Depressio

Käypä hoito
11.10.2013
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä

Opi ja ota käyttöön

Koosteet

Potilaalle

Keskeinen sisältö

  • Depressio on keskeinen kansanterveysongelma ja painopistealuetta sekä perusterveydenhuollon että psykiatrisen erikoissairaanhoidon työssä.
  • Masennustilasta kärsii vuoden aikana noin 5 % suomalaisista.
  • Masennustilojen tunnistaminen ja erotusdiagnostiikka on tärkeää.
  • Hoidon suunnittelussa keskeisiä kysymyksiä ovat
    • masennustilan vaikeusasteen arviointi ja
    • erottelu ensimmäisen elämän aikana esiintyvän masennustilan (F32) ja toistuvan depression (F33) välillä.
  • Masennustilojen akuuttihoidossa keskeisimpiä spesifisiä hoitomuotoja ovat
    • masennuslääkkeet ja
    • vaikuttaviksi osoitetut psykoterapiat.
  • Nämä hoidot ovat yhtä tehokkaita lievissä ja keskivaikeissa depressioissa, joissa niitä voidaan käyttää vaihtoehtoisina tai yhtäaikaisesti.
  • Vaikeissa ja psykoottisissa depressioissa on aina syytä käyttää depressiolääkehoitoa, psykoottisissa yhdessä psykoosilääkkeen kanssa.
  • Mitä vaikeampi masennustila on, sitä tärkeämpi on depressiolääkehoidon rooli ja psykoterapian yhdistäminen lääkehoitoon.
  • Spesifisten hoitomuotojen ohella elämäntilanteen kartoittaminen ja psykososiaalisen tuen tarjoaminen kuuluvat hoidon keskeisiin tehtäviin.
  • Masennustilasta toipumisen jälkeen potilaan hoitoa ja seurantaa on jatkettava noin puolen vuoden ajan masennuksen suuren uusiutumisvaaran vuoksi.
  • Potilaille, joille on ilmaantunut jo kolmas masennusjakso heidän elämänsä aikana, on suositeltavaa aloittaa pitkäaikainen ylläpitohoito depressiolääkkeellä, jotta uusien masennusjaksojen puhkeaminen estyisi.
  • Kohdennetun seulonnan avulla voidaan tehostaa depression tunnistamista perusterveydenhuollossa, missä pääosa depressiopotilaista hoidetaan.
  • Perusterveydenhuollon psykiatrista konsultaatiotoimintaa tulee kehittää.
  • Perusterveydenhuollossa tarvitaan depressiohoitajia potilaiden
    • opastukseen
    • seurantaan ja
    • psykososiaaliseen tukemiseen.
  • Työterveyshuollolla on keskeinen koordinoiva rooli erityisesti silloin, kun depressiopotilaan sairausloma pitkittyy tai uusiutuu
  • Psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa on syytä hoitaa potilaat, jotka kärsivät
    • vaikeasta tai psykoottisesta
    • vakavasti monihäiriöisestä
    • tavanomaiseen hoitoon huonosti vastanneesta tai
    • vakavaa itsetuhoisuutta aiheuttavasta depressiosta.

Kohderyhmät

Diagnostiikka

Taulukko 1. ICD-10:n mukaiset masennustilan (F32) oirekriteerit, joita sovelletaan oirekuvan osalta myös toistuvassa masennuksessa (F33). Kriteerejä on hieman lyhennetty ja muokattu selkeyden vuoksi.
Oirekriteerit Oirekuva
Lievässä masennustilassa oireita on 4–5, keskivaikeassa 6–7 ja vaikeassa 8–10 ja kaikki kohdasta B. Psykoottisessa esiintyy myös harhaluuloja tai -elämyksiä.
A. Masennusjakso on kestänyt vähintään kahden viikon ajan
B. Todetaan vähintään kaksi seuraavista oireista 1. Masentunut mieliala suurimman osan aikaa
2. Kiinnostuksen tai mielihyvän menettäminen asioihin, jotka ovat tavallisesti kiinnostaneet tai tuottaneet mielihyvää
3. Vähentyneet voimavarat tai poikkeuksellinen väsymys
C. Todetaan jokin tai jotkin seuraavista oireista niin, että oireita on yhteensä (B ja C yhteenlaskettuina) vähintään neljä 4. Itseluottamuksen tai omanarvontunnon väheneminen
5. Perusteettomat tai kohtuuttomat itsesyytökset
6. Toistuvat kuolemaan tai itsemurhaan liittyvät ajatukset tai itsetuhoinen käyttäytyminen
7. Subjektiivinen tai havaittu keskittymisvaikeus, joka voi ilmetä myös päättämättömyytenä tai jahkailuna
8. Psykomotorinen muutos (kiihtymys tai hidastuneisuus), joka voi olla subjektiivinen tai havaittu
9. Unihäiriöt
10. Ruokahalun lisääntyminen tai väheneminen, johon liittyy painon muutos

Erotusdiagnostiikka

  • Masennustilat tulee erottaa kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä, jossa potilaalla on aiemmin esiintynyt maanisia, hypomaanisia tai sekamuotoisia (yhtäaikaisia maanisia ja depressiivisiä oireita) sairausjaksoja.
  • On myös aiheellista selvittää, etteivät masennuksen oireet johdu suoraan jostakin somaattisesta sairaudesta, kuten foolihapon tai B12-vitamiinin puutoksesta, sydän- tai aivoinfarktista, endokrinologisista häiriöistä, pahanlaatuisesta kasvaimesta tai neurologisesta sairaudesta.
  • Samoin on suljettava pois potilaan muihin sairauksiin käyttämän lääkehoidon (esim. kortikosteroidin tai beetasalpaajan) ja päihderiippuvuuden tai päihteiden väärinkäytön (alkoholi tai amfetamiini) suoraan aiheuttamat masennustilat.
  • Somaattisen erotusdiagnostiikan merkitys on erityisen suuri
    • sellaisilla iäkkäillä potilailla, joilla ei aiemmin ole esiintynyt masennustiloja
    • potilailla, joiden masennuksen oirekuva on epätavallinen, ja
    • potilailla, jotka eivät hyödy depression tavanomaisesta hoidosta.
  • Somaattisesti sairaan potilaan tapauksessa ei aina ole helppoa erottaa somaattisen sairauden ja depression oireita toisistaan.
    • Depression affektiiviset ja kognitiiviset oireet (masentunut mieliala, mielihyvän menetys, huonontunut itsetunto, keskittymisvaikeudet, toivottomuus, itsetuhoajatukset, psykoottiset oireet) johtuvat harvemmin suoraan somaattisesta sairaudesta kuin vegetatiiviset oireet (väsymys, psykomotorinen hidastuneisuus, ruokahaluttomuus, laihtuminen).
    • Somaattisesti sairaan potilaan tapauksessa on siis syytä kiinnittää huomiota erityisesti kognitiivisiin ja affektiivisiin oireisiin.
  • Depressiodiagnoosia ei tehdä, jos kyseessä on lähiomaisen kuolemaan liittyvä normaali surureaktio. Raja surureaktion ja depression välillä on joskus häilyvä.
  • Muiden menetysten tai stressitekijöiden olemassaololla, laadulla tai potilaan tilan psykologisella ymmärrettävyydellä ei ole erotusdiagnostista merkitystä. Oireyhtymän diagnoosi tehdään, kun oirekriteerit täyttyvät.

Depression seulonta terveydenhuollossa

  • Depression tunnistamisen avuksi on kehitetty monia seulontamenetelmiä.
  • Seulonnasta on hyötyä, jos siihen liittyy «Seulonnasta on hyötyä depression tunnistamisessa.»A
    • toimiva paikallinen hoitomalli ja mahdollisuus konsultoida erikoislääkäriä
    • potilaan hoitomyöntyvyyttä ja hoidon tehoa seurataan systemaattisesti.
  • Depression seulonta on suositeltavinta kohdentaa niihin potilasryhmiin, joissa depression esiintyvyys on todennäköisesti suuri. Näitä ryhmiä ovat muun muassa
    • sosiaalisesti moniongelmaiset
    • epäselvistä somaattisista oireista, kroonisista sairauksista tai kiputiloista kärsivät
    • pitkäaikaistyöttömät
    • työuupumuksesta kärsivät ja
    • terveyspalveluja paljon käyttävät
    • juuri synnyttäneet naiset
    • muista mielenterveyshäiriöistä kuten ahdistuneisuus-, syömis- ja päihdehäiriöistä kärsivät.
  • Käyttökelpoisia seulontamenetelmiä ovat esimerkiksi
    • suomalainen DEPS
    • Beckin depressioasteikko
    • Prime-MD:n kahden kysymyksen seula (masentunut mieliala ja mielihyvän menetys).

Etiologia ja patogeneesi

Esiintyvyys väestössä

Monihäiriöisyys

Depressio ja työkyvyttömyys sekä depression taloudelliset vaikutukset

Ehkäisy

Hoito

Hoidon suunnittelu ja seuranta

  • Hoidon lähtökohta on depression diagnosointi.
  • Depression hoito jaetaan kolmeen vaiheeseen, kuva «Depression hoidon vaiheet»1
    • akuuttivaihe, tavoitteena oireettomuus, kestää tämän tavoitteen saavuttamiseen asti
    • jatkohoito, tavoitteena estää oireiden palaaminen (relapsi) ja
    • ylläpitohoito, tavoitteena ehkäistä uuden sairausjakson puhkeaminen.
  • Depression akuuttihoidossa voidaan käyttää
    • vaikuttavaksi osoitettua psykoterapiaa
    • depressiolääkehoitoa tai
    • molempia yhtäaikaisesti taikka
    • joissakin tapauksissa sähköhoitoa, kirkasvalohoitoa tai transkraniaalista magneettistimulaatiohoitoa.
  • Psykoterapiat ja masennuslääkehoito ovat lievissä ja keskivaikeissa depressioissa yhtä tehokkaita oireiden lievittäjänä, ja niiden yhtäaikainen käyttö on tehokkaampaa kuin kumpikin yksinään «Psykoterapia ja masennuslääkkeet ovat yhtä tehokkaita oireiden lievittäjiä lievässä ja keskivaikeassa depressiossa. Niiden yhteiskäyttö on tehokkainta.»A.
  • Muita tarpeellisia psykososiaalisia tai lääkehoitoja voidaan soveltaa yksilöllisesti.
  • Masennuspotilaat hyötyvät säännöllisestä liikunnasta yksin tai ryhmässä «Mead GE, Morley W, Campbell P, Greig CA, McMurdo M, Lawlor DA. Exercise for depression. Cochrane Database Syst Rev 2009;(3):CD004366»103, joten sitä voidaan aina suositella osana kokonaishoitoa, ellei lääketieteellisiä vasta-aiheita ole. Liikunta ei kuitenkaan korvaa depression muuta hoitoa.
  • Hoitoon kuuluu aina häiriötä ja sen hoitoa koskeva potilasopetus (psykoedukaatio).
  • Hoitomuodoista riippumatta masennuspotilas tarvitsee säännöllistä seurantaa sekä akuuttivaiheen aikana että vähintään puolen vuoden ajan sen jälkeen.
  • Näillä seurantakäynneillä kartoitetaan hoitosuunnitelman toteutumista, oiretason toipumista ja hoidon tuloksellisuutta.
  • Hoidossa kartoitetaan potilaan elämäntilannetta, erityisesti mahdollisia depression laukaisseita ja sitä ylläpitäviä kuormittavia tekijöitä, ja tuetaan rakentavia selviytymiskeinoja.
  • Hoitomuodon valintaa ohjaa saatavuuden lisäksi depression vaikeusaste, ks. taulukko «Depression vaikeusaste ja akuuttivaiheen hoitomuodot. »2.
  • Muita huomioon otettavia tekijöitä ovat muun muassa
    • aiempien depressiojaksojen vaikeusaste, erityisesti jos nämä jaksot ovat olleet nykyistä vaikeampia
    • psykiatrinen monihäiriöisyys
    • mahdollisten aiempien hoitoyritysten teho ja haitat
    • itsemurhavaara
    • toimintakyky
    • somaattinen terveydentila ja
    • potilaan omat toiveet hoitonsa suhteen.
Taulukko 2. Depression vaikeusaste ja akuuttivaiheen hoitomuodot.
Hoitomuoto Lievä Keskivaikea Vaikea Psykoottinen
Psykoterapia + + (+) -
Masennuslääkkeet + + + +
Psykoosilääkkeet (masennuslääkkeen ohella)- - - +
Sähköhoito (ECT) - - + +

Lääkehoito

Akuuttihoito

Taulukko 3. Suomessa vuonna 2009 käytössä olevat depressiolääkkeet ja niiden annokset aikuispotilaille.
Geneerinen nimi Aloitusannos (mg/vrk) Hoitoannos (mg/vrk) Tavallisia haittavaikutuksia
Trisykliset depressiolääkkeet Ryhmälle luonteenomaisia muun muassa antikolinergiset ja alfa1-salpauksen haittavaikutukset
Amitriptyliini 25–50 75–300
Doksepiini 25–50 75–300
Klomipramiini 25–50 75–300
Nortriptyliini 25–50 50–200
Trimipramiini 25–50 75–300
Selektiiviset serotoniinin takaisinoton estäjät (SSRI) Ryhmälle luonteenomaisia muun muassa pahoinvointi, suolisto-oireet ja seksuaalitoimintojen häiriöt
Essitalopraami 10 10–20
Fluoksetiini 20 20–80
Fluvoksamiini 50 100–300
Paroksetiini 20 20–50
Sertraliini 50 50–200
Sitalopraami 20 20–60
Muut depressiolääkkeet
Agomelatiini25 25–50 Päänsärky, huimaus
Duloksetiini60 60–120 Pahoinvointi, suun kuivuminen, päänsärky, uneliaisuus
Mirtatsapiini 15–30 30–60 Väsymys, painon nousu
Moklobemidi 300 300–900 Unettomuus, huimaus
Venlafaksiini 75 75–375 Kuten SSRI:t
Tratsodoni 50–100 150–500 Väsymys, huimaus, rytmihäiriöt
Markkinoilla oleva reboksetiini ei, depressioindikaatiosta huolimatta, todennäköisesti ole tehokas masennuslääke.

Lääkeresistentti depressio

Psykoottinen depressio

Jatkohoito

  • Masennuslääkehoitoa on aina syytä jatkaa akuuttivaiheen jälkeen eli potilaan tultua oireettomaksi noin puolen vuoden ajan «Masennuslääkkeet ovat tehokkaita depressiivisen relapsin ehkäisemisessä akuuttihoidon jälkeen.»A. Oireiden uusiutumisen vaara on suuri, jos hoito lopetetaan heti niiden hävitessä.
  • Ellei hoito jatku ylläpitohoitona ja potilas on ollut puolen vuoden ajan yhtäjaksoisesti oireeton, lääkehoito voidaan sen jälkeen lopettaa.
  • Lääkehoito lopetetaan tavallisesti asteittain muutaman viikon aikana, koska äkillinen lopettaminen usein provosoi vieroitusoireita.

Ylläpitohoito

  • Masennuslääkehoitoa on syytä jatkaa pitkäaikaisena uusiutumisen estohoitona, jos potilas on elämänsä aikana kärsinyt toistuvista vähintään keskivaikeista masennustiloista «Ylläpitohoito masennuslääkkeillä vähentää merkittävästi depression uusiutumisen riskiä.»A.
  • Ylläpitohoidon aloittaminen on suositeltavaa, kun kyseessä on kolmas elämänaikainen masennusjakso. Jos sairausjaksot ovat olleet vaikeita tai psykoottisia tai niihin on liittynyt vakavaa itsetuhoisuutta taikka pitkäaikaista tai vaikeaa toimintakyvyn heikkenemistä, on syytä harkita pitkäaikaista ylläpitohoitoa jo varhemmin.
  • Ylläpitohoidon avulla voidaan pienentää merkittävästi masennuksen uudelleen puhkeamisen todennäköisyyttä, mutta se on mielekästä vain, jos akuuttivaiheessa on todettu hyvä vaste masennuslääkkeeseen.
  • Ylläpitohoito toteutetaan samalla lääkeannoksella kuin akuutti- ja jatkohoito.
  • Lääkehoidon tehon oletetaan säilyvän useiden vuosien ajan, mutta näyttö hyvin pitkäaikaisen hoidon tehosta puuttuu.
  • Ylläpitolääkehoito edellyttää potilaan tilan seuraamista vastaanottokäynneillä vähintään kuuden kuukauden väliajoin silloinkin, kun potilas on täysin oireeton. Potilaan oltua oireeton usean vuoden ajan on syytä harkita lääkehoidon asteittaisen, varovaisen lopettamisen mahdollisuutta.
  • Yhtäjaksoista ylläpitohoitoa on syytä jatkaa sitä pidempään,
    • mitä useampia depressiojaksoja potilaalla on esiintynyt ja
    • mitä vaikeampia ne ovat olleet ja
    • mitä suurempi on ollut itsemurhan, työkyvyttömyyden tai muiden vakavien seurausten vaara niiden aikana.
  • Lääkkeen käytön lopettamiseen liittyy selvä uusiutumisen vaara. Toisaalta elinikäinen ylläpitohoito voi lievemmissä tapauksissa olla ylimitoitettua.
  • Jos lopettamista yritetään, on potilaan tilaa tällöin seurattava tavanomaista tiiviimmin, jotta depression mahdollinen uusiutuminen havaittaisiin ja hoito voitaisiin aloittaa uudelleen viivytyksettä.

Sähköhoito

Kaamosmasennuksen kirkasvalohoito

  • Joillakin depressiopotilailla masennusjaksoja esiintyy toistuvasti ja lähes yksinomaan vain pimeän talvikauden aikana niin sanottuna kaamosmasennuksena, joka on vuodenaikamasennuksen (seasonal affective disorder, SAD) alamuoto. Kirkasvalohoito tehoaa siihen hyvin «Kirkasvalohoito on tehokas kaamosmasennuksen hoidossa.»A. Hoitoa annetaan siihen tarkoitetulla laitteella aamuisin (2 500–10 000 luksin valoteholla) yleensä 30–120 minuutin ajan
    • ensimmäisten parin viikon aikana yleensä päivittäin
    • myöhemmin joko kuureina tai jatkuvana
    • ainakin viidesti viikossa talvikauden ajan.
  • Kaamosmasennusta on mahdollista hoitaa myös serotoniinin takaisinottoa estävillä masennuslääkkeillä «Kaamosmasennusta on mahdollista hoitaa SSRI-ryhmän masennuslääkkeillä.»B.

Transkraniaalinen magneettistimulaatiohoito

Neuromodulaatiohoidot

Psykoterapeuttinen hoito

Psykoterapiamuodot ja psykoterapiaan ohjaaminen Suomessa

  • Masennustilojen hoidossa psykoterapioiden tavoitteena on saada potilas toipumaan ja toimintakyky paranemaan vaikuttamalla
    • masennusta ylläpitäviin mielikuviin
    • ajattelumalleihin
    • tunne-elämään
    • minäkäsitykseen ja
    • toimintatapoihin.
  • Psykoterapiat perustuvat teoreettisiin malleihin ja soveltavat niistä johdettuja, tutkittuja kliinisiä käytäntöjä.
  • Suomessa psykoterapeutin ammattipätevyyden myöntämisestä vastaa ja psykoterapeuttirekisteriä ylläpitää Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira. Lääninhallitus valvoo psykoterapeuttien toimintaa.
  • Laillistettuja psykoterapeutteja oli vuoden 2009 alussa runsaat 4 500, aktiivisesti toimivia noin 3 500. Psykoterapeuteista noin puolet toimii julkisella ja viidennes pelkästään yksityissektorilla. Useimmat psykoterapeutit ovat saaneet koulutuksen yhteen terapiamuotoon.
  • Julkisella sektorilla psykoterapeuttisesta hoitosuhteista voivat vastata lyhyemmän koulutuksen ja työnohjauksen turvin myös hoito- ja sosiaalialan ammateissa toimivat henkilöt, joilla ei ole varsinaista psykoterapeutin ammattinimikettä. Joihinkin vaikuttaviin psykoterapiamuotoihin (esim. interpersonaalinen) ei ole olemassa omaa ammattinimikkeeseen oikeuttavaa koulutusohjelmaa.
  • Yksityisen sektorin psykoterapiapalveluista potilaat voivat saada sairausvakuutuskorvausta, jos terapeutti on lääkäri. Psykoterapiaan voi saada tukea myös Kelan harkinnanvaraisen kuntoutuksen ja kuntien lääkinnällisen kuntoutuksen varoista. Tällöin tarvitaan psykiatrian erikoislääkärin lausunto.
  • Lyhytterapiat vaihtelevat kestoltaan muutamasta käyntikerrasta 20–30 käyntikertaan. Yleisintä on 45 minuutin hoitokerta kerran viikossa.
  • Pitkäkestoista terapiaa annetaan tyypillisesti 1–3 kertaa viikossa, vuodesta useaan vuoteen.
  • Psykoterapian tarpeen arvioinnissa on kiinnitettävä huomiota masennuksen ja mahdollisten muiden psyykkisten häiriöiden arviointiin, potilaan hoitoedellytyksiin ja tarjolla oleviin terapiaresursseihin. Hoitoon ohjattaessa on syytä keskustella potilaan kanssa
    • eri hoitovaihtoehdoista
    • niiden vaikuttavuudesta
    • arvioidusta soveltuvuudesta potilaalle ja
    • potilaan odotuksista ja toiveista hoidon suhteen.
  • Psykoterapiapalveluiden saatavuus vaihtelee paljon alueittain. Julkisella sektorilla tulisi olla käytettävissä pääasiallisesti lyhytkestoisia interventioita ja rajatusti pitkäkestoisia terapioita.
  • Yksityissektorille ohjattaessa tietoa käytettävissä olevista terapeuteista on saatavissa muun muassa eri terapiakoulutusyhteisöjen ja ammattijärjestöjen Internet-sivuilta tai puhelimitse terapeuttivälitysten kautta.
  • On tärkeää tukea potilasta terapeutin löytämisessä ja huolehtia hänen seurannastaan, kunnes sopimus terapiasta on tehty ja hoito alkanut. Työntekijöiden roolit ja vastuunjako tulisi määrittää selkeästi. Erityisesti mahdollisissa ongelmatilanteissa, kuten potilaan tilan kehittyessä epäsuotuisasti, yhteistyö palautejärjestelmineen voi tukea merkittävästi hoitosuhdetta ja parantaa hoitoennustetta «Jos potilaan tila kehittyy epäsuotuisasti, yhteistyö terapeutin ja hoitoa seuraavan tahon kanssa palautejärjestelmineen voi tukea merkittävästi hoitosuhdetta ja parantaa hoitoennustetta.»C.
  • Potilaan ja terapeutin välisellä toimivalla yhteistyösuhteella on keskeinen merkitys hoidon onnistumisen kannalta kaikissa psykoterapioissa. Yhteistyösuhteen ja muiden epäspesifisten, kaikille terapiamuodoille yhteisten tekijöiden ja terapeutin ominaisuuksien yhteys masennustilojen hoidon tuloksellisuuteen on yleensä keskeisempi kuin spesifisen terapiamuodon «Terapian alkuvaiheen yhteistyösuhteella ja terapeuttitekijöillä voi olla keskeinen merkitys terapian muodosta riippumatta hoidon onnistumisen kannalta.»A. Tämä korostaa tarvetta seurata terapian suotuisaa käynnistymistä ja etenemistä.

Psykoterapia akuutin depression hoidossa

Taulukko 4. Keskeiset psykoterapiamuodot depression hoidossa.
Hoitomuoto ja kuvaus Tyypillinen kesto ja tiheys Näytön aste
Akuutti vaiheYlläpito- ja jatkohoitovaiheKrooninen ja komplisoitunut masennus
Kognitiivinen «Keskeiset depression hoidossa käytetyt psykoterapiat»1
  • Tavoitteena depressiota aiheuttavien ja ylläpitävien asenne- ja käyttäytymismallien muuttuminen ja ongelmanratkaisukeinojen lisääntyminen
Lyhyt: 10–20 käyntiä, yksi kerta viikossa «Kognitiiviset ja interpersoonalliset lyhytterapiat ovat tuloksellisia masennustilojen hoitomuotoja.»A --
Lyhyt: 8–16 käyntiä (uusiutumisen estoterapia ja tietoisuustaitoihin perustuva MBCT)- «Kognitiivisen ja interpersonaalisen lyhytterapian akuuttivaiheen hoidolla ja masennustilasta toipuneille suunnatuilla jatkoterapioilla voidaan merkittävästi vähentää masennusoireilun palaamista ja masennustilan uusiutumista, jatkoterapioissa erityisesti vähintään 3 aikaisempaa masennustilaa sairastaneilla.»A-
Lyhyt/keskipitkä: 12–40 käyntiä (CBASP)-- «Kroonisen masennuksen hoitoon kehitetty CBASP-terapia on ilmeisesti hyödyllinen pitkäaikaisen masennuksen akuuttihoidossa ja toipuneiden jatkohoitona, etenkin keskipitkänä ja lääkehoitoon yhdistettynä.»B
Pitkäkestoinen: 40–80 käyntiä, 1–2 käyntiä viikossa D DC
Interpersonaalinen «Keskeiset depression hoidossa käytetyt psykoterapiat»1
  • Tavoitteena depressiota aiheuttavien ja ylläpitävien ihmissuhdeongelmien, rooliristiriitojen tai menetysten fokusoitu käsittely
Lyhyt: 12–16 käyntiä, yksi käynti viikossa «Kognitiiviset ja interpersoonalliset lyhytterapiat ovat tuloksellisia masennustilojen hoitomuotoja.»A «Kognitiivisen ja interpersonaalisen lyhytterapian akuuttivaiheen hoidolla ja masennustilasta toipuneille suunnatuilla jatkoterapioilla voidaan merkittävästi vähentää masennusoireilun palaamista ja masennustilan uusiutumista, jatkoterapioissa erityisesti vähintään 3 aikaisempaa masennustilaa sairastaneilla.»A-
Psykodynaaminen «Keskeiset depression hoidossa käytetyt psykoterapiat»1
  • Tavoitteena depressiolle altistavien kehityksellisten ongelmien selvittely ja minuuden vahvistuminen
Lyhyt: 16–25 käyntiä, yksi käynti viikossa «Lievissä ja keskivaikeissa masennustiloissa jo akuuttivaiheen hoito interpersonaalisella terapialla tai lyhyellä psykodynaamisella psykoterapialla saattaa auttaa ehkäisemään uusia masennustiloja.»B --
Pitkäkestoinen: 80–240 käyntiä, 1–3 käyntiä viikossa «Pitkäkestoinen psykoterapia on ilmeisesti perusteltu hoitomuoto masennustilojen hoidossa - etenkin silloin, kun masennustila liittyy muuhun monimuotoiseen tai pitkäaikaiseen oireiluun, ongelmiin tai persoonallisuushäiriöihin.»BD «Pitkäkestoinen psykoterapia on ilmeisesti perusteltu hoitomuoto masennustilojen hoidossa - etenkin silloin, kun masennustila liittyy muuhun monimuotoiseen tai pitkäaikaiseen oireiluun, ongelmiin tai persoonallisuushäiriöihin.»B

Toistuvan, pitkittyneen ja vaikeahoitoisen depression psykoterapia

Depression hoito eri elämänvaiheissa ja erityistilanteissa

Nuorten depressiot

  • Nuoruusikä alkaa puberteetissa noin 12–13 vuoden iässä ja päättyy vähittäin noin 20–22 ikävuoden vaiheilla.
  • Hoidon erityispiirre on nuoruusiän psyykkisen kehityksen tukeminen hoitosuhteessa.
  • Erikoissairaanhoidon rooli on nuorten hoidossa korostuneempi kuin aikuisilla.

Psykososiaaliset hoitomuodot

Lääkehoito

Jatko- ja ylläpitohoito

Vanhusten depression hoito

  • Vanhuusiällä ilmenevien depressioiden diagnostiikka, arviointi ja hoito ovat yleensä samankaltaista kuin nuoremmissa ikäryhmissä, ainakin alle 75-vuotiailla.
  • Vanhusten depression seulonnassa voidaan käyttää GDS-asteikkoa (Geriatric Depression Scale).
  • Jos ensimmäinen depressioepisodi tulee vanhalla iällä, on erityisen tarkkaan arvioitava somaattisen sairauden mahdollisuus etiologisena tai myötävaikuttavana tekijänä.
  • Tutkimuksia yli 75-vuotiaiden depression hoidosta on edelleen varsin vähän. Tässä ikäryhmässä suosituksen ohjeita voidaan soveltaa ottaen huomioon, että iän mukana tarve integroida psykiatrista ja somaattista hoitoa lisääntyy. Iän myötä psykoterapiassa korostuvat supportiiviset elementit. Lääkkeiden haittavaikutusten ja interaktioiden merkitys korostuu, ja erityistä huomiota on kiinnitettävä iänmukaiseen annokseen.
  • Vanhusten lieviä ja keskivaikeita depressioita voidaan hoitaa psykoterapian avulla «Psykoterapia on tuloksellista vanhusten masennuksen akuuttihoidossa.»B. Eniten on tutkittu kognitiivista psykoterapiaa. Sekä yksilö- että ryhmähoidoista on näyttöä ja niiden saatavuutta tulisi lisätä.
  • Depressiolääkkeet ovat tehokkaita myös vanhusten masennuksen hoidossa, eikä lääkeaineryhmien välillä ei ole kliinisesti merkittäviä tehoeroja «Masennuslääkkeiden käyttö on tuloksellista myös vanhusten masennusta hoidettaessa. Eri masennuslääkkeiden välillä ei ole kliinisesti merkittäviä tehoeroja vanhusten masennusta hoidettaessa.»A.
  • Vanhusten depressiossa ylläpitolääkitys on hyödyllistä «Vanhusten masennuksen ylläpitohoito voi olla hyödyllistä jo ensimmäisen masennusjakson jälkeen.»B. Sitä harkittaessa on kuitenkin otettava huomioon lisääntyvän lääkekuorman mukanaan tuomat ongelmat.
  • Vaikka trisykliset masennuslääkkeet ovat tehokkaita, niitä ei potentiaalisten verenkiertoelimistöön kohdistuvien haittavaikutusten vuoksi yleensä suositella yli 75-vuotiaiden hoitoon. Jos vanhukselle suunnitellaan trisyklisen lääkkeen käytön aloittamista, kannattaa tarkistaa, ettei hänellä ole sydämen johtumishäiriötä, ja valita mahdollisimman vähän antikolinergisia ja muita haittavaikutuksia aiheuttava valmiste, esimerkiksi nortriptyliini.
  • Sähköhoito on todettu tehokkaaksi ja turvalliseksi myös yli 75-vuotiaiden depressiossa «ECT on osoittautunut tehokkaaksi ja turvalliseksi hoitomuodoksi myös vanhojen vanhusten hoidossa.»B.

Raskaudenaikaisen masennustilan hoito

Synnytyksenjälkeisen masennustilan hoito

Somaattisesti sairaat depressiopotilaat

Ahdistuneisuushäiriöstä kärsivät depressiopotilaat

Taulukko 5. Tiivistelmä monihäiriöisen depressiopotilaan hoidosta.
Häiriöyhdistelmä Selektiivinen serotoniinin takaisinoton estäjä Muu masennuslääke Lyhytpsykoterapia Muu mahdollinen hoito
Masennustila ja päihderiippuvuus ++ - - Päihdevieroitus
Masennustila ja ahdistuneisuushäiriö ++ + +
Masennustila ja epävakaa persoonallisuus ++ - -Epätyypillinen psykoosilääke, mielialaa tasaava lääkehoito, spesifiset psykoterapiat

Epävakaasta persoonallisuudesta kärsivät depressiopotilaat

Päihteitä väärinkäyttävät tai niistä riippuvaiset depressiopotilaat

Depressio ja itsetuhokäyttäytyminen

Depressiopotilaan toiminta- ja työkyvyn arviointi

Yleisiä näkökohtia

  • Mielialahäiriöpotilaiden toimintakyvyn arvioinnista on ohjeita Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Työeläkevakuuttajien (TELA) laatimassa suosituksessa FACULTAS-toimintakyvyn arviointi (www «http://www.terveysportti.fi/terveysportti/ekirjat.koti?p_db=tyt»4).
  • Masennuspotilaan toimintakyky on lähes aina heikentynyt ja sitä enemmän, mitä vaikeammasta masennuksesta on kysymys. Se vaihtelee huomattavasti masennuksen ajankohtaisen vaikeusasteen mukaisesti, ja siksi toimintakykyä arvioitaessa on yleensä kartoitettava sekä ajankohtainen toimintakyky että potilaalle luonteenomainen toimintakyvyn vaihtelu pidemmällä aikavälillä.
  • Toimintakykyä arvioitaessa vertailukohtana on potilaan paras pitkäaikainen toimintataso elämän aikana.
  • Toimintakyvyn arvioinnissa on tärkeätä selvittää hyvin konkreettisesti, mistä toiminnoista potilas depressiivisenä selviytyy ja mistä ei, ja kuinka tilanne on muuttunut verrattuna aikaan ennen depressiota.
  • Toimintakykyä arvioidaan usealla eri elämänalueella: omasta itsestä ja hyvinvoinnista huolehtiminen, perhe-elämässä tai muissa ihmissuhteissa selviytyminen, työelämässä yleensä ja erityisesti nykyisessä työssä pärjääminen sekä toiminta vapaa-aikana.
  • Apuna voidaan käyttää esimerkiksi SOFAS-asteikkoa (DSM-IV), ks. taulukko «DSM-IV:ään sisältyvä SOFAS-asteikko. »6. Se antaa kokonaisarvion sosiaalisesta ja ammatillisesta toimintakyvystä asteikolla 0–100. Pistemäärä 50 tai alle merkitsee toimintakyvyn vakavaa heikentyneisyyttä.

Työkyvyn arviointi ja sairauspoissaolon tarve

Taulukko 6. DSM-IV:ään sisältyvä SOFAS-asteikko.
Koodi1 Merkitys
  1. Jos mahdollista, käytä tarkkoja lukuja, esimerkiksi 45, 68 tai 72.
Tarkastele sosiaalista ja ammatillista toimintakykyä jatkumolla erinomaisesta toimintakyvystä huomattavasti heikentyneeseen toimintakykyyn. Ota huomioon toimintakyvyn heikentymät, jotka johtuvat fyysisistä tai henkisistä rajoitteista. Vain suoraan henkisistä tai fyysisistä terveysongelmista johtuvat rajoitteet tulee ottaa huomioon; mahdollisuuksien puutteen ja muiden ympäristöseikkojen aiheuttamia rajoituksia ei oteta huomioon.
91–100 Erinomainen toimintakyky useilla elämänalueilla
81–90 Hyvä toimintakyky kaikilla elämänalueilla; henkilö ammatillisesti ja sosiaalisesti tehokas
71–80 Vain vähäinen heikentyneisyys sosiaalisessa, ammatillisessa tai opiskelun edellyttämässä toimintakyvyssä (esimerkiksi harvinainen ihmissuhderistiriita tai tilapäinen jälkeen jääminen koulutyössä)
61–70 Lieviä vaikeuksia sosiaalisessa, ammatillisessa tai opiskelun edellyttämässä toimintakyvyssä, mutta yleisesti hyvä toimintakyky; joitakin mielekkäitä ihmissuhteita
51–60 Kohtalaisia vaikeuksia sosiaalisessa, ammatillisessa tai opiskelun edellyttämässä toimintakyvyssä (esimerkiksi vain vähän ystäviä tai ristiriitoja ikä- tai työtovereiden kanssa)
41–50 Vakava heikentyneisyys sosiaalisessa, ammatillisessa tai opiskelun edellyttämässä toimintakyvyssä (esimerkiksi ei ystäviä tai ei pysty säilyttämään työpaikkaa)
31–40 Merkittävä heikentyneisyys useilla elämänalueilla, kuten työssä, koulussa tai perhesuhteissa (esimerkiksi masentunut mies, joka välttelee ystäviään, laiminlyö perhettään eikä pysty työhön tai lapsi, joka pahoinpitelee usein nuorempiaan, on uhmakas kotona eikä menesty koulussa)
21–30 Toimintakyvyttömyys lähes kaikilla elämänalueilla (esimerkiksi pysyttelee vuoteessa koko päivän; ei työpaikkaa, kotia tai ystäviä)
11–20 Laiminlyö ajoittain henkilökohtaisen hygienian vähimmäistason; kyvytön toimimaan itsenäisesti
1–10 Laiminlyö jatkuvasti henkilökohtaisen hygienian vähimmäistason; kyvytön toimimaan vahingoittamatta itseään tai muita taikka ilman huomattavaa ulkopuolista tukea (esimerkiksi hoitoa tai valvontaa)
0 Riittämättömät tiedot
  • Depressiopotilaan sairauspoissaolon tarpeeseen vaikuttavat
    • toimintakyvyn heikkeneminen
    • työn vaatimukset ja
    • työpaikan mahdollisuudet tarvittaviin työhön liittyviin tukitoimiin tai työjärjestelyihin.
  • Jos potilaan toimintakyky on työssä selviytymistä lukuun ottamatta hyvä, sairauden lisäksi on arvioitava muun muassa ammattitaidon riittävyyden, työn laadun ja määrän sekä työympäristön ja työyhteisön vaikutus työkykyyn.
  • Ellei jäljellä oleva toimintakyky yllä nykyisen työn vaatimuksiin eikä ole mahdollisuutta tilapäisiinkään tukitoimiin tai työjärjestelyihin, sairausloma on aiheellinen.
  • Sairauspoissaolon tarvetta arvioitaessa on myös punnittava mahdollisia hyötyjä ja haittoja potilaan kannalta: edellyttääkö toipuminen tai pahentuuko sairaus ilman sairauslomaa, kärsiikö potilaan asema työssä jos hän jatkaa vajaakuntoisena, haittaisivatko toisaalta päivärytmin menetys ja mielekkään toiminnan puute, ja vahvistuisiko mahdollisen syrjäytymiskehitys?
  • Vaikeassa ja psykoottisessa depressiossa jäljellä oleva toimintakyky ei yleensä riitä minkään työn vaatimuksiin. Keskivaikeassa depressiossa jäljellä olevan toimintakyvyn riittävyys riippuu työn vaatimuksista. Lievässä depressiossa sairauslomaa ei yleensä tarvita.
  • Jos tarvitaan sairauspoissaoloa, tarvitaan myös aktiivista hoitoa.
  • Sairauspoissaolon aikana on luotava suunnitelma työhön paluusta ja huolehdittava asianmukaisesta hoidosta.
  • Sairauspoissaolon arvioitu pituus mitoitetaan hoitosuunnitelman, odotettavissa olevan hoitovasteen ja seurantakäyntien mukaan.
  • Jos sairauspoissaoloa tarvitaan, ensimmäisen poissaolon on usein tarpeen kestää 2–6 viikkoa, jona aikana on mahdollista saavuttaa vastetta lääkehoitoon.
  • Mikäli sairauspoissaolo pitkittyy 2–4 kuukauden pituiseksi eikä alkavaakaan hoitovastetta perusterveydenhuollossa ole näkyvissä, on syytä konsultoida psykiatrian erikoislääkäriä.
  • Työhön paluun ajankohta määräytyy hoitovasteen saavuttamisesta. Jos hoitovaste on osittainen, oleellista on työpaikan mahdollisuus ottaa työntekijä takaisin vielä vajaakuntoisena (ks. jäljempänä kohta Työkyvyttömyysajan etuudet).
  • Varsinkin pitkittyvissä tai toistuvissa sairauslomatapauksissa on hyödyksi, että potilas itse tai hoitava lääkäri (ellei tämä ole työterveyslääkäri) on yhteydessä työterveyshuoltoon. Viimeistään kun ilmenee, että työkyvyttömyys tulee kestämään vähintään 4–6 kuukautta, on suositeltavaa ohjata potilas työterveyshuollon arvioon ja mahdollisiin toimenpiteisiin (www «http://www.terveysportti.fi/terveysportti/ekirjat.koti?p_db=tyt»4).
  • Sairauspoissaolon ajaksi kannattaa suositella normaalin päivärytmin ylläpitoa.
  • Ks. kuva «Depressiopotilaan sairausloma ja työhönpaluu»2.

Työkyvyttömyysajan etuudet

  • Sairauspäiväraha korvaa alle vuoden kestävän työkyvyttömyyden aiheuttamaa ansionmenetystä. Osasairauspäivärahan tarkoitus on helpottaa työhön paluuta, jos sairauspoissaolo uhkaa pitkittyä (www «http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/020107101357HL?OpenDocument»5).
  • Suomessa on kaksi toisiaan täydentävää lakisääteistä eläkejärjestelmää, kansaneläke- ja työeläkejärjestelmä. Molemmista on mahdollista saada täyttä työkyvyttömyyseläkettä ja työeläkejärjestelmästä myös osatyökyvyttömyyseläkettä. Työkyvyttömyyseläke voidaan myöntää myös määräaikaisena eli kuntoutustukena. Sen myöntäminen edellyttää kuntoutussuunnitelmaa, jonka tavoitteena on työkyvyn palautuminen entiseen työhön riittäväksi tai siirtyminen muuhun työhön sairauden aiheuttamista rajoitteista huolimatta (www «http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/090608102016HN»6).

Lääkinnällinen kuntoutus

Ammatillinen kuntoutus

  • Ammatillisen kuntoutuksen tavoitteena on, että työntekijä jatkaa työelämässä terveydellisistä rajoitteista huolimatta. Nykyiset säädökset korostavat kuntoutuksen ensisijaisuutta työkyvyttömyyseläkkeeseen nähden.
  • Kelan vajaakuntoisten ammatillisesta kuntoutuksesta ks. www «http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/160801114531EH?OpenDocument»10.
    • Pääasiallisena kohderyhmänä ovat nuoret ja heikosti työelämään kiinnittyneet.
    • Kela tarvitsee potilaan kuntoutushakemuksen ja lääkärin B-lausunnon.
  • Työeläkekuntoutus (www «http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2006/20060395»11), Työntekijän eläkelaki, 3. luku. Lisätietoa saa työeläkelaitosten omilta kuntoutusneuvojilta ja www-sivuilta.
    • Kohderyhmänä ovat alle 63-vuotiaat vakiintuneesti työelämässä olevat. Työeläkekuntoutuksen saaminen edellyttää riittäviä ansioita viiden edellisen vuoden aikana (vuonna 2009 noin 29 900 €) ja sairaudesta aiheutuvaa työkyvyttömyyden uhkaa.
    • Depression yhteydessä yleisin työeläkekuntoutuksen toimenpide on omassa työssä tehtävä työkokeilu, joka voidaan toteuttaa sairausloman pitkittyessä yli kolmen kuukauden «Kivekäs J, Gould R, Pellinen M. Mielialahäiriöisenkin henkilön kuntoutus kannattaa. Suom Lääkär 2008;35:2815-9»96. Potilas voi palata työmääräänsä asteittain lisäten takaisin omaan työhönsä muutaman kuukauden kuluessa. Tulona on kuntoutusraha, joten mahdollinen sijainen voi jatkaa työkokeilun ajan. Työkokeilun järjestämisen hoitaa yleensä työterveyshuolto.
    • Ellei potilas voi palata entisen työnantajansa palvelukseen, työeläkevakuuttaja voi joissain tapauksissa kustantaa kuntoutussuunnitelman laadinnan työvoimatoimistossa tai kuntoutuksen palveluntuottajalla.
    • Myös uudelleen- tai täydennyskoulutus on mahdollista.
  • Työhallinnon ammatillisesta kuntoutuksesta ks. www «http://www.mol.fi/mol/fi/03_koulutus_ura/04_ammatillinen_kuntoutus/index.jsp»12.
    • Kohderyhmänä ovat työttömät ja työttömyysuhan alaiset.
    • On tarkoitettu vajaakuntoisille.
    • Työvoimatoimisto tarvitsee lääkärinlausunnon vajaakuntoisuudesta. Myös lääkäri voi tehdä aloitteen ammatillisesta kuntoutuksesta sovittuaan asiasta potilaan kanssa.
  • Ammatillista kuntoutusta järjestävät tahot «Ammatillista kuntoutusta järjestävät tahot»3.

Depression hoito perusterveydenhuollossa

Depression tunnistaminen perusterveydenhuollossa

Depression hoito perusterveydenhuollossa

Depressiohoitajat perusterveydenhuollossa

  • Depressiopotilaiden opastukseen, seurantaan ja psykososiaaliseen tukemiseen erikoistuneiden psykiatristen sairaanhoitajien tai terveydenhoitajien työpanos on osoitettu hyödylliseksi «Depressiohoitajat lisäävät depression hoidon tuloksellisuutta perusterveydenhuollossa.»A. Malli on osoittautunut toimivaksi erityisesti silloin, kun psykiatrista konsultaatiotukea on ollut saatavilla.
  • Depressiohoitajien työpanos
    • tekee mahdolliseksi käyttää enemmän aikaa depressiopotilaan hoitoon
    • tukee systemaattista seurantaa ja psykososiaalisen tuen tarjoamista sekä
    • auttaa potilasta sitoutumaan hoitoon.

Psykiatrinen konsultaatio

Ohjaaminen psykiatriseen erikoissairaanhoitoon

  • Yleislääkäreiden on arvioitu lähettävän 5–12 % depressiopotilaistaan psykiatriseen erikoissairaanhoitoon «Katon W, Von Korff M, Lin E ym. Collaborative management to achieve treatment guidelines. Impact on depression in primary care. JAMA 1995;273:1026-31 »102. Se on aiheellista, kun kyseessä on
    • vaikea tai psykoottinen depressio
    • lääkeresistenssi tai
    • vaikeasti monihäiriöinen tai itsetuhoinen potilas.
  • Myös jos depressio uhkaa potilaan pidempiaikaista työ- ja toimintakykyä huolimatta hoidosta perusterveydenhuollossa, hänet on syytä ohjata erikoissairaanhoitoon.
  • Vastuu psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa aloitetusta toistuvan masennuksen ylläpitolääkehoidosta voidaan siirtää perusterveydenhuoltoon, kun potilas on oireeton ja välitön uusiutumisriski arvioidaan pieneksi.
  • Ylläpitohoidon asianmukainen seuranta edellyttää vastaanottokäyntiä perusterveydenhuollossa siirron tapahtuessa sekä vastaanottokäyntejä tai ainakin puhelinkontaktia potilaaseen puolen vuoden välein.

Laatukriteerit

  • Jokaisen masennukseen hoitoa hakevan potilaan tulisi saada jotakin vaikuttavaksi osoitettua hoitoa.
  • Työryhmä ehdottaa, että masennuspotilaiden hoidon laatua seurattaisiin perusterveydenhuollossa seuraavilla kriteereillä:
    • Vastaako diagnosoitujen masennuspotilaiden osuus kaikista hoidetuista epidemiologista kuvaa masennuksen todennäköisestä esiintyvyydestä väestössä?
    • Kuinka suuri osa depressiopotilaista on saanut masennuslääkettä?
    • Kuinka suurella osalla masennuspotilaista depressiolääkitys on jatkunut yhtäjaksoisesti vähintään puoli vuotta?
    • Kuinka suuri osa depressiopotilaista on saanut jotakin psykoterapeuttista tai muuta psykososiaalista hoitoa?
    • Kuinka suurella osalla depressiopotilaista hoitoon on liittynyt riittävä määrä seurantakäyntejä?
    • Kuinka suurella osalla depressiopotilaista on seurannassa käytetty hyväksi oiremittareita?
    • Kuinka suuri osa potilaista saavuttaa seurannassa täyden remission oiremittareilla arvioituna?
  • Psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa noudatettaviksi työryhmä ehdottaa seuraavia laatukriteereitä:
    • Kuinka suuri osa depressiopotilaista on saanut masennuslääkettä?
    • Kuinka suurella osalla depressiopotilaista lääkehoito on jatkunut yhtäjaksoisesti vähintään puoli vuotta?
    • Kuinka suuri osa potilaista, jotka kärsivät toistuvasta masennuksesta, saa ylläpitohoitoa?
    • Kuinka suuri osa depressiopotilaista on saanut jotakin intensiivistä yksilöpsykoterapeuttista hoitoa?
    • Kuinka suurella osalla parisuhteessa elävistä potilaista hoitoon on liittynyt pari- tai perhetapaaminen?
    • Kuinka suurella osalla depressiopotilaista on seurannassa käytetty hyväksi oiremittareita?
    • Kuinka suuri osa potilaista saavuttaa seurannassa täyden remission oiremittareilla arvioituna?

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä

Depressio-suosituksen historiatiedot «Depressio, Käypä hoito -suosituksen historiatiedot»2

Puheenjohtaja:

Erkki Isometsä, psykiatrian professori; Helsingin yliopisto

Jäsenet:

Pekka Jousilahti, Käypä hoito -toimittaja, tutkimusprofessori; Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Olavi Lindfors, PsL, tutkimuspäällikkö; Biomedicum Helsinki, Helsingin Psykoterapiatutkimus

Sinikka Luutonen, LT, kliininen opettaja; Turun yliopisto ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, psykiatrian tulosalue

Mauri Marttunen, nuorisopsykiatrian professori; Helsingin yliopisto

Sami Pirkola, dosentti, vastaava ylilääkäri; HYKS:n psykiatrian tulosyksikkö, Helsingin alue

Jouko K. Salminen, LKT, psykiatrian dosentti; Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, väestötutkimuslaboratorio, Turku

Asiantuntijat:

Elina Kinnunen, psykiatrian erikoislääkäri; Kuntoutuskeskus Petrea, Turku

Iris Pasternack, LL, tutkijalääkäri; Terveyden ja hyvinvoinnin laitos / Finohta, Helsinki

Erkka Syvälahti, professori; Turun yliopisto, biolääketieteen laitos

Maria Vuorilehto, LT, lääkintöneuvos; Sosiaali- ja terveysministeriö

Sidonnaisuudet

Erkki Isometsä: Toiminut lääkealan yritysten järjestämien koulutustilaisuuksien luennoijana ja puheenjohtajana (Astra Zeneca, BMS, Lilly, Lundbeck, Orion Pharma, Pfizer) sekä osallistunut ko. koulutustilaisuuksien suunnitteluun (BMS, Lilly, Lundbeck, Orion Pharma, Pfizer) saaden näistä tehtävistä palkkioita. Osallistunut kahdesti lääkealan yrityksen rahoittamalle kongressimatkalle (Astra Zeneca, Lilly). Toistuvia luentopalkkioita Työeläkevakuuttajat ry:n (TELA) tukemista Facultas-projektin koulutustilaisuuksista. Psykiatrinen palvelukeskus Artes Oy:n hallituksen jäsen.

Pekka Jousilahti: Ks. www.kaypahoito.fi / Yhteystiedot / Toimitus / Lisätiedot

Olavi Lindfors: Terveydenhuollon yrityksen hallituksen jäsen (Inter-Psyko Oy).

Sinikka Luutonen: Toiminut luennoitsijana terveydenhuollon ja lääkealan yritysten koulutustilaisuuksissa (AstraZeneca, Boehringer Ingelheim, Lilly, Pfizer). Osallistunut ulkomaisiin kongresseihin lääkealan yritysten kustannuksella (AstraZeneca, Lilly). Toiminut asiantuntijana lääkealan yritysten advisory boardin jäsenenä (AstraZeneca, Bristol-Myers-Squibb).

Mauri Marttunen: Toiminut kutsuttuna luennoitsijana lääkealan yritysten ja muiden järjestämissä koulutustilaisuuksissa ja saanut niistä palkkion (AstraZeneca, Lundbeck, Lilly, BMS). Osallistuu lääketutkimukseen korvausta vastaan (Lilly). Osallistunut ulkomailla järjestettyyn koulutukseen (Lilly).

Sami Pirkola: Osallistunut ulkomaisiin kongresseihin lääkealan yritysten kutsumana (AstraZeneca Oy, Servier Finland Oy).

Jouko Salminen: Ei sidonnaisuuksia.

Vastuun rajaus

Käypä hoito -suositukset ovat parhaiden asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta, hoidosta ja kuntoutuksesta hoitopäätöksiä tehtäessä.

Tiedonhakukäytäntö

Käypä hoito -suositukset tehdään näyttöön perustuvan lääketieteen (EBM) periaatteilla. Lue lisää artikkelista nix01853

Kirjallisuutta

  1. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus (STAKES). Psykiatrian luokituskäsikirja. Tautiluokitus ICD-10:n psykiatriaan liittyvät diagnoosit. STAKES Ohjeita ja luokituksia 1997:4. Rauma, 1997
  2. Hirschfeld RM, Williams JB, Spitzer RL ym. Development and validation of a screening instrument for bipolar spectrum disorder: the Mood Disorder Questionnaire. Am J Psychiatry 2000;157:1873-5 «PMID: 11058490»PubMed
  3. American Psychiatric Association. Diagnostic and statistical manual of mental disorders. Fourth edition, Text Revision. Washington DC, American Psychiatric Association, 2000
  4. Kendler KS, Gardner CO, Prescott CA. Toward a comprehensive developmental model for major depression in women. Am J Psychiatry 2002;159:1133-45 «PMID: 12091191»PubMed
  5. Kendler KS, Gardner CO, Prescott CA. Toward a comprehensive developmental model for major depression in men. Am J Psychiatry 2006;163:115-24 «PMID: 16390898»PubMed
  6. Belmaker RH, Agam G. Major depressive disorder. N Engl J Med 2008;358:55-68 «PMID: 18172175»PubMed
  7. Kendler KS, Kuhn J, Prescott CA. The interrelationship of neuroticism, sex, and stressful life events in the prediction of episodes of major depression. Am J Psychiatry 2004;161:631-6 «PMID: 15056508»PubMed
  8. Pirkola SP, Isometsä E, Suvisaari J ym. DSM-IV mood-, anxiety- and alcohol use disorders and their comorbidity in the Finnish general population--results from the Health 2000 Study. Soc Psychiatry Psychiatr Epidemiol 2005;40:1-10 «PMID: 15624068»PubMed
  9. Hämäläinen J, Isometsä E, Sihvo S ym. Use of health services for major depressive and anxiety disorders in Finland. Depress Anxiety 2008;25:27-37 «PMID: 17238158»PubMed
  10. Hämäläinen J, Isometsä E, Laukkala T ym. Use of health services for major depressive episode in Finland. J Affect Disord 2004;79:105-12 «PMID: 15023485»PubMed
  11. Hämäläinen J, Isometsä E, Sihvo S ym. Treatment of major depressive disorder in the Finnish general population. Depress Anxiety 2009;26:1049-59 «PMID: 19123456»PubMed
  12. Salokangas RK, Poutanen O, Stengård E ym. Prevalence of depression among patients seen in community health centres and community mental health centres. Acta Psychiatr Scand 1996;93:427-33 «PMID: 8831858»PubMed
  13. Vuorilehto M, Melartin T, Isometsä E. Depressive disorders in primary care: recurrent, chronic, and co-morbid. Psychol Med 2005;35:673-82 «PMID: 15918344»PubMed
  14. Gaynes BN, Magruder KM, Burns BJ ym. Does a coexisting anxiety disorder predict persistence of depressive illness in primary care patients with major depression? Gen Hosp Psychiatry 1999;21:158-67 «PMID: 10378109»PubMed
  15. Brown C, Schulberg HC, Madonia MJ ym. Treatment outcomes for primary care patients with major depression and lifetime anxiety disorders. Am J Psychiatry 1996;153:1293-300 «PMID: 8831437»PubMed
  16. McDermut W, Mattia J, Zimmerman M. Comorbidity burden and its impact on psychosocial morbidity in depressed outpatients. J Affect Disord 2001;65:289-95 «PMID: 11511409»PubMed
  17. Mittal D, Fortney JC, Pyne JM ym. Impact of comorbid anxiety disorders on health-related quality of life among patients with major depressive disorder. Psychiatr Serv 2006;57:1731-7 «PMID: 17158487»PubMed
  18. Kessler RC, Nelson CB, McGonagle KA ym. Comorbidity of DSM-III-R major depressive disorder in the general population: results from the US National Comorbidity Survey. Br J Psychiatry Suppl 1996;168:17-30 «PMID: 8864145»PubMed
  19. Fava M, Rankin MA, Wright EC ym. Anxiety disorders in major depression. Compr Psychiatry 2000;41:97-102 «PMID: 10741886»PubMed
  20. Melartin TK, Rytsälä HJ, Leskelä US ym. Current comorbidity of psychiatric disorders among DSM-IV major depressive disorder patients in psychiatric care in the Vantaa Depression Study. J Clin Psychiatry 2002;63:126-34 «PMID: 11874213»PubMed
  21. Sanderson WC, Wetzler S, Beck AT ym. Prevalence of personality disorders in patients with major depression and dysthymia. Psychiatry Res 1992;42:93-9 «PMID: 1603885»PubMed
  22. Fava M, Alpert JE, Borus JS ym. Patterns of personality disorder comorbidity in early-onset versus late-onset major depression. Am J Psychiatry 1996;153:1308-12 «PMID: 8831439»PubMed
  23. Markowitz JC, Skodol AE, Petkova E ym. Longitudinal effects of personality disorders on psychosocial functioning of patients with major depressive disorder. J Clin Psychiatry 2007;68:186-93 «PMID: 17335315»PubMed
  24. Iacoviello BM, Alloy LB, Abramson LY ym. The role of cluster B and C personality disturbance in the course of depression: a prospective study. J Pers Disord 2007;21:371-83 «PMID: 17685834»PubMed
  25. Mulder RT, Joyce PR, Frampton CM ym. Six months of treatment for depression: outcome and predictors of the course of illness. Am J Psychiatry 2006;163:95-100 «PMID: 16390895»PubMed
  26. Helzer JE, Pryzbeck TR. The co-occurrence of alcoholism with other psychiatric disorders in the general population and its impact on treatment. J Stud Alcohol 1988;49:219-24 «PMID: 3374135»PubMed
  27. Murray CJ, Lopez AD. Global mortality, disability, and the contribution of risk factors: Global Burden of Disease Study. Lancet 1997;349:1436-42 «PMID: 9164317»PubMed
  28. Ormel J, VonKorff M, Ustun TB ym. Common mental disorders and disability across cultures. Results from the WHO Collaborative Study on Psychological Problems in General Health Care. JAMA 1994;272:1741-8 «PMID: 7966922»PubMed
  29. Judd LL. Mood disorders in the general population represent an important and worldwide public health problem. Int Clin Psychopharmacol 1995;10 Suppl 4:5-10 «PMID: 8930004»PubMed
  30. Tylee A, Gastpar M, Lépine JP ym. DEPRES II (Depression Research in European Society II): a patient survey of the symptoms, disability and current management of depression in the community. DEPRES Steering Committee. Int Clin Psychopharmacol 1999;14:139-51 «PMID: 10435767»PubMed
  31. Lehtinen V, Joukamaa M, Jyrkinen T ym. Suomalaisten aikuisten mielenterveys ja mielenterveyden häiriöt. Kansaneläkelaitoksen julkaisuja AL:33, Turku ja Helsinki 1991
  32. Salminen JK, Saarijärvi S, Tikka J, Rissanen S, Raitasalo R, Puukka P. Vakava masennus ja työkyky. Suom Lääkäril 1997;52:2515-21
  33. Spijker J, Graaf R, Bijl RV ym. Functional disability and depression in the general population. Results from the Netherlands Mental Health Survey and Incidence Study (NEMESIS). Acta Psychiatr Scand 2004;110:208-14 «PMID: 15283741»PubMed
  34. Sobocki P, Lekander I, Borgström F ym. The economic burden of depression in Sweden from 1997 to 2005. Eur Psychiatry 2007;22:146-52 «PMID: 17194573»PubMed
  35. Wells KB, Stewart A, Hays RD ym. The functioning and well-being of depressed patients. Results from the Medical Outcomes Study. JAMA 1989;262:914-9 «PMID: 2754791»PubMed
  36. Saarijärvi S, Salminen JK, Toikka T, Raitasalo R. Masennuspotilaiden elämänlaatu. Suom Lääkäril 2001;56:877-9
  37. Koivumaa-Honkanen H, Tuovinen TK, Honkalampi K ym. Mental health and well-being in a 6-year follow-up of patients with depression: assessments of patients and clinicians. Soc Psychiatry Psychiatr Epidemiol 2008;43:688-96 «PMID: 18438597»PubMed
  38. Judd LL, Akiskal HS, Zeller PJ ym. Psychosocial disability during the long-term course of unipolar major depressive disorder. Arch Gen Psychiatry 2000;57:375-80 «PMID: 10768699»PubMed
  39. Adler DA, McLaughlin TJ, Rogers WH ym. Job performance deficits due to depression. Am J Psychiatry 2006;163:1569-76 «PMID: 16946182»PubMed
  40. Teychenne M, Ball K, Salmon J. Physical activity and likelihood of depression in adults: a review. Prev Med 2008;46:397-411 «PMID: 18289655»PubMed
  41. Barbui C, Hotopf M, Freemantle N ym. Treatment discontinuation with selective serotonin reuptake inhibitors (SSRIs) versus tricyclic antidepressants (TCAs). Cochrane Databese Syst Rev 2003;(1):CD002791
  42. Penttilä J, Appel H, Rintahaka P, Heikkinen R, Syvälahti E. Laboratoriotutkimukset psykoosien ja mielialahäiriöiden lääkehoidon aikana. Duodecim 2007;123:812-8 «http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/etusivu/artikkeli?tunnus=duo96387»13
  43. Adli M, Baethge C, Heinz A ym. Is dose escalation of antidepressants a rational strategy after a medium-dose treatment has failed? A systematic review. Eur Arch Psychiatry Clin Neurosci 2005;255:387-400 «PMID: 15868067»PubMed
  44. Bollini P, Pampallona S, Tibaldi G ym. Effectiveness of antidepressants. Meta-analysis of dose-effect relationships in randomised clinical trials. Br J Psychiatry 1999;174:297-303 «PMID: 10533547»PubMed
  45. Ruhé HG, Booij J, v Weert HC ym. Evidence why paroxetine dose escalation is not effective in major depressive disorder: a randomized controlled trial with assessment of serotonin transporter occupancy. Neuropsychopharmacology 2009;34:999-1010 «PMID: 18830236»PubMed
  46. Boyer EW, Shannon M. The serotonin syndrome. N Engl J Med 2005;352:1112-20 «PMID: 15784664»PubMed
  47. Sotsky SM, Glass DR, Shea MT ym. Patient predictors of response to psychotherapy and pharmacotherapy: findings in the NIMH Treatment of Depression Collaborative Research Program. Am J Psychiatry 1991;148:997-1008 «PMID: 1853989»PubMed
  48. Hamilton KE, Dobson KS. Cognitive therapy of depression: pretreatment patient predictors of outcome. Clin Psychol Rev 2002;22:875-93 «PMID: 12214329»PubMed
  49. Newton-Howes G, Tyrer P, Johnson T. Personality disorder and the outcome of depression: meta-analysis of published studies. Br J Psychiatry 2006;188:13-20 «PMID: 16388064»PubMed
  50. Valbak K. Suitability for psychoanalytic psychotherapy: a review. Acta Psychiatr Scand 2004;109:164-78 «PMID: 14984388»PubMed
  51. Blenkiron P. Who is suitable for cognitive behavioural therapy? J R Soc Med 1999;92:222-9 «PMID: 10472256»PubMed
  52. Simons AD, Lustman PJ, Wetzel RD, Murphy GE. Predicting response to cognitive therapy of depression: the role of learned resourcefulness. Cogn Therapy and Res 1985;9:79-89
  53. Shahar G, Blatt SJ, Zuroff DC ym. Role of perfectionism and personality disorder features in response to brief treatment for depression. J Consult Clin Psychol 2003;71:629-33 «PMID: 12795586»PubMed
  54. Marttunen M, Valikoski M, Lindfors O ym. Pretreatment clinical and psychosocial predictors of remission from depression after short-term psychodynamic psychotherapy and solution-focused therapy: a 1-year follow-up study. Psychother Res 2008;18:191-9 «PMID: 18815966»PubMed
  55. Knekt P. Psykoterapian tuloksellisuus: Helsingin Psykoterapiaprojekti. Konsensuskokous 2006, Psykoterapia. Suomalainen lääkäriseura Duodecim ja Suomen Akatemia, 49-58
  56. Cuijpers P, van Straten A, Andersson G ym. Psychotherapy for depression in adults: a meta-analysis of comparative outcome studies. J Consult Clin Psychol 2008;76:909-22 «PMID: 19045960»PubMed
  57. Churchill R, Hunot V, Corney R ym. A systematic review of controlled trials of the effectiveness and cost-effectiveness of brief psychological treatments for depression. Health Technol Assess 2001;5:1-173 «PMID: 12387733»PubMed
  58. Birmaher B, Brent D, AACAP Work Group on Quality Issues ym. Practice parameter for the assessment and treatment of children and adolescents with depressive disorders. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2007;46:1503-26 «PMID: 18049300»PubMed
  59. Sanford M, Boyle M, McCleary L ym. A pilot study of adjunctive family psychoeducation in adolescent major depression: feasibility and treatment effect. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2006;45:386-495 «PMID: 16601642»PubMed
  60. Trowell J, Joffe I, Campbell J ym. Childhood depression: a place for psychotherapy. An outcome study comparing individual psychodynamic psychotherapy and family therapy. Eur Child Adolesc Psychiatry 2007;16:157-67 «PMID: 17200793»PubMed
  61. Geller B, Cooper TB, Farooki ZQ ym. Dose and plasma levels of nortriptyline and chlorpromazine in delusionally depressed adolescents and of nortriptyline in nondelusionally depressed adolescents. Am J Psychiatry 1985;142:336-8 «PMID: 3970271»PubMed
  62. Malm H. Psyykenlääkkeiden käyttö ja turvallisuus raskauden ja imetyksen aikana. Suom Lääkär 2005;60:1149-54
  63. Freeman MP. Antenatal depression: navigating the treatment dilemmas. Am J Psychiatry 2007;164:1162-5 «PMID: 17671277»PubMed
  64. Laine K, Heikkinen T, Ekblad U ym. Effects of exposure to selective serotonin reuptake inhibitors during pregnancy on serotonergic symptoms in newborns and cord blood monoamine and prolactin concentrations. Arch Gen Psychiatry 2003;60:720-6 «PMID: 12860776»PubMed
  65. O'Hara MW, Zekoski EM, Philipps LH ym. Controlled prospective study of postpartum mood disorders: comparison of childbearing and nonchildbearing women. J Abnorm Psychol 1990;99:3-15 «PMID: 2307763»PubMed
  66. Gibson J, McKenzie-McHarg K, Shakespeare J ym. A systematic review of studies validating the Edinburgh Postnatal Depression Scale in antepartum and postpartum women. Acta Psychiatr Scand 2009;119:350-64 «PMID: 19298573»PubMed
  67. Wulsin LR, Vaillant GE, Wells VE. A systematic review of the mortality of depression. Psychosom Med 1999;61:6-17 «PMID: 10024062»PubMed
  68. Pratt LA, Ford DE, Crum RM ym. Depression, psychotropic medication, and risk of myocardial infarction. Prospective data from the Baltimore ECA follow-up. Circulation 1996;94:3123-9 «PMID: 8989119»PubMed
  69. Jonas BS, Mussolino ME. Symptoms of depression as a prospective risk factor for stroke. Psychosom Med 2000;62:463-71 «PMID: 10949089»PubMed
  70. Ownby RL, Crocco E, Acevedo A ym. Depression and risk for Alzheimer disease: systematic review, meta-analysis, and metaregression analysis. Arch Gen Psychiatry 2006;63:530-8 «PMID: 16651510»PubMed
  71. Saarto T, Wiffen PJ. Antidepressants for neuropathic pain. Cochrane Database Syst Rev 2005;3:CD005454 «PMID: 16034979»PubMed
  72. Rowbotham MC, Goli V, Kunz NR ym. Venlafaxine extended release in the treatment of painful diabetic neuropathy: a double-blind, placebo-controlled study. Pain 2004;110:697-706 «PMID: 15288411»PubMed
  73. Goldstein DJ, Lu Y, Detke MJ ym. Duloxetine vs. placebo in patients with painful diabetic neuropathy. Pain 2005;116:109-18 «PMID: 15927394»PubMed
  74. Mease PJ, Clauw DJ, Arnold LM ym. Fibromyalgia syndrome. J Rheumatol 2005;32:2270-7 «PMID: 16265715»PubMed
  75. Thombs BD, de Jonge P, Coyne JC ym. Depression screening and patient outcomes in cardiovascular care: a systematic review. JAMA 2008;300:2161-71 «PMID: 19001627»PubMed
  76. Silverstone PH, Salinas E. Efficacy of venlafaxine extended release in patients with major depressive disorder and comorbid generalized anxiety disorder. J Clin Psychiatry 2001;62:523-9 «PMID: 11488362»PubMed
  77. Gao K, Muzina D, Gajwani P ym. Efficacy of typical and atypical antipsychotics for primary and comorbid anxiety symptoms or disorders: a review. J Clin Psychiatry 2006;67:1327-40 «PMID: 17017818»PubMed
  78. Konsensuslausumat. Paniikkihäiriö. Duodecim 2000;116:2534-41 «http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/etusivu/artikkeli?tunnus=duo91894»14
  79. Käypä hoito -suositus. Epävakaa persoonallisuus. Duodecim 2008;124:820-36 «http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/etusivu/artikkeli?tunnus=duo97185»15
  80. Feske U, Mulsant BH, Pilkonis PA ym. Clinical outcome of ECT in patients with major depression and comorbid borderline personality disorder. Am J Psychiatry 2004;161:2073-80 «PMID: 15514409»PubMed
  81. Kool S, Schoevers R, de Maat S ym. Efficacy of pharmacotherapy in depressed patients with and without personality disorders: a systematic review and meta-analysis. J Affect Disord 2005;88:269-78 «PMID: 16165217»PubMed
  82. Kool S, Dekker J, Duijsens IJ ym. Efficacy of combined therapy and pharmacotherapy for depressed patients with or without personality disorders. Harv Rev Psychiatry 2003;11:133-41 «PMID: 12893503»PubMed
  83. Schuckit MA, Tipp JE, Bergman M ym. Comparison of induced and independent major depressive disorders in 2,945 alcoholics. Am J Psychiatry 1997;154:948-57 «PMID: 9210745»PubMed
  84. Schuckit MA. Drug and alcohol abuse. Viides painos. A clinical guide to diagnosis and treatment. New York, Plenum Publishing Corporation 2000
  85. Naranjo CA, Knoke DM. The role of selective serotonin reuptake inhibitors in reducing alcohol consumption. J Clin Psychiatry 2001;62 Suppl 20:18-25 «PMID: 11584871»PubMed
  86. Hesse M. Achieving abstinence by treating depression in the presence of substance-use disorders. Addict Behav 2004;29:1137-41 «PMID: 15236814»PubMed
  87. Harris EC, Barraclough B. Suicide as an outcome for mental disorders. A meta-analysis. Br J Psychiatry 1997;170:205-28 «PMID: 9229027»PubMed
  88. Osby U, Brandt L, Correia N ym. Excess mortality in bipolar and unipolar disorder in Sweden. Arch Gen Psychiatry 2001;58:844-50 «PMID: 11545667»PubMed
  89. Henriksson MM, Aro HM, Marttunen MJ ym. Mental disorders and comorbidity in suicide. Am J Psychiatry 1993;150:935-40 «PMID: 8494072»PubMed
  90. Isometsä ET, Henriksson MM, Aro HM ym. Suicide in major depression. Am J Psychiatry 1994;151:530-6 «PMID: 8147450»PubMed
  91. Isacsson G, Holmgren A, Osby U ym. Decrease in suicide among the individuals treated with antidepressants: a controlled study of antidepressants in suicide, Sweden 1995-2005. Acta Psychiatr Scand 2009;120:37-44 «PMID: 19222406»PubMed
  92. Rihmer Z. Suicide risk in mood disorders. Curr Opin Psychiatry 2007;20:17-22 «PMID: 17143077»PubMed
  93. Korkeila J, Salminen JK, Hiekkanen H ym. Use of antidepressants and suicide rate in Finland: an ecological study. J Clin Psychiatry 2007;68:505-11 «PMID: 17474804»PubMed
  94. Bridge JA, Iyengar S, Salary CB ym. Clinical response and risk for reported suicidal ideation and suicide attempts in pediatric antidepressant treatment: a meta-analysis of randomized controlled trials. JAMA 2007;297:1683-96 «PMID: 17440145»PubMed
  95. Aaltonen T, Lind J. Miten työkyky muuttuu Kelan tukeman psykoterapiakuntoutuksen jälkeen? Rekisteriseuranta Kelan psykoterapiaa saaneiden työ- ja opiskelukyvystä vuosina 2002-2004. Helsinki: Kela, Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 95, 2008
  96. Kivekäs J, Gould R, Pellinen M. Mielialahäiriöisenkin henkilön kuntoutus kannattaa. Suom Lääkär 2008;35:2815-9
  97. Thompson C, Ostler K, Peveler RC ym. Dimensional perspective on the recognition of depressive symptoms in primary care: The Hampshire Depression Project 3. Br J Psychiatry 2001;179:317-23 «PMID: 11581111»PubMed
  98. Poutanen O. Depressio terveyskeskuspotilaalla. Väitöskirja. Acta Universitatis Tamperensis, ser A, vol 474, 1996
  99. Wells KB, Sherbourne C, Schoenbaum M ym. Impact of disseminating quality improvement programs for depression in managed primary care: a randomized controlled trial. JAMA 2000;283:212-20 «PMID: 10634337»PubMed
  100. Thompson C, Kinmonth AL, Stevens L ym. Effects of a clinical-practice guideline and practice-based education on detection and outcome of depression in primary care: Hampshire Depression Project randomised controlled trial. Lancet 2000;355:185-91 «PMID: 10675118»PubMed
  101. Katon W, Von Korff M, Lin E ym. Stepped collaborative care for primary care patients with persistent symptoms of depression: a randomized trial. Arch Gen Psychiatry 1999;56:1109-15 «PMID: 10591288»PubMed
  102. Katon W, Von Korff M, Lin E ym. Collaborative management to achieve treatment guidelines. Impact on depression in primary care. JAMA 1995;273:1026-31 «PMID: 7897786»PubMed
  103. Mead GE, Morley W, Campbell P, Greig CA, McMurdo M, Lawlor DA. Exercise for depression. Cochrane Database Syst Rev 2009;(3):CD004366
  104. Abbass AA, Hancock JT, Henderson J ym. Short-term psychodynamic psychotherapies for common mental disorders. Cochrane Database Syst Rev 2006;4:CD004687 «PMID: 17054212»PubMed
  105. Allgulander C, Hackett D, Salinas E. Venlafaxine extended release (ER) in the treatment of generalised anxiety disorder: twenty-four-week placebo-controlled dose-ranging study. Br J Psychiatry 2001;179:15-22 «PMID: 11435263»PubMed
  106. Anderson IM. Selective serotonin reuptake inhibitors versus tricyclic antidepressants: a meta-analysis of efficacy and tolerability. J Affect Disord 2000;58:19-36 «PMID: 10760555»PubMed
  107. Anderzén I, Arnetz BB. The impact of a prospective survey-based workplace intervention program on employee health, biologic stress markers, and organizational productivity. J Occup Environ Med 2005;47:671-82 «PMID: 16010194»PubMed
  108. Appelberg BG, Syvälahti EK, Koskinen TE ym. Patients with severe depression may benefit from buspirone augmentation of selective serotonin reuptake inhibitors: results from a placebo-controlled, randomized, double-blind, placebo wash-in study. J Clin Psychiatry 2001;62:448-52 «PMID: 11465522»PubMed
  109. Appleby L, Warner R, Whitton A ym. A controlled study of fluoxetine and cognitive-behavioural counselling in the treatment of postnatal depression. BMJ 1997;314:932-6 «PMID: 9099116»PubMed
  110. Arroll B, Macgillivray S, Ogston S ym. Efficacy and tolerability of tricyclic antidepressants and SSRIs compared with placebo for treatment of depression in primary care: a meta-analysis. Ann Fam Med 2005;3:449-56 «PMID: 16189062»PubMed
  111. Baldwin D, Bobes J, Stein DJ ym. Paroxetine in social phobia/social anxiety disorder. Randomised, double-blind, placebo-controlled study. Paroxetine Study Group. Br J Psychiatry 1999;175:120-6 «PMID: 10627793»PubMed
  112. Barbato A, D'Avanzo B. Marital therapy for depression. Cochrane Database Syst Rev 2006;2:CD004188 «PMID: 16625597»PubMed
  113. Barbui C, Hotopf M. Amitriptyline v. the rest: still the leading antidepressant after 40 years of randomised controlled trials. Br J Psychiatry 2001;178:129-44 «PMID: 11157426»PubMed
  114. Bauer M, Dopfmer S. Lithium augmentation in treatment-resistant depression: meta-analysis of placebo-controlled studies. J Clin Psychopharmacol 1999;19:427-34 «PMID: 10505584»PubMed
  115. Bauer M, Pretorius HW, Constant EL ym. Extended-release quetiapine as adjunct to an antidepressant in patients with major depressive disorder: results of a randomized, placebo-controlled, double-blind study. J Clin Psychiatry 2009;70:540-9 «PMID: 19358791»PubMed
  116. Bee PE, Bower P, Lovell K ym. Psychotherapy mediated by remote communication technologies: a meta-analytic review. BMC Psychiatry 2008;8:60 «PMID: 18647396»PubMed
  117. Berkman LF, Blumenthal J, Burg M ym. Effects of treating depression and low perceived social support on clinical events after myocardial infarction: the Enhancing Recovery in Coronary Heart Disease Patients (ENRICHD) Randomized Trial. JAMA 2003;289:3106-16 «PMID: 12813116»PubMed
  118. Berman RM, Marcus RN, Swanink R ym. The efficacy and safety of aripiprazole as adjunctive therapy in major depressive disorder: a multicenter, randomized, double-blind, placebo-controlled study. J Clin Psychiatry 2007;68:843-53 «PMID: 17592907»PubMed
  119. Bockting CL, Schene AH, Spinhoven P ym. Preventing relapse/recurrence in recurrent depression with cognitive therapy: a randomized controlled trial. J Consult Clin Psychol 2005;73:647-57 «PMID: 16173852»PubMed
  120. Bond FW, Bunce D. Job control mediates change in a work reorganization intervention for stress reduction. J Occup Health Psychol 2001;6:290-302 «PMID: 11605824»PubMed
  121. Bourbonnais R, Brisson C, Vinet A ym. Effectiveness of a participative intervention on psychosocial work factors to prevent mental health problems in a hospital setting. Occup Environ Med 2006;63:335-42 «PMID: 16621854»PubMed
  122. Bower P, Gilbody S, Richards D ym. Collaborative care for depression in primary care. Making sense of a complex intervention: systematic review and meta-regression. Br J Psychiatry 2006;189:484-93 «PMID: 17139031»PubMed
  123. Boyer W. Serotonin uptake inhibitors are superior to imipramine and alprazolam in alleviating panic attacks: a meta-analysis. Int Clin Psychopharmacol 1995;10:45-9 «PMID: 7622804»PubMed
  124. Brent D, Emslie G, Clarke G ym. Switching to another SSRI or to venlafaxine with or without cognitive behavioral therapy for adolescents with SSRI-resistant depression: the TORDIA randomized controlled trial. JAMA 2008;299:901-13 «PMID: 18314433»PubMed
  125. Brent DA, Holder D, Kolko D ym. A clinical psychotherapy trial for adolescent depression comparing cognitive, family, and supportive therapy. Arch Gen Psychiatry 1997;54:877-85 «PMID: 9294380»PubMed
  126. British Occupational Health Research Foundation. Workplace interventions for people with common mental health problems: Evidence review and recommendations. London: British Occupational Health Research Foundation, 2005
  127. Brown GS, Lambert MJ, Jones ER ym. Identifying highly effective psychotherapists in a managed care environment. Am J Manag Care 2005;11:513-20 «PMID: 16095437»PubMed
  128. Brunstein-Klomek A, Zalsman G, Mufson L. Interpersonal psychotherapy for depressed adolescents (IPT-A). Isr J Psychiatry Relat Sci 2007;44:40-6 «PMID: 17665810»PubMed
  129. Burnand Y, Andreoli A, Kolatte E ym. Psychodynamic psychotherapy and clomipramine in the treatment of major depression. Psychiatr Serv 2002;53:585-90 «PMID: 11986508»PubMed
  130. Casacalenda N, Perry JC, Looper K. Remission in major depressive disorder: a comparison of pharmacotherapy, psychotherapy, and control conditions. Am J Psychiatry 2002;159:1354-60 «PMID: 12153828»PubMed
  131. Casey DA, Davis MH. Electroconvulsive therapy in the very old. Gen Hosp Psychiatry 1996;18:436-9 «PMID: 8937911»PubMed
  132. Cipriani A, Furukawa TA, Salanti G ym. Comparative efficacy and acceptability of 12 new-generation antidepressants: a multiple-treatments meta-analysis. Lancet 2009;373:746-58 «PMID: 19185342»PubMed
  133. Clarke GN, Rohde P, Lewinsohn PM ym. Cognitive-behavioral treatment of adolescent depression: efficacy of acute group treatment and booster sessions. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 1999;38:272-9 «PMID: 10087688»PubMed
  134. Clum GA, Clum GA, Surls R. A meta-analysis of treatments for panic disorder. J Consult Clin Psychol 1993;61:317-26 «PMID: 8097212»PubMed
  135. Coccaro EF, Kavoussi RJ. Fluoxetine and impulsive aggressive behavior in personality-disordered subjects. Arch Gen Psychiatry 1997;54:1081-8 «PMID: 9400343»PubMed
  136. Committee on Safety of Medicines. Selective serotonin reuptake inhibitors (SSRIs): Overview of regulatory status and CSM advice relating to major depressive disorder (MDD) in children and adolescents including a summary of available safety and efficacy data. http://www.mhra.gov.uk/index.htm (last updated 10/12/2003)
  137. Crossley NA, Bauer M. Acceleration and augmentation of antidepressants with lithium for depressive disorders: two meta-analyses of randomized, placebo-controlled trials. J Clin Psychiatry 2007;68:935-40 «PMID: 17592920»PubMed
  138. Cuijpers P, van Straten A, Bohlmeijer E ym. The effects of psychotherapy for adult depression are overestimated: a meta-analysis of study quality and effect size. Psychol Med 2010;40:211-23 «PMID: 19490745»PubMed
  139. Cuijpers P, van Straten A, Smit F ym. Preventing the onset of depressive disorders: a meta-analytic review of psychological interventions. Am J Psychiatry 2008;165:1272-80 «PMID: 18765483»PubMed
  140. Cuijpers P, van Straten A, Smit F. Psychological treatment of late-life depression: a meta-analysis of randomized controlled trials. Int J Geriatr Psychiatry 2006;21:1139-49 «PMID: 16955421»PubMed
  141. Cuijpers P, van Straten A, van Oppen P ym. Are psychological and pharmacologic interventions equally effective in the treatment of adult depressive disorders? A meta-analysis of comparative studies. J Clin Psychiatry 2008;69:1675-85; quiz 1839-41 «PMID: 18945396»PubMed
  142. Cuijpers P, van Straten A, Warmerdam L ym. Psychotherapy versus the combination of psychotherapy and pharmacotherapy in the treatment of depression: a meta-analysis. Depress Anxiety 2009;26:279-88 «PMID: 19031487»PubMed
  143. Cuijpers P, van Straten A, Warmerdam L. Are individual and group treatments equally effective in the treatment of depression in adults? A meta-analysis. Eur J Psychiatry 2008;22:38-51
  144. Cuijpers P, van Straten A, Warmerdam L. Problem solving therapies for depression: a meta-analysis. Eur Psychiatry 2007;22:9-15 «PMID: 17194572»PubMed
  145. Cuijpers P. A psychoeducational approach to the treatment of depression: A meta-analysis of Lewinsohn’s ”Coping with Depression” Course. Behav Ther 1998;29:521-33
  146. Cutler AJ, Montgomery SA, Feifel D ym. Extended release quetiapine fumarate monotherapy in major depressive disorder: a placebo- and duloxetine-controlled study. J Clin Psychiatry 2009;70:526-39 «PMID: 19358790»PubMed
  147. de Maat SM, Dekker J, Schoevers RA ym. Relative efficacy of psychotherapy and combined therapy in the treatment of depression: a meta-analysis. Eur Psychiatry 2007;22:1-8 «PMID: 17194571»PubMed
  148. de Mello MF, de Jesus Mari J, Bacaltchuk J ym. A systematic review of research findings on the efficacy of interpersonal therapy for depressive disorders. Eur Arch Psychiatry Clin Neurosci 2005;255:75-82 «PMID: 15812600»PubMed
  149. Dennis CL, Hodnett E. Psychosocial and psychological interventions for treating postpartum depression. Cochrane Database Syst Rev 2007;4:CD006116 «PMID: 17943888»PubMed
  150. Depression in primary care: volume 2. Treatment of major depression. Clinical Practice Guideline No. 5. ACHCPR Publication No. 93-0551. Rockville, MD: US department of health and human services, 1993
  151. Dodd S, Horgan D, Malhi GS ym. To combine or not to combine? A literature review of antidepressant combination therapy. J Affect Disord 2005;89:1-11 «PMID: 16169088»PubMed
  152. Dubicka B, Hadley S, Roberts C. Suicidal behaviour in youths with depression treated with new-generation antidepressants: meta-analysis. Br J Psychiatry 2006;189:393-8 «PMID: 17077427»PubMed
  153. Ekselius L, von Knorring L. Personality disorder comorbidity with major depression and response to treatment with sertraline or citalopram. Int Clin Psychopharmacol 1998;13:205-11 «PMID: 9817625»PubMed
  154. Emslie GJ, Heiligenstein JH, Hoog SL ym. Fluoxetine treatment for prevention of relapse of depression in children and adolescents: a double-blind, placebo-controlled study. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2004;43:1397-405 «PMID: 15502599»PubMed
  155. Emslie GJ, Kennard BD, Mayes TL ym. Fluoxetine versus placebo in preventing relapse of major depression in children and adolescents. Am J Psychiatry 2008;165:459-67 «PMID: 18281410»PubMed
  156. Fava M, Bouffides E, Pava JA ym. Personality disorder comorbidity with major depression and response to fluoxetine treatment. Psychother Psychosom 1994;62:160-7 «PMID: 7846259»PubMed
  157. Fawcett J, Barkin RL. A meta-analysis of eight randomized, double-blind, controlled clinical trials of mirtazapine for the treatment of patients with major depression and symptoms of anxiety. J Clin Psychiatry 1998;59:123-7 «PMID: 9541155»PubMed
  158. Fawcett J, Marcus RN, Anton SF ym. Response of anxiety and agitation symptoms during nefazodone treatment of major depression. J Clin Psychiatry 1995;56 Suppl 6:37-42 «PMID: 7649972»PubMed
  159. FDA Talk Paper, October 27, 2003. FDA issues public health advisory entitled: Reports of suicidality in pediatric patients being treated with antidepressant medications for major depressive disorder (MDD). www.fda.gov/bbs/topics/ANSWERS/2003/ANS01256.html
  160. Fine S, Forth A, Gilbert M ym. Group therapy for adolescent depressive disorder: a comparison of social skills and therapeutic support. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 1991;30:79-85 «PMID: 2005068»PubMed
  161. Folkerts HW, Michael N, Tölle R ym. Electroconvulsive therapy vs. paroxetine in treatment-resistant depression -- a randomized study. Acta Psychiatr Scand 1997;96:334-42 «PMID: 9395150»PubMed
  162. Frank E, Kupfer DJ, Buysse DJ ym. Randomized trial of weekly, twice-monthly, and monthly interpersonal psychotherapy as maintenance treatment for women with recurrent depression. Am J Psychiatry 2007;164:761-7 «PMID: 17475735»PubMed
  163. Gallagher P, Malik N, Newham J ym. Antiglucocorticoid treatments for mood disorders. Cochrane Database Syst Rev 2008;1:CD005168 «PMID: 18254070»PubMed
  164. Gallagher-Thompson D, Hanley-Peterson P, Thompson LW. Maintenance of gains versus relapse following brief psychotherapy for depression. J Consult Clin Psychol 1990;58:371-4 «PMID: 2365900»PubMed
  165. Geddes JR, Carney SM, Davies C ym. Relapse prevention with antidepressant drug treatment in depressive disorders: a systematic review. Lancet 2003;361:653-61 «PMID: 12606176»PubMed
  166. Ghaziuddin N, Kutcher SP, Knapp P ym. Practice parameter for use of electroconvulsive therapy with adolescents. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2004;43:1521-39 «PMID: 15564821»PubMed
  167. Gilbody S, Bower P, Fletcher J ym. Collaborative care for depression: a cumulative meta-analysis and review of longer-term outcomes. Arch Intern Med 2006;166:2314-21 «PMID: 17130383»PubMed
  168. Gilbody S, House AO, Sheldon TA. Screening and case finding instruments for depression. Cochrane Database Syst Rev 2005;4:CD002792 «PMID: 16235301»PubMed
  169. Gill D, Hatcher S. Antidepressants for depression in people with physical illness. Cochrane Database Syst Rev 2000;2:CD001312 «PMID: 10796770»PubMed
  170. Gloaguen V, Cottraux J, Cucherat M ym. A meta-analysis of the effects of cognitive therapy in depressed patients. J Affect Disord 1998;49:59-72 «PMID: 9574861»PubMed
  171. Golden RN, Gaynes BN, Ekstrom RD ym. The efficacy of light therapy in the treatment of mood disorders: a review and meta-analysis of the evidence. Am J Psychiatry 2005;162:656-62 «PMID: 15800134»PubMed
  172. Gross M, Nakamura L, Pascual-Leone A ym. Has repetitive transcranial magnetic stimulation (rTMS) treatment for depression improved? A systematic review and meta-analysis comparing the recent vs. the earlier rTMS studies. Acta Psychiatr Scand 2007;116:165-73 «PMID: 17655557»PubMed
  173. Guthrie E, Creed F, Dawson D ym. A controlled trial of psychological treatment for the irritable bowel syndrome. Gastroenterology 1991;100:450-7 «PMID: 1985041»PubMed
  174. Hammad TA, Laughren T, Racoosin J. Suicidality in pediatric patients treated with antidepressant drugs. Arch Gen Psychiatry 2006;63:332-9 «PMID: 16520440»PubMed
  175. Hansen R, Gaynes B, Thieda P ym. Meta-analysis of major depressive disorder relapse and recurrence with second-generation antidepressants. Psychiatr Serv 2008;59:1121-30 «PMID: 18832497»PubMed
  176. Harmon SC, Lambert MJ, Smart DM, Hawkins E. Enhancing outcome for potential treatment failures: therapist-client feedback and clinical support tools. Psychotherapy Research 2007;17:379-92
  177. Harrington R, Whittaker J, Shoebridge P ym. Systematic review of efficacy of cognitive behaviour therapies in childhood and adolescent depressive disorder. BMJ 1998;316:1559-63 «PMID: 9596592»PubMed
  178. Hazell P, O'Connell D, Heathcote D ym. Tricyclic drugs for depression in children and adolescents. Cochrane Database Syst Rev 2000;3:CD002317 «PMID: 10908557»PubMed
  179. Hazell P, O'Connell D, Heathcote D ym. Efficacy of tricyclic drugs in treating child and adolescent depression: a meta-analysis. BMJ 1995;310:897-901 «PMID: 7719178»PubMed
  180. Heikman P, Katila H, Sarna S ym. Differential response to right unilateral ECT in depressed patients: impact of comorbidity and severity of illness [ISRCTN39974945]. BMC Psychiatry 2002;2:2 «PMID: 11846888»PubMed
  181. Henken HT, Huibers MJ, Churchill R ym. Family therapy for depression. Cochrane Database Syst Rev 2007;3:CD006728 «PMID: 17636850»PubMed
  182. Hetrick S, Merry S, McKenzie J ym. Selective serotonin reuptake inhibitors (SSRIs) for depressive disorders in children and adolescents. Cochrane Database Syst Rev 2007;3:CD004851 «PMID: 17636776»PubMed
  183. Hirschfeld RM, Dunner DL, Keitner G ym. Does psychosocial functioning improve independent of depressive symptoms? A comparison of nefazodone, psychotherapy, and their combination. Biol Psychiatry 2002;51:123-33 «PMID: 11822991»PubMed
  184. Horvath A, Symonds BD. Relation between working alliance and outcome in psychotherapy: a meta-analysis. J Counceling Psychology 1991;38:139-49
  185. Huuhka MJ, Korpisammal LA, Leinonen EVJ. Historical perspective on electroconvulsive therapy in Pitkäniemi Hospital: a comparison of practice in 1940s, 1960s and 1990s. Psychiatr Fennica 2000;31:55-64
  186. Hämäläinen J, Kaprio J, Isometsä E ym. Cigarette smoking, alcohol intoxication and major depressive episode in a representative population sample. J Epidemiol Community Health 2001;55:573-6 «PMID: 11449015»PubMed
  187. Kaltenthaler E, Parry G, Beverley C ym. Computerised cognitive-behavioural therapy for depression: systematic review. Br J Psychiatry 2008;193:181-4 «PMID: 18757972»PubMed
  188. Katzelnick DJ, Kobak KA, Greist JH ym. Sertraline for social phobia: a double-blind, placebo-controlled crossover study. Am J Psychiatry 1995;152:1368-71 «PMID: 7653696»PubMed
  189. Kawakami N, Araki S, Kawashima M ym. Effects of work-related stress reduction on depressive symptoms among Japanese blue-collar workers. Scand J Work Environ Health 1997;23:54-9 «PMID: 9098913»PubMed
  190. Keitner GI, Garlow SJ, Ryan CE ym. A randomized, placebo-controlled trial of risperidone augmentation for patients with difficult-to-treat unipolar, non-psychotic major depression. J Psychiatr Res 2009;43:205-14 «PMID: 18586273»PubMed
  191. Keller MB, McCullough JP, Klein DN ym. A comparison of nefazodone, the cognitive behavioral-analysis system of psychotherapy, and their combination for the treatment of chronic depression. N Engl J Med 2000;342:1462-70 «PMID: 10816183»PubMed
  192. Keller MB, Ryan ND, Strober M ym. Efficacy of paroxetine in the treatment of adolescent major depression: a randomized, controlled trial. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2001;40:762-72 «PMID: 11437014»PubMed
  193. Kennard BD, Emslie GJ, Mayes TL ym. Cognitive-behavioral therapy to prevent relapse in pediatric responders to pharmacotherapy for major depressive disorder. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2008;47:1395-404 «PMID: 18978634»PubMed
  194. Khalid N, Atkins M, Tredget J ym. The effectiveness of electroconvulsive therapy in treatment-resistant depression: a naturalistic study. J ECT 2008;24:141-5 «PMID: 18580559»PubMed
  195. Kim DM, Wampold BE, Bolt DM. Therapist effects in psychotherapy: a random-effects modeling of the National Institute of Mental Health Treatment of Depression Collaborative Research Program data. Psychother Res 2006;16:161-72
  196. Kirsch I, Deacon BJ, Huedo-Medina TB ym. Initial severity and antidepressant benefits: a meta-analysis of data submitted to the Food and Drug Administration. PLoS Med 2008;5:e45 «PMID: 18303940»PubMed
  197. Klein DN, Santiago NJ, Vivian D ym. Cognitive-behavioral analysis system of psychotherapy as a maintenance treatment for chronic depression. J Consult Clin Psychol 2004;72:681-8 «PMID: 15301653»PubMed
  198. Klein JB, Jacobs RH, Reinecke MA. Cognitive-behavioral therapy for adolescent depression: a meta-analytic investigation of changes in effect-size estimates. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2007;46:1403-13 «PMID: 18049290»PubMed
  199. Klysner R, Bent-Hansen J, Hansen HL ym. Efficacy of citalopram in the prevention of recurrent depression in elderly patients: placebo-controlled study of maintenance therapy. Br J Psychiatry 2002;181:29-35 «PMID: 12091260»PubMed
  200. Knekt P, Lindfors O, Härkänen T ym. Randomized trial on the effectiveness of long-and short-term psychodynamic psychotherapy and solution-focused therapy on psychiatric symptoms during a 3-year follow-up. Psychol Med 2008;38:689-703 «PMID: 18005493»PubMed
  201. Kocsis JH, Rush AJ, Markowitz JC ym. Continuation treatment of chronic depression: a comparison of nefazodone, cognitive behavioral analysis system of psychotherapy, and their combination. Psychopharmacol Bull 2003;37:73-87 «PMID: 15131518»PubMed
  202. Kolko DJ, Brent DA, Baugher M ym. Cognitive and family therapies for adolescent depression: treatment specificity, mediation, and moderation. J Consult Clin Psychol 2000;68:603-14 «PMID: 10965636»PubMed
  203. Kroll L, Harrington R, Jayson D ym. Pilot study of continuation cognitive-behavioral therapy for major depression in adolescent psychiatric patients. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 1996;35:1156-61 «PMID: 8824059»PubMed
  204. Krupnick JL, Sotsky SM, Simmens S ym. The role of the therapeutic alliance in psychotherapy and pharmacotherapy outcome: findings in the National Institute of Mental Health Treatment of Depression Collaborative Research Program. J Consult Clin Psychol 1996;64:532-9 «PMID: 8698947»PubMed
  205. Lam RW, Bartley S, Yatham LN ym. Clinical predictors of short-term outcome in electroconvulsive therapy. Can J Psychiatry 1999;44:158-63 «PMID: 10097836»PubMed
  206. Lam RW, Gorman CP, Michalon M ym. Multicenter, placebo-controlled study of fluoxetine in seasonal affective disorder. Am J Psychiatry 1995;152:1765-70 «PMID: 8526243»PubMed
  207. Lam RW, Levitt AJ, Levitan RD ym. The Can-SAD study: a randomized controlled trial of the effectiveness of light therapy and fluoxetine in patients with winter seasonal affective disorder. Am J Psychiatry 2006;163:805-12 «PMID: 16648320»PubMed
  208. Lam RW, Wan DD, Cohen NL ym. Combining antidepressants for treatment-resistant depression: a review. J Clin Psychiatry 2002;63:685-93 «PMID: 12197448»PubMed
  209. Lambert MJ, Whipple JL, Hawkins EJ ym. Is it time for clinicians to routinely track patient outcome? A meta-analysis. Clinical Psychology: Science and Practice 2006;10:288-301
  210. Landén M, Björling G, Agren H ym. A randomized, double-blind, placebo-controlled trial of buspirone in combination with an SSRI in patients with treatment-refractory depression. J Clin Psychiatry 1998;59:664-8 «PMID: 9921700»PubMed
  211. Landstad B, Vinberg S, Ivergård T ym. Change in pattern of absenteeism as a result of workplace intervention for personnel support. Ergonomics 2001;44:63-81 «PMID: 11214899»PubMed
  212. Leichsenring F, Rabung S. Effectiveness of long-term psychodynamic psychotherapy: a meta-analysis. JAMA 2008;300:1551-65 «PMID: 18827212»PubMed
  213. Leichsenring F. Comparative effects of short-term psychodynamic psychotherapy and cognitive-behavioral therapy in depression: a meta-analytic approach. Clin Psychol Rev 2001;21:401-19 «PMID: 11288607»PubMed
  214. Lepola UM, Wade AG, Leinonen EV ym. A controlled, prospective, 1-year trial of citalopram in the treatment of panic disorder. J Clin Psychiatry 1998;59:528-34 «PMID: 9818634»PubMed
  215. Lewinsohn PM, Clarke GN. Psychosocial treatments for adolescent depression. Clin Psychol Rev 1999;19:329-42 «PMID: 10097874»PubMed
  216. Loerch B, Graf-Morgenstern M, Hautzinger M ym. Randomised placebo-controlled trial of moclobemide, cognitive-behavioural therapy and their combination in panic disorder with agoraphobia. Br J Psychiatry 1999;174:205-12 «PMID: 10448444»PubMed
  217. Londborg PD, Wolkow R, Smith WT ym. Sertraline in the treatment of panic disorder. A multi-site, double-blind, placebo-controlled, fixed-dose investigation. Br J Psychiatry 1998;173:54-60 «PMID: 9850204»PubMed
  218. Lozano AM, Mayberg HS, Giacobbe P ym. Subcallosal cingulate gyrus deep brain stimulation for treatment-resistant depression. Biol Psychiatry 2008;64:461-7 «PMID: 18639234»PubMed
  219. Luty SE, Carter JD, McKenzie JM ym. Randomised controlled trial of interpersonal psychotherapy and cognitive-behavioural therapy for depression. Br J Psychiatry 2007;190:496-502 «PMID: 17541109»PubMed
  220. Ma SH, Teasdale JD. Mindfulness-based cognitive therapy for depression: replication and exploration of differential relapse prevention effects. J Consult Clin Psychol 2004;72:31-40 «PMID: 14756612»PubMed
  221. Maneeton N, Srisurapanont M. Tricyclic antidepressants for depressive disorders in children and adolescents: a meta-analysis of randomized-controlled trials. J Med Assoc Thai 2000;83:1367-74 «PMID: 11215868»PubMed
  222. Manly DT, Oakley SP Jr, Bloch RM. Electroconvulsive therapy in old-old patients. Am J Geriatr Psychiatry 2000;8:232-6 «PMID: 10910422»PubMed
  223. March J, Silva S, Petrycki S ym. Fluoxetine, cognitive-behavioral therapy, and their combination for adolescents with depression: Treatment for Adolescents With Depression Study (TADS) randomized controlled trial. JAMA 2004;292:807-20 «PMID: 15315995»PubMed
  224. Marcus RN, McQuade RD, Carson WH ym. The efficacy and safety of aripiprazole as adjunctive therapy in major depressive disorder: a second multicenter, randomized, double-blind, placebo-controlled study. J Clin Psychopharmacol 2008;28:156-65 «PMID: 18344725»PubMed
  225. Marine A, Ruotsalainen J, Serra C ym. Preventing occupational stress in healthcare workers. Cochrane Database Syst Rev 2006;4:CD002892 «PMID: 17054155»PubMed
  226. Martin DJ, Garske JP, Davis MK. Relation of the therapeutic alliance with outcome and other variables: a meta-analytic review. J Consult Clin Psychol 2000;68:438-50 «PMID: 10883561»PubMed
  227. Martin JL, Barbanoj MJ, Schlaepfer TE ym. Repetitive transcranial magnetic stimulation for the treatment of depression. Systematic review and meta-analysis. Br J Psychiatry 2003;182:480-91 «PMID: 12777338»PubMed
  228. McGrath PJ, Stewart JW, Fava M ym. Tranylcypromine versus venlafaxine plus mirtazapine following three failed antidepressant medication trials for depression: a STAR*D report. Am J Psychiatry 2006;163:1531-41; quiz 1666 «PMID: 16946177»PubMed
  229. McIntyre A, Gendron A, McIntyre A. Quetiapine adjunct to selective serotonin reuptake inhibitors or venlafaxine in patients with major depression, comorbid anxiety, and residual depressive symptoms: a randomized, placebo-controlled pilot study. Depress Anxiety 2007;24:487-94 «PMID: 17177199»PubMed
  230. Melander H, Salmonson T, Abadie E ym. A regulatory Apologia--a review of placebo-controlled studies in regulatory submissions of new-generation antidepressants. Eur Neuropsychopharmacol 2008;18:623-7 «PMID: 18621509»PubMed
  231. Michelson D, Allgulander C, Dantendorfer K ym. Efficacy of usual antidepressant dosing regimens of fluoxetine in panic disorder: randomised, placebo-controlled trial. Br J Psychiatry 2001;179:514-8 «PMID: 11731354»PubMed
  232. Michelson D, Lydiard RB, Pollack MH ym. Outcome assessment and clinical improvement in panic disorder: evidence from a randomized controlled trial of fluoxetine and placebo. The Fluoxetine Panic Disorder Study Group. Am J Psychiatry 1998;155:1570-7 «PMID: 9812120»PubMed
  233. Michie S, Wren B, Williams S. Reducing absenteeism in hospital cleaning staff: pilot of a theory based intervention. Occup Environ Med 2004;61:345-9 «PMID: 15031393»PubMed
  234. Mikkelsen A, Saksvik PO. Impact of a participatory organizational intervention on job characteristics and job stress. Int J Health Serv 1999;29:871-93 «PMID: 10615579»PubMed
  235. Mimura C, Griffiths P. The effectiveness of current approaches to workplace stress management in the nursing profession: an evidence based literature review. Occup Environ Med 2003;60:10-5 «PMID: 12499451»PubMed
  236. Mino Y, Babazono A, Tsuda T ym. Can stress management at the workplace prevent depression? A randomized controlled trial. Psychother Psychosom 2006;75:177-82 «PMID: 16636633»PubMed
  237. Mohr DC, Boudewyn AC, Goodkin DE ym. Comparative outcomes for individual cognitive-behavior therapy, supportive-expressive group psychotherapy, and sertraline for the treatment of depression in multiple sclerosis. J Consult Clin Psychol 2001;69:942-9 «PMID: 11777121»PubMed
  238. Molenaar PJ, Dekker J, Van R ym. Does adding psychotherapy to pharmacotherapy improve social functioning in the treatment of outpatient depression? Depress Anxiety 2007;24:553-62 «PMID: 17131302»PubMed
  239. Montgomery SA, Kasper S. Severe depression and antidepressants: focus on a pooled analysis of placebo-controlled studies on agomelatine. Int Clin Psychopharmacol 2007;22:283-91 «PMID: 17690597»PubMed
  240. Moscovitch A, Blashko CA, Eagles JM ym. A placebo-controlled study of sertraline in the treatment of outpatients with seasonal affective disorder. Psychopharmacology (Berl) 2004;171:390-7 «PMID: 14504682»PubMed
  241. Mottram P, Wilson K, Strobl J. Antidepressants for depressed elderly. Cochrane Database Syst Rev 2006;1:CD003491 «PMID: 16437456»PubMed
  242. Mufson L, Dorta KP, Wickramaratne P ym. A randomized effectiveness trial of interpersonal psychotherapy for depressed adolescents. Arch Gen Psychiatry 2004;61:577-84 «PMID: 15184237»PubMed
  243. Mufson L, Weissman MM, Moreau D ym. Efficacy of interpersonal psychotherapy for depressed adolescents. Arch Gen Psychiatry 1999;56:573-9 «PMID: 10359475»PubMed
  244. Murphy LR. Stress management in work settings: a critical review of the health effects. Am J Health Promot 1996;11:112-35 «PMID: 10163598»PubMed
  245. National Institute for Health and Clinical Excellence (NICE). Depression in children and young people: identification and management in primary, community, and secondary care. National Clinical Practice Guideline Number 28. National Collaborating Centre for Mental Health, National Institute for Clinical Excellence, 2005
  246. Nobler MS, Sackeim HA. Refractory depression and electroconvulsive therapy. Kirjassa: Refractory depression. Current strategies and future directions. Nolen W, Zohar J, Roose S, Amsterdam J (toim). John Wiley & Sons, Chichester, 1994:69-81
  247. Oehrberg S, Christiansen PE, Behnke K ym. Paroxetine in the treatment of panic disorder. A randomised, double-blind, placebo-controlled study. Br J Psychiatry 1995;167:374-9 «PMID: 7496647»PubMed
  248. Osborn RL, Demoncada AC, Feuerstein M. Psychosocial interventions for depression, anxiety, and quality of life in cancer survivors: meta-analyses. Int J Psychiatry Med 2006;36:13-34 «PMID: 16927576»PubMed
  249. Paljärvi T, Koskenvuo M, Poikolainen K ym. Binge drinking and depressive symptoms: a 5-year population-based cohort study. Addiction 2009;104:1168-78 «PMID: 19438420»PubMed
  250. Pampallona S, Bollini P, Tibaldi G ym. Combined pharmacotherapy and psychological treatment for depression: a systematic review. Arch Gen Psychiatry 2004;61:714-9 «PMID: 15237083»PubMed
  251. Pande AC, Grunhaus LJ, Haskett RF ym. Electroconvulsive therapy in delusional and non-delusional depressive disorder. J Affect Disord 1990;19:215-9 «PMID: 2145342»PubMed
  252. Papakostas GI, Fava M, Thase ME. Treatment of SSRI-resistant depression: a meta-analysis comparing within- versus across-class switches. Biol Psychiatry 2008;63:699-704 «PMID: 17919460»PubMed
  253. Papakostas GI, Shelton RC, Smith J ym. Augmentation of antidepressants with atypical antipsychotic medications for treatment-resistant major depressive disorder: a meta-analysis. J Clin Psychiatry 2007;68:826-31 «PMID: 17592905»PubMed
  254. Papakostas GI, Thase ME, Fava M ym. Are antidepressant drugs that combine serotonergic and noradrenergic mechanisms of action more effective than the selective serotonin reuptake inhibitors in treating major depressive disorder? A meta-analysis of studies of newer agents. Biol Psychiatry 2007;62:1217-27 «PMID: 17588546»PubMed
  255. Papanikolaou K, Richardson C, Pehlivanidis A ym. Efficacy of antidepressants in child and adolescent depression: a meta-analytic study. J Neural Transm 2006;113:399-415 «PMID: 16075184»PubMed
  256. Petrides G, Fink M, Husain MM ym. ECT remission rates in psychotic versus nonpsychotic depressed patients: a report from CORE. J ECT 2001;17:244-53 «PMID: 11731725»PubMed
  257. Pignone MP, Gaynes BN, Rushton JL ym. Screening for depression in adults: a summary of the evidence for the U.S. Preventive Services Task Force. Ann Intern Med 2002;136:765-76 «PMID: 12020146»PubMed
  258. Pinquart M, Duberstein PR, Lyness JM. Effects of psychotherapy and other behavioral interventions on clinically depressed older adults: a meta-analysis. Aging Ment Health 2007;11:645-57 «PMID: 18074252»PubMed
  259. Pollack MH, Rapaport MH, Clary CM ym. Sertraline treatment of panic disorder: response in patients at risk for poor outcome. J Clin Psychiatry 2000;61:922-7 «PMID: 11206597»PubMed
  260. Rehm J, Room R, Graham K ym. The relationship of average volume of alcohol consumption and patterns of drinking to burden of disease: an overview. Addiction 2003;98:1209-28 «PMID: 12930209»PubMed
  261. Reinecke MA, Ryan NE, DuBois DL. Cognitive-behavioral therapy of depression and depressive symptoms during adolescence: a review and meta-analysis. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 1998;37:26-34 «PMID: 9444896»PubMed
  262. Rey JM, Walter G. Half a century of ECT use in young people. Am J Psychiatry 1997;154:595-602 «PMID: 9137112»PubMed
  263. Reynolds CF 3rd, Dew MA, Pollock BG ym. Maintenance treatment of major depression in old age. N Engl J Med 2006;354:1130-8 «PMID: 16540613»PubMed
  264. Reynolds CF 3rd, Frank E, Perel JM ym. Nortriptyline and interpersonal psychotherapy as maintenance therapies for recurrent major depression: a randomized controlled trial in patients older than 59 years. JAMA 1999;281:39-45 «PMID: 9892449»PubMed
  265. Rickels K, Downing R, Schweizer E ym. Antidepressants for the treatment of generalized anxiety disorder. A placebo-controlled comparison of imipramine, trazodone, and diazepam. Arch Gen Psychiatry 1993;50:884-95 «PMID: 8215814»PubMed
  266. Rickels K, Pollack MH, Sheehan DV ym. Efficacy of extended-release venlafaxine in nondepressed outpatients with generalized anxiety disorder. Am J Psychiatry 2000;157:968-74 «PMID: 10831478»PubMed
  267. Robinson DS, Rickels K, Feighner J ym. Clinical effects of the 5-HT1A partial agonists in depression: a composite analysis of buspirone in the treatment of depression. J Clin Psychopharmacol 1990;10:67S-76S «PMID: 2198303»PubMed
  268. Robinson LA, Berman JS, Neimeyer RA. Psychotherapy for the treatment of depression: a comprehensive review of controlled outcome research. Psychol Bull 1990;108:30-49 «PMID: 2200072»PubMed
  269. Rohde P, Silva SG, Tonev ST ym. Achievement and maintenance of sustained response during the Treatment for Adolescents With Depression Study continuation and maintenance therapy. Arch Gen Psychiatry 2008;65:447-55 «PMID: 18391133»PubMed
  270. Rosselló J, Bernal G. The efficacy of cognitive-behavioral and interpersonal treatments for depression in Puerto Rican adolescents. J Consult Clin Psychol 1999;67:734-45 «PMID: 10535240»PubMed
  271. Rudolph RL, Entsuah R, Chitra R. A meta-analysis of the effects of venlafaxine on anxiety associated with depression. J Clin Psychopharmacol 1998;18:136-44 «PMID: 9555599»PubMed
  272. Ruhé HG, Huyser J, Swinkels JA ym. Switching antidepressants after a first selective serotonin reuptake inhibitor in major depressive disorder: a systematic review. J Clin Psychiatry 2006;67:1836-55 «PMID: 17194261»PubMed
  273. Ruhrmann S, Kasper S, Hawellek B ym. Effects of fluoxetine versus bright light in the treatment of seasonal affective disorder. Psychol Med 1998;28:923-33 «PMID: 9723147»PubMed
  274. Rush AJ, Marangell LB, Sackeim HA ym. Vagus nerve stimulation for treatment-resistant depression: a randomized, controlled acute phase trial. Biol Psychiatry 2005;58:347-54 «PMID: 16139580»PubMed
  275. Salminen JK, Karlsson H, Hietala J ym. Short-term psychodynamic psychotherapy and fluoxetine in major depressive disorder: a randomized comparative study. Psychother Psychosom 2008;77:351-7 «PMID: 18701831»PubMed
  276. Salzman C, Wolfson AN, Schatzberg A ym. Effect of fluoxetine on anger in symptomatic volunteers with borderline personality disorder. J Clin Psychopharmacol 1995;15:23-9 «PMID: 7714224»PubMed
  277. Schatzberg AF, Rush AJ, Arnow BA ym. Chronic depression: medication (nefazodone) or psychotherapy (CBASP) is effective when the other is not. Arch Gen Psychiatry 2005;62:513-20 «PMID: 15867104»PubMed
  278. Schlaepfer TE, Cohen MX, Frick C ym. Deep brain stimulation to reward circuitry alleviates anhedonia in refractory major depression. Neuropsychopharmacology 2008;33:368-77 «PMID: 17429407»PubMed
  279. Schneier FR, Goetz D, Campeas R ym. Placebo-controlled trial of moclobemide in social phobia. Br J Psychiatry 1998;172:70-7 «PMID: 9534836»PubMed
  280. Selective serotonin reuptake inhibitors (SSRIs) for major depression. Part 1. Evaluation of the clinical literature. Canadian coordinating office for health technology assessment. CCOHTA Report 1997 3E. Ottawa, Canada: CCOHTA, 1997
  281. Shapiro DA, Rees A, Barkham M ym. Effects of treatment duration and severity of depression on the maintenance of gains after cognitive-behavioral and psychodynamic-interpersonal psychotherapy. J Consult Clin Psychol 1995;63:378-87 «PMID: 7608350»PubMed
  282. Shea MT, Elkin I, Imber SD ym. Course of depressive symptoms over follow-up. Findings from the National Institute of Mental Health Treatment of Depression Collaborative Research Program. Arch Gen Psychiatry 1992;49:782-7 «PMID: 1417430»PubMed
  283. Sienaert P, Vansteelandt K, Demyttenaere K ym. Randomized comparison of ultra-brief bifrontal and unilateral electroconvulsive therapy for major depression: clinical efficacy. J Affect Disord 2009;116:106-12 «PMID: 19081638»PubMed
  284. Stein MB, Fyer AJ, Davidson JR ym. Fluvoxamine treatment of social phobia (social anxiety disorder): a double-blind, placebo-controlled study. Am J Psychiatry 1999;156:756-60 «PMID: 10327910»PubMed
  285. Stein MB, Liebowitz MR, Lydiard RB ym. Paroxetine treatment of generalized social phobia (social anxiety disorder): a randomized controlled trial. JAMA 1998;280:708-13 «PMID: 9728642»PubMed
  286. Van der Wurff FB, Stek ML, Hoogendijk WL ym. Electroconvulsive therapy for the depressed elderly. Cochrane Database Syst Rev 2003;2:CD003593 «PMID: 12804479»PubMed
  287. Stimpson N, Agrawal N, Lewis G. Randomised controlled trials investigating pharmacological and psychological interventions for treatment-refractory depression. Systematic review. Br J Psychiatry 2002;181:284-94 «PMID: 12356654»PubMed
  288. Swedo SE, Allen AJ, Glod CA ym. A controlled trial of light therapy for the treatment of pediatric seasonal affective disorder. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 1997;36:816-21 «PMID: 9183137»PubMed
  289. Teasdale JD, Segal ZV, Williams JM ym. Prevention of relapse/recurrence in major depression by mindfulness-based cognitive therapy. J Consult Clin Psychol 2000;68:615-23 «PMID: 10965637»PubMed
  290. Tew JD Jr, Mulsant BH, Haskett RF ym. Acute efficacy of ECT in the treatment of major depression in the old-old. Am J Psychiatry 1999;156:1865-70 «PMID: 10588398»PubMed
  291. Thase ME, Greenhouse JB, Frank E ym. Treatment of major depression with psychotherapy or psychotherapy-pharmacotherapy combinations. Arch Gen Psychiatry 1997;54:1009-15
  292. Tollefson GD, Holman SL, Sayler ME ym. Fluoxetine, placebo, and tricyclic antidepressants in major depression with and without anxious features. J Clin Psychiatry 1994;55:50-9 «PMID: 8077155»PubMed
  293. Treatment of depression - newer pharmacotherapies. Summary, evidence report/technology assessment: Number 7, March 1999. Agency for health care policy and research, Rockville, MD, USA. Internet: http://text.nlm.nih.gov/ftrs/dbaccess/dep
  294. Trivedi MH, Fava M, Wisniewski SR ym. Medication augmentation after the failure of SSRIs for depression. N Engl J Med 2006;354:1243-52 «PMID: 16554526»PubMed
  295. Tsapakis EM, Soldani F, Tondo L ym. Efficacy of antidepressants in juvenile depression: meta-analysis. Br J Psychiatry 2008;193:10-7 «PMID: 18700212»PubMed
  296. Turner EH, Matthews AM, Linardatos E ym. Selective publication of antidepressant trials and its influence on apparent efficacy. N Engl J Med 2008;358:252-60 «PMID: 18199864»PubMed
  297. UK ECT Review Group. Efficacy and safety of electroconvulsive therapy in depressive disorders: a systematic review and meta-analysis. Lancet 2003;361:799-808 «PMID: 12642045»PubMed
  298. Usala T, Clavenna A, Zuddas A ym. Randomised controlled trials of selective serotonin reuptake inhibitors in treating depression in children and adolescents: a systematic review and meta-analysis. Eur Neuropsychopharmacol 2008;18:62-73 «PMID: 17662579»PubMed
  299. Wade AG, Lepola U, Koponen HJ ym. The effect of citalopram in panic disorder. Br J Psychiatry 1997;170:549-53 «PMID: 9330022»PubMed
  300. Wagner KD, Ambrosini P, Rynn M ym. Efficacy of sertraline in the treatment of children and adolescents with major depressive disorder: two randomized controlled trials. JAMA 2003;290:1033-41 «PMID: 12941675»PubMed
  301. Wampold BE, Minami T, Baskin TW ym. A meta-(re)analysis of the effects of cognitive therapy versus 'other therapies' for depression. J Affect Disord 2002;68:159-65 «PMID: 12063144»PubMed
  302. van der Hek H, Plomp HN. Occupational stress management programmes: a practical overview of published effect studies. Occup Med (Lond) 1997;47:133-41 «PMID: 9156467»PubMed
  303. van der Klink JJ, Blonk RW, Schene AH ym. The benefits of interventions for work-related stress. Am J Public Health 2001;91:270-6 «PMID: 11211637»PubMed
  304. van Rhenen W, Blonk RW, Schaufeli WB ym. Can sickness absence be reduced by stress reduction programs: on the effectiveness of two approaches. Int Arch Occup Environ Health 2007;80:505-15 «PMID: 17093962»PubMed
  305. van Straten A, Cuijpers P, Smits N. Effectiveness of a web-based self-help intervention for symptoms of depression, anxiety, and stress: randomized controlled trial. J Med Internet Res 2008;10:e7 «PMID: 18364344»PubMed
  306. Watanabe N, Hunot V, Omori IM ym. Psychotherapy for depression among children and adolescents: a systematic review. Acta Psychiatr Scand 2007;116:84-95 «PMID: 17650269»PubMed
  307. Weisler R, Joyce M, McGill L ym. Extended release quetiapine fumarate monotherapy for major depressive disorder: results of a double-blind, randomized, placebo-controlled study. CNS Spectr 2009;14:299-313 «PMID: 19668121»PubMed
  308. Weisz JR, McCarty CA, Valeri SM. Effects of psychotherapy for depression in children and adolescents: a meta-analysis. Psychol Bull 2006;132:132-49 «PMID: 16435960»PubMed
  309. Wessling A, Ramsberg J. Depression. Genomgången av läkemedel mot depression. Tandvårds- och Läkemedelsförmånsverket, 2008 (Online www.tlv.se/depression) 10.6.2009
  310. Whittington CJ, Kendall T, Fonagy P ym. Selective serotonin reuptake inhibitors in childhood depression: systematic review of published versus unpublished data. Lancet 2004;363:1341-5 «PMID: 15110490»PubMed
  311. Viguera AC, Baldessarini RJ, Friedberg J. Discontinuing antidepressant treatment in major depression. Harv Rev Psychiatry 1998;5:293-306 «PMID: 9559348»PubMed
  312. Wijkstra J, Lijmer J, Balk FJ ym. Pharmacological treatment for unipolar psychotic depression: Systematic review and meta-analysis. Br J Psychiatry 2006;188:410-5 «PMID: 16648526»PubMed
  313. Williams JW Jr, Mulrow CD, Chiquette E ym. A systematic review of newer pharmacotherapies for depression in adults: evidence report summary. Ann Intern Med 2000;132:743-56 «PMID: 10787370»PubMed
  314. Wilson K, Mottram P, Sivanranthan A ym. Antidepressant versus placebo for depressed elderly. Cochrane Database Syst Rev 2001;2:CD000561 «PMID: 11405969»PubMed
  315. Wilson KC, Mottram PG, Ashworth L ym. Older community residents with depression: long-term treatment with sertraline. Randomised, double-blind, placebo-controlled study. Br J Psychiatry 2003;182:492-7 «PMID: 12777339»PubMed
  316. Wilson KC, Mottram PG, Vassilas CA. Psychotherapeutic treatments for older depressed people. Cochrane Database Syst Rev 2008;1:CD004853 «PMID: 18254062»PubMed
  317. Vittengl JR, Clark LA, Dunn TW ym. Reducing relapse and recurrence in unipolar depression: a comparative meta-analysis of cognitive-behavioral therapy's effects. J Consult Clin Psychol 2007;75:475-88 «PMID: 17563164»PubMed
  318. Vostanis P, Feehan C, Grattan E, Bickerton WL. Treatment for children and adolescents with depression: lessons from a controlled trial. Clin Child Psychol Psychiatry 1996;1:199-212
  319. Wright JH, Wright AS, Albano AM ym. Computer-assisted cognitive therapy for depression: maintaining efficacy while reducing therapist time. Am J Psychiatry 2005;162:1158-64 «PMID: 15930065»PubMed
  320. Yonkers KA, Lin H, Howell HB ym. Pharmacologic treatment of postpartum women with new-onset major depressive disorder: a randomized controlled trial with paroxetine. J Clin Psychiatry 2008;69:659-65 «PMID: 18363420»PubMed