Tulostuksen esikatselu Tekstikoko: A A Lähetä kollegalle

Suusyöpä

Keskeinen sanoma
Tavoitteet ja kohderyhmät
Rajaukset
Epidemiologia
Vaaratekijät
Ehkäisy
- Primaariehkäisy
- Riskiryhmien ehkäisy
Suusyöpävaaraa mahdollisesti lisäävät leesiot
- Leukoplakia ja erytroplakia
- Nuuskan aiheuttamat muutokset
- Suun punajäkälä ja sen kaltainen muutos
Suusyövän oireet ja kliininen kuva
Diagnostiikka
- Kudosnäytteet
- Levinneisyystutkimukset
- Kuvantamistutkimukset levinneisyyden selvittelyssä
Suusyövän hoitoa edeltävät muut tutkimukset ja valmistelut
Suu- ja huulisyövän hoito
- Yleistä
- Huulisyövän leikkaushoito
- Suusyövän leikkaushoito
- Sädehoito
Leikkaukseen ja sädehoitoon liittyvä välitön jälkihoito
- Sädemukosiitti (suun limakalvon tulehdus)
- Suun kuivuus (kserostomia)
- Suun hiivatulehdus
- Osteoradionekroosi
Kuntoutus
Seuranta ja sen porrastus
Residiivien hoito
Palliatiivinen hoito
Elämänlaatu
Arviointikriteerit
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseuran Apollonian asettama työryhmä
Vastuun rajaus
Kirjallisuutta

Suusyöpä

Käypä hoito

9.1.2012

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseuran Apollonian asettama työryhmä

~~Potilaalle suomeksi «Suusyöpä (kielen, huulen ja suun muiden limakalvojen syöpä)»2~~

~~Video Suun limakalvojen tutkiminen «Suun limakalvojen tutkiminen (video)»1 (kesto noin 6 minuuttia)~~

Keskeinen sanoma

Suomessa miesten huulisyövän ilmaantuvuus on vähentynyt mutta muiden suun osien syöpien ilmaantuvuus on lisääntynyt.
Naisilla huulisyövän ilmaantuvuus on pysynyt ennallaan mutta muiden suun osien syöpien ilmaantuvuus on lisääntynyt. Lähes kaikki huulisyöpäpotilaat ovat elossa viiden vuoden kuluttua diagnoosista, mutta muissa suun osien syövissä eloonjäämisennuste on vain 53–70 %. Varhainen diagnoosi ja riskikäyttäytymisestä luopuminen parantavat ennustetta.
Suusyövän tärkeimmät vaaratekijät ovat tupakointi, alkoholinkäyttö, ihmisen papilloomavirus- eli HPV-infektio ja huulisyövän osalta ultraviolettisäteily. Tupakan ja alkoholin aiheuttamat syöpävaarat riippuvat niiden käyttömääristä, ja ne selittävät valtaosan tapauksista.
Suusyöpävaaraa mahdollisesti lisääviä limakalvomuutoksia, sairauksia tai häiriöitä ovat leukoplakia ja erytroplakia, lichen eli punajäkälä tai sen kaltaiset muutokset «http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/j.1600-0714.2007.00582.x/pdf»1.
Suuvesien pitkäaikainen käyttö ei ole suositeltavaa. Suusyövän tärkein ehkäisykeino ovat elintapamuutokset. Alkoholin ja tupakan haittavaikutuksista puhuminen on kaikkien terveydenhuollon ammattilaisten velvollisuus. Monipuolinen, hedelmiä, vihanneksia ja kalaa sisältävä ruokavalio suojaa suusyövältä.
Suusyöpä on alkuvaiheessaan vähäoireinen, ja se lähettää jo varhain etäpesäkkeitä.
Kaikki suun limakalvomuutokset tulisi tarkistaa hammaslääkärissä tai lääkärissä 2–3 viikon kuluessa. Kudosnäytteen otto muutoksista on suositeltavaa.
Suusyövän diagnoosi perustuu kudosnäytteessä nähtäviin solumuutoksiin.
Varhainen tunnistus ja hoito parantavat suusyövän ennustetta ja potilaan kuntoutumista, joten suun limakalvojen tarkastuksen tulisi sisältyä jokaiseen suun tarkastukseen.
Suun limakalvojen säännöllinen tarkastus on keskeistä suusyövän ehkäisyssä, ja se kuuluu suun tutkimukseen. Ks. video «Suun limakalvojen tutkiminen (video)»1.
Limakalvomuutosten toteamista saattavat helpottaa autofluoresenssiiin perustuvat optiset laitteet. ~~Ks. sähköinen tausta-aineisto «Kudoksen autofluoresenssi ja suun limakalvomuutokset»2.~~
Suunnattu seulonta esimerkiksi hammaslääkäri- tai lääkärikäyntien yhteydessä saattaa olla tehokasta. Kohteeksi on suositeltu yli 40-vuotiaita tupakoitsijoita, jotka käyttävät myös runsaasti alkoholia «Riskiryhmiin kohdennettu seuranta saattaa olla hyödyllistä.»C, «Brocklehurst P, Kujan O, Glenny AM ym. Screening programmes for the early detection and prevention of oral cancer. Cochrane Database Syst Rev 2010;11:CD004150 »1.
Suusyövän tärkeimmät hoitomuodot ovat leikkaus ja leikkauksen ja sädehoidon yhdistelmä. Ennen leikkaus- ja sädehoitoa saneerataan suun, hampaiden ja leukojen alueen infektiot. Huonokuntoiset tai -ennusteiset hampaat poistetaan.
Erikoissairaanhoidossa laaditaan tarkempi suunnitelma hampaiston hoitoon ja purennan kuntoutukseen. Suun omahoidon ohjaus ja seuranta hoidon aikana ovat tärkeitä suun toiminnan ja potilaan toipumisen ja elämänlaadun kannalta.
Suusyövän toteamisen yhteydessä selvitetään potilaan yleisterveys ja ravitsemustila.
Tarvittaessa aloitetaan lisäravinteiden anto ennen syövän hoidon aloittamista.
Kun suunnitellaan yhdistelmähoitoa (leikkaus ja (kemo-)sädehoito), asennetaan usein syöttöletku vatsanpeitteiden läpi mahalaukkuun (perkutaaninen endoskooppinen gastrostooma, PEG) ja se jätetään paikoilleen hoidon ajaksi.
Potilaan psyykkiset voimavarat vaikuttavat oleellisesti hoidon ja kuntoutuksen onnistumiseen ja elämänlaatuun.
Masennus ja muut mielenterveysongelmat, yksin eläminen ja riskikäyttäytyminen (tupakointi, alkoholin ja päihteiden käyttö) on taudin toteamisvaiheessa huomioitava ja niiden pohjalta on järjestettävä tarvittava tukihoito.

Tavoitteet ja kohderyhmät

Suosituksen tavoitteena on
- parantaa suusyövän ehkäisyä
- lisätä varhaisten diagnoosien osuutta
- yhtenäistää hoitokäytäntöjä.
Suositus on tarkoitettu
- kaikkien terveydenhuollon ammattiryhmien, kuten hammaslääkäreiden, lääkäreiden, suuhygienistien ja sairaanhoitajien, ja alan opiskelijoiden käyttöön sekä
- tupakka- ja alkoholivalistuksesta vastaavien järjestöjen ja eri alojen ammattilaisten käyttöön.

Rajaukset

Suusyövällä tarkoitetaan tässä suosituksessa kielen, huulen ja suun muiden limakalvoalueiden syöpää.
Noin 90 % suusyövistä on limakalvon levyepiteelisyöpiä.
Tämä suositus käsittelee vain levyepiteelisyöpiä (squamous cell carcinoma).
Muita suun pahanlaatuisia kasvaimia ovat pienten sylkirauhasten syövät, melanoomat, pehmyt- ja kovakudossarkoomat, lymfoomat, leukemiat ja muualla sijaitsevien kasvainten etäpesäkkeet.
Suosituksessa ei käsitellä nielun alueen syöpiä. Suun syöpävaaraa mahdollisesti lisäävistä yleistiloista länsimaissa tärkein ja ainoa tässä suosituksessa käsiteltävä on punajäkälä (lichen ruber planus).

Epidemiologia

Suusyövän esiintyvyys ja ilmaantuvuus vaihtelevat huomattavasti eri maissa «Globocan 2008, IARC, Cancer Incidence and Mortality Worldwide IARC, Lyon 2010»2.
Valtaosa huulisyövistä on alahuulessa. Miehillä huulisyövän ilmaantuvuus on Suomessa vähentynyt viimeisten 30 vuoden aikana mutta kielisyöpien ja suun muiden osien syöpien ilmaantuvuus on lisääntynyt «http://www.cancer.fi/syoparekisteri»2, «Hakulinen T, Tryggvadóttir L, Gislum M ym. Trends in the survival of patients diagnosed with cancers of the lip, oral cavity, and pharynx in the Nordic countries 1964-2003 followed up to the end of 20»3.
Naisilla kielisyövän ja suun muiden osien syöpien ilmaantuvuus on lisääntynyt (taulukko «Uusien suusyöpien (huuli C00, kieli C01–02, muut suun alueet: ien, suunpohja, suulaki, muu suuontelo C03–06) ikävakioitu ilmaantuvuus sataatuhatta henkilövuotta kohti viisivuotisjaksoitt»1)~~. Ks. sähköinen tausta-aineisto «Uusien suusyöpien lukumäärä viisivuotisjaksottain Suomessa 1968–2007»3,~~ «Hakulinen T, Tryggvadóttir L, Gislum M ym. Trends in the survival of patients diagnosed with cancers of the lip, oral cavity, and pharynx in the Nordic countries 1964-2003 followed up to the end of 20»3, «Suomen Syöpärekisteri. http://www.cancer.fi/syoparekisteri. »4, «http://www.cancer.fi/syoparekisteri»2.
Vuonna 2008 miesten huulisyövän ikävakioitu ilmaantuvuus sataatuhatta henkilövuotta kohden oli 1.1, kielisyövän 1.9 ja suuontelon muiden osien syöpien 1.5.
Naisten vastaavat luvut olivat 0.4, 1.3 ja 0.9. Ks. Syöpärekisteri «http://www.cancer.fi/syoparekisteri»2.
Vuosina 1996–2003 diagnosoitujen potilaiden ikävakioitu suhteellinen viiden vuoden eloonjäämisennuste oli miesten huulisyövässä 95 % (naisilla 100 %), kielisyövässä 53 % (naisilla 70 %) ja suun muiden osien syövässä 54 % (naisilla 58 %) «Suomen Syöpärekisteri 2006. Tilauksesta tehty elossaoloanalyysi.»5, «Mäkitie AA, Koivunen P, Keski-Säntti H ym. Oral tongue carcinoma and its treatment in Finland. Eur Arch Otorhinolaryngol 2007;264:263-7 »6.

Taulukko 1. Uusien suusyöpien (huuli C00, kieli C01–02, muut suun alueet: ien, suunpohja, suulaki, muu suuontelo C03–06) ikävakioitu ilmaantuvuus sataatuhatta henkilövuotta kohti viisivuotisjaksoittain Suomessa vuosina 1968–2007. Lähde: www.syoparekisteri.fi «http://www.syoparekisteri.fi»3.
Jakso	Miehet				Naiset
	Huuli	Kieli	Suu	Yht.	Huuli	Kieli	Suu	Yht.
1968–72	5.6	0.7	0.7	7.0	0.4	0.5	0.4	1.3
1978–82	4.7	1.0	0.9	6.6	0.6	0.5	0.5	1.6
1988–92	3.5	1.1	1.1	5.6	0.6	0.7	0.7	2.0
1998–2002	1.9	1.5	1.4	4.8	0.6	0.8	0.8	2.2
2003–07	1.3	1.4	1.5	4.2	0.6	1.1	0.9	2.6

Vaaratekijät

Tupakanpoltto «Tupakointi lisää suusyövän vaaraa.»A ja alkoholinkäyttö «Alkoholi lisää suusyövän vaaraa. Vaara on riippuvainen annoksesta.»A ovat suusyövän tärkeimmät yksittäiset vaaratekijät, ja yhteiskäyttö lisää vaaraa moninkertaiseksi «Tupakan ja alkoholin yhteiskäyttö lisää suusyövän vaaraa. Vaara on riippuvainen annoksesta.»A, «Baan R, Straif K, Grosse Y ym. Carcinogenicity of alcoholic beverages. Lancet Oncol 2007;8:292-3 »7, «Gandini S, Botteri E, Iodice S ym. Tobacco smoking and cancer: a meta-analysis. Int J Cancer 2008;122:155-64 »8, «Lewin F, Norell SE, Johansson H ym. Smoking tobacco, oral snuff, and alcohol in the etiology of squamous cell carcinoma of the head and neck: a population-based case-referent study in Sweden. Cancer 1»9, «Moreno-López LA, Esparza-Gómez GC, González-Navarro A ym. Risk of oral cancer associated with tobacco smoking, alcohol consumption and oral hygiene: a case-control study in Madrid, Spain. Oral Oncol 2»10, «http://www.bmj.com/content/342/bmj.d1584.full.pdf»4.
Kaikki nuuskat (myös ruotsalainen) lisäävät suusyöpävaaraa «Weitkunat R, Sanders E, Lee PN. Meta-analysis of the relation between European and American smokeless tobacco and oral cancer. BMC Public Health 2007;7:334 »11, «Petersen PE. Oral cancer prevention and control--the approach of the World Health Organization. Oral Oncol 2009;45:454-60 »12, «Stewart BW, Kleihues P (toim.). World cancer report. Lyon: WHO International Agency for Research on Cancer; 2003.»13, «Roosaar A, Johansson AL, Sandborgh-Englund G ym. Cancer and mortality among users and nonusers of snus. Int J Cancer 2008;123:168-73 »14, «Roosaar A, Johansson AL, Sandborgh-Englund G ym. A long-term follow-up study on the natural course of snus-induced lesions among Swedish snus users. Int J Cancer 2006;119:392-7 »15.Tupakan ja alkoholin yhteiskäyttö lisää suusyövän vaaraa annoksen suuruuden mukaan «Tupakan ja alkoholin yhteiskäyttö lisää suusyövän vaaraa. Vaara on riippuvainen annoksesta.»A, «Gandini S, Botteri E, Iodice S ym. Tobacco smoking and cancer: a meta-analysis. Int J Cancer 2008;122:155-64 »8, «Lubin JH, Purdue M, Kelsey K ym. Total exposure and exposure rate effects for alcohol and smoking and risk of head and neck cancer: a pooled analysis of case-control studies. Am J Epidemiol 2009;170:9»16, «Lubin JH, Muscat J, Gaudet MM ym. An examination of male and female odds ratios by BMI, cigarette smoking, and alcohol consumption for cancers of the oral cavity, pharynx, and larynx in pooled data fr»17, «Macfarlane TV, Macfarlane GJ, Oliver RJ ym. The aetiology of upper aerodigestive tract cancers among young adults in Europe: the ARCAGE study. Cancer Causes Control 2010;21:2213-21 »18.
- Pitkäaikaiskäytössä alkoholi lisää suusyövän vaaraa huomattavasti jo 24 g:n vuorokausiannoksilla (noin kaksi ravintola-annosta) «Alkoholi lisää suusyövän vaaraa. Vaara on riippuvainen annoksesta.»A, «http://www.bmj.com/content/342/bmj.d1584.full.pdf»4.
Suuvedet, joiden alkoholipitoisuus on yli 25 % ja joita on käytetty jatkuvasti nuoruudesta lähtien, lisäävät suusyövän vaaraa «Winn DM, Diehl SR, Brown LM ym. Mouthwash in the etiology of oral cancer in Puerto Rico. Cancer Causes Control 2001;12:419-29 »19. Alkoholilla suuveden yhtenä aineosana ei ole merkitystä hammasplakin tai ientulehduksen kontrolloinnissa, mikä tulisi huomioida terveydenhoitohenkilökunnan antamassa potilasvalistuksessa «Werner CW, Seymour RA. Are alcohol containing mouthwashes safe? Br Dent J 2009;207:E19; discussion 488-9 »20, «McCullough MJ, Farah CS. The role of alcohol in oral carcinogenesis with particular reference to alcohol-containing mouthwashes. Aust Dent J 2008;53:302-5 »21, «La Vecchia C. Mouthwash and oral cancer risk: an update. Oral Oncol 2009;45:198-200 »22.
Ravinnolla on merkitystä suusyövän synnyssä «World Cancer Research Fund. http://www.wcrf-uk.org/research/types_of_cancer/mouth_throat_cancer.php. »23, «Socialastyrelsen. Nationella riktlinjer för sjukdomsförebyggande metoder. http://www.socialstyrelsen.se/riktlinjer/nationellariktlinjer/sjukdomsforebyggandemetoder. »24, «Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2005. Suomalaiset ravitsemussuositukset. http://wwwb.mmm.fi/ravitsemusneuvottelukunta/FIN11112005.pdf. »25. Tuoreet hedelmät, raa'at vihannekset, kala ja monipuolinen ruokavalio saattavat suojata suusyövältä «Monipuolinen ruokavalio ja runsas kasvisten ja hedelmien käyttö ilmeisesti suojaa suusyövältä.»B, «Steinmetz KA, Potter JD. Vegetables, fruit, and cancer. I. Epidemiology. Cancer Causes Control 1991;2:325-57 »26, «Macfarlane GJ, Zheng T, Marshall JR ym. Alcohol, tobacco, diet and the risk of oral cancer: a pooled analysis of three case-control studies. Eur J Cancer B Oral Oncol 1995;31B:181-7 »27, «Kabat GC, Hebert JR, Wynder EL. Risk factors for oral cancer in women. Cancer Res 1989;49:2803-6 »28, «Levi F, Pasche C, La Vecchia C ym. Food groups and risk of oral and pharyngeal cancer. Int J Cancer 1998;77:705-9 »29, «Rao DN, Ganesh B, Rao RS ym. Risk assessment of tobacco, alcohol and diet in oral cancer--a case-control study. Int J Cancer 1994;58:469-73 »30, «Pavia M, Pileggi C, Nobile CG ym. Association between fruit and vegetable consumption and oral cancer: a meta-analysis of observational studies. Am J Clin Nutr 2006;83:1126-34 »31.
- Vitamiinien, kuten C- ja E-vitamiinien, ja karoteenien merkitys suusyövän ehkäisyssä on vielä epäselvä «Hivenaineiden ja vitamiinien vaikutus suusyövän kehittymiseen on epäselvä.»C.
- Runsas lihan syöminen lisää vaaraa sairastua suusyöpään «Levi F, Pasche C, La Vecchia C ym. Food groups and risk of oral and pharyngeal cancer. Int J Cancer 1998;77:705-9 »29, «Edefonti V, Bravi F, La Vecchia C ym. Nutrient-based dietary patterns and the risk of oral and pharyngeal cancer. Oral Oncol 2010;46:343-8 »32.
Suusyövän periytyvyydestä ei ole näyttöä «Prime SS, Thakker NS, Pring M ym. A review of inherited cancer syndromes and their relevance to oral squamous cell carcinoma. Oral Oncol 2001;37:1-16 »33, lukuun ottamatta tiettyjä sairauksia, kuten Fanconin anemiaa «Kutler DI, Auerbach AD, Satagopan J ym. High incidence of head and neck squamous cell carcinoma in patients with Fanconi anemia. Arch Otolaryngol Head Neck Surg 2003;129:106-12 »34 ja APECED-oireyhtymää (APS-I) «Rautemaa R, Hietanen J, Niissalo S ym. Oral and oesophageal squamous cell carcinoma--a complication or component of autoimmune polyendocrinopathy-candidiasis-ectodermal dystrophy (APECED, APS-I). Oral»35.
Huulisyövän vaaratekijöitä ovat tupakoinnin ja alkoholinkäytön «Tupakan ja alkoholin yhteiskäyttö lisää suusyövän vaaraa. Vaara on riippuvainen annoksesta.»A lisäksi ulkotyö ja ultraviolettisäteily «IARC. Tobacco smoking. Monographs on the evaluation of carcinogenic risk of chemicals to humans. Vol 38:273-4. Lyon, IARC 1986.»36, «Hindle I, Downer MC, Speight PM. The temporal and spatial epidemiology of lip cancer in England and Wales. Community Dent Health 2000;17:152-60 »37, «Lindqvist C, Teppo L. Epidemiological evaluation of sunlight as a risk factor of lip cancer. Br J Cancer 1978;37:983-9 »38, «Moore SR, Allister J, Roder D ym. Lip cancer in South Australia, 1977-1996. Pathology 2001;33:167-71 »39, «Kenborg L, Jørgensen AD, Budtz-Jørgensen E ym. Occupational exposure to the sun and risk of skin and lip cancer among male wage earners in Denmark: a population-based case-control study. Cancer Causes»40.
Suun infektioista ainoastaan HPV-infektion on osoitettu lisäävän suusyövän riskiä «Ihmisen papilloomavirusinfektio (HPV-infektio) on suusyövän vaaratekijä.»A, «IARC Monographs on the Evaluation of Carcinogenic Risks to Humans. Part B: Biological Agents LYON, FRANCE 2011,VOLUME 100B pp. 278-80.»41, «Syrjänen S, Lodi G, von Bültzingslöwen I ym. Human papillomaviruses in oral carcinoma and oral potentially malignant disorders: a systematic review. Oral Dis 2011;17 Suppl 1:58-72 »42.
- HPV-infektio esiintyy suusyövässä viisi kertaa todennäköisemmin kuin terveessä limakalvossa «Syrjänen S, Lodi G, von Bültzingslöwen I ym. Human papillomaviruses in oral carcinoma and oral potentially malignant disorders: a systematic review. Oral Dis 2011;17 Suppl 1:58-72 »42.
Ei ole näyttöä siitä, että proteesien aiheuttama trauma, hiivainfektio tai paikka-aineet olisivat suusyövän itsenäisiä vaaratekijöitä.
On todettu viitteitä siitä, että huono suuhygienia ja heikko sosiaalinen asema lisäävät suusyövän riskiä «Rosenquist K, Wennerberg J, Schildt EB ym. Oral status, oral infections and some lifestyle factors as risk factors for oral and oropharyngeal squamous cell carcinoma. A population-based case-control s»43, «Andersen ZJ, Lassen CF, Clemmensen IH. Social inequality and incidence of and survival from cancers of the mouth, pharynx and larynx in a population-based study in Denmark, 1994-2003. Eur J Cancer 200»44. Huono suuhygienia yhdessä tupakoinnin ja runsaan alkoholinkäytön kanssa lisää suun mikrobien asetaldehydituotantoa. Asetaldehydi on alkoholin ensimmäinen hajoamistuote ja karsinogeeni «Salaspuro V, Kurkivuori J, Salaspuro M. [Alcohol, cigarettes and microbes in the etiology of oral cancer]. Duodecim 2005;121:2338-44 »45, «Kurkivuori J, Salaspuro V, Kaihovaara P ym. Acetaldehyde production from ethanol by oral streptococci. Oral Oncol 2007;43:181-6 »46, «Uittamo J, Siikala E, Kaihovaara P ym. Chronic candidosis and oral cancer in APECED-patients: production of carcinogenic acetaldehyde from glucose and ethanol by Candida albicans. Int J Cancer 2009;12»47. Ilmansaasteiden ja ympäristömyrkkyjen merkitys suusyövän synnylle on epäselvä «Dietz A, Senneweld E, Maier H. Indoor air pollution by emissions of fossil fuel single stoves: possibly a hitherto underrated risk factor in the development of carcinomas in the head and neck. Otolary»48.

Ehkäisy

Primaariehkäisy

Länsimaissa noin 75 % suusyövistä voitaisiin estää. Tärkein ehkäisykeino ovat elintapamuutokset: tupakoinnista ja nuuskankäytöstä luopuminen, alkoholinkäytön vähentäminen ja ravintotottumusten muuttaminen terveellisemmäksi «Petersen PE. Oral cancer prevention and control--the approach of the World Health Organization. Oral Oncol 2009;45:454-60 »12, «Socialastyrelsen. Nationella riktlinjer för sjukdomsförebyggande metoder. http://www.socialstyrelsen.se/riktlinjer/nationellariktlinjer/sjukdomsforebyggandemetoder. »24. Ks. Käypä hoito -suositus Tupakointi, nikotiiniriippuvuus ja vieroitushoidot «Tupakkariippuvuus ja tupakasta vieroitus»4.
Jokaisen terveydenhuollossa työskentelevän velvollisuus on tiedottaa potilaille alkoholin ja tupakan haittavaikutuksista ja toimia työssään ja yhteiskunnassa niiden vähentämiseksi «Socialstyrelsen. Sjukdomsförebyggandemetoder. http://www.socialstyrelsen.se/publikationer2010/2010-10-15/Documents/vetenskapligt-underlag.pdf. »49.
Läpikuultamaton huulipuna ja aurinkovoiteet (suojakerroin 15) vähentävät huulisyövän vaaraa «Lundeen RC, Langlais RP, Terezhalmy GT. Sunscreen protection for lip mucosa: a review and update. J Am Dent Assoc 1985;111:617-21 »50, «Naylor MF, Farmer KC. The case for sunscreens. A review of their use in preventing actinic damage and neoplasia. Arch Dermatol 1997;133:1146-54 »51, «Cummings SR, Tripp MK, Herrmann NB. Approaches to the prevention and control of skin cancer. Cancer Metastasis Rev 1997;16:309-27 »52, «Pogoda JM, Preston-Martin S. Solar radiation, lip protection, and lip cancer risk in Los Angeles County women (California, United States). Cancer Causes Control 1996;7:458-63 »53.

Riskiryhmien ehkäisy

Syöpävaaraa lisäävien muutosten ja tilojen tunnistaminen kuuluu sekä hammaslääkäreille että lääkäreille, ja jatkotutkimuksiin lähettäminen kuuluu kaikille terveydenhuollon ammattilaisille «http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/j.1600-0714.2007.00582.x/pdf»1. Ks. myös suosituksen kuvat.
Syöpävaaraa lisäävät histopatologiset solumuutokset voidaan todeta varhain kudosnäytteen avulla. Toluidiinisinivärjäys ja kudoksen autofluoresenssitutkimus voivat edistää kudosnäytekohdan valintaa «Awan KH, Morgan PR, Warnakulasuriya S. Evaluation of an autofluorescence based imaging system (VELscope™) in the detection of oral potentially malignant disorders and benign keratoses. Oral Onc»54, «López-Jornet P, De la Mano-Espinosa T. The efficacy of direct tissue fluorescence visualization in screening for oral premalignant lesions in general practice: an update. Int J Dent Hyg 2011;9:97-100 »55, «Jayaprakash V, Sullivan M, Merzianu M ym. Autofluorescence-guided surveillance for oral cancer. Cancer Prev Res (Phila) 2009;2:966-74 »56, «Epstein JB, Güneri P. The adjunctive role of toluidine blue in detection of oral premalignant and malignant lesions. Curr Opin Otolaryngol Head Neck Surg 2009;17:79-87 »57.
Koko väestöön kohdistuvan suusyöpäseulonnan vaikutuksesta suusyövän aiheuttamaan kuolleisuuteen on vähän näyttöä.
Jos yli 40-vuotiaalla potilaalla todetaan suusyövän vaaratekijöitä, suositellaan, että hänen limakalvojensa tilaa seurattaisiin vuosittain, vaikkei limakalvomuutoksia, esimerkiksi punajäkälää, olisi aiemmin todettukaan.
Suunnattu seulonta saattaa olla tehokasta. Kohteeksi on suositeltu yli 40-vuotiaita tupakoitsijoita, jotka käyttävät runsaasti alkoholia «Riskiryhmiin kohdennettu seuranta saattaa olla hyödyllistä.»C, «Cancer Research UK. http://info.cancerresearchuk.org/cancerstats/types/oral (accessed 14 April 2010). National Cancer Institute. »58, «SEER Cancer statistics review 1975-2004. http://seer.cancer.gov/statfacts/html/oralcav.html (accessed14 April 2010). »59, «Doobaree IU, Landis SH, Linklater KM ym. Head and neck cancer in South East England between 1995-1999 and 2000-2004: An estimation of incidence and distribution by site, stage and histological type. O»60.

Suusyöpävaaraa mahdollisesti lisäävät leesiot

Leesioilla tarkoitetaan tässä kaikkia suun limakalvomuutoksia, joissa kudoksen rakenteelliset muutokset voivat edistää muutoksen muuttumista pahanlaatuiseksi «Warnakulasuriya S, Johnson NW, van der Waal I. Nomenclature and classification of potentially malignant disorders of the oral mucosa. J Oral Pathol Med 2007;36:575-80 »61, «http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/j.1600-0714.2007.00582.x/pdf»1.
Muutoksia ovat esimerkiksi leukoplakia, proliferatiivinen verrukoosinen leukoplakia, erytroplakia «Axell T, Holmstrup P, Kramer IRH ym. International seminar on oral leukoplakia and associated lesions related to tobacco habits. Commun Dent Oral Epidemiol 1984;12:146-54»62, «Axéll T, Pindborg JJ, Smith CJ ym. Oral white lesions with special reference to precancerous and tobacco- related lesions: conclusions of an international symposium held in Uppsala, Sweden, May 18-21 »63, «Gandolfo S, Castellani R, Pentenero M. Proliferative verrucous leukoplakia: a potentially malignant disorder involving periodontal sites. J Periodontol 2009;80:274-81 »64, punajäkälä (lichen ruber planus) ja punajäkälän kaltaiset muutokset.
Osa syövistä syntyy ilman edeltävää kliinistä muutosta tai sille mahdollisesti altistavaa tekijää «Johnson NW, Warnakulasuriya KA. Epidemiology and aetiology of oral cancer in the United Kingdom. Community Dent Health 1993;10 Suppl 1:13-29 »65, «Cowan CG, Gregg TA, Napier SS ym. Potentially malignant oral lesions in northern Ireland: a 20-year population-based perspective of malignant transformation. Oral Dis 2001;7:18-24 »66.

Leukoplakia ja erytroplakia

Leukoplakia (kuva «Leukoplakia kielen reunassa»1
) on
- tasaisen vaalea (homogeeninen) tai
- läiskäinen muutos (ei-homogeeninen, erytroleukoplakia) tai muutos, jota ei voida poistaa raaputtamalla ja jota ei diagnosoida muuksi «Waldron CA, Shafer WG. Leukoplakia revisited. A clinicopathologic study 3256 oral leukoplakias. Cancer 1975;36:1386-92 »67, (kuvat «Suun pohjan valkea leesio»2
  ja «Erytroleukoplakia»3
  ).
Tupakka voi aiheuttaa leukoplakian «Axéll T, Pindborg JJ, Smith CJ ym. Oral white lesions with special reference to precancerous and tobacco- related lesions: conclusions of an international symposium held in Uppsala, Sweden, May 18-21 »63.
Erytroplakia (kuvat «Erytroplakia»4
ja «Erytroplakia»5
) on
- suun limakalvon epätarkkarajainen, punainen muutos, joka ei ole haavautunut «Mashberg A, Feldman LJ. Clinical criteria for identifying early oral and oropharyngeal carcinoma: erythroplasia revisited. Am J Surg 1988;156:273-5 »68, «Shafer WG, Waldron CA. Erythroplakia of the oral cavity. Cancer 1975;36:1021-8 »69.
Maailmanlaajuisesti leukoplakioita tai erytroplakioita esiintyy muutamalla prosentilla väestöstä «Mashberg A, Feldman LJ. Clinical criteria for identifying early oral and oropharyngeal carcinoma: erythroplasia revisited. Am J Surg 1988;156:273-5 »68, «Hogewind WF, van der Waal I. Prevalence study of oral leukoplakia in a selected population of 1000 patients from The Netherlands. Community Dent Oral Epidemiol 1988;16:302-5 »70, «Reichart PA, Kohn H. Prevalence of oral leukoplakia in 1000 Berliners. Oral Dis 1996;2:291-4 »71, «Petti S. Pooled estimate of world leukoplakia prevalence: a systematic review. Oral Oncol 2003;39:770-80 »72.
Kliinisessä Terveys 2000 -suututkimuksessa on todettu, että 7 %:lla yli 30-vuotiaista on mahdollisesti suusyöpäriskiä lisääviä limakalvomuutoksia (30–44-vuotiaista 4 %:lla, 45–54-vuotiaista 7 %:lla, 55–64-vuotiaista 7 %:lla ja 65-vuotiaista tai sitä vanhemmista 10 %:lla) «Söderholm AL, Suominen-Taipale L. Suun limakalvosairaudet. Kirjassa: Suomalaisten aikuisten suunterveys. Terveys 2000 -tutkimus. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja. B16/2004:120-6.»73.

Diagnostiikka

Leuko- ja erytroplakiat todetaan suun limakalvojen kliinisessä tarkastuksessa ja sulkemalla pois erotusdiagnostisesti muut leesiot.
Limakalvo tulee tutkimuksessa kuivata epäilyttäviltä alueilta, koska sylki haittaa erytroplakian näkemistä «Mashberg A, Samit A. Early diagnosis of asymptomatic oral and oropharyngeal squamous cancers. CA Cancer J Clin 1995;45:328-51 »74.
Kun leukoplakia- tai erytroplakiamuutos on todettu, kaikki mahdolliset aiheuttavat tekijät on pyrittävä eliminoimaan. Tupakoinnin aiheuttamat leukoplakiat voivat aikaa myöten hävitä tupakoinnin lopettamisen jälkeen «Roosaar A, Yin L, Johansson AL ym. A long-term follow-up study on the natural course of oral leukoplakia in a Swedish population-based sample. J Oral Pathol Med 2007;36:78-82 »75.
Jos muutos ei häviä 2–3 viikossa mahdollisten ärsyttävien tekijöiden poistamisen jälkeen, siitä otetaan kudosnäyte paikallispuudutuksessa. Lopullinen diagnoosi tehdään PAD-vastauksen perusteella «van der Waal I, Schepman KP, van der Meij EH. A modified classification and staging system for oral leukoplakia. Oral Oncol 2000;36:264-6 »76. ~~Ks. sähköinen tausta-aineisto «Leukoplakioiden luokitus kliiniseen kuvaan ja histologiaan perustuen»4.~~

Kehittyminen suusyöväksi

Leukoplakioiden histologinen kuva vaihtelee.
- Länsimaissa 2–6 % leukoplakiapotilaista sairastuu suusyöpään kymmenen vuoden kuluessa «Cowan CG, Gregg TA, Napier SS ym. Potentially malignant oral lesions in northern Ireland: a 20-year population-based perspective of malignant transformation. Oral Dis 2001;7:18-24 »66, «Silverman S Jr, Gorsky M, Lozada F. Oral leukoplakia and malignant transformation. A follow-up study of 257 patients. Cancer 1984;53:563-8 »77, «Silverman S Jr, Gorsky M. Proliferative verrucous leukoplakia: a follow-up study of 54 cases. Oral Surg Oral Med Oral Pathol Oral Radiol Endod 1997;84:154-7 »78 (kuvat «Suun pohjan valkea leesio»2
  ja «Erytroleukoplakia»3
  ).
- Leukoplakioiden syöväksi kehittymisen vaaran suureneminen (kuva «Leukoplakia kielen reunassa»1
  ) liittyy
Erytroplakiat eivät parane itsestään, ja niistä noin 90 % kehittyy suusyöväksi (kuva «Erytroplakia»5
).
- Erytroplakia on usein pieni (alle 1 cm) ja oireeton mutta histologisesti jopa invasiivinen syöpä «Mashberg A, Feldman LJ. Clinical criteria for identifying early oral and oropharyngeal carcinoma: erythroplasia revisited. Am J Surg 1988;156:273-5 »68, «Shafer WG, Waldron CA. Erythroplakia of the oral cavity. Cancer 1975;36:1021-8 »69, «Mashberg A, Samit A. Early diagnosis of asymptomatic oral and oropharyngeal squamous cancers. CA Cancer J Clin 1995;45:328-51 »74, «Schütze M, Boeing H, Pischon T ym. Alcohol attributable burden of incidence of cancer in eight European countries based on results from prospective cohort study. BMJ 2011;342:d1584 »86.

Hoito

Leukoplakioille ei ole yhtenäistä hyväksyttyä hoitokäytäntöä.
Osa leukoplakioista (9–45 %) häviää itsestään ilman hoitoa «Tradati N, Grigolat R, Calabrese L ym. Oral leukoplakias: to treat or not? Oral Oncol 1997;33:317-21 »87. Laaja vaihteluväli selittynee osittain muutosten luokittelun eroista.
Kudosnäytteiden otolla on tärkeä merkitys suusyövän varhaisdiagnostiikassa, mutta leukoplakioiden laajat kirurgiset poistot eivät estä suusyöpää «Schepman KP, van der Meij EH, Smeele LE ym. Malignant transformation of oral leukoplakia: a follow-up study of a hospital-based population of 166 patients with oral leukoplakia from The Netherlands. O»81, «Zhang L, Poh CF, Lam WL ym. Impact of localized treatment in reducing risk of progression of low-grade oral dysplasia: molecular evidence of incomplete resection. Oral Oncol 2001;37:505-12 »88, «Saito T, Sugiura C, Hirai A ym. Development of squamous cell carcinoma from pre-existent oral leukoplakia: with respect to treatment modality. Int J Oral Maxillofac Surg 2001;30:49-53 »89 (kuvat «Suun pohjan valkea leesio»2
ja «Erytroleukoplakia»3
).
Lääkehoidolla ei ilmeisesti voida merkittävästi ehkäistä leukoplakian malignisoitumista eikä saavuteta pysyvää vastetta leesioiden ilmentymisessä «Lääkehoidolla ei ilmeisesti voida merkittävästi ehkäistä leukoplakian malignisoitumista eikä saavuttaa pysyvää vastetta leesioiden ilmentymisessä.»B.
- A-vitamiineilla ja retinoideilla saattaa olla hoitovaikutusta «Reichart PA, Kohn H. Prevalence of oral leukoplakia in 1000 Berliners. Oral Dis 1996;2:291-4 »71, «Scully C. Oral precancer: preventive and medical approaches to management. Eur J Cancer B Oral Oncol 1995;31B:16-26 »90.
- Millään paikallishoidolla ei saavuteta pitkäaikaisia vaikutuksia.
Tämän takia leukoplakiapotilaita tulee seurata yksilöllisesti ja tarvittaessa otetaan uusi kudosnäyte «Cowan CG, Gregg TA, Napier SS ym. Potentially malignant oral lesions in northern Ireland: a 20-year population-based perspective of malignant transformation. Oral Dis 2001;7:18-24 »66, «Holmstrup P, Vedtofte P, Reibel J ym. Long-term treatment outcome of oral premalignant lesions. Oral Oncol 2006;42:461-74 »91.
Koska erytroplakioista valtaosa muuttuu pahanlaatuisiksi, ne poistetaan kokonaan ja tutkitaan histopatologisesti «Mashberg A, Feldman LJ. Clinical criteria for identifying early oral and oropharyngeal carcinoma: erythroplasia revisited. Am J Surg 1988;156:273-5 »68. Tämä ei kuitenkaan poista suusyöpäriskiä.

Nuuskan aiheuttamat muutokset

Nuuska lisää suusyöpävaaraa. Vaaran lisääntyminen riippuu käytetyn nuuskan koostumuksesta, kuten karsinogeenien määrästä, kosteudesta ja valmistustavasta (käymistuote tai savussa kuivattu) «Nuuska ilmeisesti lisää suusyövän vaaraa.»B, «Stewart BW, Kleihues P (toim.). World cancer report. Lyon: WHO International Agency for Research on Cancer; 2003.»13, «Roosaar A, Johansson AL, Sandborgh-Englund G ym. Cancer and mortality among users and nonusers of snus. Int J Cancer 2008;123:168-73 »14, «Tomar SL, Winn DM, Swango PA ym. Oral mucosal smokeless tobacco lesions among adolescents in the United States. J Dent Res 1997;76:1277-86 »92, «Merne M. Nuorten nuuskan käyttö-haaste suun terveydenhuollolle. Suom Hammaslääkäril 2000;16:972-84»93.
Nuuskan aiheuttamat limakalvomuutokset sen käyttökohdassa luokitellaan kolmeen vaikeusasteeseen
- limakalvon paksuuntumisen
- ryppyisyyden ja
- värin mukaan «Tomar SL, Winn DM, Swango PA ym. Oral mucosal smokeless tobacco lesions among adolescents in the United States. J Dent Res 1997;76:1277-86 »92.
Lisäksi nuuska aiheuttaa hampaiden eroosiota ja ikenien vetäytymistä.
Muutos riippuu nuuskan käyttöajasta ja -tiheydestä. Kerta-annoksen suuruudella ei ole merkitystä. Limakalvomuutokset paranevat, kun nuuskan käyttö lopetetaan, mutta ikenien vetäytymät voidaan korjata vain iensiirroilla.
Diagnoosi voidaan tehdä kliinisen kuvan perusteella, mutta kudosnäyte tulee ottaa, jos muutoksessa on punoittavia alueita.
Suomessa nuoret käyttävät ja kokeilevat nuuskaa vähemmän kuin Ruotsissa mutta sen käyttö on huolestuttavasti lisääntymässä «http://www.ktl.fi/portal/suomi/tietoa_terveydesta/elintavat/tupakka/nuorten_tupakointi »94.
Suomessa nuuskan maahantuonti, myynti tai luovuttaminen elinkeinotoiminnassa on lailla kielletty.

Suun punajäkälä ja sen kaltainen muutos

Punajäkälä eli lichen ruber (planus) (kuva «Oireeton punajäkälä»6
) on ihon ja limakalvojen krooninen tulehduksellinen sairaus, jonka etiologia on tuntematon.
Suun punajäkälää esiintyy 0.5–4.0 %:lla väestöstä «Axéll T. A prevalence study of oral mucosal lesions in an adult Swedish population. Odontol Revy Suppl 1976;36:1-103 »95, «Bouquot JE, Gorlin RJ. Leukoplakia, lichen planus, and other oral keratoses in 23,616 white Americans over the age of 35 years. Oral Surg Oral Med Oral Pathol 1986;61:373-81 »96, «Scully C, Beyli M, Ferreiro MC ym. Update on oral lichen planus: etiopathogenesis and management. Crit Rev Oral Biol Med 1998;9:86-122 »97, «Silverman S Jr, Gorsky M, Lozada-Nur F. A prospective follow-up study of 570 patients with oral lichen planus: persistence, remission, and malignant association. Oral Surg Oral Med Oral Pathol 1985;60»98, «Silverman S Jr, Gorsky M, Lozada-Nur F ym. A prospective study of findings and management in 214 patients with oral lichen planus. Oral Surg Oral Med Oral Pathol 1991;72:665-70 »99.
Suun punajäkälä on yleisin 30–60-vuotiailla naisilla, ja se esiintyy tavallisimmin poskien limakalvoilla molemminpuolisena ja useissa kohdissa tai kielen sivussa «Erytroplakia»5
. Punajäkälätauti voi tyypillisesti esiintyä myös ikenissä (kuva «Oireeton punajäkälä»7
).
Punajäkälän kliininen kuva vaihtelee: muutos voi olla
- papulaarinen
- verkkomainen (kuva «Oireeton punajäkälä»6
  )
- atrofinen (kuva «Punajäkälä retromolaarialueella ja posken limakalvolla»8
  )
- erosiivinen
- rakkulamainen tai
- plakkimainen «Scully C, Beyli M, Ferreiro MC ym. Update on oral lichen planus: etiopathogenesis and management. Crit Rev Oral Biol Med 1998;9:86-122 »97, «Punajäkälään liittyvä haavauma posken limakalvolla»9
  .
Väriltään muutos taas voi olla valkoinen, punainen tai punavalkoinen.
Vain 15 %:lla suun punajäkälää potevista esiintyy ihomuutoksia, mutta genitaalialueen muutoksia on 25 %:lla.
Noin kolmasosalla ihon punajäkälää sairastavista on todettavissa suumuutoksia.
Suun punajäkälä on krooninen sairaus, ja vain 3–17 % potilaista paranee täysin «Scully C, Beyli M, Ferreiro MC ym. Update on oral lichen planus: etiopathogenesis and management. Crit Rev Oral Biol Med 1998;9:86-122 »97, «Thorn JJ, Holmstrup P, Rindum J ym. Course of various clinical forms of oral lichen planus. A prospective follow-up study of 611 patients. J Oral Pathol 1988;17:213-8 »100.

Diagnostiikka

Kudosnäyte otetaan erityisesti muutoksista, joissa on punaisia tai atrofisia alueita (kuva «Punajäkälä retromolaarialueella ja posken limakalvolla»8
).
Punajäkälän kaltaisen eli likenoidin muutoksen erotusdiagnostiikka on toisinaan vaikeaa, eikä näitä muutoksia voida luotettavasti erottaa toisistaan kliinisesti tai histologisesti «4th World Workshop on Oral Medicine. Puerto Rico 2006.»101.
Likenoidin tyyppisiä muutoksia aiheuttavat paikallisten ärsykkeiden lisäksi useat lääkeaineet (verenpainelääkkeet, diureetit, kultasuolat, tulehduskipulääkkeet ja malarialääkkeet).
Allergia hampaiden paikkausmateriaaleille voi myös aiheuttaa likenoidin muutoksen «Auzerie V, Mahé E, Marck Y ym. Oral lichenoid eruption due to methacrylate allergy. Contact Dermatitis 2001;45:241 »102. Diagnostiikan keinoihin kuuluu mahdollisten taustatekijöiden selvittely ja eliminointi. Materiaaliallergiaa voidaan tutkia asianmukaisilla epikutaanitesteillä.
Elinsiirtojen jälkeisiin hylkimisreaktioihin ja hepatiitti C -virusinfektioihin voi liittyä punajäkälää muistuttavia suun limakalvomuutoksia.

Kehittyminen suusyöväksi

Suun punajäkälä muuttuu suusyöväksi noin 1 %:lla (0.7–2.8 %:lla) potilaista (seuranta 6–24 kk). Tavallisin tämä muutos on atrofis-erosiivisessa punajäkälässä «Suun punajäkälä (lichen) kehittyy suusyöväksi pienellä osalla potilaista.»A, «Silverman S Jr, Gorsky M, Lozada-Nur F ym. A prospective study of findings and management in 214 patients with oral lichen planus. Oral Surg Oral Med Oral Pathol 1991;72:665-70 »99, «Carbone M, Arduino PG, Carrozzo M ym. Course of oral lichen planus: a retrospective study of 808 northern Italian patients. Oral Dis 2009;15:235-43 »103, «Bermejo-Fenoll A, Sánchez-Siles M, López-Jornet P ym. A retrospective clinicopathological study of 550 patients with oral lichen planus in south-eastern Spain. J Oral Pathol Med 2010;39:491-6 »104, «van der Meij EH, Mast H, van der Waal I. The possible premalignant character of oral lichen planus and oral lichenoid lesions: a prospective five-year follow-up study of 192 patients. Oral Oncol 2007;»105, «Rödström PO, Jontell M, Mattsson U ym. Cancer and oral lichen planus in a Swedish population. Oral Oncol 2004;40:131-8 »106, «Ingafou M, Leao JC, Porter SR ym. Oral lichen planus: a retrospective study of 690 British patients. Oral Dis 2006;12:463-8 »107, «Bornstein MM, Kalas L, Lemp S ym. Oral lichen planus and malignant transformation: a retrospective follow-up study of clinical and histopathologic data. Quintessence Int 2006;37:261-71 »108.
Ihon punajäkälää sairastavilla suusyövän vaara on lisääntynyt «Sigurgeirsson B, Lindelöf B. Lichen planus and malignancy. An epidemiologic study of 2071 patients and a review of the literature. Arch Dermatol 1991;127:1684-8 »109 mutta muiden syöpätautien vaara ei. Myös punajäkälän kaltaiset muutokset ovat mahdollisesti syöpävaaraa lisääviä «van der Meij EH, Mast H, van der Waal I. The possible premalignant character of oral lichen planus and oral lichenoid lesions: a prospective five-year follow-up study of 192 patients. Oral Oncol 2007;»105.

Hoito

Suun punajäkälään ei ole parantavaa hoitoa «Scully C, Eisen D, Carrozzo M. Management of oral lichen planus. Am J Clin Dermatol 2000;1:287-306 »110.
Oireetonta, verkkomaista punajäkälää ei tule hoitaa, mutta potilaat on pidettävä seurannassa (kuva «Oireeton punajäkälä»7
).
Yleisin hoitoon hakeutumisen syy on kipu. Kipua hoidetaan oireenmukaisesti.
Potilaille annetaan suulliset ja kirjalliset ohjeet ärsyttävien ruoka-aineiden ja muiden tekijöiden välttämisestä. ~~Ks. sähköinen tausta-aineisto «Kotihoito-ohjeet suun punajäkälää sairastaville potilaille»5.~~
Paikalliset kortikosteroidit ovat oireilevan suun punajäkälän ensisijainen hoitomuoto «Chan ES-Y, Thornhill M, Zakrzewska J. Interventions for treating oral lichen planus. Cochrane Database Syst Rev 2008:4»111, «Al-Hashimi I, Schifter M, Lockhart PB ym. Oral lichen planus and oral lichenoid lesions: diagnostic and therapeutic considerations. Oral Surg Oral Med Oral Pathol Oral Radiol Endod 2007;103 Suppl:S25.»112.
- Systeemihoitoa kortikosteroidilla tulisi käyttää vain kliinisesti vaikeiden erosiivisten punajäkälien hoitoon.
Muut punajäkälän hoidot (paikalliset syklosporiinit tai steroidit, paikalliset tai systeemiset retinoidit, kalsineuriinin estäjät, PUVA) eivät ole osoittautuneet kortikosteroideja paremmiksi oireiden lievittäjiksi «Suun punajäkälän lääkkeistä useimmat lievittänevät oireita.»C.
Kalsineuriini-inhibiittorit tai paikalliset retinoidit tulisi ottaa käyttöön vasta kortikosteroidien vasteen testauksen jälkeen. Kalsineuriini-inhibiittorien käytön haittavaikutukset tulisi ottaa huomioon, ja potilas on pidettävä seurannassa.
Noin 17 %:iin suun punajäkälämuutoksista liittyy hiivainfektio «Hatchuel DA, Peters E, Lemmer J ym. Candidal infection in oral lichen planus. Oral Surg Oral Med Oral Pathol 1990;70:172-5 »113, jonka kortikosteroidihoito voi aiheuttaa ja joka tulee diagnosoida ja hoitaa «Silverman S Jr, Gorsky M, Lozada-Nur F ym. A prospective study of findings and management in 214 patients with oral lichen planus. Oral Surg Oral Med Oral Pathol 1991;72:665-70 »99, «Silverman S Jr, Bahl S. Oral lichen planus update: clinical characteristics, treatment responses, and malignant transformation. Am J Dent 1997;10:259-63 »114.
Potilaita seurataan 1–2 kertaa vuodessa muutoksen kliinisen kuvan, kivun ja oireiden mukaan. Kliinisen kuvan tai oireiden muuttuessa otetaan kudosnäyte.

Suusyövän oireet ja kliininen kuva

Suusyöpä on nopeasti etenevä tauti, joka lähettää varhain etäpesäkkeitä paikallisiin kaulan imusolmukkeisiin ja myöhemmin keuhkoihin, maksaan ja luihin «Woolgar JA. Micrometastasis in oral/oropharyngeal squamous cell carcinoma: incidence, histopathological features and clinical implications. Br J Oral Maxillofac Surg 1999;37:181-6 »115, «León X, Quer M, Orús C ym. Distant metastases in head and neck cancer patients who achieved loco-regional control. Head Neck 2000;22:680-6 »116, «Stöckli SJ, Zimmermann R. [Value of panendoscopy in assessment of mouth cavity, pharyngeal and laryngeal cancers]. Schweiz Med Wochenschr Suppl 2000;116:15S-17S »117.
Hoitamattomista suusyöpäpotilaista on kuuden kuukauden kuluttua elossa keskimäärin 36 %, vuoden kuluttua 16 % ja kolmen vuoden kuluttua 0.5 %. Huulisyöpäpotilaiden vastaavat luvut ovat 47 %, 26 % ja 2.9 % «Kowalski LP, Carvalho AL. Natural history of untreated head and neck cancer. Eur J Cancer 2000;36:1032-7 »118.
Suusyöpä on varhaisvaiheessa usein vähäoireinen, minkä vuoksi hoitoon hakeutuminen voi viivästyä useita kuukausia «Kantola S, Jokinen K, Hyrynkangas K ym. Detection of tongue cancer in primary care. Br J Gen Pract 2001;51:106-11 »119, «Pitiphat W, Diehl SR, Laskaris G ym. Factors associated with delay in the diagnosis of oral cancer. J Dent Res 2002;81:192-7 »120.
Suusyöpä todetaan suun kliinisellä tutkimuksella. Sen kuva vaihtelee.
Suusyövän yleisimpiä oireita ja löydöksiä ovat
- kyhmy (kuva «Suusyöpä kielessä»10
  )
- haavauma, joka ei parane kolmessa viikossa (kuva «Suusyöpä kielen alapinnalla»11
  )
- punoittava tai valkoinen limakalvomuutos (kuva «Erytroleukoplakia»3
  )
- proteesin sopimattomuus
- syömisen ja puheen häiriöt
- hampaan liikkuvuus, joka ei selity iensairaudella
- kyhmy kaulalla, joka voi olla ensimmäinen oire suusyövästä. Tällöin kyhmy useimmiten sijaitsee tasolla I–III «Lewin F, Norell SE, Johansson H ym. Smoking tobacco, oral snuff, and alcohol in the etiology of squamous cell carcinoma of the head and neck: a population-based case-referent study in Sweden. Cancer 1»9, «Mäkitie AA, Pukkila M, Laranne J ym. Oropharyngeal carcinoma and its treatment in Finland between 1995-1999: a nationwide study. Eur Arch Otorhinolaryngol 2006;263:139-43 »121.
Kipu on yleensä myöhäinen oire «Kantola S, Jokinen K, Hyrynkangas K ym. Detection of tongue cancer in primary care. Br J Gen Pract 2001;51:106-11 »119, «Referral guidelines for suspected cancer. http://www.dh.gov.uk/prod_consum_dh/groups/dh_digitalassets/@dh/@en/documents/digitalasset/dh_4014421.pdf. »122, «Hodgson TA, Buchanan JA, Garg A ym. An audit of the UK national cancer referral guidelines for suspected oral mucosal malignancy. Br Dent J 2006;201:643-7 »123.
Noin 3 %:lla potilaista on diagnoosin aikaan toinen syöpä ruoansulatuskanavan yläosassa tai hengitysteissä «Stöckli SJ, Zimmermann R. [Value of panendoscopy in assessment of mouth cavity, pharyngeal and laryngeal cancers]. Schweiz Med Wochenschr Suppl 2000;116:15S-17S »117, «Macfarlane GJ, McCredie M, Pompe-Kirn V ym. Second cancers occurring after cancers of the mouth and pharynx: data from three population-based registries in Australia, Scotland and Slovenia. Eur J Canc»124.
Huulisyövän tavallisin kliininen löydös on haavauma tai rupi, joka ei parane.
Huulen levyepiteelisyöpä kasvaa pitkään paikallisena ja leviää jopa koko huulen alueelle, mutta se lähettää harvoin etäpesäkkeitä.

Diagnostiikka

Kudosnäytteet

Suusyöpä havaitaan usein suun kliinisessä tarkastuksessa, mutta diagnoosi perustuu aina kudosnäytteeseen.
Kudosnäyte voidaan ottaa paikallispuudutuksessa.
Suun irtosolunäytteen diagnostinen herkkyys on huono «Ogden GR. The future role for oral exfoliative cytology--bleak or bright? Oral Oncol 1997;33:2-4 »125, mutta sen yhdistäminen esimerkiksi DNA-määritykseen saattaa olla lupaava tulevaisuuden diagnostinen menetelmä «Donadini A, Maffei M, Cavallero A ym. Oral cancer genesis and progression: DNA near-diploid aneuploidization and endoreduplication by high resolution flow cytometry. Cell Oncol 2010;32:373-83 »126, «Khanna R, Agarwal A, Khanna S ym. S-phase fraction and DNA ploidy in oral leukoplakia. ANZ J Surg 2010;80:548-51 »127, «Torres-Rendon A, Stewart R, Craig GT ym. DNA ploidy analysis by image cytometry helps to identify oral epithelial dysplasias with a high risk of malignant progression. Oral Oncol 2009;45:468-73 »128.
Suun limakalvomuutoksesta otetaan kudosnäyte epäilyttävimmästä kohdasta siten, että vältetään nekroottisia alueita mutta sisällytetään terveen ja sairaan kudoksen raja-alue näytteeseen. Tarvittaessa limakalvomuutoksesta otetaan useampikin näyte.
Kudosnäytteen tulee diagnoosin varmistamiseksi olla riittävän suuri (esim. 1 cm × 3–5 mm). ~~Ks. sähköinen tausta-aineisto «Kudosnäytteen ottaminen suusta»6.~~
Läpimitaltaan alle 1 cm:n muutos voidaan poistaa kokonaan, jos se on mahdollista tehdä leikattavan alueen toimintaa vaarantamatta.
Muutoksen ja kudosnäytteen sijainti rekisteröidään valokuvin tai piirroksin esimerkiksi kaavioon (kuva «Suun limakalvomuutosten sijainnin kirjaamiskaavio»12
).

Levinneisyystutkimukset

Onnistuneen hoidon edellytyksiä ovat
- huolellinen levinneisyystutkimus
- mahdollisen toisen uuden syövän sulkeminen pois.
Suun, nielun, nenän, kurkunpään ja kaulan kliinisen tutkimuksen lisäksi levinneisyystutkimuksiin kuuluu kuvantamistutkimusten lisäksi tarvittaessa panendoskopia (kurkunpään, ruokatorven ja keuhkoputkien tähystys) «Hujala K, Sipilä J, Grenman R. Panendoscopy and synchronous second primary tumors in head and neck cancer patients. Eur Arch Otorhinolaryngol 2005;262:17-20 »129, «Davidson J, Gilbert R, Irish J ym. The role of panendoscopy in the management of mucosal head and neck malignancy-a prospective evaluation. Head Neck 2000;22:449-54; discussion 454-5 »130, «Hordijk GJ, Bruggink T, Ravasz LA. Panendoscopy: a valuable procedure? Otolaryngol Head Neck Surg 1989;101:426-8 »131, «Haughey BH, Gates GA, Arfken CL ym. Meta-analysis of second malignant tumors in head and neck cancer: the case for an endoscopic screening protocol. Ann Otol Rhinol Laryngol 1992;101:105-12 »132, «Panosetti E, Luboinski B, Mamelle G ym. Multiple synchronous and metachronous cancers of the upper aerodigestive tract: a nine-year study. Laryngoscope 1989;99:1267-73 »133.
Kaulan alue tutkitaan aina
- kliinisesti
- kuvantamistutkimuksilla.
Levinneisyystutkimukset tehdään syöpää hoitavassa yksikössä.

Kuvantamistutkimukset levinneisyyden selvittelyssä

Suusyövän laajuuden ja levinneisyyden arviointi suun ja kaulan alueella tehdään tavanomaisesti magneettikuvauksella (MK) tai tietokonetomografialla (TT) «Lenz M, Greess H, Baum U ym. Oropharynx, oral cavity, floor of the mouth: CT and MRI. Eur J Radiol 2000;33:203-15 »134.
- Kuvista arvioidaan kasvaimen koko ja sijainti, mahdollinen luuinvaasio ja etäpesäkkeiden tai sellaisiksi epäiltyjen olemassaolo.
Pehmytkudosten arvioinnissa MK on hyvä. Lisäksi metallisten hammastäytteiden aiheuttamat artefaktit hankaloittavat usein TT-tutkimuksessa kyseisen alueen arviointia «Lenz M, Greess H, Baum U ym. Oropharynx, oral cavity, floor of the mouth: CT and MRI. Eur J Radiol 2000;33:203-15 »134.
Luuinvaasion arviointi ei ole millään menetelmällä täysin luotettavaa, joten resektiopäätöksen tulisi perustua kliiniseen arvioon, leikkauksen yhteydessä tehtävään periostin kiinnittymisen arvioon ja epäselvissä tapauksissa vähintään kahteen toisiaan täydentävään kuvantamistutkimukseen «Brown JS, Lewis-Jones H. Evidence for imaging the mandible in the management of oral squamous cell carcinoma: a review. Br J Oral Maxillofac Surg 2001;39:411-8 »135.
Esimerkiksi MK:ta voidaan siten täydentää TT-tutkimuksella «Imaizumi A, Yoshino N, Yamada I ym. A potential pitfall of MR imaging for assessing mandibular invasion of squamous cell carcinoma in the oral cavity. AJNR Am J Neuroradiol 2006;27:114-22 »136, josta on korteksin muutosten arvioinnissa hyötyä «Babin E, Desmonts C, Hamon M ym. PET/CT for assessing mandibular invasion by intraoral squamous cell carcinomas. Clin Otolaryngol 2008;33:47-51 »137.
Hampaisiin liittyvät tulehdusmuutokset ja hampaistoon tai leukoihin äskettäin tehdyt toimenpiteet hankaloittavat luuinvaasion arviointia.
Imusolmukkeiden koko, muoto, mahdollinen nekroosi, ryhmittyminen ja kapselin ulkopuolinen kasvu tarkistetaan «van den Brekel MW, Stel HV, Castelijns JA ym. Cervical lymph node metastasis: assessment of radiologic criteria. Radiology 1990;177:379-84 »138, «King AD, Tse GM, Yeun EH ym. Comparison of CT and MR imaging for detection of extranodal neoplastic spread in metastatic neck nodes. Eur J Radiol 2004;52:264-270»139.
Kaulan alueen kaikukuvaus ja tarvittaessa siihen yhdistettävä ohutneulabiopsia ovat edellä mainittujen ohella mahdollisia tutkimuksia, ja niillä voidaan täydentävänä tutkimuksena parantaa diagnostista tarkkuutta «de Bondt RB, Nelemans PJ, Hofman PA ym. Detection of lymph node metastases in head and neck cancer: a meta-analysis comparing US, USgFNAC, CT and MR imaging. Eur J Radiol 2007;64:266-72 »140.
Millään preoperatiivisella kuvantamismenetelmällä ei kuitenkaan pystytä toteamaan luotettavasti pieniä, muutaman millimetrin kokoisia kaulan etäpesäkkeitä «Pienet kaulan etäpesäkkeet löytyvät huonosti nykyisillä kuvantamismenetelmillä.»B, «Schöder H, Carlson DL, Kraus DH ym. 18F-FDG PET/CT for detecting nodal metastases in patients with oral cancer staged N0 by clinical examination and CT/MRI. J Nucl Med 2006;47:755-62 »141, «Liao CT, Wang HM, Huang SF ym. PET and PET/CT of the neck lymph nodes improves risk prediction in patients with squamous cell carcinoma of the oral cavity. J Nucl Med 2011;52:180-7 »142.
Positroniemissiotomografia (PET) on kudosmetaboliaan perustuva tutkimusmenetelmä, joka perustuu laskimon kautta annettavaan radioaktiiviseen merkkiaineeseen (tavallisin merkkiaine syövän kuvantamisessa on fluorodeoksoglukoosi eli F18-FDG). Merkkiaine hakeutuu kohteisiin, joiden aineenvaihdunta on vilkastunut, kuten syöpäsoluihin. Nykyisin käytössä on PET-TT-laitteet, joissa toiminnallinen PET-kuvaus ja anatominen TT-kuvaus yhdistyvät.
PET-TT:aa voidaan käyttää syövän diagnostiikkaan, seurantaan ja (säde-)hoidon suunnitteluun. PET-TT:n käytöstä saattaa olla tavallisia kuvantamismenetelmiä enemmän hyötyä piilevien primäärituumorien havaitsemisessa «PET-tutkimuksesta on ilmeisesti hyötyä piilevien primäärituumorien havaitsemisessa perinteisiin kuvantamismenetelmiin verrattuna.»B, «Rusthoven KE, Koshy M, Paulino AC. The role of fluorodeoxyglucose positron emission tomography in cervical lymph node metastases from an unknown primary tumor. Cancer 2004;101:2641-9 »143, «Miller FR, Karnad AB, Eng T ym. Management of the unknown primary carcinoma: long-term follow-up on a negative PET scan and negative panendoscopy. Head Neck 2008;30:28-34 »144, «de Bree R. The real additional value of FDG-PET in detecting the occult primary tumour in patients with cervical lymph node metastases of unknown primary tumour. Eur Arch Otorhinolaryngol 2010;267:165»145, pään ja kaulan alueen syöpäpotilaiden seurannassa (kemo)sädehoidon jälkeen «PET-TT:n käytöstä ilmeisesti on hyötyä pään ja kaulan alueen syöpäpotilaiden seurannassa (kemo)sädehoidon jälkeen.»B, «Isles MG, McConkey C, Mehanna HM. A systematic review and meta-analysis of the role of positron emission tomography in the follow up of head and neck squamous cell carcinoma following radiotherapy or »146, «Li P, Zhuang H, Mozley PD ym. Evaluation of recurrent squamous cell carcinoma of the head and neck with FDG positron emission tomography. Clin Nucl Med 2001;26:131-5 »147, «Kao J, Vu HL, Genden EM ym. The diagnostic and prognostic utility of positron emission tomography/computed tomography-based follow-up after radiotherapy for head and neck cancer. Cancer 2009;115:4586-»148 ja kaukometastaasien seulonnassa suuririskisillä pään ja kaulan alueen syöpäpotilailla «PET-tutkimuksesta lienee hyötyä kaukometastaasien seulonnassa korkean riskin pään ja kaulan alueen syöpäpotilailla.»C, «Li P, Zhuang H, Mozley PD ym. Evaluation of recurrent squamous cell carcinoma of the head and neck with FDG positron emission tomography. Clin Nucl Med 2001;26:131-5 »147, «Stuckensen T, Kovács AF, Adams S ym. Staging of the neck in patients with oral cavity squamous cell carcinomas: a prospective comparison of PET, ultrasound, CT and MRI. J Craniomaxillofac Surg 2000;28»149, «Ng SH, Yen TC, Liao CT ym. 18F-FDG PET and CT/MRI in oral cavity squamous cell carcinoma: a prospective study of 124 patients with histologic correlation. J Nucl Med 2005;46:1136-43 »150, «Yen TC, Chang JT, Ng SH ym. Staging of untreated squamous cell carcinoma of buccal mucosa with 18F-FDG PET: comparison with head and neck CT/MRI and histopathology. J Nucl Med 2005;46:775-81 »151, «Dammann F, Horger M, Mueller-Berg M ym. Rational diagnosis of squamous cell carcinoma of the head and neck region: comparative evaluation of CT, MRI, and 18FDG PET. AJR Am J Roentgenol 2005;184:1326-3»152.
Vartijaimusolmuketutkimus on osoittautunut hyödylliseksi levinneisyystutkimukseksi. Sen käyttöaiheena on varhainen syöpä (T1–T2), jonka ei tiedetä levinneen imusolmuketasolle. Vartijaimusolmuketutkimuksessa kasvaimen ympäristöön ruiskutetaan radioaktiivista merkkiainetta.
- Radioaktiivisuuden perusteella määritetään imusolmuke tai -solmukkeet, joihin imuneste ja käytetty merkkiaine kerääntyvät.
- Kyseiset imusolmukkeet poistetaan ja tutkitaan tarkasti histologisesti.
- Suun alueen kasvainten osalta menetelmää käytetään valikoivasti «Vartijaimusolmuketutkimus soveltuu valikoiduissa tapauksissa T1-, T2- ja N0-suusyöpäpotilaiden diagnostiikkaan.»A, «Civantos FJ, Stoeckli SJ, Takes RP ym. What is the role of sentinel lymph node biopsy in the management of oral cancer in 2010? Eur Arch Otorhinolaryngol 2010;267:839-44 »153, «Paleri V, Rees G, Arullendran P ym. Sentinel node biopsy in squamous cell cancer of the oral cavity and oral pharynx: a diagnostic meta-analysis. Head Neck 2005;27:739-47 »154, «Civantos FJ, Zitsch RP, Schuller DE ym. Sentinel lymph node biopsy accurately stages the regional lymph nodes for T1-T2 oral squamous cell carcinomas: results of a prospective multi-institutional tria»155, «Alkureishi LW, Ross GL, Shoaib T ym. Sentinel node biopsy in head and neck squamous cell cancer: 5-year follow-up of a European multicenter trial. Ann Surg Oncol 2010;17:2459-64 »156.
Edellä mainittujen tutkimusten perusteella määritetään TNM-luokan «Pään ja kaulan alueen syöpien TNM-luokittelu»7 mukainen levinneisyysaste, johon hoitosuunnitelma perustuu.

Suusyövän hoitoa edeltävät muut tutkimukset ja valmistelut

Hoidon toteuttaminen edellyttää laajaa moniammatillista työryhmää «Sosiaali- ja terveysministeriö. Syövän hoidon kehittäminen vuosina 2010-2020. Työryhmän raportti. http://www.stm.fi/julkaisut/nayta/_julkaisu/1486858. »157. ~~Ks. sähköinen tausta-aineisto «Suusyöpäpotilaan hoitotiimi»8.~~
Potilaan perusteellinen informointi taudista, tutkimuksista, hoidosta ja kuntoutuksesta edistää hoidon ja kuntoutuksen onnistumista.
- Tässä yhteydessä on huomioitava myös omaiset, jotka ovat tärkeä tuki potilaan hoidon ja kuntoutuksen ajan.
- Potilaille annetaan suulliset ja kirjalliset ohjeet tutkimuksista, hoidoista ja toipilasajan kuntoutuksesta, ja heillä ja heidän omaisillaan on mahdollisuus keskustella hoitotiimin kanssa.
Elintavat, yleisterveys ja psykososiaalinen tilanne vaikuttavat hoitopäätöksiin ja hoidon ja kuntoutuksen tuloksiin, joten ne tulee ottaa huomioon varhaisessa vaiheessa.
Ennen syövän varsinaisen hoidon aloittamista erikoishammaslääkäri tekee suun huolellisen tarkastuksen. ~~Ks. sähköinen tausta-aineisto «Suusyöpäpotilaan suun terveyden ja toiminnan hoito- ja kuntoutusprotokolla»9.~~
Leukojen panoraamakuvaus kuuluu suusyöpäpotilaan rutiinitutkimukseen infektiofokusten arvioinnissa. Siitä arvioidaan mahdolliset röntgenologisesti havaittavat infektiofokukset ja leukojen alueen mahdolliset muut patologiset muutokset, kuten luuinvaasio «Brown JS, Lewis-Jones H. Evidence for imaging the mandible in the management of oral squamous cell carcinoma: a review. Br J Oral Maxillofac Surg 2001;39:411-8 »135, «Nakayama E, Yoshiura K, Yuasa K ym. Detection of bone invasion by gingival carcinoma of the mandible: a comparison of intraoral and panoramic radiography and computed tomography. Dentomaxillofac Radio»158. Suunsisäisiä röntgenkuvauksia, muita kohdekuvauksia ja kartiokeila-TT-tutkimusta «http://www.sedentexct.eu/files/guidelines_final.pdf»5 käytetään tarpeen mukaan täydentävinä tutkimuksina.
TT-tutkimukseen perustuva valumallien käyttö leikkaushoidon suunnitteluun on jo laajalti käytössä «Mäkitie A, Paloheimo KS, Björkstrand R ym. Teollisen pikavalmistuksen lääketieteelliset sovellutukset. Duodecim 2010;126:143-51»159.
Hampaisto hoidetaan ennen leikkausta ja sädehoitoa. ~~Ks. sähköinen tausta-aineisto «Suusyöpäpotilaan suun terveyden ja toiminnan hoito- ja kuntoutusprotokolla»9.~~
Hoitolinjana on ensisijaisesti suun, hampaiden ja leukojen alueen infektioiden saneeraus, hoito ja esto. Kariespesäkkeet saneerataan ja huonokuntoiset tai huonoennusteiset hampaat poistetaan. Poistojen suunnittelussa kariologian, parodontologian ja hammasprotetiikan asiantuntemus on välttämätön. Oikealla hoidolla edistetään purentaelimistön toimintakelpoisuuden säilymistä ja ehkäistään komplikaatioita.
Koska potilaiden ravitsemustila on usein huono, se selvitetään ja korjataan ennen toimenpiteitä. Tarvittaessa ravinnonsaanti varmistetaan väliaikaisella gastrostoomalla (perkutaaninen endoskooppinen gastrostooma, PEG).

Suu- ja huulisyövän hoito

Yleistä

Suusyövän hoito koostuu leikkauksesta tai leikkauksen ja sädehoidon yhdistelmästä. Solunsalpaajalääkitys yksinään ei ole parantava hoito.
Solunsalpaajien ja sädehoidon (kemosädehoito) yhtäaikaiskäyttö on parantanut sädehoidon tuloksia pään ja kaulan alueen syövissä «Pignon JP, Bourhis J, Domenge C ym. Chemotherapy added to locoregional treatment for head and neck squamous-cell carcinoma: three meta-analyses of updated individual data. MACH-NC Collaborative Group.»160, mutta se on lisännyt akuutteja haittavaikutuksia.
Kun sädehoito ja leikkaus yhdistetään, tulee pyrkiä lyhyeen kokonaishoitoaikaan muun muassa pitämällä hoitojen väli 3–5 viikossa.
Riittävästä kipulääkityksestä, ravinnonsaannista ja hengitystien pysymisestä vapaana tulee huolehtia hoidon aikana.

Huulisyövän leikkaushoito

Huulisyövän ennuste on suusyöpään verrattuna hyvä «National Institute of Health. Lip and oral cancer. 208/02840.»161, «Batista AC, Costa NL, Oton-Leite AF ym. Distinctive clinical and microscopic features of squamous cell carcinoma of oral cavity and lip. Oral Surg Oral Med Oral Pathol Oral Radiol Endod 2010;109:e74-9»162.
Dysplasia tai syövän esiaste voidaan hoitaa vermilionektomialla, jolloin poistetaan sairas limakalvo ja suun sisäpuolelta muodostetaan limakalvokieleke sen tilalle «van der Wal JE, de Visscher JG, Baart JA ym. Oncologic aspects of vermilionectomy in microinvasive squamous cell carcinoma of the lower lip. Int J Oral Maxillofac Surg 1996;25:446-8 »163.
Invasiivinen syöpä poistetaan kiilaekskisiolla 1 cm:n tervekudosmarginaalilla.
Varhaiset huulisyövät hoidetaan pelkällä paikallisella leikkauksella «Casal D, Carmo L, Melancia T ym. Lip cancer: a 5-year review in a tertiary referral centre. J Plast Reconstr Aesthet Surg 2010;63:2040-5 »164.
Kun kasvain on laaja (T3–T4) tai kaulan imusolmukkeisiin levinnyt (N1–N2), paikallisen poiston lisäksi tehdään kaulan imusolmukkeiden poisto.
Paikallisesti laajoissa ja kaulalle levinneissä syövissä hoitoon lisätään sädehoito.
Huulessa alle yhden kolmasosan poisto voidaan sulkea suoraan, mutta laajemmissa poistoissa puutos kannattaa korvata paikallisella kielekkeellä «Vukadinovic M, Jezdic Z, Petrovic M ym. Surgical management of squamous cell carcinoma of the lip: analysis of a 10-year experience in 223 patients. J Oral Maxillofac Surg 2007;65:675-9 »165, «Salgarelli AC, Sartorelli F, Cangiano A ym. Surgical treatment of lip cancer: our experience with 106 cases. J Oral Maxillofac Surg 2009;67:840-5 »166. ~~Ks. sähköinen tausta-aineisto «Huuli- ja suusyövän resektiotavat ja operatiiviset rekonstruktiot»10.~~

Suusyövän leikkaushoito

Pienet suusyövät (T1–T2) hoidetaan usein pelkällä paikallisella leikkauksella. Näissä syövissä harkitaan vartijasolmukebiopsiaa «Civantos FJ, Zitsch RP, Schuller DE ym. Sentinel lymph node biopsy accurately stages the regional lymph nodes for T1-T2 oral squamous cell carcinomas: results of a prospective multi-institutional tria»155, «Alkureishi LW, Ross GL, Shoaib T ym. Sentinel node biopsy in head and neck squamous cell cancer: 5-year follow-up of a European multicenter trial. Ann Surg Oncol 2010;17:2459-64 »156, «Yuen AP, Ho CM, Chow TL ym. Prospective randomized study of selective neck dissection versus observation for N0 neck of early tongue carcinoma. Head Neck 2009;31:765-72 »167. Vartijaimusolmuketutkimus soveltuu T1-, T2- ja N0-suusyöpäpotilaiden diagnostiikkaan valikoiduissa tapauksissa «Vartijaimusolmuketutkimus soveltuu valikoiduissa tapauksissa T1-, T2- ja N0-suusyöpäpotilaiden diagnostiikkaan.»A, «Paleri V, Rees G, Arullendran P ym. Sentinel node biopsy in squamous cell cancer of the oral cavity and oral pharynx: a diagnostic meta-analysis. Head Neck 2005;27:739-47 »154, «Civantos FJ, Zitsch RP, Schuller DE ym. Sentinel lymph node biopsy accurately stages the regional lymph nodes for T1-T2 oral squamous cell carcinomas: results of a prospective multi-institutional tria»155, «Alkureishi LW, Ross GL, Shoaib T ym. Sentinel node biopsy in head and neck squamous cell cancer: 5-year follow-up of a European multicenter trial. Ann Surg Oncol 2010;17:2459-64 »156.
Laajoissa tai kaulaan etäpesäkkeitä lähettäneissä suusyövissä paikallisen poiston lisäksi tehdään kaulan imusolmukkeiden poisto «Genden EM, Ferlito A, Silver CE ym. Contemporary management of cancer of the oral cavity. Eur Arch Otorhinolaryngol 2010;267:1001-17 »168.
Paikallisesti laajoissa ja kaulalle levinneissä syövissä annetaan lisäksi sädehoito.
Pienissä poistoissa kudospuutos voidaan jättää avoimeksi, jolloin paraneminen tapahtuu granulaatiokudoksen ja epitelisaation kautta, sulkea suoraan tai korjata paikallisella kielekkeellä. ~~Ks. sähköinen tausta-aineisto «Huuli- ja suusyövän resektiotavat ja operatiiviset rekonstruktiot»10.~~
Laajoissa poistoissa puutos pyritään korvaamaan mikrovaskulaarisella etäkielekkeellä. ~~Ks. sähköiset tausta-aineistot «Tavallisimpien kielekkeiden ottokohtien mahdolliset haitat»11, «Alaleuan rekonstruktio»12, «Yläleuan rekonstruktio»13.~~
Poiston aiheuttaman puutoksen korvaamisen tavoitteena on päästä mahdollisimman hyvään toiminnalliseen lopputulokseen «Mücke T, Wolff KD, Wagenpfeil S ym. Immediate microsurgical reconstruction after tumor ablation predicts survival among patients with head and neck carcinoma. Ann Surg Oncol 2010;17:287-95 »169.
Pehmytkudospoistoissa kudokset yleensä korvataan pehmytkudossiirteillä.
Jos joudutaan poistamaan yhtenäinen kappale alaleukaa, puutos pyritään korvaamaan mikrovaskulaarisella luusiirteellä «Urken ML, Buchbinder D, Costantino PD ym. Oromandibular reconstruction using microvascular composite flaps: report of 210 cases. Arch Otolaryngol Head Neck Surg 1998;124:46-55 »170, «Shpitzer T, Neligan PC, Gullane PJ ym. The free iliac crest and fibula flaps in vascularized oromandibular reconstruction: comparison and long-term evaluation. Head Neck 1999;21:639-47 »171.
Yläleuan kudospuutos pyritään korjaamaan paikallisella tai varrellisella kielekkeellä ja vapaalla luusiirteellä tai mikrovaskulaarisilla luu- tai pehmytkudossiirteellä. Harkinnan mukaan voidaan myös käyttää kudosten proteettista korvaamista.
Kyseiset leikkaukset ovat laajoja ja potilaille raskaita, ja osalla potilaista joudutaan yleistilanteen vuoksi valitsemaan mahdollisimman kevyt korvausvaihtoehto.
Suuriakin leikkauksia tehdään joskus myös palliatiivisissa tilanteissa.
Puutosalueen korvaamisella laajassa tuumoripoistossa on merkittävä vaikutus toiminnalliseen ja esteettiseen lopputulokseen ja potilaan elämänlaatuun «Karvonen-Gutierrez CA, Ronis DL, Fowler KE ym. Quality of life scores predict survival among patients with head and neck cancer. J Clin Oncol 2008;26:2754-60 »172, «Rogers SN. Quality of life for head and neck cancer patients--has treatment planning altered? Oral Oncol 2009;45:435-9 »173, «Laraway DC, Rogers SN. A structured review of journal articles reporting outcomes using the University of Washington Quality of Life Scale. Br J Oral Maxillofac Surg 2011 »174.

Purentaelimistön kuntoutus

Suusyöpäpotilaan suun ja purentaelimistön toiminnan palauttaminen mahdollisimman normaaliksi on tärkeää syömisen ja puhumisen kannalta.
Hoitoon tarvitaan eri alojen yhteistyötä, ja hyvä lopputulos edellyttää tarkkaa suunnittelua.
Proteettinen ratkaisu suunnitellaan pääpiirteittäin jo ennen leikkausta, jotta luu- ja pehmytosarekonstruktiolla voidaan luoda purennan uudelleen rakentamiselle ja purentaelimistön toiminnalle parhaat edellytykset.
Implanttiproteettisilla rakenteilla purentaelimistö saadaan kuntoutetuksi toimivaksi.
Sädehoito ei ole este implanttihoidolle, mutta implantointi onnistuu sädetettyyn luuhun huonommin kuin terveeseen «Hammasimplantein toteutetulla purennan kuntouttamisella suusyövän hoidon jälkeen lienee hyvä ennuste; hoito parantanee potilaan ravitsemusta.»C. ~~Ks. sähköinen tausta-aineisto «Purentaelimistön proteettinen kuntoutus»14.~~
Ylipainehappihoidon ei ole voitu osoittaa vähentävän implanttihoidon komplikaatioita sädehoidetussa leuassa «Ylipainehappihoito ei vähentäne implanttihoidon komplikaatioita sädehoidetussa leuassa.»C.

Sädehoito

Sädehoito voi tulla kyseeseen joko yksinomaisena (harvoin) (definitiivinen sädehoito) tai leikkaukseen yhdistettynä pre- tai postoperatiivisena hoitona.
Kasvaimen sijainnin ja levinneisyyden mukaan hoito kohdistetaan joko pelkästään primaarituumorin alueelle tai myös imusolmukealueille.
Suuriannoksinen ulkoinen sädehoito kohdistetaan primaarikasvaimen ja metastaattisten imusolmukkeiden alueelle. Tavanomaisessa sädehoidossa annokset ovat 60–70 Gy. Elektiivisten imusolmukealueiden annos on pienempi kuin makroskooppisen kasvaimen annos.
Hoito annetaan 1.8–2 Gy:n päivittäisinä annoksina arkipäivisin 6–7 viikon aikana «Stuschke M, Thames HD. Hyperfractionated radiotherapy of human tumors: overview of the randomized clinical trials. Int J Radiat Oncol Biol Phys 1997;37:259-67 »175, «Langendijk JA, Ferlito A, Takes RP ym. Postoperative strategies after primary surgery for squamous cell carcinoma of the head and neck. Oral Oncol 2010;46:577-85 »176. Sädehoitotekniikaksi suositellaan intensiteettimuokattua sädehoitoa (IMRT), jolla pystytään muotoilemaan paremmin annosjakaumaa ja välttämään kohdealueen viereisten tervekudosten, kuten sylkirauhasten, tarpeeton sädetys. Tavoitteena on pitää sylkirauhasten saama sädeannos niin pienenä, että pystytään estämään sädehoidon jälkiseurauksena erittäin yleinen pysyvä suun kuivuus «Saarilahti K, Kouri M, Collan J ym. Intensity modulated radiotherapy for head and neck cancer: evidence for preserved salivary gland function. Radiother Oncol 2005;74:251-8 »177, «Saarilahti K, Kouri M, Collan J ym. Sparing of the submandibular glands by intensity modulated radiotherapy in the treatment of head and neck cancer. Radiother Oncol 2006;78:270-5 »178.
Solunsalpaajalääkityksen yhdistäminen sädetykseen (kemosädehoito) on parantanut eloonjäämisennustetta pään ja kaulan alueen syövässä «Solunsalpaajahoidon yhdistäminen sädehoitoon parantaa pään ja kaulan syövän eloonjäämisennustetta, mutta vaikutusta suun syövän ennusteeseen ei tunneta.»A, «Pignon JP, le Maître A, Maillard E ym. Meta-analysis of chemotherapy in head and neck cancer (MACH-NC): an update on 93 randomised trials and 17,346 patients. Radiother Oncol 2009;92:4-14 »179, «Furness S, Glenny AM, Worthington HV ym. Interventions for the treatment of oral cavity and oropharyngeal cancer: chemotherapy. Cochrane Database Syst Rev 2011;4:CD006386 »180.
Suusyövän osalta tätä vaikutusta on tutkittu yhdessä muun pään ja kaulan alueen syövän kanssa.
- Näitä sädehoidon intensiteettiä lisääviä toimenpiteitä ei niiden toksisuuden vuoksi voida suositella valikoimattomille huonokuntoisille eikä kovin iäkkäille potilaille.
Parotisrauhasten lisäksi sädehoidon jälkeisen suun kuivuuden kehittymiseen vaikuttavat myös submandibulaarirauhasten saama sädeannos ja sädetettyjen limakalvoalueiden laajuus. Parotisrauhaset tuottavat suurimman osan stimuloidusta syljestä ja submandibulaarirauhaset leposyljestä. Näiden tuottama sylki on myös koostumukseltaan erilaista. Parotisrauhasten erite on puhtaasti seroosia sylkeä, kun taas submandibulaarirauhasten tuottama sylki on koostumukseltaan enemmän musinoosia.
Lisäksi suun limakalvoilla sijaitsee runsaasti pieniä sylkirauhasia, joiden toiminta vaikuttaa myös potilaiden kokemaan suun kuivuuteen. Paras tulos kuivan suun estossa saavutetaankin, jos sädehoidossa pystytään pienentämään sekä parotis- että submandibulaarirauhasten saamaa sädeannosta ja välttämään laajojen limakalvoalueiden tarpeetonta sädetystä «Dirix P, Nuyts S. Evidence-based organ-sparing radiotherapy in head and neck cancer. Lancet Oncol 2010;11:85-91 »181.
Muita merkittäviä sädehoidon myöhäissivuvaikutuksia ovat nielemisvaikeudet ja leukaluun osteoradionekroosi, minkä vuoksi myös nielulihasten ja leukaluun saama sädeannos kannattaa pitää mahdollisimman pienenä «Roe JW, Carding PN, Dwivedi RC ym. Swallowing outcomes following Intensity Modulated Radiation Therapy (IMRT) for head & neck cancer - a systematic review. Oral Oncol 2010;46:727-33 »182, «Sanguineti G, Gunn GB, Parker BC ym. Weekly dose-volume parameters of mucosa and constrictor muscles predict the use of percutaneous endoscopic gastrostomy during exclusive intensity-modulated radioth»183, «Glanzmann C, Grätz KW. Radionecrosis of the mandibula: a retrospective analysis of the incidence and risk factors. Radiother Oncol 1995;36:94-100 »184, «Gomez DR, Estilo CL, Wolden SL ym. Correlation of osteoradionecrosis and dental events with dosimetric parameters in intensity-modulated radiation therapy for head-and-neck cancer. Int J Radiat Oncol »186. On kuitenkin huomioitava, että ensisijainen tavoite sädehoidossa on paikallisresidiivien estäminen eikä kohdealueiden sädeannoksista tule tinkiä.

Leikkaukseen ja sädehoitoon liittyvä välitön jälkihoito

Suusyövän sädehoito aiheuttaa välittömiä ja myöhäisiä haittavaikutuksia, joista osa jää pysyviksi ja vaikuttaa potilaan elämänlaatuun (taulukko «Sädehoidon suussa aiheuttamat haittavaikutukset»2). ~~Ks. sähköiset tausta-aineistot «Suusyöpäpotilaan elämänlaatu»15 ja «Pään ja kaulan alueen sädehoitoa saavan potilaan suunhoito-ohjeet»16.~~
Leikkauksen jälkeen ja sädehoidon aikana ammattilaisen tekemä suun ja hampaiston säännöllinen puhdistus ja omahoidon ohjaus ja tuki ovat erittäin tärkeitä haavojen paranemisen edistämiseksi ja siirteen ja limakalvojen tulehdusten estämiseksi. ~~Ks. sähköinen tausta-aineisto «Suusyöpäpotilaan suun terveyden ja toiminnan hoito- ja kuntoutusprotokolla»9.~~
Hammasproteesien väliaikaista korjaamista syömisen, puheen ja elämänlaadun parantamiseksi arvioidaan potilaittain.
Fysikaalinen hoito (alaleuan ja käsien liikeharjoitukset, puhe- ja syömisharjoittelu) aloitetaan heti, kun haavojen paraneminen sen sallii.
Suun avausharjoittelu tulee aloittaa mahdollisimman varhain, ja sitä tulee jatkaa koko kuntoutuksen ajan.
Puheterapeuttia konsultoidaan suun motoriikan häiriöistä.
PEG-letku pidetään paikallaan turvaamaan ravinnon riittävää saantia hoidon ja toipumisvaiheen aikana, kunnes riittävä saanti suun kautta on turvattu.
- Potilaan ja lähiomaisten henkisestä tuesta on huolehdittava.
- Monipuolisen ravinnon saanti myös kotiuttamisen jälkeen on tärkeää, joten ravintoterapeutin konsultaatiokäynnin järjestäminen on suositeltavaa.
Sosiaalityöntekijä järjestää yhdessä hoitohenkilökunnan kanssa tarvittavat kotiuttamisen jälkeiset tukipalvelut, antaa tietoja ja auttaa sosiaaliturvakysymyksissä.

Taulukko 2. Sädehoidon suussa aiheuttamat haittavaikutukset
Haittavaikutus	Alkamisajankohta suhteessa sädehoitoon	Ehkäisy
Mukosiitti	Hoidon toinen viikko	Tiheä seuranta Limakalvovaurioiden minimointi Liman mekaaninen poisto tiheillä keittosuolapurskutteluilla Superinfektioiden tarkkailu
Suun kuivuus	Ensimmäinen viikko	Sädehoidon tarkka kohdistaminen Sylkirauhasten jättäminen mahdollisuuksien mukaan sädekenttien ulkopuolelle
Hampaiden reikiintyminen	Esimerkiksi vähentyneen syljenerityksen yhteydessä	Ammattimainen tiheä seuranta ja hoito Hammaskaulojen ja kulumispintojen tarkkailu Kariesvaurioiden yksilöllinen ehkäisy Säännölliset fluorihoidot Huolellinen tuettu omatoiminen suuhygienia Jatkuva kannustaminen omahoitoon
Makuaistin muutokset	Heti	Ravinto-ohjaus Painon seuranta (painoindeksi)
Leukalukko	Voi ilmetä heti	Puremalihasten liikeharjoitukset 6–10 kertaa vuorokaudessa Ohjattu fysioterapia
Osteoradionekroosi	Sädekentän alueella	Hampaiston tarkastus ja hoito ennen sädehoitoa ja sen jälkeen säännöllinen ylläpitohoito, johon sisältyvät hammasproteesien uusimistarpeen arviointi, proteesien valmistus ja ylläpitohoito (Kemo)sädehoitoa saaville suositellaan implanttikantoisia proteeseja annosmaksimien välttäminen luussa
Hiivainfektio	Voi ilmetä heti	Suun tiheät tarkastukset ja sieniviljelyt, jos viitteitä hiivatulehduksesta (ks. alla) «Rautemaa R, Rusanen P, Richardson M ym. Optimal sampling site for mucosal candidosis in oral cancer patients is the labial sulcus. J Med Microbiol 2006;55:1447-51 »185 Runsaasti hiivalla kolonisoituneille aloitetaan profylaksi: nystatiini-oraaliliuos tai klooriheksidiini-suuvesi paikallisesti ennen sädehoidon aloitusta. Huom. Klooriheksidiinia ei tule käyttää sädehoidon aikana. Hiivainfektion hoitoon systeemisesti ensisijainen lääke on flukonatsoli (100−200 mg x1). Jos kanta on flukonatsolille resistentti, hoitoon voidaan valita herkkyysmääritysten mukaisesti joko itrakonatsoliliuos (100 mg x 2) tai posakonatsoliliuos (100 mg x 1). Huom. näiden lääkkeiden käyttöön liittyy runsaasti yhteisvaikutuksia muiden maksan kautta metaboloituvien lääkkeiden kanssa.
Syömisvaikeudet	Voivat alkaa 2–3 viikon kuluttua sädehoidon aloituksesta	Painon seuraaminen (painoindeksi) Ravintovalistus ja -ohjeet, myös kirjallisina Ravintoterapeutin konsultaatio Väliaikainen gastrostooma (ns. PEG-letku)

Sädemukosiitti (suun limakalvon tulehdus)

Olennaista mukosiitin aiheuttamien oireiden ehkäisyssä on välttää hyvän annossuunnittelu- ja sädehoitotekniikan avulla terveiden limakalvoalueiden tarpeetonta sädettämistä.
Mukosiitti kehittyy lähes kaikille sädehoitoa saaville.
Mukosiitin aste riippuu
- kokonaisannoksesta
- sädetettävästä kudostilavuudesta
- fraktioinnista
- mahdollisesta solunsalpaajien samanaikaisesta käytöstä.
Myöhäiset haittavaikutukset eivät kuitenkaan korreloi mukosiitin asteeseen.
Mukosiitti ilmaantuu 1–2 viikossa sädehoidon aloittamisesta, ja se kestää 2–4 viikkoa hoidon lopettamisen jälkeen.
Kliinisesti mukosiitti ilmenee aluksi punoittavina alueina, joille ilmaantuu myöhemmin fibriinin peittämiä haavaumia.
Pahimmillaan mukosiitti aiheuttaa vaikeita syömisongelmia, jolloin potilas joudutaan ottamaan sairaalahoitoon.
Ajoissa asennetun PEG-letkun avulla voidaan turvata ravinnon riittävä saanti.
Mukosiitin ehkäisyssä ja oireiden lievittämisessä suun jatkuva huolellinen puhdistus suun terveydenhuollon ammattilaisen tukemana ja hoidettu hampaisto ovat tärkeitä.
Hampaiston hyvä kunto, suun huolellinen puhdistus, ravinnon hyvä saanti ja hiiva- ja muiden mikrobitulehdusten lääkehoito lievittävät oireita tuntuvasti.
Klooriheksidiiniä sisältäviä suuvesiä tulee välttää pään ja kaulan alueen syöpien sädehoidon aikana, koska satunnaistetussa tutkimuksessa on todettu, että ne pahentavat hoidon sivuvaikutuksia «Foote RL, Loprinzi CL, Frank AR ym. Randomized trial of a chlorhexidine mouthwash for alleviation of radiation-induced mucositis. J Clin Oncol 1994;12:2630-3 »187.
Ehkäisevällä hoidolla voidaan vähentää sädemukosiittia.

Suun kuivuus (kserostomia)

Hyposalivaatio tarkoittaa syljen vajaaeritystä ja kserostomia suun kuivuuden tunnetta.
Suusyövän leikkaushoidossa poistetaan usein 1–4 suurta sylkirauhasta (leuanalus- ja kielenalussylkirauhanen) ja suun limakalvon myötä osa pienistä sylkirauhasista.
Sädehoito vaurioittaa sylkirauhasia kasvaimen sijainnin mukaan.
- Sädehoito pystytään nykyään kohdentamaan yhä tarkemmin kasvainalueelle, mikä säästää normaalikudoksia sädevaurioilta.
10 Gy:n annos huonontaa syljeneritystä, ja yli 25 Gy:n annokset vaurioittavat sylkirauhasia, mikä aiheuttaa syljenerityksen kliinisesti merkittävää vähenemistä eli hyposalivaatiota, joka voi olla pysyvää «Eisbruch A, Ten Haken RK, Kim HM ym. Dose, volume, and function relationships in parotid salivary glands following conformal and intensity-modulated irradiation of head and neck cancer. Int J Radiat O»188, «Braam PM, Roesink JM, Moerland MA ym. Long-term parotid gland function after radiotherapy. Int J Radiat Oncol Biol Phys 2005;62:659-64 »189. Syljenerityksen vähyys aiheuttaa kipua, syömis- ja puheongelmia ja makuaistin muutoksia ja altistaa karieksen kehittymiselle «Gomez DR, Estilo CL, Wolden SL ym. Correlation of osteoradionecrosis and dental events with dosimetric parameters in intensity-modulated radiation therapy for head-and-neck cancer. Int J Radiat Oncol »186, «Kielbassa AM, Hinkelbein W, Hellwig E ym. Radiation-related damage to dentition. Lancet Oncol 2006;7:326-35 »190.
- Lisäksi suun limakalvot ja hampaat altistuvat infektioille.
- Hoito on oireenmukaista.
- ~~Ks. sähköiset tausta-aineistot «Pään ja kaulan alueen sädehoitoa saavan potilaan suunhoito-ohjeet»16 ja «Kuivan suun ongelma eli kserostomia ja suun alueen syöpähoidot»17.~~
Syljeneritystä lisäävistä lääkkeistä on harvoin hyötyä, mutta suuta kostuttavista valmisteista on apua «Vissink A, Mitchell JB, Baum BJ ym. Clinical management of salivary gland hypofunction and xerostomia in head-and-neck cancer patients: successes and barriers. Int J Radiat Oncol Biol Phys 2010;78:983»191.
Pilokarpiinista saattaa olla apua suun kuivuuteen, mutta näyttö asiasta on melko vähäistä «Vissink A, Mitchell JB, Baum BJ ym. Clinical management of salivary gland hypofunction and xerostomia in head-and-neck cancer patients: successes and barriers. Int J Radiat Oncol Biol Phys 2010;78:983»191.

Suun hiivatulehdus

Suun hiivatulehdus on sädehoitoa saaneilla yleinen suun kuivuuden vuoksi «Ramirez-Amador V, Silverman S Jr, Mayer P ym. Candidal colonization and oral candidiasis in patients undergoing oral and pharyngeal radiation therapy. Oral Surg Oral Med Oral Pathol Oral Radiol Endod »192.
- Tulehdus ilmenee punoituksena, kirvelynä, kipuna ja helposti irrotettavana valkoisina limakalvopeitteinä tai selkeänä karstana, sienikasvuna. Tuntopuutosalueella oireet voivat olla vähäisiä.
- Systeemisen hiivalääkkeen valinnan tulee perustua viljelyvastaukseen ja herkkyysmääritykseen «Belazi M, Velegraki A, Koussidou-Eremondi T ym. Oral Candida isolates in patients undergoing radiotherapy for head and neck cancer: prevalence, azole susceptibility profiles and response to antifungal»193, «Redding SW, Dahiya MC, Kirkpatrick WR ym. Candida glabrata is an emerging cause of oropharyngeal candidiasis in patients receiving radiation for head and neck cancer. Oral Surg Oral Med Oral Pathol Or»194.
- Runsaasti hiivalla kolonisoituneille aloitetaan paikallinen profylaksi ennen sädehoidon aloitusta «Elad S, Wexler A, Garfunkel AA ym. Oral candidiasis prevention in transplantation patients: a comparative study. Clin Transplant 2006;20:318-24 »195.
- Varmennetun hiivainfektion hoito aloitetaan sädehoidon aikana ja sitä jatketaan, kunnes limakalvot ovat parantuneet.
- Maha-suolikanavasta osittain tai täysin imeytyvät systeemiset hiivalääkkeet ovat merkittävästi tehokkaampia infektion hoidossa kuin paikallisesti käytettävät «Worthington HV, Clarkson JE, Bryan G ym. Interventions for preventing oral mucositis for patients with cancer receiving treatment. Cochrane Database Syst Rev 2011;4:CD000978 »196.
- Systeemisiä hiivalääkkeitä tulee välttää profylaksissa, koska resistenttien kantojen valikoitumisen riski on suuri toistuvia ja pitkiä atsolihoitojaksoja käytettäessä «Ruhnke M. Mucosal and systemic fungal infections in patients with AIDS: prophylaxis and treatment. Drugs 2004;64:1163-80 »197, «Ship JA, Vissink A, Challacombe SJ. Use of prophylactic antifungals in the immunocompromised host. Oral Surg Oral Med Oral Pathol Oral Radiol Endod 2007;103 Suppl:S6.e1-14 »198.
- Jos potilaan syljeneritys on huomattavasti vähentynyt, systeemisten hiivalääkkeen pitoisuus suussa voi jäädä tehottoman pieneksi, mikä tulee huomioida lääkkeen ja annostuksen valinnassa. Paikallislääkitystä voidaan käyttää systeemisen lääkityksen tukena hankalissa tapauksissa.
- Hiivatulehdusta voidaan ehkäistä kuivan suun asianmukaisella hoidolla ja tehokkaalla hampaiden ja hammasproteesien omahoidolla «Grimoud AM, Lodter JP, Marty N ym. Improved oral hygiene and Candida species colonization level in geriatric patients. Oral Dis 2005;11:163-9 »199. Ne ovat myös keskeinen osa infektion hoitoa.
- ~~Ks. myös sähköinen tausta-aineisto «Suun sienitulehdus»18.~~

Osteoradionekroosi

Osalle potilaista kehittyy komplikaationa osteoradionekroosi (taulukko «Sädehoidon suussa aiheuttamat haittavaikutukset»2), mutta niiden määrä on vähentynyt kehittyneiden sädehoitomenetelmien myötä.
Luun sädevauriossa luukudos ja sen verisuonitus vahingoittuvat, jolloin luun uudistumis- ja paranemiskyky ja verenkierto häiriintyvät.
Osteoradionekroosipesäkkeellä tarkoitetaan sädetetyllä alueella olevaa, läpimitaltaan yli 1 cm:n kokoista paljastunutta luualuetta, joka ei konservatiivisella hoidolla parane kuuden kuukauden kuluessa.
Muutos riippuu saadusta sädeannoksesta, ja se voi jäädä pysyväksi.
Osteoradionekroosin vaara kasvaa, kun kokonaisannos on yli 60 Gy.
Selittäviä tekijöitä ovat
- kerta-annoksen eli fraktion suuruus
- kasvaimen etäisyys alaleukaluusta «Glanzmann C, Grätz KW. Radionecrosis of the mandibula: a retrospective analysis of the incidence and risk factors. Radiother Oncol 1995;36:94-100 »184, «Silverman S Jr ed. Oral Cancer, 4 ed. American Cancer Society, BC Decker Inc Hamilton/London, 1998.»200, «Fujita M, Hirokawa Y, Kashiwado K ym. An analysis of mandibular bone complications in radiotherapy for T1 and T2 carcinoma of the oral tongue. Int J Radiat Oncol Biol Phys 1996;34:333-9 »201, «Niewald M, Barbie O, Schnabel K ym. Risk factors and dose-effect relationship for osteoradionecrosis after hyperfractionated and conventionally fractionated radiotherapy for oral cancer. Br J Radiol 1»202.
- suurella annoksella sädetetyn leukaluun kokonaistilavuus.
Tärkeimmät vaaratekijät ovat
- huono suuhygienia
- iensairaudet
- hammasperäiset tulehdukset
- kirurginen toimenpide sädehoidon jälkeen «Niewald M, Barbie O, Schnabel K ym. Risk factors and dose-effect relationship for osteoradionecrosis after hyperfractionated and conventionally fractionated radiotherapy for oral cancer. Br J Radiol 1»202, «Scully C, Epstein JB. Oral health care for the cancer patient. Eur J Cancer B Oral Oncol 1996;32B:281-92 »203, «Wahl MJ. Osteoradionecrosis prevention myths. Int J Radiat Oncol Biol Phys 2006;64:661-9 »204, «Cheng SJ, Lee JJ, Ting LL ym. A clinical staging system and treatment guidelines for maxillary osteoradionecrosis in irradiated nasopharyngeal carcinoma patients. Int J Radiat Oncol Biol Phys 2006;64:»205.
Kliiniset oireet ilmaantuvat useimmiten 1–4 vuoden kuluttua sädehoidosta.
- Oireena on limakalvohaavauman lisäksi toisinaan leukakipu.
Osteoradionekroosin ehkäisyn kannalta tärkeintä ovat hampaiden, niiden kiinnityskudosten ja suun hyvän terveyden ylläpitohoito ennen syövän hoitoa ja sen jälkeen ~~(ks. sähköinen tausta-aineisto «Suusyöpäpotilaan suun terveyden ja toiminnan hoito- ja kuntoutusprotokolla»9,~~ «Werkmeister R, Szulczewski D, Walteros-Benz P ym. Rehabilitation with dental implants of oral cancer patients. J Craniomaxillofac Surg 1999;27:38-41 »206) sekä hyvä sädehoidon annossuunnittelu, jolla vältetään suuria enimmäisannoksia luussa. Ylipainehappihoito saattaa vähentää sädehoidon myöhäisvaurioiden syntymistä «Ylipainehappihoito vähentänee sädehoidon myöhäisvaurioiden syntymistä.»C, mutta se ei vähentäne implanttihoidon komplikaatioita sädehoidetussa leuassa «Ylipainehappihoito ei vähentäne implanttihoidon komplikaatioita sädehoidetussa leuassa.»C.
Koska osteoradionekroosin toteaminen perustuu usein kliiniseen diagnoosiin, kuvantamista käytetään tyypillisesti löydöksen vahvistamiseen, sen laajuuden arviointiin ja seurantaan. TT-tutkimus on natiivikuvauksia – panoraama- ja okklusaalitutkimusta – parempi osoittamaan luustomuutoksia, joten se sopii niitä paremmin kirurgisen hoidon suunnitteluun «Hermans R. Imaging of mandibular osteoradionecrosis. Neuroimaging Clin N Am 2003;13:597-604 »207, «Store G, Larheim TA. Mandibular osteoradionecrosis: a comparison of computed tomography with panoramic radiography. Dentomaxillofac Radiol 1999;28:295-300 »208.
MK:lla voidaan puolestaan arvioida jo varhain luuytimen muutokset ja muutosten laajuus ja erottaa osteoradionekroosi sädehoidon jälkitilasta «Støre G, Smith HJ, Larheim TA. Dynamic MR imaging of mandibular osteoradionecrosis. Acta Radiol 2000;41:31-7 »209.
Osteoradionekroosin hoitoon käytetään vaurion laajuuden mukaan
- ylipainehappihoitoa
- tulehtuneen luun poistoa tai
- radikaalileikkausta vapaine periosti- tai mikrovaskulaarisiirteineen «Bennett MH, Feldmeier J, Hampson N ym. Hyperbaric oxygen therapy for late radiation tissue injury. Cochrane Database Syst Rev 2006;4:CD005005 »210.

Kuntoutus

Hoidon huolellinen suunnittelu ja varhain aloitettu kuntoutus estävät osan toimintahäiriöistä «Lazarus C, Logemann JA, Gibbons P. Effects of maneuvers on swallowing function in a dysphagic oral cancer patient. Head Neck 1993;15:419-24 »211. Suusyöpäpotilaan suunnitelmallinen hoitopolku toteamisesta selvittelyjen kautta osasto- ja leikkaushoitoon minimoi tehohoidon tarvetta, edistää potilaan toipumista ja omatoimisuutta, lyhentää osastohoidon tarvetta ja mahdollistaa sädehoidon suunnitelmallisen aloittamisen.
Onkologisen primaarihoidon jälkeen selvitetään jatkotoimenpiteiden tarve.
On suotavaa, että kuntoutussuunnitelman laatimisesta ja kuntoutuksesta huolehtii potilasta hoitanut moniammatillinen työryhmä yhteisymmärryksessä potilaan ja hänen omaistensa kanssa. Kuntoutustarpeiden tyyppi, määrä, ajankohta ym. kirjataan ja potilaalle annetaan oma kappale (Kelan kuntoutussuunnitelmalomake Ku207).
- Toimenpiteisiin kuuluvat esimerkiksi toiminnalliset korjaavat leikkaukset, hammasimplanttien asentaminen, proteettinen hoito, hampaiston ylläpitohoidon suunnittelu, ravinto-, fysio- ja puheterapeuttiset toimenpiteet ja kipuklinikan tai psykologin palvelut.
Lisäksi selvitetään
- psykososiaalinen tilanne
- oikeus sosiaalietuuksiin
- sosiaalitoimen eri mahdollisuudet toiminnan parantamiseen ja ylläpitohoitoon.
Kuntoutuksella pyritään parantamaan potilaan suorituskykyä ja elämänlaatua ja vähentämään taudista ja sen hoidosta aiheutuvia haittoja.
Suomen Kurkku- ja Suusyöpäyhdistys ry toimii kurkku- ja suusyöpään sairastuneiden ja heidän omaistensa yhteydenpitäjänä ja järjestää puhekuntoutusta, sopeutumisvalmennusta ja tukihenkilö- ja lomatoimintaa «http://www.le-invalidit.fi»6.
Syöpäjärjestöt «http://www.cancer.fi»7 järjestävät suusyöpäpotilaille vuosittain sopeutumisvalmennuskursseja.

Seuranta ja sen porrastus

Suusyöpäpotilaita seurataan yleensä viiden vuoden ajan hoitoyksikön tai sen kanssa yhteistyössä toimivan terveydenhuoltoyksikön toimesta.
Pään ja kaulan alueen syövän sairastaneella on noin 14 %:n elinikäinen vaara saada uusi syöpä hengitysteiden tai ruoansulatuskanavan yläosaan «Haughey BH, Gates GA, Arfken CL ym. Meta-analysis of second malignant tumors in head and neck cancer: the case for an endoscopic screening protocol. Ann Otol Rhinol Laryngol 1992;101:105-12 »132.
Vaara on suurin ensimmäisten viiden vuoden aikana mutta palautuu lähes terveen väestön tasolle kymmenen vuoden kuluttua.
Uusista syövistä 15 % ilmaantuu suun alueelle ja 60 % hengitysteiden tai ruoansulatuskanavan yläosaan «Macfarlane GJ, McCredie M, Pompe-Kirn V ym. Second cancers occurring after cancers of the mouth and pharynx: data from three population-based registries in Australia, Scotland and Slovenia. Eur J Canc»124.
Suomalaisen tutkimuksen mukaan suusyöpäpotilaalla on 20–40 % suurempi vaara saada toinen syöpä (suun, hengitysteiden ym. alueelle) kuin terveellä väestöllä «Söderholm AL, Pukkala E, Lindqvist C ym. Risk of new primary cancer in patients with oropharyngeal cancer. Br J Cancer 1994;69:784-7 »212.
- Suun säännölliset tarkastukset koko elämän ajan ovat suositeltavia.
Kuvantamistutkimukset ovat keskeinen osa seurantaa «Lell M, Baum U, Greess H ym. Head and neck tumors: imaging recurrent tumor and post-therapeutic changes with CT and MRI. Eur J Radiol 2000;33:239-47 »213.
- Leikkauksen ja sädehoidon jälkeiset muutokset ovat usein laajoja.
- Kuvantamisseuranta helpottuu, jos käytetään samaa kuvantamismenetelmää. Tällöin mahdolliset uudet muutokset kyetään paremmin erottamaan hoidon seurauksena syntyneistä.
Tarkat anamnestiset tiedot, kuten leikkauksen ajankohta, rekonstruktio ja mahdollinen sädehoito, ovat ensiarvoisen tärkeitä.
Kuntoutus ja seuranta muodostavat saumattoman kokonaisuuden.
Seurantakäynnit tehdään esimerkiksi
- kolmen kuukauden välein ensimmäisenä ja toisena vuonna
- neljän kuukauden välein kolmantena vuonna
- puolen vuoden välein neljäntenä ja viidentenä vuonna.
Vaikka primaaritaudin uusiutumisvaara pienenee kahdessa vuodessa 10–20 %:iin alkuperäisestä ja viiden vuoden kuluessa vieläkin pienemmäksi, suusyöpäpotilaiden kuntoutus ja ylläpitohoito edellyttävät pidempää seurantaa.

Residiivien hoito

Varhainen toteaminen edellyttää huolellista seurantaa.
Hoito riippuu muun muassa residiivin sijainnista ja koosta, primaarikasvaimen aikaisemmasta hoidosta ja potilaan yleistilasta.
Varhaisten (T1–T2, N0), usein ainoastaan leikkauksella hoidettujen potilaiden varhain todetut residiivit voidaan toisinaan hoitaa menestyksellisesti.
Kookkaampien (T3–T4, N+), usein alusta alkaen sekä leikkauksella että sädetyksellä hoidettujen suusyöpätapausten ennuste uusiutumisen jälkeen on huono. Uusi, paranemiseen tähtäävä hoito tulee vain harvoin kyseeseen, ja usein on tyydyttävä kivun lievitykseen ja muuhun palliatiiviseen hoitoon.

Palliatiivinen hoito

Jokaisella syöpäpotilaalla on oikeus hyvään palliatiiviseen hoitoon. Keskeisiä ovat ravinnonsaannin ja hengitysteiden turvaaminen, kivun hoito ja huolenpito.
Hoitosuunnitelma tehdään yhteisymmärryksessä potilaan ja hänen omaistensa kanssa.
Hoitomuotoina voidaan käyttää leikkauksia, sädehoitoa ja lääkehoitoa. Ks. Käypä hoito -suositus Kuolevan potilaan oireiden hoito «Kuolevan potilaan oireiden hoito»5.

Elämänlaatu

Hoidon aiheuttamaa elämänlaadun huononemista vähentävät syövän varhainen toteaminen sekä hyvin suunniteltu ja toteutettu hoito ja kuntoutus.
Elämänlaadun arviointiin on kehitetty erilaisia mittareita, joista osa on suunniteltu erityisesti suusyöpäpotilaille «Rogers SN, Fisher SE, Woolgar JA. A review of quality of life assessment in oral cancer. Int J Oral Maxillofac Surg 1999;28:99-117 »214, «Schliephake H, Neukam FW, Schmelzeisen R ym. Long-term quality of life after ablative intraoral tumour surgery. J Craniomaxillofac Surg 1995;23:243-9 »215, «Björdal K, de Graeff A, Fayers PM ym. A 12 country field study of the EORTC QLQ-C30. Eur J Cancer 2000;36:1796-807»216, «Terrell JE, Nanavati KA, Esclamado RM ym. Head and neck cancer-specific quality of life: instrument validation. Arch Otolaryngol Head Neck Surg 1997;123:1125-32 »217, «Llewellyn CD, McGurk M, Weinman J. Are psycho-social and behavioural factors related to health related-quality of life in patients with head and neck cancer? A systematic review. Oral Oncol 2005;41:44»218. ~~Ks. sähköinen tausta-aineisto «Suusyöpäpotilaan elämänlaatu»15.~~
Suusyövän hoito huonontaa elämänlaatua, mutta elämänlaatu palautuu lähes hoitoa edeltänyttä aikaa vastaavaksi 1–3 vuoden kuluessa «Rogers SN, Humphris G, Lowe D ym. The impact of surgery for oral cancer on quality of life as measured by the Medical Outcomes Short Form 36. Oral Oncol 1998;34:171-9 »219, «de Graeff A, de Leeuw JR, Ros WJ ym. Long-term quality of life of patients with head and neck cancer. Laryngoscope 2000;110:98-106 »220.
Elämänlaatuun vaikuttavia muutoksia saattavat olla syljen väheneminen ja sen koostumuksen muutokset sekä maku- ja hajuaistin ja purentaelimistön toiminnan muutokset «de Graeff A, de Leeuw JR, Ros WJ ym. Long-term quality of life of patients with head and neck cancer. Laryngoscope 2000;110:98-106 »220, «Hammerlid E, Wirblad B, Sandin C ym. Malnutrition and food intake in relation to quality of life in head and neck cancer patients. Head Neck 1998;20:540-8 »221.

Arviointikriteerit

Arviointikriteerejä ovat
- kuolleisuus
- suusyövän ilmaantuvuus
- primaarikasvainten TNM-luokka
- osteoradionekroosi
- elämänlaatu.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseuran Apollonian asettama työryhmä

~~Suusyöpä-suosituksen historiatiedot «Suusyöpä, Käypä hoito -suosituksen historiatiedot»19~~

Puheenjohtaja:

Stina Syrjänen, HLT, professori, ylilääkäri, suupatologian erikoishammaslääkäri, hammaslääketieteellisen radiologian erikoishammaslääkäri; Turun yliopisto ja TYKS

Jäsenet:

Reidar Grenman, LT, professori, ylilääkäri, korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri; Turun yliopisto ja TYKS

Ani Lakoma, HLL; Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia ry (Käypä hoito -toimittaja)

Patrik Lassus, LT, dosentti, plastiikkakirurgian erikoislääkäri; HUS

Kauko Saarilahti, LT, onkologian erikoislääkäri, osastonylilääkäri; HUS

Tero Soukka, dosentti, apulaisylihammaslääkäri, suu- ja leukakirurgian erikoishammaslääkäri; TYKS

Anni Suomalainen, HLT, hammaslääketieteellisen radiologian erikoishammaslääkäri; HUS

Anna-Lisa Söderholm, professori, suu- ja leukakirurgian erikoislääkäri; HUS

Asiantuntijat:

Antti Markkola, LT, radiologian erikoislääkäri, vt. ylilääkäri; HUS

Heikki Minn, LT, onkologian erikoislääkäri, ma. professori; TYKS

Juhani Laine, HLT, protetiikan erikoishammaslääkäri; TYKS

Veli-Jukka Anttila, LT, infektiosairauksien erikoislääkäri; HUS

Riina Richardson, HLT, dosentti, kliinisen mikrobiologian erikoishammaslääkäri; HUS, Helsingin yliopisto ja The University of Manchester, Translational medicine and University Hospital of South Manchester, Iso-Britannia

Sidonnaisuudet
Reidar Grenman: Ei sidonnaisuuksia.
Ani Lakoma: Ei sidonnaisuuksia.
Patrik Lassus: Ei sidonnaisuuksia.
Kauko Saarilahti: Ei sidonnaisuuksia.
Tero Soukka: Ei sidonnaisuuksia.
Anni Suomalainen: Ei sidonnaisuuksia.
Stina Syrjänen: Toiminut lääkealan yritysten asiantuntijana (Sanofi-Pasteur, MSD Lyon, Ranska).
Anna-Liisa Söderholm: Ei sidonnaisuuksia.

Vastuun rajaus

Käypä hoito -suositukset ovat parhaiden asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta ja hoidosta hoitopäätöksiä tehtäessä.

Kirjallisuutta

Brocklehurst P, Kujan O, Glenny AM ym. Screening programmes for the early detection and prevention of oral cancer. Cochrane Database Syst Rev 2010;11:CD004150 «PMID: 21069680»PubMed
Globocan 2008, IARC, Cancer Incidence and Mortality Worldwide IARC, Lyon 2010
Hakulinen T, Tryggvadóttir L, Gislum M ym. Trends in the survival of patients diagnosed with cancers of the lip, oral cavity, and pharynx in the Nordic countries 1964-2003 followed up to the end of 2006. Acta Oncol 2010;49:561-77 «PMID: 20170293»PubMed
Suomen Syöpärekisteri. http://www.cancer.fi/syoparekisteri. «http://www.cancer.fi/syoparekisteri»2
Suomen Syöpärekisteri 2006. Tilauksesta tehty elossaoloanalyysi.
Mäkitie AA, Koivunen P, Keski-Säntti H ym. Oral tongue carcinoma and its treatment in Finland. Eur Arch Otorhinolaryngol 2007;264:263-7 «PMID: 17021781»PubMed
Baan R, Straif K, Grosse Y ym. Carcinogenicity of alcoholic beverages. Lancet Oncol 2007;8:292-3 «PMID: 17431955»PubMed
Gandini S, Botteri E, Iodice S ym. Tobacco smoking and cancer: a meta-analysis. Int J Cancer 2008;122:155-64 «PMID: 17893872»PubMed
Lewin F, Norell SE, Johansson H ym. Smoking tobacco, oral snuff, and alcohol in the etiology of squamous cell carcinoma of the head and neck: a population-based case-referent study in Sweden. Cancer 1998;82:1367-75 «PMID: 9529030»PubMed
Moreno-López LA, Esparza-Gómez GC, González-Navarro A ym. Risk of oral cancer associated with tobacco smoking, alcohol consumption and oral hygiene: a case-control study in Madrid, Spain. Oral Oncol 2000;36:170-4 «PMID: 10745168»PubMed
Weitkunat R, Sanders E, Lee PN. Meta-analysis of the relation between European and American smokeless tobacco and oral cancer. BMC Public Health 2007;7:334 «PMID: 18005437»PubMed
Petersen PE. Oral cancer prevention and control--the approach of the World Health Organization. Oral Oncol 2009;45:454-60 «PMID: 18804412»PubMed
Stewart BW, Kleihues P (toim.). World cancer report. Lyon: WHO International Agency for Research on Cancer; 2003.
Roosaar A, Johansson AL, Sandborgh-Englund G ym. Cancer and mortality among users and nonusers of snus. Int J Cancer 2008;123:168-73 «PMID: 18412245»PubMed
Roosaar A, Johansson AL, Sandborgh-Englund G ym. A long-term follow-up study on the natural course of snus-induced lesions among Swedish snus users. Int J Cancer 2006;119:392-7 «PMID: 16470839»PubMed
Lubin JH, Purdue M, Kelsey K ym. Total exposure and exposure rate effects for alcohol and smoking and risk of head and neck cancer: a pooled analysis of case-control studies. Am J Epidemiol 2009;170:937-47 «PMID: 19745021»PubMed
Lubin JH, Muscat J, Gaudet MM ym. An examination of male and female odds ratios by BMI, cigarette smoking, and alcohol consumption for cancers of the oral cavity, pharynx, and larynx in pooled data from 15 case-control studies. Cancer Causes Control 2011;22:1217-31 «PMID: 21744095»PubMed
Macfarlane TV, Macfarlane GJ, Oliver RJ ym. The aetiology of upper aerodigestive tract cancers among young adults in Europe: the ARCAGE study. Cancer Causes Control 2010;21:2213-21 «PMID: 20835759»PubMed
Winn DM, Diehl SR, Brown LM ym. Mouthwash in the etiology of oral cancer in Puerto Rico. Cancer Causes Control 2001;12:419-29 «PMID: 11545457»PubMed
Werner CW, Seymour RA. Are alcohol containing mouthwashes safe? Br Dent J 2009;207:E19; discussion 488-9 «PMID: 19942865»PubMed
McCullough MJ, Farah CS. The role of alcohol in oral carcinogenesis with particular reference to alcohol-containing mouthwashes. Aust Dent J 2008;53:302-5 «PMID: 19133944»PubMed
La Vecchia C. Mouthwash and oral cancer risk: an update. Oral Oncol 2009;45:198-200 «PMID: 18952488»PubMed
World Cancer Research Fund. http://www.wcrf-uk.org/research/types_of_cancer/mouth_throat_cancer.php. «http://www.wcrf-uk.org/research/types_of_cancer/mouth_throat_cancer.php»8
Socialastyrelsen. Nationella riktlinjer för sjukdomsförebyggande metoder. http://www.socialstyrelsen.se/riktlinjer/nationellariktlinjer/sjukdomsforebyggandemetoder. «http://www.socialstyrelsen.se/riktlinjer/nationellariktlinjer/sjukdomsforebyggandemetoder»9
Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2005. Suomalaiset ravitsemussuositukset. http://wwwb.mmm.fi/ravitsemusneuvottelukunta/FIN11112005.pdf. «http://wwwb.mmm.fi/ravitsemusneuvottelukunta/FIN11112005.pdf»10
Steinmetz KA, Potter JD. Vegetables, fruit, and cancer. I. Epidemiology. Cancer Causes Control 1991;2:325-57 «PMID: 1834240»PubMed
Macfarlane GJ, Zheng T, Marshall JR ym. Alcohol, tobacco, diet and the risk of oral cancer: a pooled analysis of three case-control studies. Eur J Cancer B Oral Oncol 1995;31B:181-7 «PMID: 7549758»PubMed
Kabat GC, Hebert JR, Wynder EL. Risk factors for oral cancer in women. Cancer Res 1989;49:2803-6 «PMID: 2713863»PubMed
Levi F, Pasche C, La Vecchia C ym. Food groups and risk of oral and pharyngeal cancer. Int J Cancer 1998;77:705-9 «PMID: 9688303»PubMed
Rao DN, Ganesh B, Rao RS ym. Risk assessment of tobacco, alcohol and diet in oral cancer--a case-control study. Int J Cancer 1994;58:469-73 «PMID: 8056441»PubMed
Pavia M, Pileggi C, Nobile CG ym. Association between fruit and vegetable consumption and oral cancer: a meta-analysis of observational studies. Am J Clin Nutr 2006;83:1126-34 «PMID: 16685056»PubMed
Edefonti V, Bravi F, La Vecchia C ym. Nutrient-based dietary patterns and the risk of oral and pharyngeal cancer. Oral Oncol 2010;46:343-8 «PMID: 20226721»PubMed
Prime SS, Thakker NS, Pring M ym. A review of inherited cancer syndromes and their relevance to oral squamous cell carcinoma. Oral Oncol 2001;37:1-16 «PMID: 11120478»PubMed
Kutler DI, Auerbach AD, Satagopan J ym. High incidence of head and neck squamous cell carcinoma in patients with Fanconi anemia. Arch Otolaryngol Head Neck Surg 2003;129:106-12 «PMID: 12525204»PubMed
Rautemaa R, Hietanen J, Niissalo S ym. Oral and oesophageal squamous cell carcinoma--a complication or component of autoimmune polyendocrinopathy-candidiasis-ectodermal dystrophy (APECED, APS-I). Oral Oncol 2007;43:607-13 «PMID: 16997613»PubMed
IARC. Tobacco smoking. Monographs on the evaluation of carcinogenic risk of chemicals to humans. Vol 38:273-4. Lyon, IARC 1986.
Hindle I, Downer MC, Speight PM. The temporal and spatial epidemiology of lip cancer in England and Wales. Community Dent Health 2000;17:152-60 «PMID: 11108402»PubMed
Lindqvist C, Teppo L. Epidemiological evaluation of sunlight as a risk factor of lip cancer. Br J Cancer 1978;37:983-9 «PMID: 678438»PubMed
Moore SR, Allister J, Roder D ym. Lip cancer in South Australia, 1977-1996. Pathology 2001;33:167-71 «PMID: 11358049»PubMed
Kenborg L, Jørgensen AD, Budtz-Jørgensen E ym. Occupational exposure to the sun and risk of skin and lip cancer among male wage earners in Denmark: a population-based case-control study. Cancer Causes Control 2010;21:1347-55 «PMID: 20383781»PubMed
IARC Monographs on the Evaluation of Carcinogenic Risks to Humans. Part B: Biological Agents LYON, FRANCE 2011,VOLUME 100B pp. 278-80.
Syrjänen S, Lodi G, von Bültzingslöwen I ym. Human papillomaviruses in oral carcinoma and oral potentially malignant disorders: a systematic review. Oral Dis 2011;17 Suppl 1:58-72 «PMID: 21382139»PubMed
Rosenquist K, Wennerberg J, Schildt EB ym. Oral status, oral infections and some lifestyle factors as risk factors for oral and oropharyngeal squamous cell carcinoma. A population-based case-control study in southern Sweden. Acta Otolaryngol 2005;125:1327-36 «PMID: 16303683»PubMed
Andersen ZJ, Lassen CF, Clemmensen IH. Social inequality and incidence of and survival from cancers of the mouth, pharynx and larynx in a population-based study in Denmark, 1994-2003. Eur J Cancer 2008;44:1950-61 «PMID: 18657968»PubMed
Salaspuro V, Kurkivuori J, Salaspuro M. [Alcohol, cigarettes and microbes in the etiology of oral cancer]. Duodecim 2005;121:2338-44 «PMID: 16457119»PubMed
Kurkivuori J, Salaspuro V, Kaihovaara P ym. Acetaldehyde production from ethanol by oral streptococci. Oral Oncol 2007;43:181-6 «PMID: 16859955»PubMed
Uittamo J, Siikala E, Kaihovaara P ym. Chronic candidosis and oral cancer in APECED-patients: production of carcinogenic acetaldehyde from glucose and ethanol by Candida albicans. Int J Cancer 2009;124:754-6 «PMID: 18975379»PubMed
Dietz A, Senneweld E, Maier H. Indoor air pollution by emissions of fossil fuel single stoves: possibly a hitherto underrated risk factor in the development of carcinomas in the head and neck. Otolaryngol Head Neck Surg 1995;112:308-15 «PMID: 7838555»PubMed
Socialstyrelsen. Sjukdomsförebyggandemetoder. http://www.socialstyrelsen.se/publikationer2010/2010-10-15/Documents/vetenskapligt-underlag.pdf. «http://www.socialstyrelsen.se/publikationer2010/2010-10-15/Documents/vetenskapligt-underlag.pdf»11
Lundeen RC, Langlais RP, Terezhalmy GT. Sunscreen protection for lip mucosa: a review and update. J Am Dent Assoc 1985;111:617-21 «PMID: 3877087»PubMed
Naylor MF, Farmer KC. The case for sunscreens. A review of their use in preventing actinic damage and neoplasia. Arch Dermatol 1997;133:1146-54 «PMID: 9301593»PubMed
Cummings SR, Tripp MK, Herrmann NB. Approaches to the prevention and control of skin cancer. Cancer Metastasis Rev 1997;16:309-27 «PMID: 9433642»PubMed
Pogoda JM, Preston-Martin S. Solar radiation, lip protection, and lip cancer risk in Los Angeles County women (California, United States). Cancer Causes Control 1996;7:458-63 «PMID: 8813434»PubMed
Awan KH, Morgan PR, Warnakulasuriya S. Evaluation of an autofluorescence based imaging system (VELscope™) in the detection of oral potentially malignant disorders and benign keratoses. Oral Oncol 2011;47:274-7 «PMID: 21396880»PubMed
López-Jornet P, De la Mano-Espinosa T. The efficacy of direct tissue fluorescence visualization in screening for oral premalignant lesions in general practice: an update. Int J Dent Hyg 2011;9:97-100 «PMID: 21356007»PubMed
Jayaprakash V, Sullivan M, Merzianu M ym. Autofluorescence-guided surveillance for oral cancer. Cancer Prev Res (Phila) 2009;2:966-74 «PMID: 19892665»PubMed
Epstein JB, Güneri P. The adjunctive role of toluidine blue in detection of oral premalignant and malignant lesions. Curr Opin Otolaryngol Head Neck Surg 2009;17:79-87 «PMID: 19374030»PubMed
Cancer Research UK. http://info.cancerresearchuk.org/cancerstats/types/oral (accessed 14 April 2010). National Cancer Institute. «http://info.cancerresearchuk.org/cancerstats/types/oral»12
SEER Cancer statistics review 1975-2004. http://seer.cancer.gov/statfacts/html/oralcav.html (accessed14 April 2010). «http://seer.cancer.gov/statfacts/html/oralcav.html»13
Doobaree IU, Landis SH, Linklater KM ym. Head and neck cancer in South East England between 1995-1999 and 2000-2004: An estimation of incidence and distribution by site, stage and histological type. Oral Oncol 2009;45:809-14 «PMID: 19251472»PubMed
Warnakulasuriya S, Johnson NW, van der Waal I. Nomenclature and classification of potentially malignant disorders of the oral mucosa. J Oral Pathol Med 2007;36:575-80 «PMID: 17944749»PubMed
Axell T, Holmstrup P, Kramer IRH ym. International seminar on oral leukoplakia and associated lesions related to tobacco habits. Commun Dent Oral Epidemiol 1984;12:146-54
Axéll T, Pindborg JJ, Smith CJ ym. Oral white lesions with special reference to precancerous and tobacco- related lesions: conclusions of an international symposium held in Uppsala, Sweden, May 18-21 1994. International Collaborative Group on Oral White Lesions. J Oral Pathol Med 1996;25:49-54 «PMID: 8667255»PubMed
Gandolfo S, Castellani R, Pentenero M. Proliferative verrucous leukoplakia: a potentially malignant disorder involving periodontal sites. J Periodontol 2009;80:274-81 «PMID: 19186968»PubMed
Johnson NW, Warnakulasuriya KA. Epidemiology and aetiology of oral cancer in the United Kingdom. Community Dent Health 1993;10 Suppl 1:13-29 «PMID: 8402305»PubMed
Cowan CG, Gregg TA, Napier SS ym. Potentially malignant oral lesions in northern Ireland: a 20-year population-based perspective of malignant transformation. Oral Dis 2001;7:18-24 «PMID: 11354915»PubMed
Waldron CA, Shafer WG. Leukoplakia revisited. A clinicopathologic study 3256 oral leukoplakias. Cancer 1975;36:1386-92 «PMID: 1175136»PubMed
Mashberg A, Feldman LJ. Clinical criteria for identifying early oral and oropharyngeal carcinoma: erythroplasia revisited. Am J Surg 1988;156:273-5 «PMID: 3177749»PubMed
Shafer WG, Waldron CA. Erythroplakia of the oral cavity. Cancer 1975;36:1021-8 «PMID: 1182656»PubMed
Hogewind WF, van der Waal I. Prevalence study of oral leukoplakia in a selected population of 1000 patients from The Netherlands. Community Dent Oral Epidemiol 1988;16:302-5 «PMID: 3053019»PubMed
Reichart PA, Kohn H. Prevalence of oral leukoplakia in 1000 Berliners. Oral Dis 1996;2:291-4 «PMID: 9171513»PubMed
Petti S. Pooled estimate of world leukoplakia prevalence: a systematic review. Oral Oncol 2003;39:770-80 «PMID: 13679200»PubMed
Söderholm AL, Suominen-Taipale L. Suun limakalvosairaudet. Kirjassa: Suomalaisten aikuisten suunterveys. Terveys 2000 -tutkimus. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja. B16/2004:120-6.
Mashberg A, Samit A. Early diagnosis of asymptomatic oral and oropharyngeal squamous cancers. CA Cancer J Clin 1995;45:328-51 «PMID: 7583906»PubMed
Roosaar A, Yin L, Johansson AL ym. A long-term follow-up study on the natural course of oral leukoplakia in a Swedish population-based sample. J Oral Pathol Med 2007;36:78-82 «PMID: 17238968»PubMed
van der Waal I, Schepman KP, van der Meij EH. A modified classification and staging system for oral leukoplakia. Oral Oncol 2000;36:264-6 «PMID: 10793328»PubMed
Silverman S Jr, Gorsky M, Lozada F. Oral leukoplakia and malignant transformation. A follow-up study of 257 patients. Cancer 1984;53:563-8 «PMID: 6537892»PubMed
Silverman S Jr, Gorsky M. Proliferative verrucous leukoplakia: a follow-up study of 54 cases. Oral Surg Oral Med Oral Pathol Oral Radiol Endod 1997;84:154-7 «PMID: 9269017»PubMed
Einhorn J, Wersall J. Incidence of oral carcinoma in patients with leukoplakia of the oral mucosa. Cancer 1967;20:2189-93 «PMID: 6073896»PubMed
Saito T, Sugiura C, Hirai A ym. High malignant transformation rate of widespread multiple oral leukoplakias. Oral Dis 1999;5:15-9 «PMID: 10218036»PubMed
Schepman KP, van der Meij EH, Smeele LE ym. Malignant transformation of oral leukoplakia: a follow-up study of a hospital-based population of 166 patients with oral leukoplakia from The Netherlands. Oral Oncol 1998;34:270-5 «PMID: 9813722»PubMed
van der Waal I. Potentially malignant disorders of the oral and oropharyngeal mucosa; terminology, classification and present concepts of management. Oral Oncol 2009;45:317-23 «PMID: 18674954»PubMed
Mehanna HM, Rattay T, Smith J ym. Treatment and follow-up of oral dysplasia - a systematic review and meta-analysis. Head Neck 2009;31:1600-9 «PMID: 19455705»PubMed
Saito T, Mizuno S, Notani K ym. Flow cytometric analysis of cell cycle fractions in oral leukoplakia. Int J Oral Maxillofac Surg 1998;27:217-21 «PMID: 9662018»PubMed
Maraki D, Becker J, Boecking A. Cytologic and DNA-cytometric very early diagnosis of oral cancer. J Oral Pathol Med 2004;33:398-404 «PMID: 15250831»PubMed
Schütze M, Boeing H, Pischon T ym. Alcohol attributable burden of incidence of cancer in eight European countries based on results from prospective cohort study. BMJ 2011;342:d1584 «PMID: 21474525»PubMed
Tradati N, Grigolat R, Calabrese L ym. Oral leukoplakias: to treat or not? Oral Oncol 1997;33:317-21 «PMID: 9415329»PubMed
Zhang L, Poh CF, Lam WL ym. Impact of localized treatment in reducing risk of progression of low-grade oral dysplasia: molecular evidence of incomplete resection. Oral Oncol 2001;37:505-12 «PMID: 11435177»PubMed
Saito T, Sugiura C, Hirai A ym. Development of squamous cell carcinoma from pre-existent oral leukoplakia: with respect to treatment modality. Int J Oral Maxillofac Surg 2001;30:49-53 «PMID: 11289621»PubMed
Scully C. Oral precancer: preventive and medical approaches to management. Eur J Cancer B Oral Oncol 1995;31B:16-26 «PMID: 7627082»PubMed
Holmstrup P, Vedtofte P, Reibel J ym. Long-term treatment outcome of oral premalignant lesions. Oral Oncol 2006;42:461-74 «PMID: 16316774»PubMed
Tomar SL, Winn DM, Swango PA ym. Oral mucosal smokeless tobacco lesions among adolescents in the United States. J Dent Res 1997;76:1277-86 «PMID: 9168861»PubMed
Merne M. Nuorten nuuskan käyttö-haaste suun terveydenhuollolle. Suom Hammaslääkäril 2000;16:972-84
http://www.ktl.fi/portal/suomi/tietoa_terveydesta/elintavat/tupakka/nuorten_tupakointi «http://www.ktl.fi/portal/suomi/tietoa_terveydesta/elintavat/tupakka/nuorten_tupakointi»14
Axéll T. A prevalence study of oral mucosal lesions in an adult Swedish population. Odontol Revy Suppl 1976;36:1-103 «PMID: 186740»PubMed
Bouquot JE, Gorlin RJ. Leukoplakia, lichen planus, and other oral keratoses in 23,616 white Americans over the age of 35 years. Oral Surg Oral Med Oral Pathol 1986;61:373-81 «PMID: 3458148»PubMed
Scully C, Beyli M, Ferreiro MC ym. Update on oral lichen planus: etiopathogenesis and management. Crit Rev Oral Biol Med 1998;9:86-122 «PMID: 9488249»PubMed
Silverman S Jr, Gorsky M, Lozada-Nur F. A prospective follow-up study of 570 patients with oral lichen planus: persistence, remission, and malignant association. Oral Surg Oral Med Oral Pathol 1985;60:30-4 «PMID: 3862010»PubMed
Silverman S Jr, Gorsky M, Lozada-Nur F ym. A prospective study of findings and management in 214 patients with oral lichen planus. Oral Surg Oral Med Oral Pathol 1991;72:665-70 «PMID: 1812447»PubMed
Thorn JJ, Holmstrup P, Rindum J ym. Course of various clinical forms of oral lichen planus. A prospective follow-up study of 611 patients. J Oral Pathol 1988;17:213-8 «PMID: 3144584»PubMed
4th World Workshop on Oral Medicine. Puerto Rico 2006.
Auzerie V, Mahé E, Marck Y ym. Oral lichenoid eruption due to methacrylate allergy. Contact Dermatitis 2001;45:241 «PMID: 11683841»PubMed
Carbone M, Arduino PG, Carrozzo M ym. Course of oral lichen planus: a retrospective study of 808 northern Italian patients. Oral Dis 2009;15:235-43 «PMID: 19222766»PubMed
Bermejo-Fenoll A, Sánchez-Siles M, López-Jornet P ym. A retrospective clinicopathological study of 550 patients with oral lichen planus in south-eastern Spain. J Oral Pathol Med 2010;39:491-6 «PMID: 20456611»PubMed
van der Meij EH, Mast H, van der Waal I. The possible premalignant character of oral lichen planus and oral lichenoid lesions: a prospective five-year follow-up study of 192 patients. Oral Oncol 2007;43:742-8 «PMID: 17112770»PubMed
Rödström PO, Jontell M, Mattsson U ym. Cancer and oral lichen planus in a Swedish population. Oral Oncol 2004;40:131-8 «PMID: 14693235»PubMed
Ingafou M, Leao JC, Porter SR ym. Oral lichen planus: a retrospective study of 690 British patients. Oral Dis 2006;12:463-8 «PMID: 16910916»PubMed
Bornstein MM, Kalas L, Lemp S ym. Oral lichen planus and malignant transformation: a retrospective follow-up study of clinical and histopathologic data. Quintessence Int 2006;37:261-71 «PMID: 16594357»PubMed
Sigurgeirsson B, Lindelöf B. Lichen planus and malignancy. An epidemiologic study of 2071 patients and a review of the literature. Arch Dermatol 1991;127:1684-8 «PMID: 1952973»PubMed
Scully C, Eisen D, Carrozzo M. Management of oral lichen planus. Am J Clin Dermatol 2000;1:287-306 «PMID: 11702320»PubMed
Chan ES-Y, Thornhill M, Zakrzewska J. Interventions for treating oral lichen planus. Cochrane Database Syst Rev 2008:4
Al-Hashimi I, Schifter M, Lockhart PB ym. Oral lichen planus and oral lichenoid lesions: diagnostic and therapeutic considerations. Oral Surg Oral Med Oral Pathol Oral Radiol Endod 2007;103 Suppl:S25.e1-12 «PMID: 17261375»PubMed
Hatchuel DA, Peters E, Lemmer J ym. Candidal infection in oral lichen planus. Oral Surg Oral Med Oral Pathol 1990;70:172-5 «PMID: 2290645»PubMed
Silverman S Jr, Bahl S. Oral lichen planus update: clinical characteristics, treatment responses, and malignant transformation. Am J Dent 1997;10:259-63 «PMID: 9590911»PubMed
Woolgar JA. Micrometastasis in oral/oropharyngeal squamous cell carcinoma: incidence, histopathological features and clinical implications. Br J Oral Maxillofac Surg 1999;37:181-6 «PMID: 10454024»PubMed
León X, Quer M, Orús C ym. Distant metastases in head and neck cancer patients who achieved loco-regional control. Head Neck 2000;22:680-6 «PMID: 11002323»PubMed
Stöckli SJ, Zimmermann R. [Value of panendoscopy in assessment of mouth cavity, pharyngeal and laryngeal cancers]. Schweiz Med Wochenschr Suppl 2000;116:15S-17S «PMID: 10780063»PubMed
Kowalski LP, Carvalho AL. Natural history of untreated head and neck cancer. Eur J Cancer 2000;36:1032-7 «PMID: 10885608»PubMed
Kantola S, Jokinen K, Hyrynkangas K ym. Detection of tongue cancer in primary care. Br J Gen Pract 2001;51:106-11 «PMID: 11217621»PubMed
Pitiphat W, Diehl SR, Laskaris G ym. Factors associated with delay in the diagnosis of oral cancer. J Dent Res 2002;81:192-7 «PMID: 11876274»PubMed
Mäkitie AA, Pukkila M, Laranne J ym. Oropharyngeal carcinoma and its treatment in Finland between 1995-1999: a nationwide study. Eur Arch Otorhinolaryngol 2006;263:139-43 «PMID: 16003551»PubMed
Referral guidelines for suspected cancer. http://www.dh.gov.uk/prod_consum_dh/groups/dh_digitalassets/@dh/@en/documents/digitalasset/dh_4014421.pdf. «http://www.dh.gov.uk/prod_consum_dh/groups/dh_digitalassets/@dh/@en/documents/digitalasset/dh_4014421.pdf»15
Hodgson TA, Buchanan JA, Garg A ym. An audit of the UK national cancer referral guidelines for suspected oral mucosal malignancy. Br Dent J 2006;201:643-7 «PMID: 17128234»PubMed
Macfarlane GJ, McCredie M, Pompe-Kirn V ym. Second cancers occurring after cancers of the mouth and pharynx: data from three population-based registries in Australia, Scotland and Slovenia. Eur J Cancer B Oral Oncol 1995;31B:315-8 «PMID: 8704648»PubMed
Ogden GR. The future role for oral exfoliative cytology--bleak or bright? Oral Oncol 1997;33:2-4 «PMID: 9192544»PubMed
Donadini A, Maffei M, Cavallero A ym. Oral cancer genesis and progression: DNA near-diploid aneuploidization and endoreduplication by high resolution flow cytometry. Cell Oncol 2010;32:373-83 «PMID: 20448331»PubMed
Khanna R, Agarwal A, Khanna S ym. S-phase fraction and DNA ploidy in oral leukoplakia. ANZ J Surg 2010;80:548-51 «PMID: 20795971»PubMed
Torres-Rendon A, Stewart R, Craig GT ym. DNA ploidy analysis by image cytometry helps to identify oral epithelial dysplasias with a high risk of malignant progression. Oral Oncol 2009;45:468-73 «PMID: 18805043»PubMed
Hujala K, Sipilä J, Grenman R. Panendoscopy and synchronous second primary tumors in head and neck cancer patients. Eur Arch Otorhinolaryngol 2005;262:17-20 «PMID: 15004709»PubMed
Davidson J, Gilbert R, Irish J ym. The role of panendoscopy in the management of mucosal head and neck malignancy-a prospective evaluation. Head Neck 2000;22:449-54; discussion 454-5 «PMID: 10897102»PubMed
Hordijk GJ, Bruggink T, Ravasz LA. Panendoscopy: a valuable procedure? Otolaryngol Head Neck Surg 1989;101:426-8 «PMID: 2508018»PubMed
Haughey BH, Gates GA, Arfken CL ym. Meta-analysis of second malignant tumors in head and neck cancer: the case for an endoscopic screening protocol. Ann Otol Rhinol Laryngol 1992;101:105-12 «PMID: 1531402»PubMed
Panosetti E, Luboinski B, Mamelle G ym. Multiple synchronous and metachronous cancers of the upper aerodigestive tract: a nine-year study. Laryngoscope 1989;99:1267-73 «PMID: 2601541»PubMed
Lenz M, Greess H, Baum U ym. Oropharynx, oral cavity, floor of the mouth: CT and MRI. Eur J Radiol 2000;33:203-15 «PMID: 10699737»PubMed
Brown JS, Lewis-Jones H. Evidence for imaging the mandible in the management of oral squamous cell carcinoma: a review. Br J Oral Maxillofac Surg 2001;39:411-8 «PMID: 11735134»PubMed
Imaizumi A, Yoshino N, Yamada I ym. A potential pitfall of MR imaging for assessing mandibular invasion of squamous cell carcinoma in the oral cavity. AJNR Am J Neuroradiol 2006;27:114-22 «PMID: 16418368»PubMed
Babin E, Desmonts C, Hamon M ym. PET/CT for assessing mandibular invasion by intraoral squamous cell carcinomas. Clin Otolaryngol 2008;33:47-51 «PMID: 18302555»PubMed
van den Brekel MW, Stel HV, Castelijns JA ym. Cervical lymph node metastasis: assessment of radiologic criteria. Radiology 1990;177:379-84 «PMID: 2217772»PubMed
King AD, Tse GM, Yeun EH ym. Comparison of CT and MR imaging for detection of extranodal neoplastic spread in metastatic neck nodes. Eur J Radiol 2004;52:264-270
de Bondt RB, Nelemans PJ, Hofman PA ym. Detection of lymph node metastases in head and neck cancer: a meta-analysis comparing US, USgFNAC, CT and MR imaging. Eur J Radiol 2007;64:266-72 «PMID: 17391885»PubMed
Schöder H, Carlson DL, Kraus DH ym. 18F-FDG PET/CT for detecting nodal metastases in patients with oral cancer staged N0 by clinical examination and CT/MRI. J Nucl Med 2006;47:755-62 «PMID: 16644744»PubMed
Liao CT, Wang HM, Huang SF ym. PET and PET/CT of the neck lymph nodes improves risk prediction in patients with squamous cell carcinoma of the oral cavity. J Nucl Med 2011;52:180-7 «PMID: 21270454»PubMed
Rusthoven KE, Koshy M, Paulino AC. The role of fluorodeoxyglucose positron emission tomography in cervical lymph node metastases from an unknown primary tumor. Cancer 2004;101:2641-9 «PMID: 15517576»PubMed
Miller FR, Karnad AB, Eng T ym. Management of the unknown primary carcinoma: long-term follow-up on a negative PET scan and negative panendoscopy. Head Neck 2008;30:28-34 «PMID: 17657782»PubMed
de Bree R. The real additional value of FDG-PET in detecting the occult primary tumour in patients with cervical lymph node metastases of unknown primary tumour. Eur Arch Otorhinolaryngol 2010;267:1653-5 «PMID: 20827553»PubMed
Isles MG, McConkey C, Mehanna HM. A systematic review and meta-analysis of the role of positron emission tomography in the follow up of head and neck squamous cell carcinoma following radiotherapy or chemoradiotherapy. Clin Otolaryngol 2008;33:210-22 «PMID: 18559026»PubMed
Li P, Zhuang H, Mozley PD ym. Evaluation of recurrent squamous cell carcinoma of the head and neck with FDG positron emission tomography. Clin Nucl Med 2001;26:131-5 «PMID: 11201470»PubMed
Kao J, Vu HL, Genden EM ym. The diagnostic and prognostic utility of positron emission tomography/computed tomography-based follow-up after radiotherapy for head and neck cancer. Cancer 2009;115:4586-94 «PMID: 19544537»PubMed
Stuckensen T, Kovács AF, Adams S ym. Staging of the neck in patients with oral cavity squamous cell carcinomas: a prospective comparison of PET, ultrasound, CT and MRI. J Craniomaxillofac Surg 2000;28:319-24 «PMID: 11465137»PubMed
Ng SH, Yen TC, Liao CT ym. 18F-FDG PET and CT/MRI in oral cavity squamous cell carcinoma: a prospective study of 124 patients with histologic correlation. J Nucl Med 2005;46:1136-43 «PMID: 16000282»PubMed
Yen TC, Chang JT, Ng SH ym. Staging of untreated squamous cell carcinoma of buccal mucosa with 18F-FDG PET: comparison with head and neck CT/MRI and histopathology. J Nucl Med 2005;46:775-81 «PMID: 15872350»PubMed
Dammann F, Horger M, Mueller-Berg M ym. Rational diagnosis of squamous cell carcinoma of the head and neck region: comparative evaluation of CT, MRI, and 18FDG PET. AJR Am J Roentgenol 2005;184:1326-31 «PMID: 15788619»PubMed
Civantos FJ, Stoeckli SJ, Takes RP ym. What is the role of sentinel lymph node biopsy in the management of oral cancer in 2010? Eur Arch Otorhinolaryngol 2010;267:839-44 «PMID: 20204392»PubMed
Paleri V, Rees G, Arullendran P ym. Sentinel node biopsy in squamous cell cancer of the oral cavity and oral pharynx: a diagnostic meta-analysis. Head Neck 2005;27:739-47 «PMID: 16047368»PubMed
Civantos FJ, Zitsch RP, Schuller DE ym. Sentinel lymph node biopsy accurately stages the regional lymph nodes for T1-T2 oral squamous cell carcinomas: results of a prospective multi-institutional trial. J Clin Oncol 2010;28:1395-400 «PMID: 20142602»PubMed
Alkureishi LW, Ross GL, Shoaib T ym. Sentinel node biopsy in head and neck squamous cell cancer: 5-year follow-up of a European multicenter trial. Ann Surg Oncol 2010;17:2459-64 «PMID: 20552410»PubMed
Sosiaali- ja terveysministeriö. Syövän hoidon kehittäminen vuosina 2010-2020. Työryhmän raportti. http://www.stm.fi/julkaisut/nayta/_julkaisu/1486858. «http://www.stm.fi/julkaisut/nayta/_julkaisu/1486858»16
Nakayama E, Yoshiura K, Yuasa K ym. Detection of bone invasion by gingival carcinoma of the mandible: a comparison of intraoral and panoramic radiography and computed tomography. Dentomaxillofac Radiol 1999;28:351-6 «PMID: 10578189»PubMed
Mäkitie A, Paloheimo KS, Björkstrand R ym. Teollisen pikavalmistuksen lääketieteelliset sovellutukset. Duodecim 2010;126:143-51
Pignon JP, Bourhis J, Domenge C ym. Chemotherapy added to locoregional treatment for head and neck squamous-cell carcinoma: three meta-analyses of updated individual data. MACH-NC Collaborative Group. Meta-Analysis of Chemotherapy on Head and Neck Cancer. Lancet 2000;355:949-55 «PMID: 10768432»PubMed
National Institute of Health. Lip and oral cancer. 208/02840.
Batista AC, Costa NL, Oton-Leite AF ym. Distinctive clinical and microscopic features of squamous cell carcinoma of oral cavity and lip. Oral Surg Oral Med Oral Pathol Oral Radiol Endod 2010;109:e74-9 «PMID: 20219590»PubMed
van der Wal JE, de Visscher JG, Baart JA ym. Oncologic aspects of vermilionectomy in microinvasive squamous cell carcinoma of the lower lip. Int J Oral Maxillofac Surg 1996;25:446-8 «PMID: 8986546»PubMed
Casal D, Carmo L, Melancia T ym. Lip cancer: a 5-year review in a tertiary referral centre. J Plast Reconstr Aesthet Surg 2010;63:2040-5 «PMID: 20129833»PubMed
Vukadinovic M, Jezdic Z, Petrovic M ym. Surgical management of squamous cell carcinoma of the lip: analysis of a 10-year experience in 223 patients. J Oral Maxillofac Surg 2007;65:675-9 «PMID: 17368363»PubMed
Salgarelli AC, Sartorelli F, Cangiano A ym. Surgical treatment of lip cancer: our experience with 106 cases. J Oral Maxillofac Surg 2009;67:840-5 «PMID: 19304043»PubMed
Yuen AP, Ho CM, Chow TL ym. Prospective randomized study of selective neck dissection versus observation for N0 neck of early tongue carcinoma. Head Neck 2009;31:765-72 «PMID: 19408291»PubMed
Genden EM, Ferlito A, Silver CE ym. Contemporary management of cancer of the oral cavity. Eur Arch Otorhinolaryngol 2010;267:1001-17 «PMID: 20155361»PubMed
Mücke T, Wolff KD, Wagenpfeil S ym. Immediate microsurgical reconstruction after tumor ablation predicts survival among patients with head and neck carcinoma. Ann Surg Oncol 2010;17:287-95 «PMID: 19841982»PubMed
Urken ML, Buchbinder D, Costantino PD ym. Oromandibular reconstruction using microvascular composite flaps: report of 210 cases. Arch Otolaryngol Head Neck Surg 1998;124:46-55 «PMID: 9440780»PubMed
Shpitzer T, Neligan PC, Gullane PJ ym. The free iliac crest and fibula flaps in vascularized oromandibular reconstruction: comparison and long-term evaluation. Head Neck 1999;21:639-47 «PMID: 10487951»PubMed
Karvonen-Gutierrez CA, Ronis DL, Fowler KE ym. Quality of life scores predict survival among patients with head and neck cancer. J Clin Oncol 2008;26:2754-60 «PMID: 18509185»PubMed
Rogers SN. Quality of life for head and neck cancer patients--has treatment planning altered? Oral Oncol 2009;45:435-9 «PMID: 19147394»PubMed
Laraway DC, Rogers SN. A structured review of journal articles reporting outcomes using the University of Washington Quality of Life Scale. Br J Oral Maxillofac Surg 2011 «PMID: 21239091»PubMed
Stuschke M, Thames HD. Hyperfractionated radiotherapy of human tumors: overview of the randomized clinical trials. Int J Radiat Oncol Biol Phys 1997;37:259-67 «PMID: 9069295»PubMed
Langendijk JA, Ferlito A, Takes RP ym. Postoperative strategies after primary surgery for squamous cell carcinoma of the head and neck. Oral Oncol 2010;46:577-85 «PMID: 20400361»PubMed
Saarilahti K, Kouri M, Collan J ym. Intensity modulated radiotherapy for head and neck cancer: evidence for preserved salivary gland function. Radiother Oncol 2005;74:251-8 «PMID: 15763305»PubMed
Saarilahti K, Kouri M, Collan J ym. Sparing of the submandibular glands by intensity modulated radiotherapy in the treatment of head and neck cancer. Radiother Oncol 2006;78:270-5 «PMID: 16564589»PubMed
Pignon JP, le Maître A, Maillard E ym. Meta-analysis of chemotherapy in head and neck cancer (MACH-NC): an update on 93 randomised trials and 17,346 patients. Radiother Oncol 2009;92:4-14 «PMID: 19446902»PubMed
Furness S, Glenny AM, Worthington HV ym. Interventions for the treatment of oral cavity and oropharyngeal cancer: chemotherapy. Cochrane Database Syst Rev 2011;4:CD006386 «PMID: 21491393»PubMed
Dirix P, Nuyts S. Evidence-based organ-sparing radiotherapy in head and neck cancer. Lancet Oncol 2010;11:85-91 «PMID: 20129131»PubMed
Roe JW, Carding PN, Dwivedi RC ym. Swallowing outcomes following Intensity Modulated Radiation Therapy (IMRT) for head & neck cancer - a systematic review. Oral Oncol 2010;46:727-33 «PMID: 20850370»PubMed
Sanguineti G, Gunn GB, Parker BC ym. Weekly dose-volume parameters of mucosa and constrictor muscles predict the use of percutaneous endoscopic gastrostomy during exclusive intensity-modulated radiotherapy for oropharyngeal cancer. Int J Radiat Oncol Biol Phys 2011;79:52-9 «PMID: 20418027»PubMed
Glanzmann C, Grätz KW. Radionecrosis of the mandibula: a retrospective analysis of the incidence and risk factors. Radiother Oncol 1995;36:94-100 «PMID: 7501817»PubMed
Rautemaa R, Rusanen P, Richardson M ym. Optimal sampling site for mucosal candidosis in oral cancer patients is the labial sulcus. J Med Microbiol 2006;55:1447-51 «PMID: 17005796»PubMed
Gomez DR, Estilo CL, Wolden SL ym. Correlation of osteoradionecrosis and dental events with dosimetric parameters in intensity-modulated radiation therapy for head-and-neck cancer. Int J Radiat Oncol Biol Phys 2011;81:e207-13 «PMID: 21570202»PubMed
Foote RL, Loprinzi CL, Frank AR ym. Randomized trial of a chlorhexidine mouthwash for alleviation of radiation-induced mucositis. J Clin Oncol 1994;12:2630-3 «PMID: 7989938»PubMed
Eisbruch A, Ten Haken RK, Kim HM ym. Dose, volume, and function relationships in parotid salivary glands following conformal and intensity-modulated irradiation of head and neck cancer. Int J Radiat Oncol Biol Phys 1999;45:577-87 «PMID: 10524409»PubMed
Braam PM, Roesink JM, Moerland MA ym. Long-term parotid gland function after radiotherapy. Int J Radiat Oncol Biol Phys 2005;62:659-64 «PMID: 15936542»PubMed
Kielbassa AM, Hinkelbein W, Hellwig E ym. Radiation-related damage to dentition. Lancet Oncol 2006;7:326-35 «PMID: 16574548»PubMed
Vissink A, Mitchell JB, Baum BJ ym. Clinical management of salivary gland hypofunction and xerostomia in head-and-neck cancer patients: successes and barriers. Int J Radiat Oncol Biol Phys 2010;78:983-91 «PMID: 20970030»PubMed
Ramirez-Amador V, Silverman S Jr, Mayer P ym. Candidal colonization and oral candidiasis in patients undergoing oral and pharyngeal radiation therapy. Oral Surg Oral Med Oral Pathol Oral Radiol Endod 1997;84:149-53 «PMID: 9269016»PubMed
Belazi M, Velegraki A, Koussidou-Eremondi T ym. Oral Candida isolates in patients undergoing radiotherapy for head and neck cancer: prevalence, azole susceptibility profiles and response to antifungal treatment. Oral Microbiol Immunol 2004;19:347-51 «PMID: 15491459»PubMed
Redding SW, Dahiya MC, Kirkpatrick WR ym. Candida glabrata is an emerging cause of oropharyngeal candidiasis in patients receiving radiation for head and neck cancer. Oral Surg Oral Med Oral Pathol Oral Radiol Endod 2004;97:47-52 «PMID: 14716255»PubMed
Elad S, Wexler A, Garfunkel AA ym. Oral candidiasis prevention in transplantation patients: a comparative study. Clin Transplant 2006;20:318-24 «PMID: 16824148»PubMed
Worthington HV, Clarkson JE, Bryan G ym. Interventions for preventing oral mucositis for patients with cancer receiving treatment. Cochrane Database Syst Rev 2011;4:CD000978 «PMID: 21491378»PubMed
Ruhnke M. Mucosal and systemic fungal infections in patients with AIDS: prophylaxis and treatment. Drugs 2004;64:1163-80 «PMID: 15161325»PubMed
Ship JA, Vissink A, Challacombe SJ. Use of prophylactic antifungals in the immunocompromised host. Oral Surg Oral Med Oral Pathol Oral Radiol Endod 2007;103 Suppl:S6.e1-14 «PMID: 17379157»PubMed
Grimoud AM, Lodter JP, Marty N ym. Improved oral hygiene and Candida species colonization level in geriatric patients. Oral Dis 2005;11:163-9 «PMID: 15888107»PubMed
Silverman S Jr ed. Oral Cancer, 4 ed. American Cancer Society, BC Decker Inc Hamilton/London, 1998.
Fujita M, Hirokawa Y, Kashiwado K ym. An analysis of mandibular bone complications in radiotherapy for T1 and T2 carcinoma of the oral tongue. Int J Radiat Oncol Biol Phys 1996;34:333-9 «PMID: 8567334»PubMed
Niewald M, Barbie O, Schnabel K ym. Risk factors and dose-effect relationship for osteoradionecrosis after hyperfractionated and conventionally fractionated radiotherapy for oral cancer. Br J Radiol 1996;69:847-51 «PMID: 8983589»PubMed
Scully C, Epstein JB. Oral health care for the cancer patient. Eur J Cancer B Oral Oncol 1996;32B:281-92 «PMID: 8944831»PubMed
Wahl MJ. Osteoradionecrosis prevention myths. Int J Radiat Oncol Biol Phys 2006;64:661-9 «PMID: 16458773»PubMed
Cheng SJ, Lee JJ, Ting LL ym. A clinical staging system and treatment guidelines for maxillary osteoradionecrosis in irradiated nasopharyngeal carcinoma patients. Int J Radiat Oncol Biol Phys 2006;64:90-7 «PMID: 16213108»PubMed
Werkmeister R, Szulczewski D, Walteros-Benz P ym. Rehabilitation with dental implants of oral cancer patients. J Craniomaxillofac Surg 1999;27:38-41 «PMID: 10188126»PubMed
Hermans R. Imaging of mandibular osteoradionecrosis. Neuroimaging Clin N Am 2003;13:597-604 «PMID: 14631693»PubMed
Store G, Larheim TA. Mandibular osteoradionecrosis: a comparison of computed tomography with panoramic radiography. Dentomaxillofac Radiol 1999;28:295-300 «PMID: 10490748»PubMed
Støre G, Smith HJ, Larheim TA. Dynamic MR imaging of mandibular osteoradionecrosis. Acta Radiol 2000;41:31-7 «PMID: 10665867»PubMed
Bennett MH, Feldmeier J, Hampson N ym. Hyperbaric oxygen therapy for late radiation tissue injury. Cochrane Database Syst Rev 2006;4:CD005005 «PMID: 16034961»PubMed
Lazarus C, Logemann JA, Gibbons P. Effects of maneuvers on swallowing function in a dysphagic oral cancer patient. Head Neck 1993;15:419-24 «PMID: 8407314»PubMed
Söderholm AL, Pukkala E, Lindqvist C ym. Risk of new primary cancer in patients with oropharyngeal cancer. Br J Cancer 1994;69:784-7 «PMID: 8142267»PubMed
Lell M, Baum U, Greess H ym. Head and neck tumors: imaging recurrent tumor and post-therapeutic changes with CT and MRI. Eur J Radiol 2000;33:239-47 «PMID: 10699740»PubMed
Rogers SN, Fisher SE, Woolgar JA. A review of quality of life assessment in oral cancer. Int J Oral Maxillofac Surg 1999;28:99-117 «PMID: 10102392»PubMed
Schliephake H, Neukam FW, Schmelzeisen R ym. Long-term quality of life after ablative intraoral tumour surgery. J Craniomaxillofac Surg 1995;23:243-9 «PMID: 7560111»PubMed
Björdal K, de Graeff A, Fayers PM ym. A 12 country field study of the EORTC QLQ-C30. Eur J Cancer 2000;36:1796-807
Terrell JE, Nanavati KA, Esclamado RM ym. Head and neck cancer-specific quality of life: instrument validation. Arch Otolaryngol Head Neck Surg 1997;123:1125-32 «PMID: 9339991»PubMed
Llewellyn CD, McGurk M, Weinman J. Are psycho-social and behavioural factors related to health related-quality of life in patients with head and neck cancer? A systematic review. Oral Oncol 2005;41:440-54 «PMID: 15878748»PubMed
Rogers SN, Humphris G, Lowe D ym. The impact of surgery for oral cancer on quality of life as measured by the Medical Outcomes Short Form 36. Oral Oncol 1998;34:171-9 «PMID: 9692050»PubMed
de Graeff A, de Leeuw JR, Ros WJ ym. Long-term quality of life of patients with head and neck cancer. Laryngoscope 2000;110:98-106 «PMID: 10646723»PubMed
Hammerlid E, Wirblad B, Sandin C ym. Malnutrition and food intake in relation to quality of life in head and neck cancer patients. Head Neck 1998;20:540-8 «PMID: 9702542»PubMed
Adams S, Baum RP, Stuckensen T ym. Prospective comparison of 18F-FDG PET with conventional imaging modalities (CT, MRI, US) in lymph node staging of head and neck cancer. Eur J Nucl Med 1998;25:1255-60 «PMID: 9724374»PubMed
Andre K, Schraub S, Mercier M ym. Role of alcohol and tobacco in the aetiology of head and neck cancer: a case-control study in the Doubs region of France. Eur J Cancer B Oral Oncol 1995;31B:301-9 «PMID: 8704646»PubMed
Atula TS, Grénman R, Varpula MJ ym. Palpation, ultrasound, and ultrasound-guided fine-needle aspiration cytology in the assessment of cervical lymph node status in head and neck cancer patients. Head Neck 1996;18:545-51 «PMID: 8902568»PubMed
Bagnardi V, Blangiardo M, La Vecchia C ym. A meta-analysis of alcohol drinking and cancer risk. Br J Cancer 2001;85:1700-5 «PMID: 11742491»PubMed
Blanchard P, Baujat B, Holostenco V ym. Meta-analysis of chemotherapy in head and neck cancer (MACH-NC): a comprehensive analysis by tumour site. Radiother Oncol 2011;100:33-40 «PMID: 21684027»PubMed
Bundgaard T, Wildt J, Frydenberg M ym. Case-control study of squamous cell cancer of the oral cavity in Denmark. Cancer Causes Control 1995;6:57-67 «PMID: 7718736»PubMed
Carrozzo M, Thorpe R. Oral lichen planus: a review. Minerva Stomatol 2009;58:519-37 «PMID: 19893476»PubMed
Colella G, Cannavale R, Pentenero M ym. Oral implants in radiated patients: a systematic review. Int J Oral Maxillofac Implants 2007;22:616-22 «PMID: 17929523»PubMed
Coulthard P, Patel S, Grusovin GM ym. Hyperbaric oxygen therapy for irradiated patients who require dental implants: a Cochrane review of randomised clinical trials. Eur J Oral Implantol 2008;1:105-10 «PMID: 20467648»PubMed
de Bree R, Castelijns JA, Hoekstra OS ym. Advances in imaging in the work-up of head and neck cancer patients. Oral Oncol 2009;45:930-5 «PMID: 19692289»PubMed
Esposito M, Grusovin MG, Patel S ym. Interventions for replacing missing teeth: hyperbaric oxygen therapy for irradiated patients who require dental implants. Cochrane Database Syst Rev 2008;1:CD003603 «PMID: 18254025»PubMed
Franceschi S, Talamini R, Barra S ym. Smoking and drinking in relation to cancers of the oral cavity, pharynx, larynx, and esophagus in northern Italy. Cancer Res 1990;50:6502-7 «PMID: 2208109»PubMed
Garavello W, Giordano L, Bosetti C ym. Diet diversity and the risk of oral and pharyngeal cancer. Eur J Nutr 2008;47:280-4 «PMID: 18622637»PubMed
Ingafou M, Porter SR, Scully C ym. No evidence of HCV infection or liver disease in British patients with oral lichen planus. Int J Oral Maxillofac Surg 1998;27:65-6 «PMID: 9506305»PubMed
Javed F, Al-Hezaimi K, Al-Rasheed A ym. Implant survival rate after oral cancer therapy: a review. Oral Oncol 2010;46:854-9 «PMID: 21055997»PubMed
Knappe M, Louw M, Gregor RT. Ultrasonography-guided fine-needle aspiration for the assessment of cervical metastases. Arch Otolaryngol Head Neck Surg 2000;126:1091-6 «PMID: 10979122»PubMed
Korfage A, Schoen PJ, Raghoebar GM ym. Benefits of dental implants installed during ablative tumour surgery in oral cancer patients: a prospective 5-year clinical trial. Clin Oral Implants Res 2010;21:971-9 «PMID: 20701621»PubMed
Lee YC, Marron M, Benhamou S ym. Active and involuntary tobacco smoking and upper aerodigestive tract cancer risks in a multicenter case-control study. Cancer Epidemiol Biomarkers Prev 2009;18:3353-61 «PMID: 19959682»PubMed
Lodi G, Sardella A, Bez C ym. Interventions for treating oral leukoplakia. Cochrane Database Syst Rev 2006;4:CD001829 «PMID: 17054142»PubMed
Lodi G, Scully C, Carrozzo M ym. Current controversies in oral lichen planus: report of an international consensus meeting. Part 2. Clinical management and malignant transformation. Oral Surg Oral Med Oral Pathol Oral Radiol Endod 2005;100:164-78 «PMID: 16037774»PubMed
Merritt RM, Williams MF, James TH ym. Detection of cervical metastasis. A meta-analysis comparing computed tomography with physical examination. Arch Otolaryngol Head Neck Surg 1997;123:149-52 «PMID: 9046281»PubMed
Miller CS, Johnstone BM. Human papillomavirus as a risk factor for oral squamous cell carcinoma: a meta-analysis, 1982-1997. Oral Surg Oral Med Oral Pathol Oral Radiol Endod 2001;91:622-35 «PMID: 11402272»PubMed
Mork J, Lie AK, Glattre E ym. Human papillomavirus infection as a risk factor for squamous-cell carcinoma of the head and neck. N Engl J Med 2001;344:1125-31 «PMID: 11297703»PubMed
Munro AJ. An overview of randomised controlled trials of adjuvant chemotherapy in head and neck cancer. Br J Cancer 1995;71:83-91 «PMID: 7819055»PubMed
Negri E, Franceschi S, Bosetti C ym. Selected micronutrients and oral and pharyngeal cancer. Int J Cancer 2000;86:122-7 «PMID: 10728605»PubMed
Rosenquist K. Risk factors in oral and oropharyngeal squamous cell carcinoma: a population-based case-control study in southern Sweden. Swed Dent J Suppl 2005;:1-66 «PMID: 16335030»PubMed
Scully C, Carrozzo M. Oral mucosal disease: Lichen planus. Br J Oral Maxillofac Surg 2008;46:15-21 «PMID: 17822813»PubMed
Senft A, de Bree R, Hoekstra OS ym. Screening for distant metastases in head and neck cancer patients by chest CT or whole body FDG-PET: a prospective multicenter trial. Radiother Oncol 2008;87:221-9 «PMID: 18410977»PubMed
Tang JA, Rieger JM, Wolfaardt JF. A review of functional outcomes related to prosthetic treatment after maxillary and mandibular reconstruction in patients with head and neck cancer. Int J Prosthodont 2008;21:337-54 «PMID: 18717093»PubMed
Thongprasom K, Carrozzo M, Furness S ym. Interventions for treating oral lichen planus. Cochrane Database Syst Rev 2011;7:CD001168 «PMID: 21735381»PubMed
Vainio H, Rautalahti M. An international evaluation of the cancer preventive potential of vitamin A. Cancer Epidemiol Biomarkers Prev 1999;8:107-9 «PMID: 9950247»PubMed
Weikert C, Dietrich T, Boeing H ym. Lifetime and baseline alcohol intake and risk of cancer of the upper aero-digestive tract in the European Prospective Investigation into Cancer and Nutrition (EPIC) study. Int J Cancer 2009;125:406-12 «PMID: 19378340»PubMed
Wide JM, White DW, Woolgar JA ym. Magnetic resonance imaging in the assessment of cervical nodal metastasis in oral squamous cell carcinoma. Clin Radiol 1999;54:90-4 «PMID: 10050735»PubMed

www.kaypahoito.fi

Suusyöpä

Keskeinen sanoma

Tavoitteet ja kohderyhmät

Rajaukset

Epidemiologia

Vaaratekijät

Ehkäisy

Primaariehkäisy

Riskiryhmien ehkäisy

Suusyöpävaaraa mahdollisesti lisäävät leesiot

Leukoplakia ja erytroplakia

Diagnostiikka

Kehittyminen suusyöväksi

Hoito

Nuuskan aiheuttamat muutokset

Suun punajäkälä ja sen kaltainen muutos

Diagnostiikka

Kehittyminen suusyöväksi

Hoito

Suusyövän oireet ja kliininen kuva

Diagnostiikka

Kudosnäytteet

Levinneisyystutkimukset

Kuvantamistutkimukset levinneisyyden selvittelyssä

Suusyövän hoitoa edeltävät muut tutkimukset ja valmistelut

Suu- ja huulisyövän hoito

Yleistä

Huulisyövän leikkaushoito

Suusyövän leikkaushoito

Purentaelimistön kuntoutus

Sädehoito

Leikkaukseen ja sädehoitoon liittyvä välitön jälkihoito

Sädemukosiitti (suun limakalvon tulehdus)

Suun kuivuus (kserostomia)

Suun hiivatulehdus

Osteoradionekroosi

Kuntoutus

Seuranta ja sen porrastus

Residiivien hoito

Palliatiivinen hoito

Elämänlaatu

Arviointikriteerit

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseuran Apollonian asettama työryhmä

Sidonnaisuudet

Vastuun rajaus

Kirjallisuutta