Vuonna 2006 julkaistussa meta-analyysissa «Ho KM, Sheridan DJ. Meta-analysis of frusemide to prevent or treat acute renal failure. BMJ 2006;333:420 »1 tutkittiin furosemidin kykyä estää AKI:n kehittyminen riskipotilailla. Kolme kelvollista tutkimusta löytyi laajan haun perusteella (Cochranen kontrolloitujen tutkimusten rekisteri, Medline ja EMBASE vuosina 1966–2/2006). Riskiryhmät olivat seuraavat:

1. 1) elektiivisen sydänleikkauksen läpikäyneet 126 aikuista, joiden S-krea < 177 µmol/l,
2. 2) ison leikkauksen läpikäyneet 121 aikuista, joiden S-krea ennen leikkausta oli 93–105 µmol/l, ja
3. 3) koronaariangiografian läpikäyneet 78 aikuista munuaisten vajaatoimintapotilasta, joiden S-krea > 140 µmol/l (keskimäärin 186 µmol/l).

Kaikki potilaat saivat nesteytystä ja interventioryhmä sen lisäksi furosemidi-infuusion 1–2.5 mg/tunti 48 tunnin ajan tai tehohoitojakson ajan tai furosemidi-injektion iv 80 mg 30 minuuttia ennen angiografiaa. Päätetapahtumat olivat 2 tutkimuksessa kuolleisuus, kaikissa 3 tutkimuksessa dialyysiin joutuneiden potilaiden lukumäärä tai sairaalassaoloaika 2 tutkimuksessa.

Furosemidiryhmässä kuoli 10 potilasta ja lumeryhmässä 4 potilasta. Absoluuttinen riskireduktio on -5 % (11–1 %) furosemidiryhmälle. Löydös oli samansuuntainen dialyysiin joutumisen suhteen. Lumeryhmässä ei yksikään potilas 127:stä joutunut dialyysiin, kun taas furosemidiryhmässä 3 potilasta 131:stä joutui dialyysiin. ARR oli -2 % (-5–0 %). Furosemidiryhmän potilaat joutuivat olemaan noin 3.57 (0.02–7.12) vuorokautta pidempään sairaalassa. Kaiken lisäksi furosemidin käyttöön liittyi haittavaikutuksia tinnituksen ja väliaikaisen kuulovaurion muodossa.

• Tutkimuksen laatu: tasokas
• Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä