Kaksi neurologia tutki kumpikin erikseen «Shafqat S, Kvedar JC, Guanci MM ym. Role for telem...»1 20 aivoinfarktipotilasta, toinen vuoteen vierellä ja toinen etäällä videoneuvottelulaitteiston avulla. Jälkimmäistä avusti sairaanhoitaja. Tutkimus tehtiin 73 vuorokauden kuluessa aivoinfarktista. Potilaiden keski-ikä oli 70,5 ± 9,5 vuotta. Vieritutkimus kesti 6,55 ja etätutkimus 9,70 minuuttia. Tutkimusten välinen NIHSS-pistesumma ei eronnut kolmea enempää ja korrelaatiokerroin oli 0,97. Tajunnan tason, kehotusten noudattamisen ja ataksian osioissa tutkimusten välinen yhteensopivuus oli heikko, muissa osioissa hyvä tai erinomainen.
Tutkimukseen «Handschu R, Littmann R, Reulbach U ym. Telemedicin...»2otettiin 6 viikon aikana aivohalvausyksikköön hoitoon ohjatut potilaat, joiden arviointi voitiin tehdä 36 tunnin kuluessa oireiden alusta ja joiden Glasgow Coma Scale oli yli 8 ja joiden vitaalielintoiminnot olivat vakaat. Neurologi ja etäneurologi, jota avusti koulutettu lääketieteen opiskelija, tutkivat potilaat peräkkäin. Potilaiden, yhteensä 41, keski-ikä oli 63,3 vuotta. 6 tunnin kuluessa oireista tutkittiin 12 potilasta. Aivoinfarkteja oli 53,7 % kaikista ja muita kuin aivoverenkiertohäiriö (AVH) diagnooseja 9,8 %. Vieritutkimuksen kesto ja NIHSS-pistesumman keskiarvo olivat 10,8 minuuttia ja 4,8, etätutkimuksen vastaavasti 11,4 minuuttia ja 4,9. Kaikissa NIHSS-osioissa tutkimusten välinen yhteensopivuus oli erinomainen.
REACH-ohjelmassa (The remote evaluation in acute ischemic stroke) «Wang S, Lee SB, Pardue C ym. Remote evaluation of ...»3 yksi neljästä neurologista ja REACH-ohjelman Internet-sivulle sisäänkirjautunut lääkäri tutkivat tunnin sisällä 20 akuuttia aivoinfarktipotilasta. Etälääkärillä oli avustaja. NIHSS-arvojen vaihteluväli oli 1–24 ja tutkimuksen kesto paikan päällä 6,72 minuuttia sekä Internet-yhteyden kautta 9,18 minuuttia. Tutkimusten summapisteiden välinen korrelaatio oli 0,9552 eivätkä ne eronneet kolmea enempää toisistaan.
STRokE DOC -tutkimuksessa on verrattu puhelin- ja videoneuvottelukonsultaatioita toisiinsa. Vieritutkimuksen ja etätutkimuksen tuloksia on raportoitu kahdelta eri ajanjaksolta 2002–2003 «Meyer BC, Lyden PD, Al-Khoury L ym. Prospective re...»4 ja 2006 «Meyer BC, Raman R, Chacon MR ym. Reliability of si...»5. Potilastutkimus tehtiin molemmissa yhdellä kertaa etätutkijan ohjaamana: ensimmäisessä julkaisussa 4 mahdollisen tutkijan toimesta ja toisessa 3 niin, että vieritutkijana toimi 1 ainut seniorilääkäri. Potilaslukumäärä, akuutteja tai kroonisia AVH-potilaita, oli 25 molemmissa julkaisuissa. Ensimmäisessä julkaisussa kahden NIHSS-osion, kasvojen motoriikan ja ataksian yhteensopivuus oli huono ja muissa osioissa hyvä tai erinomainen. Summapisteiden korrelaatio oli kuitenkin hyvä 0,95 eivätkä tutkimusten väliset summapisteet eronneet neljää enempää. Toisen julkaisun NIHSS-pisteiden vaihteluväli oli 1–30 ja tutkimuksen kesto keskimäärin 13,9 minuuttia. 5 NIHSS-osiota sai hyvän yhteensopivuusarvon, muut erinomaisen. Nämä 5 osiota huonoimmasta parempaan olivat kasvojen motoriikka, ataksia, neglect, dysartria ja näkökentät. Korrelaatio vieri- ja etätutkijoiden summapisteiden välillä oli 0,97.
Tähän mennessä suurimmassa Mayo-klinikan tutkimuksessa «Demaerschalk BM, Vegunta S, Vargas BB ym. Reliabil...»6 on verrattu älypuhelin- ja videoneuvottelukonsultaatioita toisiinsa. NIHSS-arviointi oli yhtä luotettava myös älypuhelimen kautta tehtynä kuin vieritutkimus 100 AVH-hälytyspotilaan tutkimusjoukossa. Potilaat tunnistettiin AVH-hälytyksen perusteella, ja heidät arvioitiin ensimmäisessä hoitoyksikössään (teho-osasto, AVH-yksikkö tai neurologinen osasto) ensiavussa tehtyjen selvitysten ja hoidon jälkeen. Sadan potilaan joukossa oli 55 miestä ja 45 naista, joiden iän keskiarvo oli 72 vuotta (30–96 vuotta). Lopulliset diagnoosit olivat aivoinfarkti = 46,8 %, TIA = 8,7 %, aivoverenvuoto = 7,5 %, muu AVH:tä jäljittelevä tila = 36,1 %, epävarma = 0,9 % ja tuntematon = 0 %. NIHSS-pisteiden keskiarvo oli vieri- ja etäarvioinnissa 7,93 ± 8,10 ja 7,28 ± 7,85 vaihdellen välillä 0–35 ja 0–37. Arvioiden välinen korrelaatio oli vahva (r = 0,949; P < 0,001), ja 67 %:lla oli arvioinnissa ≤ 1 pisteen ero ja 76 %:lla ≤ 2 pisteen ero. Arvioinnin kesto oli 8,9 minuuttia (4–19 minuuttia). Tämän lisäksi kului 1 minuutti yhteyden käynnistämiseen.
Tutkimukseen oli liitetty myös kattava taulukko NIHSS-pisteiden arvioinnin luotettavuudesta muista vuosina 2003–2011 julkaistuista pienemmistä tutkimuksista, joissa arvio tehtiin joko älypuhelimen tai videoneuvotteluyhteyden kautta. NIHSS-arviointiin kului tutkimuksissa 3,4–11,4 minuuttia.
Kommentti
Kaksi tutkimuksista «Handschu R, Littmann R, Reulbach U ym. Telemedicin...»2, «Demaerschalk BM, Vegunta S, Vargas BB ym. Reliabil...»6oli tasokkaita. Muissa potilaiden valintakriteerit ja osin tutkimusten ajankohta jäivät epäselviksi. Aivoinfarktin liuotushoidon aikarajan sisällä tutkittuja potilaita oli niukasti ennen suurinta tutkimusta «Demaerschalk BM, Vegunta S, Vargas BB ym. Reliabil...»6. NIHSS-mittarin kaikki osiot eivät ole yhtä toistettavasti arvioitavissa. NIHSS-mittarin käyttö ei edellytä vieritutkijalta eli hoitavalta lääkäriltä harjaantuneisuutta, mutta varsinaisen arvioitsijan tulee tuntea mittarinkäytännön soveltaminen. Tutkimuksissa etäarvioinnin suoritti neurologi. Etätutkimuksena NIHSS:n tekemiseen kuluva lisäaika on keskimäärin 10 minuuttia.