Suusyöpä on maailmanlaajuisesti huomattava terveysongelma, ja sen havaitsemisessa on usein viiveitä. Useiden syöpien kohdalla on käytössä seulontaohjelmia, jotka ovat tehokkaita syövän varhaisessa havaitsemisessa.
Cochrane-katsauksessa «Brocklehurst P, Kujan O, O'Malley LA ym. Screening...»1 selvitettiin koko väestöön suunnattujen seulontojen vaikuttavuutta suusyövän ja sitä edeltävien limakalvomuutosten toteamiseksi. Katsaukseen etsittiin sokkoutettuja, kontrolloituja katsauksia, jotka käsittelevät suusyövän tai syövän esiasteiden seulontaa kliinisen tutkimuksen, toluidiinisinisen, autofluoresenssitutkimuksen tai harjabiopsian avulla.
Katsaukseen hyväksyttiin vain 1 satunnaistettu kliininen tutkimus. Intiassa tehdyssä tutkimuksessa (13 klusteria, 191 873 osallistujaa) ei ollut eroa ikävakioidussa suusyövän kuolleisuudessa seulotun (15,4 / 100 000 henkilövuotta ja seulomattoman (17,1 / 100 000 henkilövuotta) väestön välillä 15 vuoden seurannan aikana. Suuren riskin yksilöihin (tupakoivat, purutupakkaa ja alkoholia käyttävät) kohdistettu seulonta taas vähensi kuolleisuutta suusyöpään 24 % verrattuna seulomattomaan riskiryhmään. Kuolleisuus seulotussa riskiryhmässä oli 30 / 100 000 henkilövuotta ja seulomattomassa 39,0 / 100000 henkilövuotta. Muiden diagnostiikkaa tukevien menetelmien (värjäykset, harjabiopsia) osalta ei ole riittävää näyttöä.
Toisessa katsauksessa «Parak U, Lopes Carvalho A, Roitberg F, ym. Effecti...»2 tarkasteltiin, vähentääkö suusyövän ja sen esiasteiden seulonta suusyövän esiintyvyyttä ja kuolleisuutta. Katsaukseen haettiin satunnaistettuja kontrolloituja tutkimuksia useista tietokannoista ja hyödynnettiin Cochrane Risk of Bias -työkalua tutkimusten harhan arvioimiseksi. Mukaan otettiin 7 tutkimusta (2 satunnaistettua kontrolloitua tutkimusta ja 5 havainnointitutkimusta, joissa oli vertailuryhmä). Suurimmassa osassa tutkimuksista harha oli kohtalainen tai suuri johtuen tutkimusaineistojen heterogeenisyydestä. Osa tutkimuksista voitiin ottaa mukaan meta-analyysiin, minkä perusteella suuren riskin potilaisiin suunnattu seulonta vähensi syöpäkuolleisuutta 26 % ja pitkälle edenneitä suusyöpiä 19 %. Seulonnalla ei ollut vaikutusta normaaliväestössä.
Systemaattinen kirjallisuuskatsaus «Ribeiro MFA, Oliveira MCM, Leite AC, ym. Assessmen...»3 arvioi suusyövän seulontaohjelmien tehokkuutta varhaisen toteamisen keinona. Katsaukseen valittiin 17 tutkimusta (11 kohorttitutkimusta; 5 tarkkuustutkimusta (accuracy), joissa visuaalista tutkimusta verrattiin histopatologiseen diagnoosiin, ja 1 satunnaistettu kontrolloitu tutkimus). Heterogeenisyyden vuoksi meta-analyysia ei voitu tehdä ja tutkimusharhaa arvioitiin kolmella tutkimuksiin soveltuvalla menetelmällä. Seulontaohjelmien havaittiin vähentävän edenneiden tapausten määrää ja kuolleisuutta erityisesti riskiryhmissä (tupakoijat ja betelpähkinöiden pureskelijat). Eloonjäämisennuste oli 17,7 % parempi 10 vuoden seurannassa ja kuolleisuus väheni 81 % (4 seulontakertaa). Kuolleisuus väheni enemmän, kun riskiryhmän potilaat osallistuivat useisiin seulontoihin. Katsauksesta tehtävissä johtopäätöksissä on otettava huomioon matala tai erittäin matala näytön aste, joka johtuu heterogeenisyydestä, puutteellisesta satunnaistamisesta sekä erilaisesta väestöprofiilista.
Suusyövän seulontamenetelmien diagnostiikan tarkkuutta käsittelevään katsaukseen «Walsh T, Warnakulasuriya S, Lingen MW, ym. Clinica...»4 otettiin mukaan 18 tutkimusta, joissa oli yhteensä 72 202 osallistujaa. Tutkimukset arvioivat seuraavia menetelmiä: perinteinen suun tutkimus (10 tutkimusta), tutkittavan henkilön itse suorittama suun tutkimus (4 tutkimusta) ja etäseulonta (3 tutkimusta). Yksi satunnaistettu tutkimus vertaili lisäksi perinteistä suun tutkimusta toluidiinisinisen avulla ja ilman. Valoon perustuvista tutkimusmenetelmistä tai veri- ja sylkinäytteiden analysoimisesta biomarkkereiden avulla ei löytynyt kelvollisia tutkimuksia. Perinteistä suun tutkimusta käsitelleisiin tutkimuksiin osallistui 25 568 henkilöä. Sairauden esiintyvyys vaihteli 1 %:sta 51 %:iin. Lähempänä väestötasoa olevissa tutkimuksissa (esiintyvyys < 10 %) herkkyys vaihteli suuresti: 0,50 (95 % luottamusväli 0,07–0,93) – 0,99 (95 % luottamusväli 0,97–1,00). Tarkkuus oli tasaisempi 0,94 (95 % luottamusväli 0,88–0,97) – 0,99 (95 % luottamusväli 0,98–1,00). Ainoastaan yhden tutkimuksen harhan riski arvioitiin pieneksi ja sovellettavuus hyväksi. Perinteistä suun tutkimista käsittelevissä tutkimuksissa näytön aste arvioitiin kokonaisuudessaan heikoksi. Muiden tutkimusmenetelmien (oman suun tutkiminen ja etäseulonta) osalta näytön aste arvioitiin erittäin heikoksi. Katsauksen kirjoittajat arvioivat, ettei ole olemassa vahvaa ja varmaa näyttöä, joka tukisi suusyövän ja syövän esiasteiden seulontaohjelmien käyttöä väestötasolla. Etulinjan ammattilaisten, kuten hammaslääkärien, suuhygienistien ja muiden terveydenhuollon ammattilaisten, tulisi kiinnittää erityistä huomiota suusyövän havainnointiin.