Takaisin

SSRI-ryhmän masennuslääkkeet synnytyksenjälkeisen depression hoidossa

Näytönastekatsaukset
Erkki Isometsä
8.1.2020

Näytön aste: B

SSRI-ryhmän masennuslääkkeet ovat todennäköisesti tehokkaita synnytyksen jälkeisen depression hoidossa.

Systemoidussa katsauksessa «di Scalea TL, Wisner KL. Pharmacotherapy of postpa...»1 käytiin lävitse synnytyksen jälkeisen masennuksen lääkehoitoa käsittelevä kirjallisuus. Masennuslääkehoitoa oli tutkittu 4 lumekontrolloidussa kliinisessä kokeessa (Ntot = 301). 2 RCT:ssä (viitteet «di Scalea TL, Wisner KL. Pharmacotherapy of postpa...»1 ja «Sharp DJ, Chew-Graham C, Tylee A ym. A pragmatic r...»2; Ntot = 156) verrattiin joko fluoksetiinia tai sertraliinia lumeryhmään.

Molemmissa todettiin tilastollisesti merkittävä hyöty hoitovasteen tai täyden toipumisen saavuttaneiden osuudessa. 1 RCT:ssä (N = 109) verrattiin SSRI sertraliinia ja trisyklistä nortriptyliiniä ilman havaittavaa eroa (hoitovaste 73 vs. 79 % 24 viikon kohdalla). 1 pienessä (N = 35) tutkimuksessa verrattiin kognitiivis-behavioraalista terapiaa saavien potilaiden joukossa samanaikaisesti annetun paroksetiinihoidon hyötyä lumehoitoon; merkittävää eroa ei todettu, mutta tutkimuksen potilasmäärä oli aivan liian pieni, jotta tutkimus olisi voinut olla millään tavoin informatiivinen.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Pragmaattinen RESPOND-tutkimus  «Sharp DJ, Chew-Graham C, Tylee A ym. A pragmatic r...»2 toteutettiin monikeskustutkimuksena Englannissa (77 yleispraktiikkaa Bristolin, Etelä-Lontoon ja Manchesterin alueilla). Siihen kutsuttiin seulottavaksi kaikkiaan 10 604 synnyttänyttä naista 5–6 viikkoa synnytyksen jälkeen. Heistä seulakyselyn (Edinburgh Postnatal Depression Scale, EPDS) palauttaneista 989:llä asteikon pistemäärä oli ≥ 11. Näistä naisista 628 suostui tutkijan kotikäyntiin, ja kotikäynnin yhteydessä tapahtuneen diagnostisen haastattelun. ICD-10-depressiodiagnoosin asettamisen jälkeen 254 naista osallistui tutkimukseen. Tutkittavat satunnaistettiin (yksilötasolla) saamaan joko yleislääkärin toteuttamaa SSRI-masennuslääkehoitoa (selektiivinen serotoniinin takaisinoton estäjä) tai ei-direktiivisiä, tukea antavia tapaamisia terveydenhuollon ammattihenkilön tapaamisia kotonaan ("health visitors"). Masennuksen lievittymistä arvioitiin 4 ja 18 viikon aikapisteissä; 4 viikon jälkeen tutkittavat saivat halutessaan joko vaihtaa interventiota tai valita molemmat.

4 viikon aikapisteessä toipuneiden (< 13 pistettä EDPS:ssä) osuus oli merkitsevästi suurempi (ITT (intention-to-treat) 45 vs. 20 %, OR 3,4; 95 % luottamusväli 1,8–6,5; p < 0,001). Myöhemmin 18 viikon kohdalla todettiin enää numeerinen, mutta ei tilastollisesti merkittävä (ITT) ero alkuperäisen masennuslääkehoitoryhmän hyväksi (62 vs. 51 %; OR 1,5; 95 % luottamusväli 0,8–2,6, p = 0,19). Hoitoryhmät olivat jo sekoittuneet interventioiden yhdistelyn ja vaihtojen seurauksena, mikä teki hoitoefektien tilastollisen arvioinnin hyvin vaikeaksi. Kvalitatiiviset haastattelut osoittivat suurimman osan naisista toivoneen päätymistä supportiivisen hoidon ryhmään, koska he pelkäsivät masennuslääkkeiden käytön leimaavan heitä tai niiden aiheuttavan riippuvuutta tai haittavaikutuksia. Lääkehoitoa saaneet olivat kuitenkin pääosin jälkikäteen tyytyväisiä saamaansa hoitoon, koska kokivat sen avulla jaksaneensa paremmin selviytyä elämäntilanteensa vaatimuksista.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Cochrane-katsauksessa «Molyneaux E, Howard LM, McGeown HR ym. Antidepress...»3 vuodelta 2014 selvitettiin masennuslääkkeiden tehoa synnytyksen jälkeisessä depressioissa. Tutkijat löysivät 6 satunnaistettua kliinistä koetta, joihin oli osallistunut yhteensä 596 naista. 4 tutkimuksessa verrattiin SSRI-ryhmän lääkkeitä lumeeseen, näistä 3:ssa (Ntot = 146) oli raportoitu hoitovasteen ja remission saaneiden osuudet (4. ei ollut informatiivinen). Nämä olivat suuremmat SSRI-ryhmissä (hoitovasteen RR 1,43; 95 % luottamusväli 1,01–2,03; remission RR 1,79; 95 % luottamusväli 1,08–2,98). Muista raportoiduista tutkimuksista RESPOND-tutkimus «Sharp DJ, Chew-Graham C, Tylee A ym. A pragmatic r...»2 oli laajin (kts. yllä); 6. oli sertraliinin ja nortriptyliinin vertailu (n = 109), jossa ei todettu eroja tehossa tai haitoissa, mutta pieni otoskoko oli merkittävä rajoitus.

Tutkijat toteavat löydösten puoltavan käsitystä SSRI-ryhmän lääkkeiden tehosta, mutta tutkimuspohja on kapea, eikä lääkkeiden keskinäisistä tehojen ja haittojen eroista tai vertautuvuudesta psykososiaalisten hoitojen tehoon siksi voida tehdä pitäviä päätelmiä.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti: Synnytyksenjälkeisen depression masennuslääkehoitoa koskeva näyttö perustuu vain muutamaan pieneen lumekontrolloituun tutkimukseen sekä 1 merkittävään pragmaattiseen hoitokokeeseen. Uusia merkittäviä lumekontrolloituja masennuslääkkeistä tutkimuksia ei tässä indikaatiossa ole vuoden 2014 Cochrane-katsauksen jälkeen julkaistu. Näyttöpohja on yhä varsin ohut. Toistaiseksi vain SSRI-ryhmän masennuslääkkeistä on lumekontrolloituja tutkimuksia. Toisaalta synnytyksenjälkeistä depressiota koskeva lääkehoidon tutkimus ei ole viitannut siihen, että hoitovasteet tässä tilanteessa olennaisesti eroaisivat muusta depression hoidosta, joten on todennäköistä, että tavanomaisia depressiolääkkeitä voidaan tässäkin tilanteessa käyttää menestyksellisesti.

Kirjallisuutta

  1. di Scalea TL, Wisner KL. Pharmacotherapy of postpartum depression. Expert Opin Pharmacother 2009;10:2593-607 «PMID: 19874247»PubMed
  2. Sharp DJ, Chew-Graham C, Tylee A ym. A pragmatic randomised controlled trial to compare antidepressants with a community-based psychosocial intervention for the treatment of women with postnatal depression: the RESPOND trial. Health Technol Assess 2010;14:iii-iv, ix-xi, 1-153 «PMID: 20860888»PubMed
  3. Molyneaux E, Howard LM, McGeown HR ym. Antidepressant treatment for postnatal depression. Cochrane Database Syst Rev 2014;:CD002018 «PMID: 25211400»PubMed