunol 2009;124:286-91, 291.e1-6»58, «Clark AT, Islam S, King Y ym. Successful oral tolerance induction in severe peanut allergy. Allergy 2009;64:1218-20 »59, «Blumchen K, Ulbricht H, Staden U ym. Oral peanut immunotherapy in children with peanut anaphylaxis. J Allergy Clin Immunol 2010;126:83-91.e1 »60.
Eniten haittavaikutuksia ilmenee nopean nostovaiheen yhteydessä sekä vaikeasti maitoallergisilla lapsilla, joiden maito-IgE:n taso on suuri «Longo G, Barbi E, Berti I ym. Specific oral tolerance induction in children with very severe cow's milk-induced reactions. J Allergy Clin Immunol 2008;121:343-7 »50, «Skripak JM, Nash SD, Rowley H ym. A randomized, double-blind, placebo-controlled study of milk oral immunotherapy for cow's milk allergy. J Allergy Clin Immunol 2008;122:1154-60 »52.

Siedätyshoitovalmisteet

Pistoshoitoa annetaan pitkävaikutteisilla alumiinihydroksidiin sidotuilla tai vastaavilla vesiliukoisilla allergeenivalmisteilla.
Suomessa myyntiluvan ovat saaneet seuraavat pitkävaikutteiset pistoshoitovalmisteet
- siitepölyt: koivu, timotei, pujo
- eläimet: hevonen, kissa, koira
- huonepölypunkki (Dermatophagoides pteronyssinus)
- hyönteiset: ampiaisen ja mehiläisen myrkky.
Suomessa myyntiluvan on saanut timoteikielenalustabletti heinänsiitepölyallergian siedätyshoitoon.
Valmisteiden laatuvaatimukset on esitetty tietokannassa European Pharmacopoeia «http://www.edqm.eu/»2, «European Pharmacopoeia Commission: Allergen products (Producta allergenica). Monograph. European Pharmacopoeia 1996»63.
- Siedätyshoidossa käytetään vakioituja ja laadultaan kontrolloituja valmisteita, joiden säilyvyys tunnetaan «Müller U, Mosbech H. Position paper: Immunotherapy with Hymenoptera venoms. Allergy 1993;48(Suppl 14):36-46»35, «Alvarez-Cuesta E, Bousquet J, Canonica GW ym. Standards for practical allergen-specific immunotherapy. Allergy 2006;61 Suppl 82:1-20 »64, «Bousquet J, Lockey R, Malling HJ. Allergen immunotherapy: therapeutic vaccines for allergic diseases. A WHO position paper. J Allergy Clin Immunol 1998;102:558-62 »65.
- Valmisteen säilyvyys riippuu allergeenista, valmistemuodosta ja vahvuudesta. Valmistajan ohjeita on noudatettava.
- Pistoshoidon allergeenivalmisteet säilytetään jääkaapissa +4 – +8 °C:n lämpötilassa. Valmisteet eivät saa jäätyä.
- Heinäallergian hoitoon tarkoitettu kielenalussiedätyshoitotabletti ei vaadi erityisiä säilytysolosuhteita.
Virallista myyntilupaa vailla olevia valmisteita voidaan käyttää Fimean myöntämällä erityisluvalla.
Pikasiedätyshoitoon tarkoitetut vesiliukoiset allergeenivalmisteet on lueteltu Pharmaca Fennicassa tai Duodecimin Lääketietokannassa «http://www.terveysportti.fi/»3 lääkevalmistajien ilmoittamina.
- Pikasiedätyshoito toteutetaan vesiliukoisella allergeeniuutteella potilaan ollessa sairaalassa viiden vuorokauden ajan. Näin voidaan nopeuttaa annoksen nostovaihetta. Pikasiedätyshoitoa käytetään harvoin.
Kaikki ovat yhdestä allergeeniraaka-aineesta yleensä uuttamalla valmistettuja useiden allergeenisten ja ei-allergeenisten aineiden seoksia «Mäkinen-Kiljunen S, Hannuksela M. Allergeenivalmisteet, vakiointi ja valvonta. Kirjassa Allergologia. Toim. Haahtela T, Hannuksela M, Terho E. 2. painos. Gummerus 1999, s. 93-106»66, «Virtanen T, Hannuksela M. Allergeenien luonne ja luokitus. Kirjassa Allergologia. Toim. Haahtela T, Hannuksela M, Terho E. 2. painos. Gummerus 1999, s.36-50»67.
Allergeenien suuren lukumäärän lisäksi allergeenivalmisteiden vakiointia vaikeuttaa se, että herkistyminen saman valmisteen eri allergeeneille on yksilöllistä sekä määrältään että laadultaan.
Hoidossa ei käytetä erityyppisten allergeenien seoksia; esimerkiksi koivu- ja timoteivalmistetta ei sekoiteta «Nelson HS, Iklé D, Buchmeier A. Studies of allergen extract stability: the effects of dilution and mixing. J Allergy Clin Immunol 1996;98:382-8 »68.
Ensisijaisesti suositellaan yksittäisten allergeenivalmisteiden käyttöä.
- Yhdistelmävalmisteilla ei saada parempia hoitotuloksia kuin yksittäisiä allergeeneja sisältävillä.
- Heinien siitepölyä sisältävillä sekoitevalmisteilla ei ole osoitettu olevan merkitsevästi parempaa tehoa verrattuna timoteivalmisteeseen «Pistossiedätyshoito siitepölyseoksella ei liene tehokkaampaa kuin hoito yksittäisellä siitepölyvalmisteella.»C, «Nelson HS, Iklé D, Buchmeier A. Studies of allergen extract stability: the effects of dilution and mixing. J Allergy Clin Immunol 1996;98:382-8 »68.
Kaikissa seosallergeenivalmisteissa on allergeenia tuhoavaa entsyymiaktiivisuutta.
Leppä-, pähkinäpensas- ja koivuallergian hoidossa koivuvalmisteella ja lehtipuuseoksella on saatu yhtä hyvät tulokset «Pistossiedätyshoito siitepölyseoksella ei liene tehokkaampaa kuin hoito yksittäisellä siitepölyvalmisteella.»C, «Jacobsen L, Nuchel Petersen B, Wihl JA ym. Immunotherapy with partially purified and standardized tree pollen extracts. IV. Results from long-term (6-year) follow-up. Allergy 1997;52:914-20 »30, «Petersen BN, Janniche H, Munch EP ym. Immunotherapy with partially purified and standardized tree pollen extracts. I. Clinical results from a three-year double-blind study of patients treated with pol»70, «Wihl JA, Ipsen H, Petersen BN ym. Immunotherapy with partially purified and standardized tree pollen extracts. II. Results of skin prick tests and nasal provocation tests from a three-year double-blin»71, «Ipsen H, Schwartz B, Wihl JA ym. Immunotherapy with partially purified and standardized tree pollen extracts. III. Specific IgE response to the major allergens of alder, birch and hazel pollen during »72.
- Yhdessä ruotsalaisessa tutkimuksessa saatiin jonkin verran paremmat tulokset lehtipuiden siitepölyjen seoksella hoidetussa ryhmässä verrattuna ainoastaan koivun siitepölyllä hoidettuihin «Pistossiedätyshoito siitepölyseoksella ei liene tehokkaampaa kuin hoito yksittäisellä siitepölyvalmisteella.»C, «Möller C, Dreborg S. Cross-reactivity between deciduous trees during immunotherapy. I. In vivo results. Clin Allergy 1986;16:135-43 »73.
Suomessa käytössä olevien siedätyshoitovalmisteiden pitoisuus ilmoitetaan SQ-yksikköinä (standardized quality).
Eri valmistajien yksiköt eivät ole vertailukelpoisia keskenään, minkä vuoksi valmistetta ei saa vaihtaa kesken hoitojakson.
Siirryttäessä toisen valmistajan tuotteisiin siedätyshoito aloitetaan alusta.

Siedätyshoidon käytännön toteutus

Siedätyshoito on turvallista silloin, kun sen aihe on oikea ja toteutus asianmukaista:
- Hoidon tunteva lääkäri on aina paikalla, ja hoidon toteuttaa siedätyshoitoon koulutettu hoitaja.
- Henkilökunnan täydennyskoulutuksesta on huolehdittu «Terho E, Haahtela T, Valovirta E, Helin T. Siedätyshoito. Kirjassa Allergologia. Toim. Haahtela T, Hannuksela M, Terho E. 2. painos. Kustannus Oy Duodecim, Helsinki, 1999»74.
- Hoitosuosituksia noudatetaan.
- Haittavaikutuksia seurataan ja ne hoidetaan asianmukaisesti.
- Alle 15-vuotiaalla on saattaja mukana.
Siedätyshoidon antaminen edellyttää ensiapu- ja elvytysvalmiutta; ks. Elvytyksen Käypä hoito -suositus «Elvytys»6, «Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Elvytysneuvoston, Suomen Anestesiologiyhdistyksen ja Suomen Punaisen Ristin asettama työryhmä. Elvytys Käypä hoito -suositus, päivitetty 21.2.2011. Saatavi»75.
Pistoshoidon jatko voidaan annoksen nostovaiheen jälkeen toteuttaa alueellisen sopimuksen mukaan perusterveydenhuollossa.
Hoidon tehoa ja turvallisuutta seurataan vuosittain hoidon aloittaneessa yksikössä «Alvarez-Cuesta E, Bousquet J, Canonica GW ym. Standards for practical allergen-specific immunotherapy. Allergy 2006;61 Suppl 82:1-20 »64.
Siitepölyallergiassa siedätyshoito aloitetaan siitepölykauden jälkeen.
Eläin- ja huonepölypunkkiallergioissa hoito voidaan aloittaa vuodenajasta riippumatta.
Pistossiedätyksessä ylläpitoannos on suurin potilaan sietämä annos, joka ei ylitä suurinta valmistajan suosittamaa annosta.
- Suomessa käytössä olevien valmisteiden suurin annos on 100 000 SQ.
Kielenalushoidossa yhden timoteitabletin vahvuus on 75 000 SQ.
Pistostekniikka; ks. sähköinen tausta-aineisto «Pistosvälineet ja -tekniikka»5.
Jokaisessa hoitopaikassa tilastoidaan
- siedätyshoidossa olevien potilaiden määrä
- käytetyt allergeenivalmisteet ja
- haittavaikutukset käyttäen EAACI:n (European Academy of Allergy and Clinical Immunology) koodeja; ks. sähköinen tausta-aineisto «Siedätyshoidon haittavaikutusten luokittelu»6.

Siedätyshoitopotilaan ohjaus

Hoitaja ja lääkäri varmistavat ennen siedätyshoidon aloitusta, että potilaalla on tarpeelliset tiedot hoidon toteutuksesta, hoidonaikaisista rajoituksista, mahdollisista haittavaikutuksista ja niiden hoidosta sekä hoidon aiheuttamista kustannuksista.
Ohjauksen tarkoituksena on motivoida potilas sitoutumaan hoitoon, ottamaan vastuuta omasta hoidostaan ja ymmärtämään turvallisuustekijöiden merkitys.
Asioita, joista on syytä keskustella potilasta ja perhettä ohjattaessa:
- hoidon käytännön toteutus, vaikutus, teho, kesto ja ennuste
- hoidon aiheuttamat mahdolliset haittavaikutukset
- potilaan astma- ja allergialääkkeiden käyttö (nämä ovat myös potilaan ensiapulääkkeitä)
- hoidon aiheuttamat rajoitukset pistospäivinä ja hoidon aikana; ks. sähköinen tausta-aineisto «Potilasohje pistossiedätyshoidosta»7
- tablettihoidossa huomioitavat rajoitukset; ks. sähköinen tausta-aineisto «Potilasohje kielenalussiedätyshoidosta»8
- hoidon kustannukset.
Ohjausta tulee jatkaa koko hoidon ajan «Valovirta E, Heinonen A. Allergian siedätyshoito. Käsikirja. Espoo, Alk-Abello 1998»76, «Kokkala A, Mantere S. Siedätyshoitoa saavan nuoren potilaan ohjaus. Turun terveydenhuolto-oppilaitos. Turku 1998»77.
Jokaiselle potilaalle annetaan siedätyshoitokortti, jossa on mainittu hoitavan lääkärin ja hoitajan yhteystiedot ja puhelinnumero.
Adrenaliinikynä- ja kortisonitablettiresepti kirjoitetaan niille potilaille, joille siedätyshoidosta on tullut vaikea allerginen reaktio.
Siedätyshoidon hyödyt ja haitat; ks. sähköinen tausta-aineisto «Siedätyshoidon hyödyt ja haitat»9.

Hoitokäynti pistoshoidossa

Jokaisella käynnillä ennen pistosta on tarkistettava seuraavat asiat:
- Potilaan
  - vointi (yleiskunto, allergia-, astma- ja hengitystieinfektio-oireet)
  - mahdolliset rokotukset (± 1–2 viikkoa)
  - astmaatikoilta PEF-arvo
  - aikaväli edellisestä pistoksesta (nosto/ylläpito)
  - mahdolliset edellisen pistoksen aiheuttamat haittavaikutukset ja niiden vaikutus annokseen.
- Alle 15-vuotiaalla tulee olla saattaja mukana.
- Hoitopaikan ensiapulääkkeet
- Allergeeniuute:
  - oikea uute
  - oikea vahvuus
  - oikea annos
  - uutepullon avauspäivämäärä ja säilytys.
- Juuri ennen jokaista pistosta tarkistetaan potilaan henkilöllisyys, oikea uute ja vahvuus, ja nämä tiedot lausutaan ääneen potilaan ollessa läsnä.
Pistoksen jälkeen potilasta tarkkaillaan hoitopaikassa aina vähintään 30 minuutin ajan «Siedätyshoitopistoksen jälkeen seuranta-aika hoitopaikassa on oltava vähintään 30 minuuttia.»C, ja hoitaja tai lääkäri varmistaa aika ajoin potilaan voinnin.
- Seuranta-aikaa pidennetään tarvittaessa reaktioiden esiintymisen mukaan.
Jos potilasta hoidetaan usealla allergeenilla, pistoksia annetaan suosituksen mukaan 30 minuutin välein eri paikkoihin; ks. sähköinen tausta-aineisto «Pistosvälineet ja -tekniikka»5.
Ks. sähköiset tausta-aineistot «Pistosvälineet ja -tekniikka»5, «Pistoksen jälkeen tarkistettava seuraavat asiat»10 ja «Pistospäivänä tulee välttää seuraavia tilanteita»11.

Pistoshoidon annosohjelmat

Siedätyshoito toteutetaan valmistajan annossuosituksen mukaisesti.
Annosohjeet löytyvät Pharmaca Fennicasta tai Duodecimin Lääketietokannasta «http://www.terveysportti.fi/»3 lääkevalmistajien ilmoittamina.
Hoidossa edetään yksilöllisesti allergiaoireiden, aikaisempien reaktioiden ja pistosvälin mukaan.
Hoitoannokset, päivämäärä, valmistuserä ja pullon numero sekä paikallis- ja yleisreaktiot kirjataan koodeina «Alvarez-Cuesta E, Bousquet J, Canonica GW ym. Standards for practical allergen-specific immunotherapy. Allergy 2006;61 Suppl 82:1-20 »64 hoitopaikassa säilytettävään hoitolomakkeeseen; ks. sähköinen tausta-aineisto «Siedätyshoidon haittavaikutusten luokittelu»6.
Potilaan siedätyshoitokorttiin kirjataan päivämäärä, kellonaika, annettu annos SQ-yksikköinä sekä pistoksesta aiheutuneet haittavaikutukset ja reaktiot.
Astmapotilaan PEF-arvo kirjataan potilaan siedätyshoitokaavakkeeseen ennen pistosta ja sen jälkeen.

Hoitokäynti tablettisiedätyshoidossa

Ensimmäinen tabletti otetaan sairaanhoitajan vastaanotolla lääkärin ollessa paikalla.
Seuranta-aika on vähintään 30 minuuttia tabletin ottamisen jälkeen.
Tabletti asetetaan kuivin, puhtain sormin kielen alle välittömästi pakkauksesta esille ottamisen jälkeen, ja sen annetaan liueta suuhun.
Nielemistä vältetään 1 minuutin ajan tabletin ottamisen jälkeen ja ruokailua sekä juomista 5 minuutin ajan.
Suun alueen kirurgisten tai hammastoimenpiteiden jälkeen tai lapsella maitohampaan irtoamisen jälkeen pidetään seitsemän vuorokauden tauko.
Jos astmapotilaalla on hengitystieinfektio, pidetään hoidossa seitsemän vuorokauden tauko.
Jos hoitotauko on 30 vuorokautta tai pidempi, potilasta kehotetaan ottamaan yhteys hoidon aloittaneeseen yksikköön hoidon aloittamiseksi uudelleen.

Lääkärin ja sairaanhoitajan tehtävien käytännön työnjako

Ennen siedätyshoidon aloitusta lääkäri
- tarkistaa, että aiheet täyttyvät eikä vasta-aiheita ole
- selittää potilaalle siedätyshoidon vaikutusmekanismit ja mahdolliset haittavaikutukset
- kertoo potilaalle, mikä on hoidon odotettavissa oleva teho ja mitkä ovat hoidon aiheuttamat kustannukset
- tekee yhdessä potilaan kanssa päätöksen siitä, aloitetaanko pistos- vai kielenalussiedätyshoito
- päättää, millä annosteluohjelmalla ja -tavalla pistossiedätyshoito aloitetaan
- määrittelee astmapotilaalle PEF-alarajan
- kirjoittaa potilaalle tarvittavat reseptit mahdollisten haittavaikutusten hoitoa varten
- täyttää siedätyshoidon hoitosuunnitelman sairauskertomukseen ja siedätyshoidon annostelukaavakkeeseen ja
- suunnittelee seurantakäynnit.
Sairaanhoitajan tehtävät:
- antaa potilasohjaus; ks. sähköiset tausta-aineistot «Potilasohje pistossiedätyshoidosta»7 ja «Potilasohje kielenalussiedätyshoidosta»8
- toteuttaa käytännössä pistossiedätyshoidon lääkärin ollessa aina paikalla
- antaa kielenalussiedätyshoidossa ensimmäisen tabletin
- sopii pistossiedätyshoidon pistosajat
- sopii vuosittaisen seuranta-ajan lääkärille.

Haittavaikutukset

Siedätyshoitoon liittyviä haittavaikutuksia ei voida ennakoida «Siedätyshoitoon liittyviä haittavaikutuksia ei voida ennakoida.»C.
Eurooppalainen yhdistys EAACI (European Academy of Allergy and Clinical Immunology) antoi vuonna 2006 ohjeet siedätyshoidosta sekä hoidon haittavaikutusten luokittelusta ja hoidosta «Alvarez-Cuesta E, Bousquet J, Canonica GW ym. Standards for practical allergen-specific immunotherapy. Allergy 2006;61 Suppl 82:1-20 »64.
Useimmilla potilailla ei ilmene haittavaikutuksia pistoshoidon ylläpitovaiheen aikana. Heinäsiedätyshoidon aikana 3.3 %:lla potilaista oli yleisreaktio verrattuna 0.7 %:lla koivusiedätyshoitoa saaneisiin «Useimmilla siedätyshoitopotilailla ei ole haittavaikutuksia pistossiedätyshoidon nostovaiheen aikana, mutta eri allergeenien välillä on jonkin verran eroja»B.
Reaktiot ovat joko paikallisia «Siedätyshoidon haittavaikutusten luokittelu»6 tai yleisreaktioita.
Hoitolomakkeeseen merkitään yleisreaktiot numeroin 1–4 ja kirjainkoodeilla; ks. sähköinen tausta-aineisto «Siedätyshoidon haittavaikutusten luokittelu»6.
Vakavimmat yleisreaktiot esiintyvät 30 minuutin kuluessa «Siedätyshoitopistoksen jälkeen seuranta-aika hoitopaikassa on oltava vähintään 30 minuuttia.»C, «Hejjaoui A, Dhivert H, Michel FB ym. Immunotherapy with a standardized Dermatophagoides pteronyssinus extract. IV. Systemic reactions according to the immunotherapy schedule. J Allergy Clin Immunol 19»78.
Yleisreaktio voi ilmaantua siedätyshoidon missä vaiheessa tahansa, mutta suurin osa niistä esiintyy aloitusvaiheessa.
- Tähän kuuluvat kaikki yleisreaktiot niin lievät kuin vaikeat aina anafylaksiaan asti, joista on EAACI:n luokitus; ks. sähköinen tausta-aineisto «Siedätyshoidon haittavaikutusten luokittelu»6.
- Anafylaktisen reaktion riski on vähäinen. Suomessa tiedot anafylaktisista reaktioista kootaan HUS:n ylläpitämään rekisteriin «http://www.hus.fi/anafylaksiarekisteri»4.
  - Vuonna 2010 siihen ilmoitettiin seitsemän allergeenivalmisteeseen ja yksi maitosiedätykseen liittyvää ilmoitusta, joista neljä lapsilla.
  - Vuonna 2010 anafylaksiarekisteriin on ilmoitettu yksi anafylaktinen sokki aikuisen mehiläissiedätyshoidosta ja yksi lapsen maitosiedätyksestä.
Ulkomaalaisten tutkimusten mukaan 0.8–46.7 %:lla potilaista on ilmennyt eriasteisia yleisreaktioita «Stewart GE 2nd, Lockey RF. Systemic reactions from allergen immunotherapy. J Allergy Clin Immunol 1992;90:567-78 »79.
Paikallis- ja yleisreaktioiden hoitamisesta on olemassa eurooppalainen ohje «Brozek JL, Bousquet J, Baena-Cagnani CE ym. Allergic Rhinitis and its Impact on Asthma (ARIA) guidelines: 2010 revision. J Allergy Clin Immunol 2010;126:466-76 »24.
Muunnetussa seitsemän viikon pituisessa aloitusvaiheessa ei ole todettu enempää haittavaikutuksia kuin 15 viikon aloitusvaiheessa «Siedätyshoidon 7 viikon kestoinen aloitusvaihe lienee turvallinen.»D.
Heinäuutteen on todettu aiheuttavan enemmän haittavaikutuksia kuin koivu-uutteen «Heinävalmiste aiheuttanee enemmän haittavaikutuksia kuin koivuvalmiste.»C, «Winther L, Malling HJ, Mosbech H. Allergen-specific immunotherapy in birch- and grass-pollen-allergic rhinitis. II. Side-effects. Allergy 2000;55:827-35 »80.
Pistiäisallergian siedätyshoidossa
- yleisreaktioita esiintyy enemmän mehiläismyrkkysiedätyksessä, kun annosta suurennetaan. Yli 80 % reaktioista ilmenee ensimmäisen puolen tunnin kuluessa «Yleisreaktioita esiintyy enemmän mehiläismyrkkysiedätyksessä kuin ampiaismyrkkysiedätyksessä. Yli 80 % reaktioista ilmenee ensimmäisen puolen tunnin kuluessa.»C
- setiritsiini ja terfenadiini lieventävät haittavaikutuksia ainakin alkuvaiheessa «Setiritsiini ja terfenadiini lieventävät pistiäismyrkkysiedätyshoidon haittavaikutuksia ainakin hoidon alkuvaiheen aikana.»B.
Paikalliset kutisevat ihonalaiset granulomatoottiset kyhmyt saattavat liittyä alumiinia sisältäviin allergeeniuutteisiin «Paikalliset, kutisevat ihonalaiset granulomatoottiset kyhmyt saattavat liittyä alumiinia sisältäviin allergeeniuutteisiin.»C.
Yksittäisillä potilailla on kuvattu esiintyneen siedätyshoidon aikana ei-IgE-välitteisiä oireita, kuten polyarteritis nodosaa, seerumitautia ja kosketusihottumaa «Kemp SF. Adverse effects of allergen immunotherapy. Assessment and treatment. Immunol Allergy Clin North Am 2000;20:571-91»81. Ei ole osoitettu, että nämä johtuisivat siedätyshoidosta.
Kielenalushoidossa timoteitabletilla ei ole kuvattu vakavia haittatapahtumia, mutta sen sijaan noin puolella hoidetuista esiintyy paikallisia oireita suun limakalvoilla.

Hoidon porrastus

Perusterveydenhuolto
- Tehtävät:
  - nimetä siedätyshoidon vastuulääkäri ja hoidon toteutuksesta huolehtivat hoitajat
  - löytää hoidosta hyötyvät potilaat
  - kertoa potilaalle siedätyshoidon mahdollisuudesta
  - ohjata potilaat hoidon aloittavaan yksikköön
  - toteuttaa pistossiedätyshoito ylläpitovaiheessa.
- Vastuulääkärin tehtävät:
  - suunnitella pistossiedätyshoidon toteutus omassa organisaatiossaan
  - huolehtia tarvittavan kirjallisen aineiston ja välineistön hankkimisesta ja ylläpitämisestä
  - toimia yhdyshenkilönä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä
  - järjestää hoitoon osallistuvan henkilöstön riittävän tietotaidon ylläpitäminen yhdessä erikoissairaanhoidon kanssa.
- Siedätyshoitoon koulutuksen saaneen sairaan- tai terveydenhoitajan tehtävä:
  - huolehtia pistossiedätyshoidon toteutuksesta perusterveydenhuollossa asiaan perehtyneen lääkärin valvonnassa.
Erikoissairaanhoito
- Tehtävät:
  - allergisen sairauden diagnoosin varmistaminen
  - pistossiedätyshoidon toteutus ylläpitovaiheeseen asti (paikallisen sopimuksen mukaan)
  - kielenalushoidossa ensimmäisen tabletin antaminen
  - hoidon tehon seuranta
  - siedätyshoitokoulutuksesta huolehtiminen alueellisesti.
Julkisessa terveydenhuollossa toteutettavan pistossiedätyshoidon allergeenivalmisteet hankkii ja maksaa kyseinen terveydenhuollon yksikkö.
- Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 3.8.1992 / 734 5 §
- Sosiaali- ja terveysministeriön ohjekirje 8/2002
Suomessa ei ole tehty kustannusvaikuttavuusanalyysiä siedätyshoidosta.
- Ks. sähköinen tausta-aineisto «Siedätyshoidon kustannukset»12.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Allergologi- ja Immunologiyhdistyksen asettama työryhmä

~~Siedätyshoito-suosituksen historiatiedot ks. «Siedätyshoito, Käypä hoito -suosituksen historiatiedot»13~~

Puheenjohtaja:

Erkka Valovirta, LKT, dosentti, lastentautien ja lasten allergisten sairauksien erikoislääkäri; Terveystalo Turku ja Keuhkosairausoppi ja kliininen allergologia, Turun yliopisto

Jäsenet:

Krista Korhonen, LL, yleislääketieteen ja terveydenhuollon erikoislääkäri; Härkätien terveyskeskus, Lieto

Mikael Kuitunen, LT, dosentti, lastentautien ja lastenallergologian erikoislääkäri; HYKS:n iho- ja allergiasairaala

Katriina Kukkonen-Harjula, LKT, dosentti, terveydenhuollon erikoislääkäri; Itä-Suomen yliopiston lääketieteen laitos (Käypä hoito -toimittaja)

Kaija Lammintausta, LKT, dosentti, iho- ja sukupuolitautien ja allergologian erikoislääkäri; TYKS:n ihotautiklinikka

Paula Pallasaho, LT, keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri; Työterveyslaitos, Helsinki

Pia Ralli, erikoissairaanhoitaja, osastonhoitaja; HYKS:n iho- ja allergiasairaala

Johannes Savolainen, LT, professori, lastentautien ja lasten allergisten sairauksien erikoislääkäri; Keuhkosairausoppi ja kliininen allergologia, Turun yliopisto

Elina Toskala, LT, professori, korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri, allergologi; Työterveyslaitos, Helsinki ja Center for Applied Genomics, Children's Hospital of Philadelphia, Philadelphia, Pennsylvania, Yhdysvallat

Tuomas Virtanen, LKT, dosentti, kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri; Itä-Suomen yliopiston lääketieteen laitos

Asiantuntija:

Soili Mäkinen-Kiljunen, FT, dosentti, sairaalakemisti; HYKS:n iho- ja allergiasairaala

Sidonnaisuudet
Krista Korhonen: Ei sidonnaisuuksia.
Mikael Kuitunen: Ei sidonnaisuuksia.
Katriina Kukkonen-Harjula: Ei sidonnaisuuksia.
Kaija Lammintausta: Osallistunut lääkealan yrityksen ulkomailla järjestämään koulutustilaisuuteen lääkealan yrityksen kustantamana (Sanquin Oy). Kutsuttuna luennoitsijana lääkealan yrityksen tilaisuudessa (Shire).
Paula Pallasaho: Ei sidonnaisuuksia.
Pia Ralli: Ei sidonnaisuuksia.
Johannes Savolainen: Konsultointi- ja asiantuntijapalkkiot (ALK-Abello), koulutus/kongressikuluja lääkealan yrityksen tuella (ALK-Abello).
Elina Toskala: Ei sidonnaisuuksia.
Erkka Valovirta: Toimii lääkealan yrityksen asiantuntijalääkärinä Suomessa (ALK-Abello). Toimii lääkealan yrityksen kansainvälisessä asiantuntijaneuvostossa (ALK-Abello).
Tuomas Virtanen: Ei sidonnaisuuksia.

Vastuun rajaus

Käypä hoito -suositukset ovat parhaiden asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta ja hoidosta hoitopäätöksiä tehtäessä.

Kirjallisuutta

Haahtela T, Terho E, Hannuksela M, Klaukka T. Allergian esiintyvyys ja kansantaloudellinen merkitys. Kirjassa Allergologia. Toim. Haahtela T, Hannuksela M, Terho E. Kustannus Oy Duodecim. 2. painos 1999 s. 23-35
Kilpeläinen M, Terho EO, Helenius H ym. Farm environment in childhood prevents the development of allergies. Clin Exp Allergy 2000;30:201-8 «PMID: 10651772»PubMed
Pallasaho P, Rönmark E, Haahtela T ym. Degree and clinical relevance of sensitization to common allergens among adults: a population study in Helsinki, Finland. Clin Exp Allergy 2006;36:503-9 «PMID: 16630156»PubMed
Nathan RA, Meltzer EO, Selner JC, Storms W. Prevalence of allergic rhinitis in the United States. J Allergy Clin Immunol 1997;99:808-14
Pallasaho P, Juusela M, Lindqvist A, Sovijärvi A, Lundbäck B, Rönmark E. Allergic rhinitis doubles the risk for incident asthma – results from a population study in Helsinki, Finland. Respir Med 2011 (painossa).
Simola M. Allergic and non-allergic rhinitis: a long-term clinical follow-up study. Helsinki University; 2001
Simola M, Böss I, Holopainen E ym. Long-term clinical course of hypersensitive rhinitis. Rhinology 1991;29:301-6 «PMID: 1780632»PubMed
Lehtonen K, Haahtela T. Aikuisten yliherkkyysnuhan ennuste. Duodecim 1988;104:932-6 «PMID: 3168806»PubMed
Linna O, Kokkonen J, Lukin M. A 10-year prognosis for childhood allergic rhinitis. Acta Paediatr 1992;81:100-2 «PMID: 1515750»PubMed
Freeman GL, Johnson S. Allergic diseases in adolescents. Am J Dis Child 1964;107:560-6
Broder I, Higgins MW, Mathews KP ym. Epidemiology of asthma and allergic rhinitis in a total community, Tecumseh, Michigan. IV. Natural history. J Allergy Clin Immunol 1974;54:100-10 «PMID: 4851886»PubMed
Smith JM. A five-year prospective survey of rural children with asthma and hay fever. J Allergy 1971;47:23-30 «PMID: 5275474»PubMed
Shaaban R, Zureik M, Soussan D ym. Rhinitis and onset of asthma: a longitudinal population-based study. Lancet 2008;372:1049-57 «PMID: 18805333»PubMed
Pallasaho P, Lundbäck B, Läspä SL ym. Increasing prevalence of asthma but not of chronic bronchitis in Finland? Report from the FinEsS-Helsinki Study. Respir Med 1999;93:798-809
Laatikainen T, von Hertzen L, Koskinen JP ym. Allergy gap between Finnish and Russian Karelia on increase. Allergy 2011;66:886-92 «PMID: 21255037»PubMed
Pearce N, Aït-Khaled N, Beasley R ym. Worldwide trends in the prevalence of asthma symptoms: phase III of the International Study of Asthma and Allergies in Childhood (ISAAC). Thorax 2007;62:758-66 «PMID: 17504817»PubMed
Biló BM, Rueff F, Mosbech H ym. Diagnosis of Hymenoptera venom allergy. Allergy 2005;60:1339-49 «PMID: 16197464»PubMed
Saarinen KM, Pelkonen AS, Mäkelä MJ ym. Clinical course and prognosis of cow's milk allergy are dependent on milk-specific IgE status. J Allergy Clin Immunol 2005;116:869-75 «PMID: 16210063»PubMed
Høst A, Halken S, Jacobsen HP ym. Clinical course of cow's milk protein allergy/intolerance and atopic diseases in childhood. Pediatr Allergy Immunol 2002;13 Suppl 15:23-8 «PMID: 12688620»PubMed
Valenta R, Westritschnig K, Svensson M ym. Different IgE reactivity profiles in birch pollen-sensitive patients from six European population revealed by recombinant allergens: an imprint of local sensitization. Int Arch Allergy Immunol 2002;128:325-35
Mittermann I, Zidarn M, Silar M ym. Recombinant allergen-based IgE testing to distinguish bee and wasp allergy. J Allergy Clin Immunol 2010;125:1300-1307.e3 «PMID: 20466415»PubMed
Sturm GJ, Hemmer W, Hawranek T, Lang R, Ollert M, Spillner E, Blank S, Bokanovic D, Aberer W. Detection of IgE to recombinant Api m 1 and rVes v 5 is valuable but not sufficient to distinguish bee from wasp venom allergy. J Allergy Clin Immunol. 2011 Mar 23.
Bousquet J, Lockey R, Malling HJ eds. World Allergy Organization Position Paper. Allergen immunotherapy: therapeutical vaccines for allergic diseases. Allergy 1998;53:1-42
Brozek JL, Bousquet J, Baena-Cagnani CE ym. Allergic Rhinitis and its Impact on Asthma (ARIA) guidelines: 2010 revision. J Allergy Clin Immunol 2010;126:466-76 «PMID: 20816182»PubMed
Rolland J, O'Hehir R. Immunotherapy of allergy: anergy, deletion, and immune deviation. Curr Opin Immunol 1998;10:640-5 «PMID: 9914222»PubMed
Durham SR, Walker SM, Varga EM ym. Long-term clinical efficacy of grass-pollen immunotherapy. N Engl J Med 1999;341:468-75 «PMID: 10441602»PubMed
Grammer LC, Shaughnessy MA, Suszko IM ym. Persistence of efficacy after a brief course of polymerized ragweed allergen: a controlled study. J Allergy Clin Immunol 1984;73:484-9 «PMID: 6707391»PubMed
Mosbech H, Osterballe O. Does the effect of immunotherapy last after termination of treatment? Follow-up study in patients with grass pollen rhinitis. Allergy 1988;43:523-9 «PMID: 3148282»PubMed
Ebner C, Kraft D, Ebner H. Booster immunotherapy (BIT). Allergy 1994;49:38-42 «PMID: 8198238»PubMed
Jacobsen L, Nuchel Petersen B, Wihl JA ym. Immunotherapy with partially purified and standardized tree pollen extracts. IV. Results from long-term (6-year) follow-up. Allergy 1997;52:914-20 «PMID: 9298176»PubMed
Des Roches A, Paradis L, Knani J ym. Immunotherapy with a standardized Dermatophagoides pteronyssinus extract. V. Duration of the efficacy of immunotherapy after its cessation. Allergy 1996;51:430-3 «PMID: 8837669»PubMed
Malling HJ. Immunotherapy as an effective tool in allergy treatment. Allergy 1998;53:461-72 «PMID: 9636804»PubMed
Klimek L, Malling HJ. [Specific immunotherapy (hyposensitization) in allergic rhinoconjunctivitis. Meta-analysis of effectiveness and side effects]. HNO 1999;47:602-10 «PMID: 10463112»PubMed
Rak S, Heinrich C, Jacobsen L ym. A double-blinded, comparative study of the effects of short preseason specific immunotherapy and topical steroids in patients with allergic rhinoconjunctivitis and asthma. J Allergy Clin Immunol 2001;108:921-8 «PMID: 11742269»PubMed
Müller U, Mosbech H. Position paper: Immunotherapy with Hymenoptera venoms. Allergy 1993;48(Suppl 14):36-46
Müller U, Fricker M, Wymann D ym. Increased specificity of diagnostic tests with recombinant major bee venom allergen phospholipase A2. Clin Exp Allergy 1997;27:915-20 «PMID: 9291289»PubMed
Annila I. Bee venom allergy in beekeepers. Väitöskirja. Tampereen yliopisto. Acta Universitatis Tamperensis, Vammalan Kirjapaino Oy, Vammala 1999
Moffitt JE, Golden DB, Reisman RE ym. Stinging insect hypersensitivity: a practice parameter update. J Allergy Clin Immunol 2004;114:869-86 «PMID: 15480329»PubMed
Golden DB. Insect sting allergy and venom immunotherapy. Ann Allergy Asthma Immunol 2006;96:S16-21 «PMID: 16496507»PubMed
Bonifazi F, Jutel M, Biló BM ym. Prevention and treatment of hymenoptera venom allergy: guidelines for clinical practice. Allergy 2005;60:1459-70 «PMID: 16266376»PubMed
Wood RA. The natural history of food allergy. Pediatrics 2003;111:1631-7 «PMID: 12777603»PubMed
Ruoka-allergia (lapset) (online). Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Käypä hoito -suositus, päivitetty 26.8.2009. Saatavissa internetissä www.kaypahoito.fi
Sopo SM, Onesimo R, Giorgio V ym. Specific oral tolerance induction (SOTI) in pediatric age: clinical research or just routine practice? Pediatr Allergy Immunol 2010;21:e446-9 «PMID: 19573142»PubMed
Nowak-Wegrzyn A, Fiocchi A. Is oral immunotherapy the cure for food allergies? Curr Opin Allergy Clin Immunol 2010;10:214-9 «PMID: 20431369»PubMed
Staden U, Rolinck-Werninghaus C, Brewe F ym. Specific oral tolerance induction in food allergy in children: efficacy and clinical patterns of reaction. Allergy 2007;62:1261-9 «PMID: 17919140»PubMed
Meglio P, Giampietro PG, Gianni S ym. Oral desensitization in children with immunoglobulin E-mediated cow's milk allergy--follow-up at 4 yr and 8 months. Pediatr Allergy Immunol 2008;19:412-9 «PMID: 18221476»PubMed
Fisher HR, du Toit G, Lack G. Specific oral tolerance induction in food allergic children: is oral desensitisation more effective than allergen avoidance?: a meta-analysis of published RCTs. Arch Dis Child 2011;96:259-64 «PMID: 20522461»PubMed
Patriarca G, Nucera E, Roncallo C ym. Oral desensitizing treatment in food allergy: clinical and immunological results. Aliment Pharmacol Ther 2003;17:459-65 «PMID: 12562461»PubMed
Meglio P, Bartone E, Plantamura M ym. A protocol for oral desensitization in children with IgE-mediated cow's milk allergy. Allergy 2004;59:980-7 «PMID: 15291907»PubMed
Longo G, Barbi E, Berti I ym. Specific oral tolerance induction in children with very severe cow's milk-induced reactions. J Allergy Clin Immunol 2008;121:343-7 «PMID: 18158176»PubMed
Staden U, Blumchen K, Blankenstein N ym. Rush oral immunotherapy in children with persistent cow's milk allergy. J Allergy Clin Immunol 2008;122:418-9 «PMID: 18602681»PubMed
Skripak JM, Nash SD, Rowley H ym. A randomized, double-blind, placebo-controlled study of milk oral immunotherapy for cow's milk allergy. J Allergy Clin Immunol 2008;122:1154-60 «PMID: 18951617»PubMed
Narisety SD, Skripak JM, Steele P ym. Open-label maintenance after milk oral immunotherapy for IgE-mediated cow's milk allergy. J Allergy Clin Immunol 2009;124:610-2 «PMID: 19665770»PubMed
Pajno GB, Caminiti L, Ruggeri P ym. Oral immunotherapy for cow's milk allergy with a weekly up-dosing regimen: a randomized single-blind controlled study. Ann Allergy Asthma Immunol 2010;105:376-81 «PMID: 21055664»PubMed
Buchanan AD, Green TD, Jones SM ym. Egg oral immunotherapy in nonanaphylactic children with egg allergy. J Allergy Clin Immunol 2007;119:199-205 «PMID: 17208602»PubMed
Itoh N, Itagaki Y, Kurihara K. Rush specific oral tolerance induction in school-age children with severe egg allergy: one year follow up. Allergol Int 2010;59:43-51 «PMID: 19946197»PubMed
Jones SM, Pons L, Roberts JL ym. Clinical efficacy and immune regulation with peanut oral immunotherapy. J Allergy Clin Immunol 2009;124:292-300, 300.e1-97 «PMID: 19577283»PubMed
Hofmann AM, Scurlock AM, Jones SM ym. Safety of a peanut oral immunotherapy protocol in children with peanut allergy. J Allergy Clin Immunol 2009;124:286-91, 291.e1-6
Clark AT, Islam S, King Y ym. Successful oral tolerance induction in severe peanut allergy. Allergy 2009;64:1218-20 «PMID: 19226304»PubMed
Blumchen K, Ulbricht H, Staden U ym. Oral peanut immunotherapy in children with peanut anaphylaxis. J Allergy Clin Immunol 2010;126:83-91.e1 «PMID: 20542324»PubMed
Enrique E, Pineda F, Malek T ym. Sublingual immunotherapy for hazelnut food allergy: a randomized, double-blind, placebo-controlled study with a standardized hazelnut extract. J Allergy Clin Immunol 2005;116:1073-9 «PMID: 16275379»PubMed
Nucera E, Pollastrini E, De Pasquale T ym. New protocol for desensitization to wheat allergy in a single case. Dig Dis Sci 2005;50:1708-9 «PMID: 16133975»PubMed
European Pharmacopoeia Commission: Allergen products (Producta allergenica). Monograph. European Pharmacopoeia 1996
Alvarez-Cuesta E, Bousquet J, Canonica GW ym. Standards for practical allergen-specific immunotherapy. Allergy 2006;61 Suppl 82:1-20 «PMID: 16930249»PubMed
Bousquet J, Lockey R, Malling HJ. Allergen immunotherapy: therapeutic vaccines for allergic diseases. A WHO position paper. J Allergy Clin Immunol 1998;102:558-62 «PMID: 9802362»PubMed
Mäkinen-Kiljunen S, Hannuksela M. Allergeenivalmisteet, vakiointi ja valvonta. Kirjassa Allergologia. Toim. Haahtela T, Hannuksela M, Terho E. 2. painos. Gummerus 1999, s. 93-106
Virtanen T, Hannuksela M. Allergeenien luonne ja luokitus. Kirjassa Allergologia. Toim. Haahtela T, Hannuksela M, Terho E. 2. painos. Gummerus 1999, s.36-50
Nelson HS, Iklé D, Buchmeier A. Studies of allergen extract stability: the effects of dilution and mixing. J Allergy Clin Immunol 1996;98:382-8 «PMID: 8757215»PubMed
Frostad AB, Grimmer O, Sandvik L ym. Clinical effects of hyposensitization using a purified allergen preparation from Timothy pollen as compared to crude aqueous extracts from Timothy pollen and a four-grass pollen mixture respectively. Clin Allergy 1983;13:337-57 «PMID: 6136346»PubMed
Petersen BN, Janniche H, Munch EP ym. Immunotherapy with partially purified and standardized tree pollen extracts. I. Clinical results from a three-year double-blind study of patients treated with pollen extracts either of birch or combinations of alder, birch and hazel. Allergy 1988;43:353-62 «PMID: 3046405»PubMed
Wihl JA, Ipsen H, Petersen BN ym. Immunotherapy with partially purified and standardized tree pollen extracts. II. Results of skin prick tests and nasal provocation tests from a three-year double-blind study of patients treated with pollen extracts either of birch or combinations of alder, birch and hazel. Allergy 1988;43:363-9 «PMID: 3046406»PubMed
Ipsen H, Schwartz B, Wihl JA ym. Immunotherapy with partially purified and standardized tree pollen extracts. III. Specific IgE response to the major allergens of alder, birch and hazel pollen during immunotherapy. Allergy 1988;43:370-7 «PMID: 3046407»PubMed
Möller C, Dreborg S. Cross-reactivity between deciduous trees during immunotherapy. I. In vivo results. Clin Allergy 1986;16:135-43 «PMID: 3708791»PubMed
Terho E, Haahtela T, Valovirta E, Helin T. Siedätyshoito. Kirjassa Allergologia. Toim. Haahtela T, Hannuksela M, Terho E. 2. painos. Kustannus Oy Duodecim, Helsinki, 1999
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Elvytysneuvoston, Suomen Anestesiologiyhdistyksen ja Suomen Punaisen Ristin asettama työryhmä. Elvytys Käypä hoito -suositus, päivitetty 21.2.2011. Saatavissa internetissä www.kaypahoito.fi
Valovirta E, Heinonen A. Allergian siedätyshoito. Käsikirja. Espoo, Alk-Abello 1998
Kokkala A, Mantere S. Siedätyshoitoa saavan nuoren potilaan ohjaus. Turun terveydenhuolto-oppilaitos. Turku 1998
Hejjaoui A, Dhivert H, Michel FB ym. Immunotherapy with a standardized Dermatophagoides pteronyssinus extract. IV. Systemic reactions according to the immunotherapy schedule. J Allergy Clin Immunol 1990;85:473-9 «PMID: 2406324»PubMed
Stewart GE 2nd, Lockey RF. Systemic reactions from allergen immunotherapy. J Allergy Clin Immunol 1992;90:567-78 «PMID: 1401640»PubMed
Winther L, Malling HJ, Mosbech H. Allergen-specific immunotherapy in birch- and grass-pollen-allergic rhinitis. II. Side-effects. Allergy 2000;55:827-35 «PMID: 11003446»PubMed
Kemp SF. Adverse effects of allergen immunotherapy. Assessment and treatment. Immunol Allergy Clin North Am 2000;20:571-91
Abramson MJ, Puy RM, Weiner JM. Injection allergen immunotherapy for asthma. Cochrane Database Syst Rev 2010;8:CD001186 «PMID: 20687065»PubMed
Alvarez MJ, Echechipía S, García B ym. Liposome-entrapped D. pteronyssinus vaccination in mild asthma patients: effect of 1-year double-blind, placebo-controlled trial on inflammation, bronchial hyperresponsiveness and immediate and late bronchial responses to the allergen. Clin Exp Allergy 2002;32:1574-82 «PMID: 12569977»PubMed
Alvarez-Cuesta E, Cuesta-Herranz J, Puyana-Ruiz J ym. Monoclonal antibody-standardized cat extract immunotherapy: risk-benefit effects from a double-blind placebo study. J Allergy Clin Immunol 1994;93:556-66 «PMID: 8151058»PubMed
Arvidsson MB, Löwhagen O, Rak S. Effect of 2-year placebo-controlled immunotherapy on airway symptoms and medication in patients with birch pollen allergy. J Allergy Clin Immunol 2002;109:777-83 «PMID: 11994699»PubMed
Balda BR, Wolf H, Baumgarten C ym. Tree-pollen allergy is efficiently treated by short-term immunotherapy (STI) with seven preseasonal injections of molecular standardized allergens. Allergy 1998;53:740-8 «PMID: 9722222»PubMed
Blainey AD, Phillips MJ, Ollier S ym. Hyposensitization with a tyrosine adsorbed extract of Dermatophagoides pteronyssinus in adults with perennial rhinitis. A controlled clinical trial. Allergy 1984;39:521-8 «PMID: 6388401»PubMed
Blaiss M, Maloney J, Nolte H ym. Efficacy and safety of timothy grass allergy immunotherapy tablets in North American children and adolescents. J Allergy Clin Immunol 2011;127:64-71, 71.e1-4 «PMID: 21211642»PubMed
Blumberga G, Groes L, Haugaard L ym. Steroid-sparing effect of subcutaneous SQ-standardised specific immunotherapy in moderate and severe house dust mite allergic asthmatics. Allergy 2006;61:843-8 «PMID: 16792582»PubMed
Bousquet J, Becker WM, Hejjaoui A ym. Differences in clinical and immunologic reactivity of patients allergic to grass pollens and to multiple-pollen species. II. Efficacy of a double-blind, placebo-controlled, specific immunotherapy with standardized extracts. J Allergy Clin Immunol 1991;88:43-53 «PMID: 2071784»PubMed
Bousquet J, Hejjaoui A, Dhivert H ym. Immunotherapy with a standardized Dermatophagoides pteronyssinus extract. Systemic reactions during the rush protocol in patients suffering from asthma. J Allergy Clin Immunol 1989;83:797-802 «PMID: 2708740»PubMed
Bousquet J, Hejjaoui A, Soussana M ym. Double-blind, placebo-controlled immunotherapy with mixed grass-pollen allergoids. IV. Comparison of the safety and efficacy of two dosages of a high-molecular-weight allergoid. J Allergy Clin Immunol 1990;85:490-7 «PMID: 2406327»PubMed
Bousquet J, Maasch HJ, Hejjaoui A ym. Double-blind, placebo-controlled immunotherapy with mixed grass-pollen allergoids. III. Efficacy and safety of unfractionated and high-molecular-weight preparations in rhinoconjunctivitis and asthma. J Allergy Clin Immunol 1989;84:546-56 «PMID: 2677092»PubMed
Bousquet J, Scheinmann P, Guinnepain MT ym. Sublingual-swallow immunotherapy (SLIT) in patients with asthma due to house-dust mites: a double-blind, placebo-controlled study. Allergy 1999;54:249-60 «PMID: 10321561»PubMed
Brockow K, Kiehn M, Riethmüller C ym. Efficacy of antihistamine pretreatment in the prevention of adverse reactions to Hymenoptera immunotherapy: a prospective, randomized, placebo-controlled trial. J Allergy Clin Immunol 1997;100:458-63 «PMID: 9338537»PubMed
Bufe A, Eberle P, Franke-Beckmann E ym. Safety and efficacy in children of an SQ-standardized grass allergen tablet for sublingual immunotherapy. J Allergy Clin Immunol 2009;123:167-173.e7 «PMID: 19130937»PubMed
Calderon MA, Alves B, Jacobson M ym. Allergen injection immunotherapy for seasonal allergic rhinitis. Cochrane Database Syst Rev 2007;:CD001936 «PMID: 17253469»PubMed
Creticos PS, Reed CE, Norman PS ym. Ragweed immunotherapy in adult asthma. N Engl J Med 1996;334:501-6 «PMID: 8559203»PubMed
Dahl R, Kapp A, Colombo G ym. Efficacy and safety of sublingual immunotherapy with grass allergen tablets for seasonal allergic rhinoconjunctivitis. J Allergy Clin Immunol 2006;118:434-40 «PMID: 16890769»PubMed
Dahl R, Kapp A, Colombo G ym. Sublingual grass allergen tablet immunotherapy provides sustained clinical benefit with progressive immunologic changes over 2 years. J Allergy Clin Immunol 2008;121:512-518.e2 «PMID: 18155284»PubMed
Di Rienzo V, Marcucci F, Puccinelli P ym. Long-lasting effect of sublingual immunotherapy in children with asthma due to house dust mite: a 10-year prospective study. Clin Exp Allergy 2003;33:206-10 «PMID: 12580913»PubMed
Divanovic A, Melac M, Herman D. Cetirizine (20 mg/day) versus placebo in the prevention of reactions secondary to accelerated desensitization to hymenoptera venoms. Rev Fr Allergol 1997;37:741-5
Dolz I, Martínez-Cócera C, Bartolomé JM ym. A double-blind, placebo-controlled study of immunotherapy with grass-pollen extract Alutard SQ during a 3-year period with initial rush immunotherapy. Allergy 1996;51:489-500 «PMID: 8863926»PubMed
D'Souza MF, Pepys J, Wells ID ym. Hyposensitization with Dermatophagoides pteronyssinus in house dust allergy: a controlled study of clinical and immunological effects. Clin Allergy 1973;3:177-93 «PMID: 4131252»PubMed
Durham SR, Emminger W, Kapp A ym. Long-term clinical efficacy in grass pollen-induced rhinoconjunctivitis after treatment with SQ-standardized grass allergy immunotherapy tablet. J Allergy Clin Immunol 2010;125:131-8.e1-7 «PMID: 20109743»PubMed
Eng PA, Borer-Reinhold M, Heijnen IA ym. Twelve-year follow-up after discontinuation of preseasonal grass pollen immunotherapy in childhood. Allergy 2006;61:198-201 «PMID: 16409196»PubMed
Ewan PW, Alexander MM, Snape C ym. Effective hyposensitization in allergic rhinitis using a potent partially purified extract of house dust mite. Clin Allergy 1988;18:501-8 «PMID: 3069238»PubMed
Frost L, Johansen P, Pedersen S ym. Persistent subcutaneous nodules in children hyposensitized with aluminium-containing allergen extracts. Allergy 1985;40:368-72 «PMID: 4037257»PubMed
Frølund L, Durham SR, Calderon M ym. Sustained effect of SQ-standardized grass allergy immunotherapy tablet on rhinoconjunctivitis quality of life. Allergy 2010;65:753-7 «PMID: 19886920»PubMed
García-Patos V, Pujol RM, Alomar A ym. Persistent subcutaneous nodules in patients hyposensitized with aluminum-containing allergen extracts. Arch Dermatol 1995;131:1421-4 «PMID: 7492132»PubMed
García-Robaina JC, Sánchez I, de la Torre F ym. Successful management of mite-allergic asthma with modified extracts of Dermatophagoides pteronyssinus and Dermatophagoides farinae in a double-blind, placebo-controlled study. J Allergy Clin Immunol 2006;118:1026-32 «PMID: 17088125»PubMed
Golden DB, Kagey-Sobotka A, Norman PS ym. Outcomes of allergy to insect stings in children, with and without venom immunotherapy. N Engl J Med 2004;351:668-74 «PMID: 15306668»PubMed
Grammer LC, Shaughnessy MA, Finkle SM ym. A double-blind placebo-controlled trial of polymerized whole grass administered in an accelerated dosage schedule for immunotherapy of grass pollinosis. J Allergy Clin Immunol 1986;78:1180-4 «PMID: 3537093»PubMed
Haugaard L, Dahl R. Immunotherapy in patients allergic to cat and dog dander. I. Clinical results. Allergy 1992;47:249-54 «PMID: 1510237»PubMed
Hauk P, Friedl K, Kaufmehl K ym. Subsequent insect stings in children with hypersensitivity to Hymenoptera. J Pediatr 1995;126:185-90 «PMID: 7844663»PubMed
Hedlin G, Heilborn H, Lilja G ym. Long-term follow-up of patients treated with a three-year course of cat or dog immunotherapy. J Allergy Clin Immunol 1995;96:879-85 «PMID: 8543744»PubMed
Jacobsen L, Niggemann B, Dreborg S ym. Specific immunotherapy has long-term preventive effect of seasonal and perennial asthma: 10-year follow-up on the PAT study. Allergy 2007;62:943-8 «PMID: 17620073»PubMed
Khinchi MS, Poulsen LK, Carat F ym. Clinical efficacy of sublingual and subcutaneous birch pollen allergen-specific immunotherapy: a randomized, placebo-controlled, double-blind, double-dummy study. Allergy 2004;59:45-53 «PMID: 14674933»PubMed
Kim EH, Bird JA, Kulis M ym. Sublingual immunotherapy for peanut allergy: clinical and immunologic evidence of desensitization. J Allergy Clin Immunol 2011;127:640-6.e1 «PMID: 21281959»PubMed
Machiels JJ, Somville MA, Lebrun PM ym. Allergic bronchial asthma due to Dermatophagoides pteronyssinus hypersensitivity can be efficiently treated by inoculation of allergen-antibody complexes. J Clin Invest 1990;85:1024-35 «PMID: 2318962»PubMed
Marogna M, Spadolini I, Massolo A ym. Randomized controlled open study of sublingual immunotherapy for respiratory allergy in real-life: clinical efficacy and more. Allergy 2004;59:1205-10 «PMID: 15461603»PubMed
McHugh SM, Lavelle B, Kemeny DM ym. A placebo-controlled trial of immunotherapy with two extracts of Dermatophagoides pteronyssinus in allergic rhinitis, comparing clinical outcome with changes in antigen-specific IgE, IgG, and IgG subclasses. J Allergy Clin Immunol 1990;86:521-31 «PMID: 1699985»PubMed
Morisset M, Moneret-Vautrin DA, Guenard L ym. Oral desensitization in children with milk and egg allergies obtains recovery in a significant proportion of cases. A randomized study in 60 children with cow's milk allergy and 90 children with egg allergy. Eur Ann Allergy Clin Immunol 2007;39:12-9 «PMID: 17375736»PubMed
Movérare R, Vesterinen E, Metso T ym. Pollen-specific rush immunotherapy: clinical efficacy and effects on antibody concentrations. Ann Allergy Asthma Immunol 2001;86:337-42 «PMID: 11289336»PubMed
Müller UR, Jutel M, Reimers A ym. Clinical and immunologic effects of H1 antihistamine preventive medication during honeybee venom immunotherapy. J Allergy Clin Immunol 2008;122:1001-1007.e4 «PMID: 18845330»PubMed
Netterlid E, Hindsén M, Björk J ym. There is an association between contact allergy to aluminium and persistent subcutaneous nodules in children undergoing hyposensitization therapy. Contact Dermatitis 2009;60:41-9 «PMID: 19125720»PubMed
Novembre E, Galli E, Landi F ym. Coseasonal sublingual immunotherapy reduces the development of asthma in children with allergic rhinoconjunctivitis. J Allergy Clin Immunol 2004;114:851-7 «PMID: 15480326»PubMed
Ortolani C, Pastorello E, Moss RB ym. Grass pollen immunotherapy: a single year double-blind, placebo-controlled study in patients with grass pollen-induced asthma and rhinitis. J Allergy Clin Immunol 1984;73:283-90 «PMID: 6366027»PubMed
Pajno GB, Passalacqua G, Vita D ym. Sublingual immunotherapy abrogates seasonal bronchial hyperresponsiveness in children with Parietaria-induced respiratory allergy: a randomized controlled trial. Allergy 2004;59:883-7 «PMID: 15230823»PubMed
Paul K, Klettke U, Wahn U. The combined influence of immunotherapy and mite allergen reduction on bronchial hyperresponsiveness in mite-sensitive asthmatic children. Eur J Pediatr 1998;157:109-13 «PMID: 9504783»PubMed
Pifferi M, Baldini G, Marrazzini G ym. Benefits of immunotherapy with a standardized Dermatophagoides pteronyssinus extract in asthmatic children: a three-year prospective study. Allergy 2002;57:785-90 «PMID: 12169173»PubMed
Purello-D'Ambrosio F, Gangemi S, Merendino RA ym. Prevention of new sensitizations in monosensitized subjects submitted to specific immunotherapy or not. A retrospective study. Clin Exp Allergy 2001;31:1295-302 «PMID: 11529901»PubMed
Quirino T, Iemoli E, Siciliani E ym. Sublingual versus injective immunotherapy in grass pollen allergic patients: a double blind (double dummy) study. Clin Exp Allergy 1996;26:1253-61 «PMID: 8955574»PubMed
Radulovic S, Calderon MA, Wilson D ym. Sublingual immunotherapy for allergic rhinitis. Cochrane Database Syst Rev 2010;2:CD002893 «PMID: 21154351»PubMed
Rak S, Yang WH, Pedersen MR ym. Once-daily sublingual allergen-specific immunotherapy improves quality of life in patients with grass pollen-induced allergic rhinoconjunctivitis: a double-blind, randomised study. Qual Life Res 2007;16:191-201 «PMID: 17033900»PubMed
Roberts G, Hurley C, Turcanu V ym. Grass pollen immunotherapy as an effective therapy for childhood seasonal allergic asthma. J Allergy Clin Immunol 2006;117:263-8 «PMID: 16461125»PubMed
Schuetze GE, Forster J, Hauk PJ ym. Bee-venom allergy in children: long-term predictive value of standardized challenge tests. Pediatr Allergy Immunol 2002;13:18-23 «PMID: 12000494»PubMed
Sieber W, Pfeifer M, Skandra T, Siemon G. Adverse reactions to rush -venom-immunotherapy in hymneoptera sting allergy with Reless and ALK. Atemwegs- und Lungenkrankheiten 1996;22:659-66
Sundin B, Lilja G, Graff-Lonnevig V ym. Immunotherapy with partially purified and standardized animal dander extracts. I. Clinical results from a double-blind study on patients with animal dander asthma. J Allergy Clin Immunol 1986;77:478-87 «PMID: 3950252»PubMed
Valentine MD, Schuberth KC, Kagey-Sobotka A ym. The value of immunotherapy with venom in children with allergy to insect stings. N Engl J Med 1990;323:1601-3 «PMID: 2098016»PubMed
Valovirta E, Koivikko A, Vanto T ym. Immunotherapy in allergy to dog: a double-blind clinical study. Ann Allergy 1984;53:85-8 «PMID: 6742528»PubMed
Van Bever HP, Stevens WJ. Effect of hyposensitization upon the immediate and late asthmatic reaction and upon histamine reactivity in patients allergic to house dust mite (Dermatophagoides pteronyssinus). Eur Respir J 1992;5:318-22 «PMID: 1572445»PubMed
Van Metre TE Jr, Marsh DG, Adkinson NF Jr ym. Immunotherapy for cat asthma. J Allergy Clin Immunol 1988;82:1055-68 «PMID: 2462581»PubMed
Wang H, Lin X, Hao C ym. A double-blind, placebo-controlled study of house dust mite immunotherapy in Chinese asthmatic patients. Allergy 2006;61:191-7 «PMID: 16409195»PubMed
Varney VA, Gaga M, Frew AJ ym. Usefulness of immunotherapy in patients with severe summer hay fever uncontrolled by antiallergic drugs. BMJ 1991;302:265-9 «PMID: 1998791»PubMed
Varshney P, Jones SM, Scurlock AM ym. A randomized controlled study of peanut oral immunotherapy: clinical desensitization and modulation of the allergic response. J Allergy Clin Immunol 2011;127:654-60 «PMID: 21377034»PubMed
Vogelbruch M, Nuss B, Körner M ym. Aluminium-induced granulomas after inaccurate intradermal hyposensitization injections of aluminium-adsorbed depot preparations. Allergy 2000;55:883-7 «PMID: 11003454»PubMed
Weyer A, Donat N, L'Heritier C ym. Grass pollen hyposensitization versus placebo therapy. I. Clinical effectiveness and methodological aspects of a pre-seasonal course of desensitization with a four-grass pollen extract. Allergy 1981;36:309-17 «PMID: 7032341»PubMed
Winther L, Arnved J, Malling HJ ym. Side-effects of allergen-specific immunotherapy: a prospective multi-centre study. Clin Exp Allergy 2006;36:254-60 «PMID: 16499635»PubMed
Youlten LJ, Atkinson BA, Lee TH. The incidence and nature of adverse reactions to injection immunotherapy in bee and wasp venom allergy. Clin Exp Allergy 1995;25:159-65 «PMID: 7750008»PubMed
Zenner HP, Baumgarten C, Rasp G ym. Short-term immunotherapy: a prospective, randomized, double-blind, placebo-controlled multicenter study of molecular standardized grass and rye allergens in patients with grass pollen-induced allergic rhinitis. J Allergy Clin Immunol 1997;100:23-9 «PMID: 9257783»PubMed
Zielen S, Kardos P, Madonini E. Steroid-sparing effects with allergen-specific immunotherapy in children with asthma: a randomized controlled trial. J Allergy Clin Immunol 2010;126:942-9 «PMID: 20624650»PubMed

www.kaypahoito.fi

Siedätyshoito

Keskeinen sisältö

Aiheen rajaus

Tavoitteet

Kohderyhmä

Epidemiologia

Vaikutusmekanismit ja tulevaisuus

Taudinmääritys

Potilasvalinta (allerginen nuha ja astma)

Allerginen nuha

Allerginen astma

Hoidon teho allergisessa nuhassa ja allergisessa astmassa

Pistossiedätyshoito

Kielenalussiedätyshoito

Allerginen nuha

Allerginen astma

Pistiäisallergia ja sen hoito

Ruoka-aineallergia ja ruoka-ainesiedätys

Esiintyvyys ja ennuste

Potilasvalinta

Käytännön toteutus

Hoidon teho

Haittavaikutukset

Siedätyshoitovalmisteet

Siedätyshoidon käytännön toteutus

Siedätyshoitopotilaan ohjaus

Hoitokäynti pistoshoidossa

Pistoshoidon annosohjelmat

Hoitokäynti tablettisiedätyshoidossa

Lääkärin ja sairaanhoitajan tehtävien käytännön työnjako

Haittavaikutukset

Hoidon porrastus

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Allergologi- ja Immunologiyhdistyksen asettama työryhmä

Sidonnaisuudet

Vastuun rajaus

Kirjallisuutta