Piilota sisällysluettelo
Tulostuksen esikatselu   Tekstikoko: A A Lähetä kollegalle Lataa PDF

Aivoinfarkti

Käypä hoito
11.1.2011
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen Yhdistys ry:n asettama työryhmä

Suosituksen tulostettava versio (pdf) «»1

Tiivistelmä suomeksi «Aivoinfarkti»1 ja lyhyt yhteenveto englanniksi «Cerebral infarction (stroke)»2

Potilaalle suomeksi «Aivoinfarkti»3

Keskeinen sisältö

Tavoite

  • Suosituksella pyritään
    • vakiinnuttamaan tieteelliseen tutkimusnäyttöön perustuvia aivoinfarktin ehkäisy-, tutkimus-, hoito- ja kuntoutuskäytäntöjä ja siten
    • vähentämään aivoinfarktin ilmaantuvuutta ja sen aiheuttamaa vammaisuutta sekä inhimillistä ja taloudellista taakkaa.

Kohderyhmä

  • Lääkärit, hoitohenkilöstö, hätäkeskuspäivystäjät, ensihoito ja terveydenhuollon muut erityisammattiryhmät, jotka työskentelevät aivoinfarktin ehkäisyn, hoidon ja kuntoutuksen parissa.

Määritelmiä ja aiheen rajaus

  • Aivoverenkiertohäiriö (AVH) on yhteisnimitys ohimeneviä (transient ischemic attack, TIA) tai pitkäaikaisia neurologisia oireita aiheuttaville aivoverisuonten tai aivoverenkierron tai molempien sairauksille.
  • Aivohalvaus (stroke) on perinteinen kliininen nimitys, joka tarkoittaa aivoinfarktin, aivoverenvuodon tai lukinkalvonalaisen verenvuodon (SAV) aiheuttamaa aivotoimintojen häiriötä. Osa aihepiirin alkuperäisjulkaisuista perustuu aivohalvauspotilasaineistoihin, joissa aivoverenvuotoja ei ole suljettu pois.
  • Aivoinfarkti tarkoittaa vaillinaisen verenvirtauksen tai verenvirtauksen puuttumisen eli iskemian aiheuttamaa aivokudoksen pysyvää vauriota.
  • TIA on aivojen tai verkkokalvon verenkiertohäiriöstä johtuva kohtausmainen, ohimenevä oirekuva, joka ei jätä pysyvää kudosvauriota ja joka kestää yleensä alle tunnin, tyypillisimmin 2–15 minuuttia.
  • Tässä suosituksessa ei käsitellä aivoverenvuotoa, SAV:tä eikä sinustromboosia.
  • Osa viitatuista alkuperäisjulkaisuista perustuu aivohalvauspotilasaineistoihin, joissa aivoverenvuotoja ja aivoinfarkteja ei ole analysoitu erikseen. Tästä syystä tekstissä on käytetty vaihtelevasti termejä aivohalvaus ja aivoinfarkti.

AVH:n kansantaloudellinen merkitys

Epidemiologia

Ilmaantuvuus (insidenssi)

Esiintyvyys (prevalenssi)

Kuolleisuus

Kohtauskuolleisuus

Aivoinfarktista toipuminen

Riskitekijät

Taulukko 1. Aivoinfarktin riskitekijät.
RiskitekijäHuomattavaaViitteet, näytönaste-katsaukset ja sähköinen tausta-aineisto
Tekijät, joihin ei voida vaikuttaa
IkäSuurin riskitekijä «Pajunen P, Pääkkönen R, Laatikainen T, ym. Aivohalvausten ilmaantuvuuden ja kuolleisuuden muutokset Suomessa vuosina 1991-2002. Suom Lääkäril 2005;22:2437-42»7, «Seshadri S, Beiser A, Kelly-Hayes M ym. The lifetime risk of stroke: estimates from the Framingham Study. Stroke 2006;37:345-50 »20
Jokainen ikävuosi suurentaa riskiä miehillä 9 % ja naisilla 10 % «Asplund K, Karvanen J, Giampaoli S ym. Relative risks for stroke by age, sex, and population based on follow-up of 18 European populations in the MORGAM Project. Stroke 2009;40:2319-26 »21
SukupuoliAlle 75-vuotiailla miehillä kaksinkertainen vaara naisiin verrattuna «Pajunen P, Pääkkönen R, Laatikainen T, ym. Aivohalvausten ilmaantuvuuden ja kuolleisuuden muutokset Suomessa vuosina 1991-2002. Suom Lääkäril 2005;22:2437-42»7, «Wolf PA, D'Agostino RB, O'Neal MA ym. Secular trends in stroke incidence and mortality. The Framingham Study. Stroke 1992;23:1551-5 »22
Yli 75-vuotiailla ei eroa
PerinnöllisyysKaksostutkimuksissa saatu viitteitä yhteyksistä, mutta ehdokasgeenien tutkimuksissa ei sellaisia ole saatu esille «Kim J, Chae YK. Genomewide association studies of stroke. N Engl J Med 2009;361:722; author reply 722 »23, «Flossmann E, Schulz UG, Rothwell PM. Systematic review of methods and results of studies of the genetic epidemiology of ischemic stroke. Stroke 2004;35:212-27 »24, «Matarin M, Brown WM, Dena H ym. Candidate gene polymorphisms for ischemic stroke. Stroke 2009;40:3436-42 »25
Etniset ominaisuudetMustalla rodulla suurempi riski «Cushman M, Cantrell RA, McClure LA ym. Estimated 10-year stroke risk by region and race in the United States: geographic and racial differences in stroke risk. Ann Neurol 2008;64:507-13 »26
Elintapatekijät
Tupakointi Aivoinfarktiriski 2–9-kertainen, kasvaa suorassa suhteessa päivittäiseen savukemäärään «Asplund K, Karvanen J, Giampaoli S ym. Relative risks for stroke by age, sex, and population based on follow-up of 18 European populations in the MORGAM Project. Stroke 2009;40:2319-26 »21, «Shinton R, Beevers G. Meta-analysis of relation between cigarette smoking and stroke. BMJ 1989;298:789-94 »27, «Hankey GJ. Smoking and risk of stroke. J Cardiovasc Risk 1999;6:207-11 »29, «Bhat VM, Cole JW, Sorkin JD ym. Dose-response relationship between cigarette smoking and risk of ischemic stroke in young women. Stroke 2008;39:2439-43 »30
Passiivinen tupakointi aiheuttaa 1.8 -kertaisen riskin «Bonita R, Duncan J, Truelsen T ym. Passive smoking as well as active smoking increases the risk of acute stroke. Tob Control 1999;8:156-60 »28, «Tupakointi ja AVH-vaara»3
Alkoholi ja huumeetRunsas alkoholin käyttö lisää riskiä «Patra J, Taylor B, Irving H ym. Alcohol consumption and the risk of morbidity and mortality for different stroke types--a systematic review and meta-analysis. BMC Public Health 2010;10:258 »31, «Alkoholinkäyttö ja AVH-vaara»4, «Runsas alkoholin käyttö lisää aivoverenkiertohäiriöiden riskiä, kun taas vähäinen tai kohtuullinen käyttö saattaa jopa suojata niiltä, erityisesti aivoinfarktilta.»A
Alkoholin vähäinen käyttö (alle 10 g/päivässä) lienee turvallista «Mukamal KJ, Ascherio A, Mittleman MA ym. Alcohol and risk for ischemic stroke in men: the role of drinking patterns and usual beverage. Ann Intern Med 2005;142:11-9 »32
Huumeiden käyttö lisää aivoinfarktiriskiä «Ho EL, Josephson SA, Lee HS ym. Cerebrovascular complications of methamphetamine abuse. Neurocrit Care 2009;10:295-305 »33, «Westover AN, McBride S, Haley RW. Stroke in young adults who abuse amphetamines or cocaine: a population-based study of hospitalized patients. Arch Gen Psychiatry 2007;64:495-502 »34
LihavuusRiski aiheutuu yleensä lihavuuteen liittyvien monien metabolisten haittojen kautta, mutta lihavuus on myös itsenäinen vaaratekijä «Liikapaino, lihavuus ja AVH-vaara»5, «Asplund K, Karvanen J, Giampaoli S ym. Relative risks for stroke by age, sex, and population based on follow-up of 18 European populations in the MORGAM Project. Stroke 2009;40:2319-26 »21, «Yatsuya H, Folsom AR, Yamagishi K ym. Race- and sex-specific associations of obesity measures with ischemic stroke incidence in the Atherosclerosis Risk in Communities (ARIC) study. Stroke 2010;41:417»35
Abdominaaliseen lihavuuteen voi miehillä liittyä yli kaksinkertainen riski «Liikapainoon liittyy niin miehillä kuin naisilla lisääntynyt aivoverenkiertohäiriöiden riski, joka kasvaa suhteessa liikapainon määrään.»A, «Suk SH, Sacco RL, Boden-Albala B ym. Abdominal obesity and risk of ischemic stroke: the Northern Manhattan Stroke Study. Stroke 2003;34:1586-92 »36
Suolan runsas käyttöNostaa verenpainetta ja suurentaa myös itsenäisesti aivohalvauksen vaaraa «Strazzullo P, D'Elia L, Kandala NB ym. Salt intake, stroke, and cardiovascular disease: meta-analysis of prospective studies. BMJ 2009;339:b4567 »37, «Tuomilehto J, Jousilahti P, Rastenyte D ym. Urinary sodium excretion and cardiovascular mortality in Finland: a prospective study. Lancet 2001;357:848-51 »38
D-vitamiinin puuteD-vitamiinin puute on vanhuksilla riskitekijä «D-vitamiinin puute on ilmeisesti aivohalvauksen riskitekijä.»B
HomokysteiiniSuurentunut pitoisuus plasmassa on sydän- ja verisuonisairauksien – myös AVH:n – itsenäinen vaaratekijä «Kohonnut plasman homokysteiinitaso saattaa olla aivoverenkiertohäiriöiden itsenäinen vaaratekijä, joskin sitova näyttö tästä puuttuu. Satunnaistetuissa tutkimuksissa ei ole voitu osoittaa, että laskemalla plasman homokysteiinitasoa päivittäisellä foolihapon ja B- ja B-vitamiinien käytöllä aivoverenkiertohäiriöitävoitaisiin vähentää.»A, «Hyperhomokysteinemian hoito ei luultavasti vähennä AVH-tapahtumia.»B
Hyperhomokysteinemian hoito ei kuitenkaan vähennä verisuonitapahtumia
Vähäinen liikuntaHyväkuntoisilla ihmisillä on puolet pienempi riski kuin huonokuntoisilla «Myint PK, Surtees PG, Wainwright NW ym. Physical health-related quality of life predicts stroke in the EPIC-Norfolk. Neurology 2007;69:2243-8 »39, «Fyysinen inaktiivisuus (liikkumattomuus) ja AVH-vaara»6, «Paterson DH, Warburton DE. Physical activity and functional limitations in older adults: a systematic review related to Canada's Physical Activity Guidelines. Int J Behav Nutr Phys Act 2010;7:38 »40
Hormonien käyttöRiski kasvaa kolmen vuoden käytön jälkeen «Farquhar C, Marjoribanks J, Lethaby A ym. Long term hormone therapy for perimenopausal and postmenopausal women. Cochrane Database Syst Rev 2009;2:CD004143 »41
Menopaussiin jälkeinen hormonihoito lisää aivoinfarktiriskiä (RR 1.39 LV 1.10–1.77) «Rossouw JE, Anderson GL, Prentice RL ym. Risks and benefits of estrogen plus progestin in healthy postmenopausal women: principal results From the Women's Health Initiative randomized controlled trial»42, «Postmenopausaalinen hormonihoito lisää aivoverenkiertohäiriöiden riskiä.»A
Ehkäisypillerit lisäävät aivoinfarktiriskin 1.9–2.7-kertaiseksi «Gillum LA, Mamidipudi SK, Johnston SC. Ischemic stroke risk with oral contraceptives: A meta-analysis. JAMA 2000;284:72-8 »43
Miesten testosteronikorvaushoito ei lisää riskiä, jos käyttöaihe on oikea «Haddad RM, Kennedy CC, Caples SM ym. Testosterone and cardiovascular risk in men: a systematic review and meta-analysis of randomized placebo-controlled trials. Mayo Clin Proc 2007;82:29-39 »44
Anabolisten steroidien väärinkäyttö lisää riskiä «Santamarina RD, Besocke AG, Romano LM ym. Ischemic stroke related to anabolic abuse. Clin Neuropharmacol 2008;31:80-5 »45
Matala koulutustaso ja huono sosio-ekonominen asema Alemmassa sosioekonomisessa asemassa olevien sairastuvuus on suurempi «Sivenius J, Jakovljevic D, Tuomilehto J, ym. Sosioekonomisen aseman yhteys aivoinfarktiin ja aivoverenvuotoon suomalaisessa aikuisväestössä. Suom Lääkäril 2002;57:627-33»46, «Cesaroni G, Agabiti N, Forastiere F ym. Socioeconomic differences in stroke incidence and prognosis under a universal healthcare system. Stroke 2009;40:2812-9 »47
Aivoinfarktikuolleisuus on pienituloisilla suurempi kuin keskituloisilla ja vieläkin suurempi verrattuna suurituloisiin «Sivenius J, Jakovljevic D, Tuomilehto J, ym. Sosioekonomisen aseman yhteys aivoinfarktiin ja aivoverenvuotoon suomalaisessa aikuisväestössä. Suom Lääkäril 2002;57:627-33»46
Henkinen kuormitus Masennus lisää aivohalvausriskiä ainakin vanhuksilla «Surtees PG, Wainwright NW, Luben RN ym. Psychological distress, major depressive disorder, and risk of stroke. Neurology 2008;70:788-94 »48, «Liebetrau M, Steen B, Skoog I. Depression as a risk factor for the incidence of first-ever stroke in 85-year-olds. Stroke 2008;39:1960-5 »49
Optimismi puolestaan saattaa vähentää riskiä «Nabi H, Koskenvuo M, Singh-Manoux A ym. Low pessimism protects against stroke: the Health and Social Support (HeSSup) prospective cohort study. Stroke 2010;41:187-90 »50
Sairaudet, joihin voidaan hoidolla vaikuttaa (ks. suosituksen kohta Ehkäisy «»1)
Kohonnut verenpaineTärkein hoidettavissa oleva riskitekijä «Asplund K, Karvanen J, Giampaoli S ym. Relative risks for stroke by age, sex, and population based on follow-up of 18 European populations in the MORGAM Project. Stroke 2009;40:2319-26 »21
Systolisen verenpaineen alentaminen 10 mmHg vähentää aivohalvauksen riskiä noin 35 % «Cholesterol, diastolic blood pressure, and stroke: 13,000 strokes in 450,000 people in 45 prospective cohorts. Prospective studies collaboration. Lancet 1995;346:1647-53 »51
Suhde säilyy aina tasolle 115/75 mmHg saakka «Lawes CM, Bennett DA, Feigin VL ym. Blood pressure and stroke: an overview of published reviews. Stroke 2004;35:776-85 »52
10 mmHg:n systolisen verenpaineen nousuun liittyvä aivohalvausriskin kasvu on miehillä 28 % ja naisilla 25 % «Lewington S, Clarke R, Qizilbash N ym. Age-specific relevance of usual blood pressure to vascular mortality: a meta-analysis of individual data for one million adults in 61 prospective studies. Lancet»53, «Kohonnut verenpaine on merkittävin hoidettavissa oleva aivohalvauksen riskitekijä.»A
DiabetesDiabeetikon riskin suuruus riippuu lisäsairaudesta; vähintään kaksinkertainen riski «Kohonneen verenpaineen tehokas alentaminen ehkäisee aivohalvauksia diabeetikoilla.»A, «Statiinit ja gemfibrotsiili ehkäisevät aivohalvauksia diabeetikoilla.»A, «Hyperglykemian tehostetun pitkäaikaishoidon ei ole toistaiseksi voitu osoittaa vaikuttavan diabeetikoilla aivohalvauksia ehkäisevästi. Veren glukoosin tehokas hallinta on kuitenkin aiheellista, koska se vähentää diabeteksen mikrovaskulaarikomplikaatioita.»A, «Tutkimusnäyttö verihiutaleiden aggregaatiota estävien lääkkeiden hyödystä aivohalvauksen estossa diabeetikoilla on puutteellinen.»A
Veren glukoosipitoisuuden tiukka hallinta ei näyttäisi vähentävän riskiä, sen sijaan oheissairauksien hoito vähentää
DyslipidemiaSuurentuneet kokonais- ja LDL-kolesterolipitoisuus sekä pienentynyt HDL-kolesterolipitoisuus ja suurentunut triglyseridipitoisuus ovat kaikki aivoinfarktin riskitekijöitä «Asplund K, Karvanen J, Giampaoli S ym. Relative risks for stroke by age, sex, and population based on follow-up of 18 European populations in the MORGAM Project. Stroke 2009;40:2319-26 »21, «Prospective Studies Collaboration, Lewington S, Whitlock G ym. Blood cholesterol and vascular mortality by age, sex, and blood pressure: a meta-analysis of individual data from 61 prospective studies »54, «Kurth T, Everett BM, Buring JE ym. Lipid levels and the risk of ischemic stroke in women. Neurology 2007;68:556-62 »55, «Chirovsky DR, Fedirko V, Cui Y ym. Prospective studies on the relationship between high-density lipoprotein cholesterol and cardiovascular risk: a systematic review. Eur J Cardiovasc Prev Rehabil 2009»56
Suurentunut HDL-kolesteroliarvo vähentää riskiä
Sydänsairaudet Eteisvärinä on tärkein yleisyytensä takia, aivohalvausriski 5–17-kertainen «Eteisvärinä aivohalvauksen vaaratekijänä»7, «Avoin soikea ikkuna, eteisväliseinän aneurysma ja hiippaläpän prolapsi sydänperäisen aivoembolian syynä»8, «Aivoinfarktin muu etiologia (paitsi aivoverisuonten ateroskleroosi)»9
Useat sydänsairaudet lisäävät embolisen aivohalvauksen riskiä
KaulavaltimoahtaumaYli 65-vuotiailla yli 50 %:n ahtaumia löytyy 5–10 %:lta ja tähän liittyy vuosittainen 1–3 %:n aivoinfarktiriski «Autret A, Pourcelot L, Saudeau D ym. Stroke risk in patients with carotid stenosis. Lancet 1987;1:888-90 »57, «Aivoinfarktin muu etiologia (paitsi aivoverisuonten ateroskleroosi)»9
Protromboottiset tilatErityisesti nuorten henkilöiden aivoinfarktien taustalla «Aivoinfarktin muu etiologia (paitsi aivoverisuonten ateroskleroosi)»9
Kuorsaus ja uniapneaKuorsaus on aivoinfarktin itsenäinen riskitekijä, riski 1–3 kertainen «Yaggi H, Mohsenin V. Obstructive sleep apnoea and stroke. Lancet Neurol 2004;3:333-42 »58
Uniapnean osoittaminen aivoinfarktin itsenäiseksi riskitekijäksi on vaikeaa, koska molemmilla taudeilla on paljon yhteisiä riskitekijöitä «Dyken ME, Im KB. Obstructive sleep apnea and stroke. Chest 2009;136:1668-77 »59
InfektiotKrooniset infektiot lisäävät verisuonten seinämämuutoksia ja altistavat aivoverenkiertohäiriöille «Infektiot ja AVH-vaara»10
Akuuttien infektioiden yhteydessä akuutin AVH:n riski kasvaa
Satunnaistetuissa tutkimuksissa akuuttien infektioiden hoidolla ei ole kuitenkaan voitu ehkäistä aivoinfarkteja

Riskitekijöiden yhteisvaikutus

Oireet

  • Pääosa kaikista aivoinfarkteista ilmaantuu akuutisti, ja oireisto kehittyy huippuunsa muutamissa minuuteissa tai tunneissa.
  • Aivoinfarkti paikantuu 80–90 %:ssa tapauksista karotisalueelle (etuverenkierto) ja 10–20 %:ssa vertebrobasilaarialueelle (takaverenkierto).
  • Etiologinen selvittely aloitetaan yhtäaikaisesti diagnostiikan kanssa.
  • Aivoinfarktin yleisimmät oireet on esitetty taulukossa «Aivoinfarktin oireet.»2.
  • Seuraavat oireet ja löydökset eivät yksin esiintyessään yleensä ole AVH-oireita:
    • näön menetys tajunnan häiriön yhteydessä
    • molempien silmien määrittämätön näköhäiriö
    • huimaus, puhehäiriö, hitaasti kehittynyt kaikkien raajojen heikkous- tai tuntohäiriö, sensoristen oireiden asteittainen siirtyminen keholla, tajunnan häiriö, sekavuus, inkontinenssi, alaraajojen pettäminen
  • Etu- ja takaverenkierron häiriöihin viittaavat oireet on esitelty sähköisessä tausta-aineistossa «Aivoinfarktien luokittelu aivoverenkiertoalueen mukaan»13.
Taulukko 2. Aivoinfarktin oireet.
  1. 1Vaikeus käsitellä, tuottaa ja ymmärtää puhuttua ja kirjoitettua kieltä
  2. 2 Puheentuoton motorinen häiriö ilman kielellisiä ongelmia
Toispuolinen raajahalvaus (motorinen hemipareesi)
Kasvohermon alahaaran heikkous (alafasialispareesi)
Toispuolinen tunnottomuus (sensorinen hemipareesi)
Puhehäiriö (dysfasia 1, dysartria 2)
Yhden silmän näön ohimenevä hämärtyminen (amaurosis fugax)
Näkökenttäpuutos (homonyymi hemianopia)
Huimaus, pahoinvointi, oksentelu
Molempien silmien näön hämärtyminen
Nielemisvaikeudet (dysfagia)
Kaksoiskuvat (diplopia)

Diagnostiikka

  • Akuuttidiagnostiikassa
    • selvitetään, onko kyseessä AVH vai ei
    • todetaan nopeasti potilaan soveltuminen liuotushoitoon (ks. kohta Akuuttihoitomuodot «»2).
  • Anamneesissa huomioidaan aivoinfarktille altistavat taustatekijät: kohonnut verenpaine, sydän- ja verisuonisairaudet, dyslipidemia, diabetes, tupakointi, alkoholin tai huumeiden käyttö, aiemmat AVH-oireet ja TIA-kohtaukset, kaulan seudun traumat, trombofiliat, hormonihoito ja sukuanamneesi.
    • Nämä kirjataan erikoissairaanhoidon lähetteeseen.
  • Aivoinfarkti ja aivoverenvuoto erotetaan kuvantamistutkimuksilla.
  • Etiologinen selvittely aloitetaan yhtäaikaisesti diagnostiikan kanssa.

Laboratoriotutkimukset

Kuvantamistutkimukset

  • Pään natiivitietokonetomografia (natiivi-TT) on nopeasti saatavilla oleva ja useimmiten riittävä tutkimus.
  • Pään natiivi-TT tehdään liuotushoitoehdokkaille heti.
    • TT-perfuusiokuvaus tai TT-angiografia tai tarvittaessa molemmat ovat täydentäviä tutkimuksia «Pään tietokonetomografia»15, «Lisätietoa aiheesta»16, joilla selvitetään iskemia-alueen laajuus sekä verisuonitukoksen tai -ahtauman laatu ja sijainti ja saadaan lisätietoa parenkyymivaurion laajuudesta ja tyypistä.
  • Pään magneettikuvaus ei aiheuta säderasitusta.
    • Sitä tulee suosia erityisesti nuorilla.
  • Täydentäviä tutkimuksia ovat diffuusio-perfuusiokuvaus ja magneettiangiografia «Pään magneettikuvaus»17.
  • Kaulasuonten dopplertutkimus suoritetaan mahdollisimman nopeasti ahtauman tai tukoksen toteamiseksi.
  • Kaulavaltimon dissektoitumaa epäiltäessä tutkimuksiksi soveltuvat kaulavaltimon TT-angiografia tai magneettiangiografia.
  • Ks. myös sähköinen tausta-aineisto «Diagnostiset neuroradiologiset tutkimukset»18.

Erotusdiagnostiikka

  • Anamneesin, kliinisen tutkimuksen, perusverikokeiden, EKG:n ja neuroradiologisten tutkimusten jälkeen saadaan yleensä suljetuksi pois muut erotusdiagnostiikassa huomioon otettavat syyt.
  • Pään TT on tärkein yksittäinen kuvantamistutkimus.
    • Likvoritutkimusta tarvitaan harvoin, yleensä vain SAV:n erotusdiagnostiikassa, jos TT-löydös ei ole diagnostinen.
    • EEG:tä tarvitaan harvoin, epäiltäessä aivosähkötoiminnan häiriötä.
  • Tarkemmat lisätutkimukset tehdään yleensä AVH-yksikössä tai neurologisessa yksikössä
  • Aivoinfarktin erotusdiagnostisia vaihtoehtoja on esitetty taulukossa «Aivoinfarktin erotusdiagnostisia vaihtoehtoja.»3
Taulukko 3. Aivoinfarktin erotusdiagnostisia vaihtoehtoja.
Neurologisia sairauksiaMuita sairauksia ja muita häiriöitä
Aivoverenvuoto (ICH)Sisäkorvan sairaudet
Lukinkalvonalainen vuoto (SAV)Hypoglykemia
Epiduraali- tai subduraalivuotoHyponatremia
SinustromboosiPaniikkihäiriö
AivovammaKonversio-oireisto
AivokasvainDelirium
Enkefaliitti
Aivoabsessi
Epileptinen kohtausoireisto ja kohtauksenjälkeinen paralyysi
Migreeni (hemipleginen tai basilaarimigreeni)
Multippeliskleroosi
Hermojuurivaurio
Ääreishermovaurio

Etiologia

Taulukko 4. Aivoinfarktin tavallisimmat etiologiset tekijät. Aivoinfarktin etiologia on iästä riippuvainen. Vanhemmilla potilailla aterotromboottiset mekanismit ja sydänperäiset embolisaatiot ovat tavallisia. Sen sijaan nuorilla kaulavaltimoiden dissektoitumat ja protromboottiset tilat voivat olla etiologisena tekijänä.
Etiologinen tekijäOsuus kaikista (%)
Aterotromboembolia40–60
Kallonsisäinen pienten suonten tauti20–35
Sydänperäinen embolia15–25
Muut (epätavalliset) etiologiset tekijät, ks. sähköinen tausta-aineisto «Aivoinfarktin muu etiologia (paitsi aivoverisuonten ateroskleroosi)»9 5–10

Suurten suonten aterotromboembolia

  • Näyttö suurten suonten eli kaulavaltimoiden tai kallonsisäisen suonen tukoksesta tai yli 50 %:n ahtaumasta.
    • Diagnoosi edellyttää kaulavaltimoiden kaikukuvausta- tai muuta angiografista tutkimusta.
  • Kliiniset kortikaaliset oireet: mukaan luettuina afasia, huomioimattomuus (neglect), tunnottomuus- tai raajahalvausoireisto tai aivorunkoalueen tai pikkuaivotoimintojen häiriö.
  • Anamnestinen katkokävelyoireisto, sepelvaltimoperäinen oireisto, rytmihäiriöt, aiempi saman suonialueen TIA-oire, karotissuhahdus tai valtimosykkeiden puuttuminen tukevat tätä diagnoosia.
  • Aivojen kuvantamistutkimuksissa kortikaaliset tai pikkuaivoinfarktit ovat tyypillisesti läpimitaltaan yli 1.5 cm ja isoaivojen syvien nk. pienten suonten ja aivorunkoinfarktit usein tätä pienempiä.
  • AVH-oireiston suuren uusimisriskin vuoksi (15–20 %) «Purroy F, Montaner J, Molina CA ym. Patterns and predictors of early risk of recurrence after transient ischemic attack with respect to etiologic subtypes. Stroke 2007;38:3225-9 »63 on tärkeää löytää leikkausta vaativat kaulavaltimoahtaumat ja hoitaa ne viiveettä.

Sydänperäinen aivoembolia

Kallonsisäinen pienten suonten tauti

  • Niin sanottu lakunaarinen suppea neurologinen oireisto ilman kortikaalisia lisäoireita.
  • Anamnestinen tieto diabeteksesta tai kohonneesta verenpaineesta tukee diagnoosia.
  • Aivojen kuvantamislöydös saattaa olla normaali tai siinä voidaan osoittaa oireisiin sopiva aivorunko- tai subkortikaalinen aivoinfarkti, jonka läpimitta on alle 1.5 cm.
  • Diagnoosi edellyttää merkittävän suoniahtauman ja sydänperäisten syiden sulkemista pois.

Muut etiologiset tekijät

Hoitopaikat

Ensihoito

  • Soita heti yleiseen hätänumeroon 112, jos potilaalla on akuuttiin AVH:hon viittaavia oireita, vaikka oireet korjaantuisivatkin (TIA).
  • Sairaankuljettajat, muu ensihoidon henkilöstö ja hätäkeskuspäivystäjät käyttävät AVH:n tunnistuksen apuna standardoitua "neurostatusta" «Standardoitu neurostatus»21, jolla pyritään toteamaan:
    • puhehäiriö ("sanokaa nimenne")
    • yläraajan hemipareesi ("nostakaa molemmat kätenne")
    • kasvohalvaus ("irvistäkää").
  • Kiireellinen ambulanssikuljetus akuuttisairaalan päivystyspoliklinikkaan (ei avoterveydenhuollon yksikköön) nopeuttaa ratkaisevasti AVH-potilaiden hoidon aloittamista «Ensihoito»22.
    • Ensihoidossa käytetään akuutin AVH:n koodia (706). Ensihoito ennen sairaalaa on oireenmukaista, ja sen tavoitteena on ehkäistä hypoksia (hapenpuute), hypoventilaatio (hiilidioksidiretentio) ja aspiraatio «Akuutti hoito kentällä (sairaalan ulkopuolella)»23.
    • Potilas asetetaan vuodelepoon ja aloitetaan nestehoito.
    • Estetään aspiraatio: ei anneta mitään suun kautta.
  • Liuotushoitoa harkittaessa ambulanssikuljetus on erityisen kiireellinen. Vastaanottavaan päivystysyksikköön on annettava ennakkoilmoitus potilaasta.

Päivystys- tai ensiapupoliklinikka

  • Tavoitteet
    • täydentää anamneesi
    • varmistaa ja täsmentää diagnoosi (aivoparenkyymin ja aivoverisuoniston tila)
    • avata liuotushoidolla aivovaltimotukokset
    • rajoittaa syntyvän infarktin kokoa
    • ehkäistä tai vähentää aivoödeemaa ja kallonsisäisen paineen kohoamista
    • vähentää komplikaatioita
  • Vitaalitoimintojen hoito
    • normoventilaation ja riittävän happeutumisen varmistaminen
    • hypotension hoito
    • veren happikyllästeisyyden (SaO2), verenpaineen ja sykkeen, hengitystaajuuden ja tajunnan tason (Glasgow'n kooma-asteikko) jatkuva seuranta
    • happilisä yli 2 l/min SaO2:n mukaan
    • intuboidulla potilaalla uloshengityksen hiilidioksidiosapaineen seuranta (EtCO2) ja nenä-mahaletku
    • immobilisaatio, pään ja ylävartalon kohoasento.
  • Verenpainetta ei yleensä alenneta, ellei se ylitä arvoa 220/120 mmHg «Furie KL, Kasner SE, Adams RJ ym. Guidelines for the prevention of stroke in patients with stroke or transient ischemic attack: a guideline for healthcare professionals from the american heart associa»67
  • Kehon lämpötilaa ja glukoosipitoisuutta koskevista hoitoperiaatteista, ks. kohta Komplikaatioiden ehkäisy ja hoito «»4.
  • Ks. myös sähköinen tausta-aineisto «Potilaan seuranta akuttihoidossa»24.
  • Aloitetaan varhainen lääkkeellinen sekundaaripreventio (ks. kohta Ehkäisy «»1).

AVH-yksikkö (stroke unit)

Komplikaatioiden ehkäisy ja hoito

Taulukko 5. Aivoinfarktipotilaan ehkäistävissä olevat komplikaatiot ja niiden hoito.
KomplikaatioHoitoon liittyvä sähköinen tausta-aineisto
Hengitys- ja keuhkokomplikaatiot «Hengitys- ja keuhkokomplikaatioiden ehkäisy akuutissa vaiheessa»29
Kohonnut verenpaine «Kohonnut verenpaine ja sen hoito akuutissa vaiheessa»30
Hyperglykemia «Hyperglykemia ja sen hoito akuutissa vaiheessa»26
Kuume «Kohonnut lämpötila ja sen hoito akuutissa vaiheessa»27
Aivoödeema ja kohonnut kallonsisäinen paine «Aivoödeema ja kohonnut kallonsisäinen paine sekä niiden hoito akuutissa vaiheessa»31
Neste- ja elektrolyyttitasapainon häiriöt «Neste- ja elektrolyyttitasapaino sekä niiden häiriöiden hoito akuutissa vaiheessa»32
Ravitsemushäiriöt ja nieleminen «Ravitsemus akuutissa vaiheessa»33
Immobilisaation ja mobilisaation haitat «Immobilisaatio ja mobilisaatio akuutissa vaiheessa»34
Rytmihäiriöt ja sydänlihaksen vaurio «Rytmihäiriöt ja sydänlihaksen vaurio sekä niiden hoito akuutissa vaiheessa»35
Keuhkoembolia ja syvä laskimotromboosi «Keuhkoembolia ja syvä laskimotromboosi sekä niiden hoito akuutissa vaiheessa»36
Delirium ja psykiatriset oireet «Delirium ja psykiatriset oireet sekä niiden hoito akuutissa vaiheessa»37
Muut hoidettavat häiriöt «Muita akuutin vaiheen hoidon näkökohtia»38

Akuuttihoitomuodot

Laskimonsisäinen liuotushoito

Aiheet

Keskeisimmät vasta-aiheet

  • Kallonsisäinen verenvuoto
  • Aktiivinen verenvuoto tai lisääntynyt vuotoalttius, kuten hoitoalueella oleva antikoagulaatio, hallitsematon hypertensio, äskettäiset suuret kirurgiset toimenpiteet (alle kaksi viikkoa), aiempi aivoverenvuoto, aiempi SAV (ellei aneurysmaa ole hoidettu)
  • Laaja-alaiseksi kehittynyt aivoinfarkti
  • Oireiden alkamisajankohdan epäselvyys
  • Yksityiskohtainen vasta-aiheluettelo: ks. Lääkärin tietokannat, sairaanhoitopiirien hoito-ohjelmat, ohje Aivoinfarktin trombolyysihoito «Aivoinfarktin trombolyysihoito (HUS-Hki)»5.

Laskimonsisäisen liuotushoidon toteutus

Valtimonsisäiset hoidot

Valtimonsisäinen liuotushoito

Mekaaninen rekanalisaatiohoito (trombektomia)

Telelääketiede (Telestroke)

Aivoinfarktiödeeman neurokirurginen hoito

Ohimenevä iskeeminen kohtaus eli TIA

  • TIA (transient ischemic attack) on aivojen tai verkkokalvon verenkiertohäiriöstä (toisen silmän hetkellinen sokeus eli amaurosis fugax) johtuva kohtausmainen, ohimenevä oirekuva, joka ei jätä pysyvää kudosvauriota ja joka kestää yleensä alle tunnin, tyypillisimmin 2–15 minuuttia.
    • Tunteja kestävässä ohimenevässä oireessa on useimmiten kyseessä neuroradiologisesti osoitettava tuore aivoinfarkti, ei TIA.

Erikoissairaanhoitoon lähettäminen

  • Päivystystapaukset:
    • TIA-kohtauksesta on kulunut enintään 1–2 viikkoa, vaikka oireet olisivat jo täysin korjaantuneet.
  • Ajanvarauslähete, kun oireista on kulunut yli kaksi viikkoa.
    • Sekundaariprevention aloittaminen heti (ks. kohta Ehkäisy «»1)

TIA:n jälkeinen aivoinfarktiriski

Taulukko 6. TIA:n jälkeisen aivoinfarktin riskin arviointi ABCD2-pisteytyksellä.
Oire/löydös/riskitekijäPisteet
A Ikä ≥ 60 vuotta
  1. 1
B Verenpaine: systolinen ≥ 140 mmHg tai diastolinen ≥ 90 mmHg
  1. 1
  1. C Toispuolinen raajaheikkous
  2. C Puhehäiriö ilman raajaoiretta
  1. 2
  2. 1
  1. D TIA:n kesto ≥ 60 min
  2. 10–59 min
  1. 2
  2. 1
D Diabetes
  1. 1

Diagnoosi

TIA:n hoito

Ehkäisy

  • Seuraavissa kappaleissa käsitellään sekä primaari- että sekundaariehkäisyä.
  • Ehkäisyn hoitoperiaatteet ovat aivoinfarktissa ja TIA:ssa yhtenevät.

Antitromboottinen hoito primaaripreventiossa

Antitromboottinen hoito sekundaaripreventiossa

Hoidon aloitus

Hoidon aloitus erityistilanteissa

Asetyylisalisyylihapon ja dipyridamolin yhdistelmä

Klopidogreeli

Asetyylisalisyylihappo

Hoito tukostapahtuman uusiutuessa

  • Jos aivoinfarkti tai TIA-kohtaukset uusiutuvat, on
    • arvioitava uudelleen kohtausten etiologia
      • esimerkiksi eteisvärinäpotilaalla antikoagulaatiohoidon aikana tullut AVH voi johtua oireisesta kaulavaltimoahtaumasta
    • suoritettava tarpeelliset tutkimukset ennen uuden lääkehoidon aloitusta ja
    • selvitettävä muiden riskitekijöiden hoito.
  • Käytettävissä ei ole tutkimuksia, joissa olisi selvitetty toissijaista hoitovaihtoehtoa.
    • Jos potilaalla on ollut käytössä pelkkä ASA, voidaan estohoitoa ehkä tehostaa lisäämällä lääkitykseen dipyridamoli tai vaihtamalla ASA klopidogreeliin.
      • Koska antitromboottisen hoidon teho AVH:n estossa on joka tapauksessa rajallinen, ei ole perusteita vaihtaa rutiinimaisesti lääkitystä.
      • Jos lääkitystä kuitenkin halutaan vaihtaa, ratkaisut on tehtävä yksilöllisen harkinnan perusteella.
  • Valikoitumattomassa potilasryhmässä antitromboottisen hoidon vaihtamisesta antikoagulaatiohoitoon ei ole näyttöä.

Kohonnut verenpaine

Elintapamuutokset

  • Kohonneen verenpaineen ehkäisy ja hoito käsittää aina elintapamuutokset, joista keskeisiä ovat
    • suolarajoitus
    • enintään kohtuullinen alkoholinkäyttö
    • laihdutus ja painonhallinta
    • terveellinen ravinto
    • säännöllinen liikunta
    • tupakoimattomuus ja
    • liiallisen stressin välttäminen.

Lääkehoidon hyöty

Lääkehoidon aiheet

Verenpaineen hoidon tavoitteet

Lääkkeen valinta

Tupakointi

Dyslipidemia

  • Dyslipidemian hoidolla voidaan estää tehokkaasti ateroskleroosin komplikaatioita.
  • Hoidon keskeinen tavoite on pienentää LDL-kolesterolipitoisuutta.
  • Pieni HDL-kolesterolipitoisuus ja suurentunut triglyseridien pitoisuus eivät ole ensisijaisia hoidon kohteita, mutta niiden avulla voidaan arvioida riskiä. Tutkimustiedon karttuessa myös HDL-kolesterolipitoisuuden suurentaminen saattaa tulla hoidon merkittäväksi tavoitteeksi.
  • Ks. myös Käypä hoito -suositus Dyslipidemiat «Dyslipidemiat»8.

Dyslipidemian hoitotavoitteet

Elintapamuutokset

  • Elintapamuutokset ovat aina dyslipidemian hoidon perusta.
    • Käytettävissä ei kuitenkaan ole kontrolloituja tutkimuksia, joissa dyslipidemiaan pelkästään elintapamuutoksin vaikuttaen olisi saatu aivoinfarktit vähentymään.

Lääkehoito

Diabetes

Alkoholinkäyttö

Liikapaino ja lihavuus

Fyysinen passiivisuus (vähäinen liikunta)

Hormonihoito

  • Menopaussin jälkeen naisten AVH-riski kasvaa.
  • Työryhmä suosittaa, että aivoinfarktin sairastanut nainen lopettaa hormonikorvaushoidon ja estrogeenia sisältävien ehkäisypillerien käytön.

Antikoagulaatiohoito

Sydänperäiset aivoemboliat

Eteisvärinä

Taulukko 7. Suositus varfariinin (INR-tavoite 2.0–3.0) tai ASAn (100–250 mg/vrk) käytöstä aivoinfarktin estämiseksi eteisvärinäpotilailla «Turnbull F, Neal B, Algert C ym. Effects of different blood pressure-lowering regimens on major cardiovascular events in individuals with and without diabetes mellitus: results of prospectively design»141, «Action to Control Cardiovascular Risk in Diabetes Study Group, Gerstein HC, Miller ME ym. Effects of intensive glucose lowering in type 2 diabetes. N Engl J Med 2008;358:2545-59 »142, «ADVANCE Collaborative Group, Patel A, MacMahon S ym. Intensive blood glucose control and vascular outcomes in patients with type 2 diabetes. N Engl J Med 2008;358:2560-72 »143.
Suuri riskiKohtalainen riskiVähäinen tai heikommin osoitettu riski
Aiempi aivoinfarkti, TIA tai muu valtimoembolia Ikä ≥ 75 vuottaNaissukupuoli
MitraalistenoosiKohonnut verenpaineIkä 65–74 vuotta
Sydämen tekoläppäSydämen vajaatoimintaSepelvaltimotauti
Vasemman kammion ejektiofraktio ≤ 35 %Tyreotoksikoosi
Diabetes
Aloita varfariinihoito, jos ainakin yksi suuren riskin tekijä Aloita varfariinihoito, jos ainakin kaksi kohtalaisen riskin tekijää Aloita ASA-hoito Poikkeuksena ns. lone fibrillation (< 60 vuotta, terve sydän)
Aloita varfariini- tai ASA-hoito, jos yksi kohtalaisen riskin tekijä

Tekoläppä

Kaulavaltimokirurgia

Leikkaustarpeen toteaminen

Kuvantamistutkimukset

Kaulavaltimokirurgian aiheet

Kirurgian rajoitukset

Suonensisäiset toimenpiteet

Varhaisvaiheen kuntoutus

Kuntoutusarvio

  • Kuntoutusarvio tehdään ensimmäisen viikon kuluessa tai potilaan kokonaistilan salliessa.
  • Jokaiselle aivoinfarktipotilaalle tehdään arvio fyysisen, kognitiivisen ja psykososiaalisen kuntoutuksen tarpeesta.
    • Arvio siitä, kuka hyötyy kuntoutuksesta, edellyttää moniammatillisen asiantuntijaryhmän yksilöllistä arviota.
    • Todettu kuntoutustarve ja kuntoutuksen yksilölliset tavoitteet kirjataan kuntoutussuunnitelmaan, joka laaditaan yhteistyössä hoidosta vastaavan yksikön, moniammatillisen työryhmän, potilaan ja hänen läheisensä kanssa.
    • Terveydenhuollon ammattilaiset toimivat AVH-yhdyshenkilöinä sairaanhoitopiirien ja perusterveydenhuollon kanssa. Heillä on keskeinen rooli niin hoito- ja kuntoutuspolun alkuvaiheessa kuin hoito- ja kuntoutussuunnitelman toteutumisen seurannassa.

Moniammatillinen kuntoutusyksikkö

Asentohoito

Aktiivinen kuntoutus

Kuntoutuksen hyödyn arviointi

Terapiamuodot

  • Terapia tulisi aloittaa osana moniammatillista kuntoutusta intensiivisesti kuntoutusosastolla ja jatkaa potilaan kokonaistilanteen mukaan joko avo- tai laitoskuntoutuksena.

Fysioterapia

Toimintaterapia

Puheterapia

Neuropsykologinen kuntoutus

Myöhäisvaiheen kuntoutus

Terapiamuodot

Fysioterapia

Toimintaterapia

Puheterapia

Neuropsykologinen kuntoutus

Sopeutumisvalmennus

Botuliinitoksiini spastisuuden hoidossa

Apuvälineiden käyttö

Aivoverenkiertohäiriön jälkeinen masennus

Lääkehoito

Aivoinfarkti ja ajokyky

  • Aivoinfarktin jälkeen on yleensä syytä antaa 3–6 kuukauden ajokielto infarktin vaikeusasteen mukaan, mutta ensimmäisen TIA-kohtauksen jälkeen riittää useimmiten kuukauden ajokielto.
  • Arvio ajokyvystä ajoluvan palauttamiseksi tehdään kuntoutumisen edistyessä kuntoutustyöryhmän sopivaksi katsomana ajankohtana.
    • Neuropsykologinen tutkimus on usein hyödyllinen.
  • Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeet: Lääkärin ilmoitusvelvollisuutta ajoterveysasioissa koskevat soveltamisohjeet 8.12.2006, Internet «http:// http://www.stm.fi/sosiaali_ja_terveyspalvelut/ajoterveys»9
    • Ryhmään 1 kuuluvat A1-, A-, B-, M- ja T-luokan ajoneuvon sekä BE-luokan ajoneuvoyhdistelmän ajoluvan saaneet.
    • Ryhmään 2 sisältyvät C-, C1-, D- ja D1-luokan ajoneuvon sekä CE-, C1E-, DE- ja D1E-luokan ajoneuvoyhdistelmän ajoluvan ja henkilöauton ammattiajoluvan saaneet.
    • Ryhmän 2 kuljettajien terveysvaatimukset ovat oleellisesti tiukemmat kuin ryhmän 1.
  • Lisätietoa aivoinfarktiin ja ajokykyyn liittyvistä asioista on sähköisessä tausta-aineistossa «Aivoinfarkti ja ajokyky»57.

Pitkäaikaisseuranta

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen Yhdistys ry:n asettama työryhmä

Aivoinfarkti-suosituksen historiatiedot «Aivoinfarkti, Käypä hoito -suosituksen historiatiedot»58

Puheenjohtaja:

Perttu Lindsberg, professori, osastonylilääkäri; HYKS:n neurologian klinikka

Kokoava kirjoittaja:

Tiina Sairanen, LT, neurologian erikoislääkäri; HYKS:n neurologian klinikka

Jäsenet:

Olli Häppölä, LKT, neurologian erikoislääkäri, neurobiologian dosentti, kliininen opettaja; HYKS:n neurologian klinikka

Minna Kaarisalo, LT, yleislääketieteen erikoislääkäri; Turun terveystoimi

Heikki Numminen, neurologian dosentti, ylilääkäri; TAYS

Sinikka H. Peurala, FT, yliopistotutkija; Jyväskylän yliopisto

Erja Poutiainen, FT, kliinisen neuropsykologian dosentti, neuropsykologian erikoispsykologi, yliopistonlehtori; Helsingin yliopiston psykologian laitos ja HYKS:n neurologian klinikka

Risto O. Roine, LKT, neurologian erikoislääkäri, neurologian professori, ylilääkäri; TYKS:n neurologian klinikka

Juhani Sivenius, emeritusprofessori; Itä-Suomen yliopiston neurologian klinikka

Mikko Syvänne, ylilääkäri, sisätautiopin dosentti, kardiologian erikoislääkäri; Suomen Sydänliitto ry

Pirkka Vikatmaa, verisuonikirurgian erikoislääkäri; HYKS

Piia Vuorela, LT, synnytys- ja naistentautiopin erikoislääkäri; HUS:n naistenklinikka, (Käypä hoito -toimittaja)

Asiantuntijat:

Markku Kaste, neurologian emeritusprofessori; Helsingin yliopisto ja HYKS neurologian klinikka

Riitta Lassila, osastonylilääkäri, dosentti; Hyytymishäiriöyksikkö, Hematologian klinikka ja HUSLAB

Hannu Pesonen, yleislääketieteen erikoislääkäri; Simon Terveyskeskus

Tarja Pohjasvaara, neurologian dosentti; Helsingin Yliopisto ja HYKS neurologian klinikka

Aimo Rissanen, LKT, neurologian ylilääkäri; Keski-Suomen keskussairaala.

Timo Strandberg, geriatrian professori, sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri; Oulun yliopisto, terveystieteiden laitos/geriatria, ja OYS, yleislääketieteen yksikkö

Jukka Turkka, LKT, neurologian dosentti; Lääkärikeskus Mehiläinen 

Sidonnaisuudet

Olli Häppölä: Kutsuttuna luennoitsijana lääkealan yritysten järjestämissä koulutustilaisuuksissa (Boehringer-Ingelheim, MSD, Novartis, Pfizer, UCB-Pharma). Osallistunut ulkomaisiin kongresseihin työnantajan määräämänä ja lääkealan yritysten kustantamana (Boehringer-Ingelheim, GlaxoSmithKline, Orion, Pfizer).

Minna Kaarisalo: Ei sidonnaisuuksia.

Perttu Lindsberg: Ei sidonnaisuuksia.

Heikki Numminen: Ulkomaan kongressimatka lääkealan yritysten rahoittamana (Boehringer-Ingelheim, UCB, Orion)

Sinikka H. Peurala: Kutsuttuna luennoitsijana kuntoutusalan yrityksen järjestämissä koulutustilaisuuksissa (Fysioline). Osallistunut ulkomaiseen kongressiin työnantajan lähettämänä ja lääketieteellisen tekniikan yrityksen rahoittamana (Nexstim). Toiminut potilasjärjestön asiantuntijana (Aivohalvaus- ja dysfasialiitto r.y.).

Erja Poutiainen: Kutsuttuna luennoitsijana lääkealan yrityksen järjestämissä koulutustilaisuuksissa (Abbott).

Risto O. Roine: Kutsuttuna luennoitsijana ja/tai suunnittelijana lääkealan yritysten järjestämissä koulutustilaisuuksissa (Sanofi-Aventis, Boehringer Ingelheim, Servier Finland, Suomen MSD, UCB Pharma, Biogen Idec, Gore et associates, Orion Pharma). Osallistunut ulkomaisiin kongresseihin työnantajan lähettämänä ja lääkealan yritysten rahoittamana (GSK Pharma, Boehringer Ingelheim). Toiminut lääkealan yritysten asiantuntijana (Bayer Pharma, Orion Pharma, QuickCool AB). Toiminut potilasjärjestön asiantuntijalääkärinä ja tieteellisen toimituskunnan puheenjohtajana (Aivohalvaus- ja dysfasialiitto r.y.).

Tiina Sairanen: Osallistunut työnantajan määräämänä ulkomaisiin kongresseihin lääkealan yritysten rahoittamana (Bayer, Boehringer-Ingelheim, Servier Finland).

Juhani Sivenius: Ulkomaan kongressimatka lääkealan yritysten rahoittamana (Boehringer Ingelheim, Allergan). Toiminut lääkealan yritysten asiantuntijana (Boehringer Ingelheim, Pfizer). Toiminut asiantuntijana potilasyhdistyksessä (Aivohalvaus- ja dysfasialiiton puheenjohtaja 2006–2009). Toiminut terveydenhuollon yrityksen johdossa (Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuronin ylilääkäri 31.5.2009 saakka).

Mikko Syvänne: Ulkomaan kongressimatkoja lääkealan yritysten rahoittamana (Leiras, MSD/Schering Plough). Toiminut lääkealan yritysten asiantuntijana (MSD/Schering Plough, Eli Lilly, Sanofi-Aventis). Toiminut asiantuntijana potilasyhdistyksessä (Suomen Sydänliitto ry:n ylilääkärinä).

Pirkka Vikatmaa: Ulkomaan koulutusmatkoja terveydenhuollon yritysten rahoittamana (Smith&Nephew, WL Medical).

Piia Vuorela: Ks. www.kaypahoito.fi / Yhteystiedot / Toimitus / Lisätiedot

Vastuun rajaus

Käypä hoito -suositukset ovat parhaiden asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta ja hoidosta hoitopäätöksiä tehtäessä.

Kirjallisuutta

  1. Meretoja A, Roine RO, Kaste M ym. Stroke monitoring on a national level: PERFECT Stroke, a comprehensive, registry-linkage stroke database in Finland. Stroke 2010;41:2239-46 «PMID: 20798363»PubMed
  2. Cadilhac DA, Carter R, Thrift AG ym. Estimating the long-term costs of ischemic and hemorrhagic stroke for Australia: new evidence derived from the North East Melbourne Stroke Incidence Study (NEMESIS). Stroke 2009;40:915-21 «PMID: 19182091»PubMed
  3. Fjaertoft H, Indredavik B. [Cost-estimates for stroke]. Tidsskr Nor Laegeforen 2007;127:744-7 «PMID: 17363987»PubMed
  4. Fogelholm R, Rissanen A, Nenonen M. Aivoverisuonisairauksien aiheuttamat suorat ja epäsuorat kustannukset Suomessa. Suom Lääkäril 2001;56:3563-67
  5. Meretoja A, Kaste M, Roine RO, Linna M, Juntunen M, Häkkinen U. PERFECT Stroke - Aivohalvauksen hoidon aiheuttamat suorat terveydenhuollon kustannukset Suomessa 1999-2008. Teoksessa Klavus, J. (toim.) Terveystaloustiede 2010. THL. Avauksia 2010;2:65-8
  6. Sivenius J, Torppa J, Tuomilehto J ym. Aivohalvausten ilmaantuvuuden kehityssuunnat Suomen väestössä vuoteen 2030. Suom Lääkäril 2010;19:1699-1704
  7. Pajunen P, Pääkkönen R, Laatikainen T, ym. Aivohalvausten ilmaantuvuuden ja kuolleisuuden muutokset Suomessa vuosina 1991-2002. Suom Lääkäril 2005;22:2437-42
  8. Lehtonen A, Salomaa V, Immonen-Räihä P, Sarti C, Mähönen M, Torppa J, Sivenius J. FINSTROKE-tutkimus: Aivohalvauksen ilmaantuvuus ja aivohalvauskuolleisuus ovat vähentyneet myös yli 74-vuotiaassa väestössä. Suom Lääkäril 2005;60:3391-6
  9. European Registers of Stroke (EROS) Investigators, Heuschmann PU, Di Carlo A ym. Incidence of stroke in Europe at the beginning of the 21st century. Stroke 2009;40:1557-63 «PMID: 19325154»PubMed
  10. Feigin VL, Lawes CM, Bennett DA ym. Worldwide stroke incidence and early case fatality reported in 56 population-based studies: a systematic review. Lancet Neurol 2009;8:355-69 «PMID: 19233729»PubMed
  11. Sivenius J, Tuomilehto J, Immonen-Räihä P ym. Aivohalvauksen ilmaantuvuus ja kuolleisuus laskivat Suomessa vuosina 1983-1997. Suom Lääkäril 2004;59:2683-88
  12. Rissanen A. Cerebrovascular disease in the Jyväskylä region, Central Finland. Academic dissertation. University of Kuopio, Dept of Neurology, Series of Reports No 23, 1992
  13. Feigin VL, Lawes CM, Bennett DA ym. Stroke epidemiology: a review of population-based studies of incidence, prevalence, and case-fatality in the late 20th century. Lancet Neurol 2003;2:43-53 «PMID: 12849300»PubMed
  14. Centers for Disease Control and Prevention (CDC). Prevalence of stroke--United States, 2005. MMWR Morb Mortal Wkly Rep 2007;56:469-74 «PMID: 17510610»PubMed
  15. Tilastokeskuksen kuolinsyytilastot. http://pxweb2.stat.fi/database/StatFin/Ter/ksyyt/ksyyt_fi.asp
  16. Lopez AD, Mathers CD, Ezzati M ym. Global and regional burden of disease and risk factors, 2001: systematic analysis of population health data. Lancet 2006;367:1747-57 «PMID: 16731270»PubMed
  17. Hankey GJ, Jamrozik K, Broadhurst RJ ym. Five-year survival after first-ever stroke and related prognostic factors in the Perth Community Stroke Study. Stroke 2000;31:2080-6 «PMID: 10978033»PubMed
  18. Asplund K, Stegmayr B, Peltonen M. From the twentieth to the twenty-first century: a public health perspective on stroke. In: Ginsberg MD, Bogousslavsky J, eds. Cerebrovascular Disease Pathophysiology, Diagnosis, and Management. Malden, Mass: Blackwell Science 1998;2:chap 64
  19. Hendricks HT, van Limbeek J, Geurts AC ym. Motor recovery after stroke: a systematic review of the literature. Arch Phys Med Rehabil 2002;83:1629-37 «PMID: 12422337»PubMed
  20. Seshadri S, Beiser A, Kelly-Hayes M ym. The lifetime risk of stroke: estimates from the Framingham Study. Stroke 2006;37:345-50 «PMID: 16397184»PubMed
  21. Asplund K, Karvanen J, Giampaoli S ym. Relative risks for stroke by age, sex, and population based on follow-up of 18 European populations in the MORGAM Project. Stroke 2009;40:2319-26 «PMID: 19520994»PubMed
  22. Wolf PA, D'Agostino RB, O'Neal MA ym. Secular trends in stroke incidence and mortality. The Framingham Study. Stroke 1992;23:1551-5 «PMID: 1440701»PubMed
  23. Kim J, Chae YK. Genomewide association studies of stroke. N Engl J Med 2009;361:722; author reply 722 «PMID: 19675338»PubMed
  24. Flossmann E, Schulz UG, Rothwell PM. Systematic review of methods and results of studies of the genetic epidemiology of ischemic stroke. Stroke 2004;35:212-27 «PMID: 14684773»PubMed
  25. Matarin M, Brown WM, Dena H ym. Candidate gene polymorphisms for ischemic stroke. Stroke 2009;40:3436-42 «PMID: 19729601»PubMed
  26. Cushman M, Cantrell RA, McClure LA ym. Estimated 10-year stroke risk by region and race in the United States: geographic and racial differences in stroke risk. Ann Neurol 2008;64:507-13 «PMID: 19067365»PubMed
  27. Shinton R, Beevers G. Meta-analysis of relation between cigarette smoking and stroke. BMJ 1989;298:789-94 «PMID: 2496858»PubMed
  28. Bonita R, Duncan J, Truelsen T ym. Passive smoking as well as active smoking increases the risk of acute stroke. Tob Control 1999;8:156-60 «PMID: 10478399»PubMed
  29. Hankey GJ. Smoking and risk of stroke. J Cardiovasc Risk 1999;6:207-11 «PMID: 10501270»PubMed
  30. Bhat VM, Cole JW, Sorkin JD ym. Dose-response relationship between cigarette smoking and risk of ischemic stroke in young women. Stroke 2008;39:2439-43 «PMID: 18703815»PubMed
  31. Patra J, Taylor B, Irving H ym. Alcohol consumption and the risk of morbidity and mortality for different stroke types--a systematic review and meta-analysis. BMC Public Health 2010;10:258 «PMID: 20482788»PubMed
  32. Mukamal KJ, Ascherio A, Mittleman MA ym. Alcohol and risk for ischemic stroke in men: the role of drinking patterns and usual beverage. Ann Intern Med 2005;142:11-9 «PMID: 15630105»PubMed
  33. Ho EL, Josephson SA, Lee HS ym. Cerebrovascular complications of methamphetamine abuse. Neurocrit Care 2009;10:295-305 «PMID: 19132558»PubMed
  34. Westover AN, McBride S, Haley RW. Stroke in young adults who abuse amphetamines or cocaine: a population-based study of hospitalized patients. Arch Gen Psychiatry 2007;64:495-502 «PMID: 17404126»PubMed
  35. Yatsuya H, Folsom AR, Yamagishi K ym. Race- and sex-specific associations of obesity measures with ischemic stroke incidence in the Atherosclerosis Risk in Communities (ARIC) study. Stroke 2010;41:417-25 «PMID: 20093637»PubMed
  36. Suk SH, Sacco RL, Boden-Albala B ym. Abdominal obesity and risk of ischemic stroke: the Northern Manhattan Stroke Study. Stroke 2003;34:1586-92 «PMID: 12775882»PubMed
  37. Strazzullo P, D'Elia L, Kandala NB ym. Salt intake, stroke, and cardiovascular disease: meta-analysis of prospective studies. BMJ 2009;339:b4567 «PMID: 19934192»PubMed
  38. Tuomilehto J, Jousilahti P, Rastenyte D ym. Urinary sodium excretion and cardiovascular mortality in Finland: a prospective study. Lancet 2001;357:848-51 «PMID: 11265954»PubMed
  39. Myint PK, Surtees PG, Wainwright NW ym. Physical health-related quality of life predicts stroke in the EPIC-Norfolk. Neurology 2007;69:2243-8 «PMID: 18071144»PubMed
  40. Paterson DH, Warburton DE. Physical activity and functional limitations in older adults: a systematic review related to Canada's Physical Activity Guidelines. Int J Behav Nutr Phys Act 2010;7:38 «PMID: 20459782»PubMed
  41. Farquhar C, Marjoribanks J, Lethaby A ym. Long term hormone therapy for perimenopausal and postmenopausal women. Cochrane Database Syst Rev 2009;2:CD004143 «PMID: 19370593»PubMed
  42. Rossouw JE, Anderson GL, Prentice RL ym. Risks and benefits of estrogen plus progestin in healthy postmenopausal women: principal results From the Women's Health Initiative randomized controlled trial. JAMA 2002;288:321-33 «PMID: 12117397»PubMed
  43. Gillum LA, Mamidipudi SK, Johnston SC. Ischemic stroke risk with oral contraceptives: A meta-analysis. JAMA 2000;284:72-8 «PMID: 10872016»PubMed
  44. Haddad RM, Kennedy CC, Caples SM ym. Testosterone and cardiovascular risk in men: a systematic review and meta-analysis of randomized placebo-controlled trials. Mayo Clin Proc 2007;82:29-39 «PMID: 17285783»PubMed
  45. Santamarina RD, Besocke AG, Romano LM ym. Ischemic stroke related to anabolic abuse. Clin Neuropharmacol 2008;31:80-5 «PMID: 18382179»PubMed
  46. Sivenius J, Jakovljevic D, Tuomilehto J, ym. Sosioekonomisen aseman yhteys aivoinfarktiin ja aivoverenvuotoon suomalaisessa aikuisväestössä. Suom Lääkäril 2002;57:627-33
  47. Cesaroni G, Agabiti N, Forastiere F ym. Socioeconomic differences in stroke incidence and prognosis under a universal healthcare system. Stroke 2009;40:2812-9 «PMID: 19478229»PubMed
  48. Surtees PG, Wainwright NW, Luben RN ym. Psychological distress, major depressive disorder, and risk of stroke. Neurology 2008;70:788-94 «PMID: 18316690»PubMed
  49. Liebetrau M, Steen B, Skoog I. Depression as a risk factor for the incidence of first-ever stroke in 85-year-olds. Stroke 2008;39:1960-5 «PMID: 18451342»PubMed
  50. Nabi H, Koskenvuo M, Singh-Manoux A ym. Low pessimism protects against stroke: the Health and Social Support (HeSSup) prospective cohort study. Stroke 2010;41:187-90 «PMID: 19892995»PubMed
  51. Cholesterol, diastolic blood pressure, and stroke: 13,000 strokes in 450,000 people in 45 prospective cohorts. Prospective studies collaboration. Lancet 1995;346:1647-53 «PMID: 8551820»PubMed
  52. Lawes CM, Bennett DA, Feigin VL ym. Blood pressure and stroke: an overview of published reviews. Stroke 2004;35:776-85 «PMID: 14976329»PubMed
  53. Lewington S, Clarke R, Qizilbash N ym. Age-specific relevance of usual blood pressure to vascular mortality: a meta-analysis of individual data for one million adults in 61 prospective studies. Lancet 2002;360:1903-13 «PMID: 12493255»PubMed
  54. Prospective Studies Collaboration, Lewington S, Whitlock G ym. Blood cholesterol and vascular mortality by age, sex, and blood pressure: a meta-analysis of individual data from 61 prospective studies with 55,000 vascular deaths. Lancet 2007;370:1829-39 «PMID: 18061058»PubMed
  55. Kurth T, Everett BM, Buring JE ym. Lipid levels and the risk of ischemic stroke in women. Neurology 2007;68:556-62 «PMID: 17310025»PubMed
  56. Chirovsky DR, Fedirko V, Cui Y ym. Prospective studies on the relationship between high-density lipoprotein cholesterol and cardiovascular risk: a systematic review. Eur J Cardiovasc Prev Rehabil 2009;16:404-23 «PMID: 19465856»PubMed
  57. Autret A, Pourcelot L, Saudeau D ym. Stroke risk in patients with carotid stenosis. Lancet 1987;1:888-90 «PMID: 2882292»PubMed
  58. Yaggi H, Mohsenin V. Obstructive sleep apnoea and stroke. Lancet Neurol 2004;3:333-42 «PMID: 15157848»PubMed
  59. Dyken ME, Im KB. Obstructive sleep apnea and stroke. Chest 2009;136:1668-77 «PMID: 19995768»PubMed
  60. Vartiainen E, Laatikainen T, Salomaa V, Jousilahti P, Peltonen M, Puska P. SLL: Sydäninfarkti- ja aivohalvausriskin arviointi FINRISKI-tutkimuksessa. Suom Lääkäril 2007; 48: 4507-13
  61. O'Donnell MJ, Xavier D, Liu L ym. Risk factors for ischaemic and intracerebral haemorrhagic stroke in 22 countries (the INTERSTROKE study): a case-control study. Lancet 2010;376:112-23 «PMID: 20561675»PubMed
  62. Adams HP Jr, Bendixen BH, Kappelle LJ ym. Classification of subtype of acute ischemic stroke. Definitions for use in a multicenter clinical trial. TOAST. Trial of Org 10172 in Acute Stroke Treatment. Stroke 1993;24:35-41 «PMID: 7678184»PubMed
  63. Purroy F, Montaner J, Molina CA ym. Patterns and predictors of early risk of recurrence after transient ischemic attack with respect to etiologic subtypes. Stroke 2007;38:3225-9 «PMID: 17962602»PubMed
  64. Strandberg M, Marttila RJ, Helenius H ym. Transoesophageal echocardiography in selecting patients for anticoagulation after ischaemic stroke or transient ischaemic attack. J Neurol Neurosurg Psychiatry 2002;73:29-33 «PMID: 12082041»PubMed
  65. Douglas PS, Khandheria B, Stainback RF ym. ACCF/ASE/ACEP/ASNC/SCAI/SCCT/SCMR 2007 appropriateness criteria for transthoracic and transesophageal echocardiography: a report of the American College of Cardiology Foundation Quality Strategic Directions Committee Appropriateness Criteria Working Group, American Society of Echocardiography, American College of Emergency Physicians, American Society of Nuclear Cardiology, Society for Cardiovascular Angiography and Interventions, Society of Cardiovascular Computed Tomography, and the Society for Cardiovascular Magnetic Resonance endorsed by the American College of Chest Physicians and the Society of Critical Care Medicine. J Am Coll Cardiol 2007;50:187-204 «PMID: 17616306»PubMed
  66. Schaer BA, Zellweger MJ, Cron TA ym. Value of routine holter monitoring for the detection of paroxysmal atrial fibrillation in patients with cerebral ischemic events. Stroke 2004;35:e68-70 «PMID: 14963276»PubMed
  67. Furie KL, Kasner SE, Adams RJ ym. Guidelines for the prevention of stroke in patients with stroke or transient ischemic attack: a guideline for healthcare professionals from the american heart association/american stroke association. Stroke 2011;42:227-76 «PMID: 20966421»PubMed
  68. Stroke Unit Trialists' Collaboration. Organised inpatient (stroke unit) care for stroke. Cochrane Database Syst Rev 2007;4:CD000197 «PMID: 17943737»PubMed
  69. Jorgensen HS, Kammersgaard LP, Houth J ym. Who benefits from treatment and rehabilitation in a stroke Unit? A community-based study. Stroke 2000;31:434-9 «PMID: 10657419»PubMed
  70. European Stroke Initiative Executive Committee, EUSI Writing Committee, Olsen TS ym. European Stroke Initiative Recommendations for Stroke Management-update 2003. Cerebrovasc Dis 2003;16:311-37 «PMID: 14584488»PubMed
  71. Davenport RJ, Dennis MS, Wellwood I ym. Complications after acute stroke. Stroke 1996;27:415-20 «PMID: 8610305»PubMed
  72. Johnston KC, Li JY, Lyden PD ym. Medical and neurological complications of ischemic stroke: experience from the RANTTAS trial. RANTTAS Investigators. Stroke 1998;29:447-53 «PMID: 9472888»PubMed
  73. Langhorne P, Stott DJ, Robertson L ym. Medical complications after stroke: a multicenter study. Stroke 2000;31:1223-9 «PMID: 10835436»PubMed
  74. Oppenheimer S, Hachinski V. Complications of acute stroke. Lancet 1992;339:721-4 «PMID: 1347591»PubMed
  75. Roth EJ, Lovell L, Harvey RL ym. Incidence of and risk factors for medical complications during stroke rehabilitation. Stroke 2001;32:523-9 «PMID: 11157192»PubMed
  76. Aboderin I, Venables G. Stroke management in Europe. Pan European Consensus Meeting on Stroke Management. J Intern Med 1996;240:173-80 «PMID: 8918507»PubMed
  77. The European Ad Hoc Consensus Group. European strategies for early intervention in stroke. Cerebrovasc Dis 1996;6:315-24
  78. Toni D, Chamorro A, Kaste M ym. Acute treatment of ischaemic stroke. European Stroke Initiative. Cerebrovasc Dis 2004;17 Suppl 2:30-46 «PMID: 14707405»PubMed
  79. Haapala J, Heikkinen T, Laivo O, Passinen K, Kovanen J. Nielemishäiriöiden arviointi- ja hoitokäytännöt akuuttisairaaloissa. Kehittämishankkeen loppuraportti. Helsingin kaupungin terveyskeskuksen raportteja. 2007:8
  80. Naccarato M, Chiodo Grandi F, Dennis M ym. Physical methods for preventing deep vein thrombosis in stroke. Cochrane Database Syst Rev 2010;8:CD001922 «PMID: 20687069»PubMed
  81. CLOTS (Clots in Legs Or sTockings after Stroke) Trial Collaboration. Thigh-length versus below-knee stockings for deep venous thrombosis prophylaxis after stroke: a randomized trial. Ann Intern Med 2010;153:553-62 «PMID: 20855784»PubMed
  82. Strbian D, Soinne L, Sairanen T ym. Ultraearly thrombolysis in acute ischemic stroke is associated with better outcome and lower mortality. Stroke 2010;41:712-6 «PMID: 20167917»PubMed
  83. Lees KR, Bluhmki E, von Kummer R ym. Time to treatment with intravenous alteplase and outcome in stroke: an updated pooled analysis of ECASS, ATLANTIS, NINDS, and EPITHET trials. Lancet 2010;375:1695-703 «PMID: 20472172»PubMed
  84. Wahlgren N, Ahmed N, Dávalos A ym. Thrombolysis with alteplase for acute ischaemic stroke in the Safe Implementation of Thrombolysis in Stroke-Monitoring Study (SITS-MOST): an observational study. Lancet 2007;369:275-82 «PMID: 17258667»PubMed
  85. Audebert HJ, Kukla C, Vatankhah B ym. Comparison of tissue plasminogen activator administration management between Telestroke Network hospitals and academic stroke centers: the Telemedical Pilot Project for Integrative Stroke Care in Bavaria/Germany. Stroke 2006;37:1822-7 «PMID: 16763192»PubMed
  86. Audebert HJ, Schenkel J, Heuschmann PU ym. Effects of the implementation of a telemedical stroke network: the Telemedic Pilot Project for Integrative Stroke Care (TEMPiS) in Bavaria, Germany. Lancet Neurol 2006;5:742-8 «PMID: 16914402»PubMed
  87. Vahedi K, Hofmeijer J, Juettler E ym. Early decompressive surgery in malignant infarction of the middle cerebral artery: a pooled analysis of three randomised controlled trials. Lancet Neurol 2007;6:215-22 «PMID: 17303527»PubMed
  88. Johnston SC, Gress DR, Browner WS ym. Short-term prognosis after emergency department diagnosis of TIA. JAMA 2000;284:2901-6 «PMID: 11147987»PubMed
  89. Lovett JK, Dennis MS, Sandercock PA ym. Very early risk of stroke after a first transient ischemic attack. Stroke 2003;34:e138-40 «PMID: 12855835»PubMed
  90. Chandratheva A, Mehta Z, Geraghty OC ym. Population-based study of risk and predictors of stroke in the first few hours after a TIA. Neurology 2009;72:1941-7 «PMID: 19487652»PubMed
  91. Johnston SC, Rothwell PM, Nguyen-Huynh MN ym. Validation and refinement of scores to predict very early stroke risk after transient ischaemic attack. Lancet 2007;369:283-92 «PMID: 17258668»PubMed
  92. Easton JD, Saver JL, Albers GW ym. Definition and evaluation of transient ischemic attack: a scientific statement for healthcare professionals from the American Heart Association/American Stroke Association Stroke Council; Council on Cardiovascular Surgery and Anesthesia; Council on Cardiovascular Radiology and Intervention; Council on Cardiovascular Nursing; and the Interdisciplinary Council on Peripheral Vascular Disease. The American Academy of Neurology affirms the value of this statement as an educational tool for neurologists. Stroke 2009;40:2276-93 «PMID: 19423857»PubMed
  93. Rothwell PM, Giles MF, Chandratheva A ym. Effect of urgent treatment of transient ischaemic attack and minor stroke on early recurrent stroke (EXPRESS study): a prospective population-based sequential comparison. Lancet 2007;370:1432-42 «PMID: 17928046»PubMed
  94. Lavallée PC, Meseguer E, Abboud H ym. A transient ischaemic attack clinic with round-the-clock access (SOS-TIA): feasibility and effects. Lancet Neurol 2007;6:953-60 «PMID: 17928270»PubMed
  95. Giles MF, Rothwell PM. Risk of stroke early after transient ischaemic attack: a systematic review and meta-analysis. Lancet Neurol 2007;6:1063-72 «PMID: 17993293»PubMed
  96. Ridker PM, Cook NR, Lee IM ym. A randomized trial of low-dose aspirin in the primary prevention of cardiovascular disease in women. N Engl J Med 2005;352:1293-304 «PMID: 15753114»PubMed
  97. Final report on the aspirin component of the ongoing Physicians' Health Study. Steering Committee of the Physicians' Health Study Research Group. N Engl J Med 1989;321:129-35 «PMID: 2664509»PubMed
  98. Peto R, Gray R, Collins R ym. Randomised trial of prophylactic daily aspirin in British male doctors. Br Med J (Clin Res Ed) 1988;296:313-6 «PMID: 3125882»PubMed
  99. Antithrombotic Trialists' (ATT) Collaboration, Baigent C, Blackwell L ym. Aspirin in the primary and secondary prevention of vascular disease: collaborative meta-analysis of individual participant data from randomised trials. Lancet 2009;373:1849-60 «PMID: 19482214»PubMed
  100. Eidelman RS, Hebert PR, Weisman SM ym. An update on aspirin in the primary prevention of cardiovascular disease. Arch Intern Med 2003;163:2006-10 «PMID: 14504112»PubMed
  101. Diener HC, Cunha L, Forbes C ym. European Stroke Prevention Study. 2. Dipyridamole and acetylsalicylic acid in the secondary prevention of stroke. J Neurol Sci 1996;143:1-13 «PMID: 8981292»PubMed
  102. A randomised, blinded, trial of clopidogrel versus aspirin in patients at risk of ischaemic events (CAPRIE). CAPRIE Steering Committee. Lancet 1996;348:1329-39 «PMID: 8918275»PubMed
  103. ESPRIT Study Group, Halkes PH, van Gijn J ym. Aspirin plus dipyridamole versus aspirin alone after cerebral ischaemia of arterial origin (ESPRIT): randomised controlled trial. Lancet 2006;367:1665-73 «PMID: 16714187»PubMed
  104. Sacco RL, Diener HC, Yusuf S ym. Aspirin and extended-release dipyridamole versus clopidogrel for recurrent stroke. N Engl J Med 2008;359:1238-51 «PMID: 18753638»PubMed
  105. Algra A, van Gijn J. Aspirin at any dose above 30 mg offers only modest protection after cerebral ischaemia. J Neurol Neurosurg Psychiatry 1996;60:197-9 «PMID: 8708654»PubMed
  106. Tijssen JG. Low-dose and high-dose acetylsalicylic acid, with and without dipyridamole: a review of clinical trial results. Neurology 1998;51:S15-6 «PMID: 9744825»PubMed
  107. Mancia G, De Backer G, Dominiczak A ym. 2007 Guidelines for the Management of Arterial Hypertension: The Task Force for the Management of Arterial Hypertension of the European Society of Hypertension (ESH) and of the European Society of Cardiology (ESC). J Hypertens 2007;25:1105-87 «PMID: 17563527»PubMed
  108. Schrader J, Lüders S, Kulschewski A ym. Morbidity and Mortality After Stroke, Eprosartan Compared with Nitrendipine for Secondary Prevention: principal results of a prospective randomized controlled study (MOSES). Stroke 2005;36:1218-26 «PMID: 15879332»PubMed
  109. Post-stroke antihypertensive treatment study. A preliminary result. PATS Collaborating Group. Chin Med J (Engl) 1995;108:710-7 «PMID: 8575241»PubMed
  110. Gueyffier F, Boissel JP, Boutitie F ym. Effect of antihypertensive treatment in patients having already suffered from stroke. Gathering the evidence. The INDANA (INdividual Data ANalysis of Antihypertensive intervention trials) Project Collaborators. Stroke 1997;28:2557-62 «PMID: 9412649»PubMed
  111. PROGRESS Collaborative Group. Randomised trial of a perindopril-based blood-pressure-lowering regimen among 6,105 individuals with previous stroke or transient ischaemic attack. Lancet 2001;358:1033-41 «PMID: 11589932»PubMed
  112. European Stroke Organisation (ESO) Executive Committee, ESO Writing Committee. Guidelines for management of ischaemic stroke and transient ischaemic attack 2008. Cerebrovasc Dis 2008;25:457-507 «PMID: 18477843»PubMed
  113. Mancia G, Laurent S, Agabiti-Rosei E ym. Reappraisal of European guidelines on hypertension management: a European Society of Hypertension Task Force document. J Hypertens 2009;27:2121-58 «PMID: 19838131»PubMed
  114. Wing LM, Reid CM, Ryan P ym. A comparison of outcomes with angiotensin-converting--enzyme inhibitors and diuretics for hypertension in the elderly. N Engl J Med 2003;348:583-92 «PMID: 12584366»PubMed
  115. Dahlöf B, Devereux RB, Kjeldsen SE ym. Cardiovascular morbidity and mortality in the Losartan Intervention For Endpoint reduction in hypertension study (LIFE): a randomised trial against atenolol. Lancet 2002;359:995-1003 «PMID: 11937178»PubMed
  116. Law MR, Morris JK, Wald NJ. Use of blood pressure lowering drugs in the prevention of cardiovascular disease: meta-analysis of 147 randomised trials in the context of expectations from prospective epidemiological studies. BMJ 2009;338:b1665 «PMID: 19454737»PubMed
  117. Meriranta P. Kohonneen verenpaineen hoito - Hyvää hoitoa etsimässä. Väitöskirja, 2009. Kuopion yliopiston julkaisuja D. Lääketiede, ISBN 978-951-27-1371-4. www.uku.fi/vaitokset/2009/ISBN978-951-27-1371-4pmeriranta.htm
  118. Lloyd-Jones D, Adams R, Carnethon M ym. Heart disease and stroke statistics--2009 update: a report from the American Heart Association Statistics Committee and Stroke Statistics Subcommittee. Circulation 2009;119:480-6 «PMID: 19171871»PubMed
  119. Suomen Yleislääketieteen yhdistys ry:n asettama työryhmä. Tupakointi, nikotiiniriippuvuus ja vieroitushoidot. Käypä hoito -suositus (online) 13.11.2002. www.kaypahoito.fi
  120. Suomen Sisätautilääkärien yhdistys ry:n asettama työryhmä. Dyslipidemiat. Käypä hoito -suositus (online) 02.04.2009. www.kaypahoito.fi
  121. Bloomfield Rubins H, Davenport J, Babikian V ym. Reduction in stroke with gemfibrozil in men with coronary heart disease and low HDL cholesterol: The Veterans Affairs HDL Intervention Trial (VA-HIT). Circulation 2001;103:2828-33 «PMID: 11401940»PubMed
  122. Zakhari S. Alcohol and the cardiovascular system: molecular mechanisms for beneficial and harmful action. Alcohol Health Res World 1997;21:21-9 «PMID: 15706760»PubMed
  123. Sundell L, Salomaa V, Vartiainen E ym. Increased stroke risk is related to a binge-drinking habit. Stroke 2008;39:3179-84 «PMID: 18832741»PubMed
  124. Reynolds K, Lewis B, Nolen JD ym. Alcohol consumption and risk of stroke: a meta-analysis. JAMA 2003;289:579-88 «PMID: 12578491»PubMed
  125. Elkind MS, Sciacca R, Boden-Albala B ym. Moderate alcohol consumption reduces risk of ischemic stroke: the Northern Manhattan Study. Stroke 2006;37:13-9 «PMID: 16306464»PubMed
  126. Bazzano LA, Gu D, Reynolds K ym. Alcohol consumption and risk for stroke among Chinese men. Ann Neurol 2007;62:569-78 «PMID: 17708552»PubMed
  127. Wendel-Vos GC, Schuit AJ, Feskens EJ ym. Physical activity and stroke. A meta-analysis of observational data. Int J Epidemiol 2004;33:787-98 «PMID: 15166195»PubMed
  128. Hu G, Sarti C, Jousilahti P ym. Leisure time, occupational, and commuting physical activity and the risk of stroke. Stroke 2005;36:1994-9 «PMID: 16081862»PubMed
  129. Brey RL, Stallworth CL, McGlasson DL ym. Antiphospholipid antibodies and stroke in young women. Stroke 2002;33:2396-400 «PMID: 12364727»PubMed
  130. Janardhan V, Wolf PA, Kase CS ym. Anticardiolipin antibodies and risk of ischemic stroke and transient ischemic attack: the Framingham cohort and offspring study. Stroke 2004;35:736-41 «PMID: 14764933»PubMed
  131. Slooter AJ, Rosendaal FR, Tanis BC ym. Prothrombotic conditions, oral contraceptives, and the risk of ischemic stroke. J Thromb Haemost 2005;3:1213-7 «PMID: 15946211»PubMed
  132. Sastry S, Riding G, Morris J ym. Young Adult Myocardial Infarction and Ischemic Stroke: the role of paradoxical embolism and thrombophilia (The YAMIS Study). J Am Coll Cardiol 2006;48:686-91 «PMID: 16904535»PubMed
  133. Urbanus RT, Siegerink B, Roest M ym. Antiphospholipid antibodies and risk of myocardial infarction and ischaemic stroke in young women in the RATIO study: a case-control study. Lancet Neurol 2009;8:998-1005 «PMID: 19783216»PubMed
  134. Levine SR, Salowich-Palm L, Sawaya KL ym. IgG anticardiolipin antibody titer > 40 GPL and the risk of subsequent thrombo-occlusive events and death. A prospective cohort study. Stroke 1997;28:1660-5 «PMID: 9303006»PubMed
  135. Casas JP, Hingorani AD, Bautista LE ym. Meta-analysis of genetic studies in ischemic stroke: thirty-two genes involving approximately 18,000 cases and 58,000 controls. Arch Neurol 2004;61:1652-61 «PMID: 15534175»PubMed
  136. de Moerloose P, Boehlen F. Inherited thrombophilia in arterial disease: a selective review. Semin Hematol 2007;44:106-13 «PMID: 17433903»PubMed
  137. Levine SR, Brey RL, Tilley BC ym. Antiphospholipid antibodies and subsequent thrombo-occlusive events in patients with ischemic stroke. JAMA 2004;291:576-84 «PMID: 14762036»PubMed
  138. ACTIVE Writing Group of the ACTIVE Investigators, Connolly S, Pogue J ym. Clopidogrel plus aspirin versus oral anticoagulation for atrial fibrillation in the Atrial fibrillation Clopidogrel Trial with Irbesartan for prevention of Vascular Events (ACTIVE W): a randomised controlled trial. Lancet 2006;367:1903-12 «PMID: 16765759»PubMed
  139. ACTIVE Investigators, Connolly SJ, Pogue J ym. Effect of clopidogrel added to aspirin in patients with atrial fibrillation. N Engl J Med 2009;360:2066-78 «PMID: 19336502»PubMed
  140. Dentali F, Douketis JD, Lim W ym. Combined aspirin-oral anticoagulant therapy compared with oral anticoagulant therapy alone among patients at risk for cardiovascular disease: a meta-analysis of randomized trials. Arch Intern Med 2007;167:117-24 «PMID: 17242311»PubMed
  141. Turnbull F, Neal B, Algert C ym. Effects of different blood pressure-lowering regimens on major cardiovascular events in individuals with and without diabetes mellitus: results of prospectively designed overviews of randomized trials. Arch Intern Med 2005;165:1410-9 «PMID: 15983291»PubMed
  142. Action to Control Cardiovascular Risk in Diabetes Study Group, Gerstein HC, Miller ME ym. Effects of intensive glucose lowering in type 2 diabetes. N Engl J Med 2008;358:2545-59 «PMID: 18539917»PubMed
  143. ADVANCE Collaborative Group, Patel A, MacMahon S ym. Intensive blood glucose control and vascular outcomes in patients with type 2 diabetes. N Engl J Med 2008;358:2560-72 «PMID: 18539916»PubMed
  144. Connolly SJ, Ezekowitz MD, Yusuf S ym. Dabigatran versus warfarin in patients with atrial fibrillation. N Engl J Med 2009;361:1139-51 «PMID: 19717844»PubMed
  145. Suomen Kardiologisen Seuran asettama työryhmä. Eteisvärinä. Käypä hoito -suositus (online) 16.11.2005. www.kaypahoito.fi
  146. Turpie AG, Gent M, Laupacis A ym. A comparison of aspirin with placebo in patients treated with warfarin after heart-valve replacement. N Engl J Med 1993;329:524-9 «PMID: 8336751»PubMed
  147. Cournot M, Boccalon H, Cambou JP ym. Accuracy of the screening physical examination to identify subclinical atherosclerosis and peripheral arterial disease in asymptomatic subjects. J Vasc Surg 2007;46:1215-21 «PMID: 18154997»PubMed
  148. Liapis CD, Bell PR, Mikhailidis D ym. ESVS guidelines. Invasive treatment for carotid stenosis: indications, techniques. Eur J Vasc Endovasc Surg 2009;37:1-19 «PMID: 19286127»PubMed
  149. Hobson RW 2nd, Mackey WC, Ascher E ym. Management of atherosclerotic carotid artery disease: clinical practice guidelines of the Society for Vascular Surgery. J Vasc Surg 2008;48:480-6 «PMID: 18644494»PubMed
  150. Chaturvedi S, Bruno A, Feasby T ym. Carotid endarterectomy--an evidence-based review: report of the Therapeutics and Technology Assessment Subcommittee of the American Academy of Neurology. Neurology 2005;65:794-801 «PMID: 16186516»PubMed
  151. Chambers BR, Donnan GA. Carotid endarterectomy for asymptomatic carotid stenosis. Cochrane Database Syst Rev 2005;4:CD001923 «PMID: 16235289»PubMed
  152. Jørgensen HS, Reith J, Nakayama H ym. What determines good recovery in patients with the most severe strokes? The Copenhagen Stroke Study. Stroke 1999;30:2008-12 «PMID: 10512899»PubMed
  153. Paltamaa J, Karhula M, Suomela-Markkanen T, Autti-Rämö I, toim. Hyvän kuntoutuskäytännön perusta. Helsinki: Kela, 2011. ISBN 978-951-669-849-9 (nid.), 978-951-669-850-5 (pdf)
  154. Rønning OM, Guldvog B. Outcome of subacute stroke rehabilitation: a randomized controlled trial. Stroke 1998;29:779-84 «PMID: 9550511»PubMed
  155. Langhorne P, Duncan P. Does the organization of postacute stroke care really matter? Stroke 2001;32:268-74 «PMID: 11136947»PubMed
  156. Indredavik B, Bakke F, Slordahl SA ym. Stroke unit treatment. 10-year follow-up. Stroke 1999;30:1524-7 «PMID: 10436094»PubMed
  157. European Stroke Organisation (ESO) Executive Committee, ESO Writing Committee. Guidelines for management of ischaemic stroke and transient ischaemic attack 2008. Cerebrovasc Dis 2008;25:457-507 «PMID: 18477843»PubMed
  158. Musicco M, Emberti L, Nappi G ym. Early and long-term outcome of rehabilitation in stroke patients: the role of patient characteristics, time of initiation, and duration of interventions. Arch Phys Med Rehabil 2003;84:551-8 «PMID: 12690594»PubMed
  159. Salter K, Jutai J, Hartley M ym. Impact of early vs delayed admission to rehabilitation on functional outcomes in persons with stroke. J Rehabil Med 2006;38:113-7 «PMID: 16546768»PubMed
  160. Jenkins WM, Merzenich MM. Reorganization of neocortical representations after brain injury: a neurophysiological model of the bases of recovery from stroke. Prog Brain Res 1987;71:249-66 «PMID: 3588947»PubMed
  161. Longoni F, Sturm W, Weis S ym. Functional reorganization after training of alertness in two patients with right-hemisphere lesions. J Neuropsychol 2000;11:250-61
  162. Kleim JA, Jones TA. Principles of experience-dependent neural plasticity: implications for rehabilitation after brain damage. J Speech Lang Hear Res 2008;51:S225-39 «PMID: 18230848»PubMed
  163. Goldstein LB. Potential effects of common drugs on stroke recovery. Arch Neurol 1998;55:454-6 «PMID: 9561971»PubMed
  164. RWHO. The International classification of functioning, disability and health (ICF). Geneva: World Health Organization, 2001
  165. Kwakkel G, Wagenaar RC, Kollen BJ ym. Predicting disability in stroke--a critical review of the literature. Age Ageing 1996;25:479-89 «PMID: 9003886»PubMed
  166. Kwakkel G, Kollen BJ, van der Grond J ym. Probability of regaining dexterity in the flaccid upper limb: impact of severity of paresis and time since onset in acute stroke. Stroke 2003;34:2181-6 «PMID: 12907818»PubMed
  167. Kwakkel G, Wagenaar RC, Koelman TW ym. Effects of intensity of rehabilitation after stroke. A research synthesis. Stroke 1997;28:1550-6 «PMID: 9259747»PubMed
  168. Duncan P, Studenski S, Richards L ym. Randomized clinical trial of therapeutic exercise in subacute stroke. Stroke 2003;34:2173-80 «PMID: 12920254»PubMed
  169. Kwakkel G, van Peppen R, Wagenaar RC ym. Effects of augmented exercise therapy time after stroke: a meta-analysis. Stroke 2004;35:2529-39 «PMID: 15472114»PubMed
  170. Oujamaa L, Relave I, Froger J ym. Rehabilitation of arm function after stroke. Literature review. Ann Phys Rehabil Med 2009;52:269-93 «PMID: 19398398»PubMed
  171. Päätelmät ja suositukset AVH-kuntoutuksesta - fysioterapia. Luku 14.5. Kirjassa: Paltamaa J, Karhula M, Suomela-Markkanen T, Autti-Rämö I, (toim.). Hyvän kuntoutuskäytännön perusta: Käytännön ja tutkimustiedon analyysista suosituksiin VAKE-hankkeessa. Painossa.
  172. Peurala SH, Tarkka IM, Pitkänen K ym. The effectiveness of body weight-supported gait training and floor walking in patients with chronic stroke. Arch Phys Med Rehabil 2005;86:1557-64 «PMID: 16084808»PubMed
  173. Ng MF, Tong RK, Li LS. A pilot study of randomized clinical controlled trial of gait training in subacute stroke patients with partial body-weight support electromechanical gait trainer and functional electrical stimulation: six-month follow-up. Stroke 2008;39:154-60 «PMID: 18006861»PubMed
  174. Trombly CA, Ma HI. A synthesis of the effects of occupational therapy for persons with stroke, Part I: Restoration of roles, tasks, and activities. Am J Occup Ther 2002;56:250-9 «PMID: 12058514»PubMed
  175. Carnaby G, Hankey GJ, Pizzi J. Behavioural intervention for dysphagia in acute stroke: a randomised controlled trial. Lancet Neurol 2006;5:31-7 «PMID: 16361020»PubMed
  176. Cicerone KD, Dahlberg C, Malec JF ym. Evidence-based cognitive rehabilitation: updated review of the literature from 1998 through 2002. Arch Phys Med Rehabil 2005;86:1681-92 «PMID: 16084827»PubMed
  177. Cappa SF, Benke T, Clarke S ym. EFNS guidelines on cognitive rehabilitation: report of an EFNS task force. Eur J Neurol 2005;12:665-80 «PMID: 16128867»PubMed
  178. Wilson BA. Neuropsychological rehabilitation. Annu Rev Clin Psychol 2008;4:141-62 «PMID: 17716045»PubMed
  179. Robertson IH, Murre JM. Rehabilitation of brain damage: brain plasticity and principles of guided recovery. Psychol Bull 1999;125:544-75 «PMID: 10489541»PubMed
  180. Pittock SJ, Moore AP, Hardiman O ym. A double-blind randomised placebo-controlled evaluation of three doses of botulinum toxin type A (Dysport) in the treatment of spastic equinovarus deformity after stroke. Cerebrovasc Dis 2003;15:289-300 «PMID: 12686794»PubMed
  181. Bynum HS, Rogers J. The use and effectiveness of assistive devices possessed by patients seen in home care. Occ Ther J Res 1987;7:181-91
  182. Smith ME, Walton MS, Garraway WM. The use of aids and adaptations in a study of stroke rehabilitation. Health Bull (Edinb) 1981;39:98-106 «PMID: 7239914»PubMed
  183. Chamberlain MA, Thornley G, Stowe J ym. Evaluation of aids and equipment for the bath: II. A possible solution to the problem. Rheumatol Rehabil 1981;20:38-43 «PMID: 7221401»PubMed
  184. Fish J, Manly T, Emslie H ym. Compensatory strategies for acquired disorders of memory and planning: differential effects of a paging system for patients with brain injury of traumatic versus cerebrovascular aetiology. J Neurol Neurosurg Psychiatry 2008;79:930-5 «PMID: 18039889»PubMed
  185. Fish J, Evans JJ, Nimmo M ym. Rehabilitation of executive dysfunction following brain injury: "content-free" cueing improves everyday prospective memory performance. Neuropsychologia 2007;45:1318-30 «PMID: 17084422»PubMed
  186. Jacobs B, Drew R, Ogletree BT ym. Augmentative and Alternative Communication (AAC) for adults with severe aphasia: where we stand and how we can go further. Disabil Rehabil 2004;26:1231-40 «PMID: 15513721»PubMed
  187. Kotila M, Numminen H, Waltimo O ym. Post-stroke depression and functional recovery in a population-based stroke register. The Finnstroke study. Eur J Neurol 1999;6:309-12 «PMID: 10210911»PubMed
  188. Kauhanen M, Korpelainen JT, Hiltunen P ym. Poststroke depression correlates with cognitive impairment and neurological deficits. Stroke 1999;30:1875-80 «PMID: 10471439»PubMed
  189. Berg A, Palomäki H, Lehtihalmes M ym. Poststroke depression: an 18-month follow-up. Stroke 2003;34:138-43 «PMID: 12511765»PubMed
  190. Hackett ML, Anderson CS, House A ym. Interventions for preventing depression after stroke. Cochrane Database Syst Rev 2008;3:CD003689 «PMID: 18646094»PubMed
  191. Berg A, Palomäki H, Lönnqvist J ym. Depression among caregivers of stroke survivors. Stroke 2005;36:639-43 «PMID: 15677575»PubMed
  192. Hackett ML, Anderson CS, House A ym. Interventions for treating depression after stroke. Cochrane Database Syst Rev 2008;4:CD003437 «PMID: 18843644»PubMed
  193. Anderson CS, Hackett ML, House AO. Interventions for preventing depression after stroke. Cochrane Database Syst Rev 2004;2:CD003689 «PMID: 15106212»PubMed
  194. Serebruany VL. Selective serotonin reuptake inhibitors and increased bleeding risk: are we missing something? Am J Med 2006;119:113-6 «PMID: 16443409»PubMed
  195. A randomised, blinded, trial of clopidogrel versus aspirin in patients at risk of ischaemic events (CAPRIE). CAPRIE Steering Committee. Lancet 1996;348:1329-39 «PMID: 8918275»PubMed
  196. Ada L, Dean CM, Hall JM ym. A treadmill and overground walking program improves walking in persons residing in the community after stroke: a placebo-controlled, randomized trial. Arch Phys Med Rehabil 2003;84:1486-91 «PMID: 14586916»PubMed
  197. Adams HP Jr, Adams RJ, Brott T ym. Guidelines for the early management of patients with ischemic stroke: A scientific statement from the Stroke Council of the American Stroke Association. Stroke 2003;34:1056-83 «PMID: 12677087»PubMed
  198. Adams HP Jr, Brott TG, Furlan AJ ym. Guidelines for Thrombolytic Therapy for Acute Stroke: a Supplement to the Guidelines for the Management of Patients with Acute Ischemic Stroke. A statement for healthcare professionals from a Special Writing Group of the Stroke Council, American Heart Association. Stroke 1996;27:1711-8 «PMID: 8784157»PubMed
  199. ADVANCE Collaborative Group, Patel A, MacMahon S ym. Intensive blood glucose control and vascular outcomes in patients with type 2 diabetes. N Engl J Med 2008;358:2560-72 «PMID: 18539916»PubMed
  200. Alvarez-Sabín J, Molina CA, Ribó M ym. Impact of admission hyperglycemia on stroke outcome after thrombolysis: risk stratification in relation to time to reperfusion. Stroke 2004;35:2493-8 «PMID: 15472110»PubMed
  201. Amarenco P, Bogousslavsky J, Callahan A 3rd ym. High-dose atorvastatin after stroke or transient ischemic attack. N Engl J Med 2006;355:549-59 «PMID: 16899775»PubMed
  202. Amarenco P, Labreuche J. Lipid management in the prevention of stroke: review and updated meta-analysis of statins for stroke prevention. Lancet Neurol 2009;8:453-63 «PMID: 19375663»PubMed
  203. Andersen HE, Eriksen K, Brown A ym. Follow-up services for stroke survivors after hospital discharge--a randomized control study. Clin Rehabil 2002;16:593-603 «PMID: 12392333»PubMed
  204. Andersen HE, Schultz-Larsen K, Kreiner S ym. Can readmission after stroke be prevented? Results of a randomized clinical study: a postdischarge follow-up service for stroke survivors. Stroke 2000;31:1038-45 «PMID: 10797163»PubMed
  205. Anderson GL, Limacher M, Assaf AR ym. Effects of conjugated equine estrogen in postmenopausal women with hysterectomy: the Women's Health Initiative randomized controlled trial. JAMA 2004;291:1701-12 «PMID: 15082697»PubMed
  206. Antithrombotic Trialists' Collaboration. Collaborative meta-analysis of randomised trials of antiplatelet therapy for prevention of death, myocardial infarction, and stroke in high risk patients. BMJ 2002;324:71-86 «PMID: 11786451»PubMed
  207. Arnold M, Nedeltchev K, Schroth G ym. Clinical and radiological predictors of recanalisation and outcome of 40 patients with acute basilar artery occlusion treated with intra-arterial thrombolysis. J Neurol Neurosurg Psychiatry 2004;75:857-62 «PMID: 15146000»PubMed
  208. Aromaa A. Kohonnut verenpaine ja sen kansanterveydellinen merkitys Suomessa. Kansaneläkelaitoksen julkaisuja AL:17, Helsinki 1981
  209. Baigent C, Keech A, Kearney PM ym. Efficacy and safety of cholesterol-lowering treatment: prospective meta-analysis of data from 90,056 participants in 14 randomised trials of statins. Lancet 2005;366:1267-78 «PMID: 16214597»PubMed
  210. Bakheit AM, Shaw S, Barrett L ym. A prospective, randomized, parallel group, controlled study of the effect of intensity of speech and language therapy on early recovery from poststroke aphasia. Clin Rehabil 2007;21:885-94 «PMID: 17981847»PubMed
  211. Barker-Collo SL, Feigin VL, Lawes CM ym. Reducing attention deficits after stroke using attention process training: a randomized controlled trial. Stroke 2009;40:3293-8 «PMID: 19628801»PubMed
  212. Barnett HJ, Eliasziw M, Meldrum HE. Drugs and surgery in the prevention of ischemic stroke. N Engl J Med 1995;332:238-48 «PMID: 7808491»PubMed
  213. Barnett HJ, Taylor DW, Eliasziw M ym. Benefit of carotid endarterectomy in patients with symptomatic moderate or severe stenosis. North American Symptomatic Carotid Endarterectomy Trial Collaborators. N Engl J Med 1998;339:1415-25 «PMID: 9811916»PubMed
  214. Barrett-Connor E, Mosca L, Collins P ym. Effects of raloxifene on cardiovascular events and breast cancer in postmenopausal women. N Engl J Med 2006;355:125-37 «PMID: 16837676»PubMed
  215. Bath PM, Gray LJ. Association between hormone replacement therapy and subsequent stroke: a meta-analysis. BMJ 2005;330:342 «PMID: 15640250»PubMed
  216. Bazzano LA, Reynolds K, Holder KN ym. Effect of folic acid supplementation on risk of cardiovascular diseases: a meta-analysis of randomized controlled trials. JAMA 2006;296:2720-6 «PMID: 17164458»PubMed
  217. Beckman JA, Creager MA, Libby P. Diabetes and atherosclerosis: epidemiology, pathophysiology, and management. JAMA 2002;287:2570-81 «PMID: 12020339»PubMed
  218. Bertrand ME, Simoons ML, Fox KA ym. Management of acute coronary syndromes in patients presenting without persistent ST-segment elevation. Eur Heart J 2002;23:1809-40 «PMID: 12503543»PubMed
  219. Bhatt DL, Fox KA, Hacke W ym. Clopidogrel and aspirin versus aspirin alone for the prevention of atherothrombotic events. N Engl J Med 2006;354:1706-17 «PMID: 16531616»PubMed
  220. Bhatt DL, Marso SP, Hirsch AT ym. Amplified benefit of clopidogrel versus aspirin in patients with diabetes mellitus. Am J Cardiol 2002;90:625-8 «PMID: 12231089»PubMed
  221. Bhatt DL. Oral presentation at American College of Cardiology 2006. Saatavissa www.tctmd.com
  222. Bønaa KH, Njølstad I, Ueland PM ym. Homocysteine lowering and cardiovascular events after acute myocardial infarction. N Engl J Med 2006;354:1578-88 «PMID: 16531614»PubMed
  223. Bond R, Rerkasem K, Rothwell PM. Systematic review of the risks of carotid endarterectomy in relation to the clinical indication for and timing of surgery. Stroke 2003;34:2290-301 «PMID: 12920260»PubMed
  224. Bosch J, Yusuf S, Pogue J ym. Use of ramipril in preventing stroke: double blind randomised trial. BMJ 2002;324:699-702 «PMID: 11909785»PubMed
  225. Bousser MG, Eschwege E, Haguenau M ym. "AICLA" controlled trial of aspirin and dipyridamole in the secondary prevention of athero-thrombotic cerebral ischemia. Stroke 1983;14:5-14 «PMID: 6401878»PubMed
  226. Bowen A, Lincoln NB. Cognitive rehabilitation for spatial neglect following stroke. Cochrane Database Syst Rev 2007;2:CD003586 «PMID: 17443528»PubMed
  227. Brandt T, von Kummer R, Müller-Küppers M ym. Thrombolytic therapy of acute basilar artery occlusion. Variables affecting recanalization and outcome. Stroke 1996;27:875-81 «PMID: 8623107»PubMed
  228. Braunwald E, Antman EM, Beasley JW ym. ACC/AHA guideline update for the management of patients with unstable angina and non–ST-segment elevation myocardial infarction. A report of the American College of Cardiology/American Heart Association Task Force on Practice Guidelines (Committee on the Management of Patients With Unstable Angina). 2002. http://www.acc.org/clinical/guidelines/unstable/unstable.pdf
  229. Bruno A, Biller J, Adams HP Jr ym. Acute blood glucose level and outcome from ischemic stroke. Trial of ORG 10172 in Acute Stroke Treatment (TOAST) Investigators. Neurology 1999;52:280-4 «PMID: 9932944»PubMed
  230. Bruno A, Levine SR, Frankel MR ym. Admission glucose level and clinical outcomes in the NINDS rt-PA Stroke Trial. Neurology 2002;59:669-74 «PMID: 12221155»PubMed
  231. Bucher HC, Griffith LE, Guyatt GH. Effect of HMGcoA reductase inhibitors on stroke. A meta-analysis of randomized, controlled trials. Ann Intern Med 1998;128:89-95 «PMID: 9441587»PubMed
  232. Byington RP, Davis BR, Plehn JF ym. Reduction of stroke events with pravastatin: the Prospective Pravastatin Pooling (PPP) Project. Circulation 2001;103:387-92 «PMID: 11157690»PubMed
  233. Cannon CP, Steinberg BA, Murphy SA ym. Meta-analysis of cardiovascular outcomes trials comparing intensive versus moderate statin therapy. J Am Coll Cardiol 2006;48:438-45 «PMID: 16875966»PubMed
  234. Casas JP, Bautista LE, Smeeth L ym. Homocysteine and stroke: evidence on a causal link from mendelian randomisation. Lancet 2005;365:224-32 «PMID: 15652605»PubMed
  235. CAST: randomised placebo-controlled trial of early aspirin use in 20,000 patients with acute ischaemic stroke. CAST (Chinese Acute Stroke Trial) Collaborative Group. Lancet 1997;349:1641-9 «PMID: 9186381»PubMed
  236. Cherney LR, Patterson JP, Raymer A ym. Evidence-based systematic review: effects of intensity of treatment and constraint-induced language therapy for individuals with stroke-induced aphasia. J Speech Lang Hear Res 2008;51:1282-99 «PMID: 18812489»PubMed
  237. Cicerone KD, Dahlberg C, Kalmar K ym. Evidence-based cognitive rehabilitation: recommendations for clinical practice. Arch Phys Med Rehabil 2000;81:1596-615 «PMID: 11128897»PubMed
  238. Clark WM, Wissman S, Albers GW ym. Recombinant tissue-type plasminogen activator (Alteplase) for ischemic stroke 3 to 5 hours after symptom onset. The ATLANTIS Study: a randomized controlled trial. Alteplase Thrombolysis for Acute Noninterventional Therapy in Ischemic Stroke. JAMA 1999;282:2019-26 «PMID: 10591384»PubMed
  239. Clofibrate and niacin in coronary heart disease. JAMA 1975;231:360-81 «PMID: 1088963»PubMed
  240. Colhoun HM, Betteridge DJ, Durrington PN ym. Primary prevention of cardiovascular disease with atorvastatin in type 2 diabetes in the Collaborative Atorvastatin Diabetes Study (CARDS): multicentre randomised placebo-controlled trial. Lancet 2004;364:685-96 «PMID: 15325833»PubMed
  241. Collaborative systematic review of the randomised trials of organised inpatient (stroke unit) care after stroke. Stroke Unit Trialists' Collaboration. BMJ 1997;314:1151-9 «PMID: 9146387»PubMed
  242. Collins R, Armitage J, Parish S ym. MRC/BHF Heart Protection Study of cholesterol-lowering with simvastatin in 5963 people with diabetes: a randomised placebo-controlled trial. Lancet 2003;361:2005-16 «PMID: 12814710»PubMed
  243. Collins R, MacMahon S. Blood pressure, antihypertensive drug treatment and the risks of stroke and of coronary heart disease. Br Med Bull 1994;50:272-98 «PMID: 8205459»PubMed
  244. Collins R, Peto R, MacMahon S ym. Blood pressure, stroke, and coronary heart disease. Part 2, Short-term reductions in blood pressure: overview of randomised drug trials in their epidemiological context. Lancet 1990;335:827-38 «PMID: 1969567»PubMed
  245. Coull AJ, Lovett JK, Rothwell PM ym. Population based study of early risk of stroke after transient ischaemic attack or minor stroke: implications for public education and organisation of services. BMJ 2004;328:326 «PMID: 14744823»PubMed
  246. Coull AJ, Rothwell PM. Underestimation of the early risk of recurrent stroke: evidence of the need for a standard definition. Stroke 2004;35:1925-9 «PMID: 15192248»PubMed
  247. Cummings SR, Ettinger B, Delmas PD ym. The effects of tibolone in older postmenopausal women. N Engl J Med 2008;359:697-708 «PMID: 18703472»PubMed
  248. Curb JD, Pressel SL, Cutler JA ym. Effect of diuretic-based antihypertensive treatment on cardiovascular disease risk in older diabetic patients with isolated systolic hypertension. Systolic Hypertension in the Elderly Program Cooperative Research Group. JAMA 1996;276:1886-92 «PMID: 8968014»PubMed
  249. de Kroon JR, van der Lee JH, IJzerman MJ ym. Therapeutic electrical stimulation to improve motor control and functional abilities of the upper extremity after stroke: a systematic review. Clin Rehabil 2002;16:350-60 «PMID: 12061468»PubMed
  250. Dean CM, Richards CL, Malouin F. Task-related circuit training improves performance of locomotor tasks in chronic stroke: a randomized, controlled pilot trial. Arch Phys Med Rehabil 2000;81:409-17 «PMID: 10768528»PubMed
  251. del Zoppo GJ, Higashida RT, Furlan AJ ym. PROACT: a phase II randomized trial of recombinant pro-urokinase by direct arterial delivery in acute middle cerebral artery stroke. PROACT Investigators. Prolyse in Acute Cerebral Thromboembolism. Stroke 1998;29:4-11 «PMID: 9445320»PubMed
  252. Dengler R, Diener HC, Schwartz A ym. Early treatment with aspirin plus extended-release dipyridamole for transient ischaemic attack or ischaemic stroke within 24 h of symptom onset (EARLY trial): a randomised, open-label, blinded-endpoint trial. Lancet Neurol 2010;9:159-66 «PMID: 20060783»PubMed
  253. DePippo KL, Holas MA, Reding MJ ym. Dysphagia therapy following stroke: a controlled trial. Neurology 1994;44:1655-60 «PMID: 7936292»PubMed
  254. Diener HC, Bogousslavsky J, Brass LM ym. Aspirin and clopidogrel compared with clopidogrel alone after recent ischaemic stroke or transient ischaemic attack in high-risk patients (MATCH): randomised, double-blind, placebo-controlled trial. Lancet 2004;364:331-7 «PMID: 15276392»PubMed
  255. Doesborgh SJ, van de Sandt-Koenderman MW, Dippel DW ym. Effects of semantic treatment on verbal communication and linguistic processing in aphasia after stroke: a randomized controlled trial. Stroke 2004;35:141-6 «PMID: 14657447»PubMed
  256. Duckworth W, Abraira C, Moritz T ym. Glucose control and vascular complications in veterans with type 2 diabetes. N Engl J Med 2009;360:129-39 «PMID: 19092145»PubMed
  257. Eckert B, Kucinski T, Pfeiffer G ym. Endovascular therapy of acute vertebrobasilar occlusion: early treatment onset as the most important factor. Cerebrovasc Dis 2002;14:42-50 «PMID: 12097850»PubMed
  258. Eckstein HH, Ringleb P, Allenberg JR ym. Results of the Stent-Protected Angioplasty versus Carotid Endarterectomy (SPACE) study to treat symptomatic stenoses at 2 years: a multinational, prospective, randomised trial. Lancet Neurol 2008;7:893-902 «PMID: 18774746»PubMed
  259. Ederle J, Bonati LH, Dobson J ym. Endovascular treatment with angioplasty or stenting versus endarterectomy in patients with carotid artery stenosis in the Carotid and Vertebral Artery Transluminal Angioplasty Study (CAVATAS): long-term follow-up of a randomised trial. Lancet Neurol 2009;8:898-907 «PMID: 19717345»PubMed
  260. International Carotid Stenting Study investigators, Ederle J, Dobson J ym. Carotid artery stenting compared with endarterectomy in patients with symptomatic carotid stenosis (International Carotid Stenting Study): an interim analysis of a randomised controlled trial. Lancet 2010;375:985-97 «PMID: 20189239»PubMed
  261. Ederle J, Featherstone RL, Brown MM. Randomized controlled trials comparing endarterectomy and endovascular treatment for carotid artery stenosis: a Cochrane systematic review. Stroke 2009;40:1373-80 «PMID: 19228850»PubMed
  262. Endarterectomy for asymptomatic carotid artery stenosis. Executive Committee for the Asymptomatic Carotid Atherosclerosis Study. JAMA 1995;273:1421-8 «PMID: 7723155»PubMed
  263. Evans JJ, Wilson BA, Schuri U ym. A comparison of ‘errorless’ and ‘trial and error’ learning methods for teaching individuals with acquired memory deficits. Neuropsychol Rehabil 2000;10:67-101
  264. Flint AC, Duckwiler GR, Budzik RF ym. Mechanical thrombectomy of intracranial internal carotid occlusion: pooled results of the MERCI and Multi MERCI Part I trials. Stroke 2007;38:1274-80 «PMID: 17332445»PubMed
  265. Forster A, Young J. Specialist nurse support for patients with stroke in the community: a randomised controlled trial. BMJ 1996;312:1642-6 «PMID: 8664717»PubMed
  266. Friedland JF, McColl M. Social support intervention after stroke: results of a randomized trial. Arch Phys Med Rehabil 1992;73:573-81 «PMID: 1622308»PubMed
  267. Furlan A, Higashida R, Wechsler L ym. Intra-arterial prourokinase for acute ischemic stroke. The PROACT II study: a randomized controlled trial. Prolyse in Acute Cerebral Thromboembolism. JAMA 1999;282:2003-11 «PMID: 10591382»PubMed
  268. Goldberg RB, Mellies MJ, Sacks FM ym. Cardiovascular events and their reduction with pravastatin in diabetic and glucose-intolerant myocardial infarction survivors with average cholesterol levels: subgroup analyses in the cholesterol and recurrent events (CARE) trial. The Care Investigators. Circulation 1998;98:2513-9 «PMID: 9843456»PubMed
  269. Goldstein LB, Adams R, Becker K ym. Primary prevention of ischemic stroke: A statement for healthcare professionals from the Stroke Council of the American Heart Association. Circulation 2001;103:163-82 «PMID: 11136703»PubMed
  270. Grady D, Herrington D, Bittner V ym. Cardiovascular disease outcomes during 6.8 years of hormone therapy: Heart and Estrogen/progestin Replacement Study follow-up (HERS II). JAMA 2002;288:49-57 «PMID: 12090862»PubMed
  271. Grant JS, Elliott TR, Weaver M ym. Telephone intervention with family caregivers of stroke survivors after rehabilitation. Stroke 2002;33:2060-5 «PMID: 12154263»PubMed
  272. Green J, Forster A, Bogle S ym. Physiotherapy for patients with mobility problems more than 1 year after stroke: a randomised controlled trial. Lancet 2002;359:199-203 «PMID: 11812553»PubMed
  273. Hacke W, Donnan G, Fieschi C ym. Association of outcome with early stroke treatment: pooled analysis of ATLANTIS, ECASS, and NINDS rt-PA stroke trials. Lancet 2004;363:768-74 «PMID: 15016487»PubMed
  274. Hacke W, Kaste M, Bluhmki E ym. Thrombolysis with alteplase 3 to 4.5 hours after acute ischemic stroke. N Engl J Med 2008;359:1317-29 «PMID: 18815396»PubMed
  275. Hacke W, Kaste M, Fieschi C ym. Intravenous thrombolysis with recombinant tissue plasminogen activator for acute hemispheric stroke. The European Cooperative Acute Stroke Study (ECASS) JAMA 1995;274:1017-25 «PMID: 7563451»PubMed
  276. Hacke W, Kaste M, Fieschi C ym. Randomised double-blind placebo-controlled trial of thrombolytic therapy with intravenous alteplase in acute ischaemic stroke (ECASS II). Second European-Australasian Acute Stroke Study Investigators. Lancet 1998;352:1245-51 «PMID: 9788453»PubMed
  277. Hacke W, Zeumer H, Ferbert A ym. Intra-arterial thrombolytic therapy improves outcome in patients with acute vertebrobasilar occlusive disease. Stroke 1988;19:1216-22 «PMID: 3176080»PubMed
  278. Halliday A, Mansfield A, Marro J ym. Prevention of disabling and fatal strokes by successful carotid endarterectomy in patients without recent neurological symptoms: randomised controlled trial. Lancet 2004;363:1491-502 «PMID: 15135594»PubMed
  279. Handschu R, Littmann R, Reulbach U ym. Telemedicine in emergency evaluation of acute stroke: interrater agreement in remote video examination with a novel multimedia system. Stroke 2003;34:2842-6 «PMID: 14615620»PubMed
  280. Hansson L, Zanchetti A, Carruthers SG ym. Effects of intensive blood-pressure lowering and low-dose aspirin in patients with hypertension: principal results of the Hypertension Optimal Treatment (HOT) randomised trial. HOT Study Group. Lancet 1998;351:1755-62 «PMID: 9635947»PubMed
  281. Hara Y. Neurorehabilitation with new functional electrical stimulation for hemiparetic upper extremity in stroke patients. J Nippon Med Sch 2008;75:4-14 «PMID: 18360073»PubMed
  282. Hart RG, Benavente O, McBride R ym. Antithrombotic therapy to prevent stroke in patients with atrial fibrillation: a meta-analysis. Ann Intern Med 1999;131:492-501 «PMID: 10507957»PubMed
  283. Effects of ramipril on cardiovascular and microvascular outcomes in people with diabetes mellitus: results of the HOPE study and MICRO-HOPE substudy. Heart Outcomes Prevention Evaluation Study Investigators. Lancet 2000;355:253-9 «PMID: 10675071»PubMed
  284. Heiss G, Wallace R, Anderson GL ym. Health risks and benefits 3 years after stopping randomized treatment with estrogen and progestin. JAMA 2008;299:1036-45 «PMID: 18319414»PubMed
  285. Heart Protection Study Collaborative Group. MRC/BHF Heart Protection Study of cholesterol lowering with simvastatin in 20,536 high-risk individuals: a randomised placebo-controlled trial. Lancet 2002;360:7-22 «PMID: 12114036»PubMed
  286. Hirsch AT, Haskal ZJ, Hertzer NR ym. ACC/AHA 2005 guidelines for the management of patients with peripheral arterial disease (lower extremity, renal, mesenteric, and abdominal aortic): executive summary a collaborative report from the American Association for Vascular Surgery/Society for Vascular Surgery, Society for Cardiovascular Angiography and Interventions, Society for Vascular Medicine and Biology, Society of Interventional Radiology, and the ACC/AHA Task Force on Practice Guidelines (Writing Committee to Develop Guidelines for the Management of Patients With Peripheral Arterial Disease) endorsed by the American Association of Cardiovascular and Pulmonary Rehabilitation; National Heart, Lung, and Blood Institute; Society for Vascular Nursing; TransAtlantic Inter-Society Consensus; and Vascular Disease Foundation. J Am Coll Cardiol 2006;47:1239-312 «PMID: 16545667»PubMed
  287. Holman RR, Paul SK, Bethel MA ym. 10-year follow-up of intensive glucose control in type 2 diabetes. N Engl J Med 2008;359:1577-89 «PMID: 18784090»PubMed
  288. Hsia J, Heiss G, Ren H ym. Calcium/vitamin D supplementation and cardiovascular events. Circulation 2007;115:846-54 «PMID: 17309935»PubMed
  289. Hu G, Tuomilehto J, Silventoinen K ym. Body mass index, waist circumference, and waist-hip ratio on the risk of total and type-specific stroke. Arch Intern Med 2007;167:1420-7 «PMID: 17620537»PubMed
  290. Hulley S, Grady D, Bush T ym. Randomized trial of estrogen plus progestin for secondary prevention of coronary heart disease in postmenopausal women. Heart and Estrogen/progestin Replacement Study (HERS) Research Group. JAMA 1998;280:605-13 «PMID: 9718051»PubMed
  291. IMS II Trial Investigators. The Interventional Management of Stroke (IMS) II Study. Stroke 2007;38:2127-35 «PMID: 17525387»PubMed
  292. Indredavik B, Fjaertoft H, Ekeberg G ym. Benefit of an extended stroke unit service with early supported discharge: A randomized, controlled trial. Stroke 2000;31:2989-94 «PMID: 11108761»PubMed
  293. Kalra L, Evans A, Perez I ym. Alternative strategies for stroke care: a prospective randomised controlled trial. Lancet 2000;356:894-9 «PMID: 11036894»PubMed
  294. Kammersgaard LP, Jørgensen HS, Rungby JA ym. Admission body temperature predicts long-term mortality after acute stroke: the Copenhagen Stroke Study. Stroke 2002;33:1759-62 «PMID: 12105348»PubMed
  295. Kannel WB, Wolf PA, Verter J ym. Epidemiologic assessment of the role of blood pressure in stroke. The Framingham study. JAMA 1970;214:301-10 «PMID: 5469068»PubMed
  296. Keech A, Colquhoun D, Best J ym. Secondary prevention of cardiovascular events with long-term pravastatin in patients with diabetes or impaired fasting glucose: results from the LIPID trial. Diabetes Care 2003;26:2713-21 «PMID: 14514569»PubMed
  297. Kelly H, Brady MC, Enderby P. Speech and language therapy for aphasia following stroke. Cochrane Database Syst Rev 2010;5:CD000425 «PMID: 20464716»PubMed
  298. Kennedy J, Hill MD, Ryckborst KJ ym. Fast assessment of stroke and transient ischaemic attack to prevent early recurrence (FASTER): a randomised controlled pilot trial. Lancet Neurol 2007;6:961-9 «PMID: 17931979»PubMed
  299. Kernan WN, Viscoli CM, Inzucchi SE ym. Prevalence of abnormal glucose tolerance following a transient ischemic attack or ischemic stroke. Arch Intern Med 2005;165:227-33 «PMID: 15668371»PubMed
  300. Khan N, McAlister FA. Re-examining the efficacy of beta-blockers for the treatment of hypertension: a meta-analysis. CMAJ 2006;174:1737-42 «PMID: 16754904»PubMed
  301. Kottink AI, Oostendorp LJ, Buurke JH ym. The orthotic effect of functional electrical stimulation on the improvement of walking in stroke patients with a dropped foot: a systematic review. Artif Organs 2004;28:577-86 «PMID: 15153151»PubMed
  302. Kurl S, Laukkanen JA, Rauramaa R ym. Cardiorespiratory fitness and the risk for stroke in men. Arch Intern Med 2003;163:1682-8 «PMID: 12885683»PubMed
  303. Langhorne P, Williams BO, Gilchrist W ym. Do stroke units save lives? Lancet 1993;342:395-8 «PMID: 8101901»PubMed
  304. Lee CD, Folsom AR, Blair SN. Physical activity and stroke risk: a meta-analysis. Stroke 2003;34:2475-81 «PMID: 14500932»PubMed
  305. Lewington S, Clarke R, Qizilbash N ym. Age-specific relevance of usual blood pressure to vascular mortality: a meta-analysis of individual data for one million adults in 61 prospective studies. Lancet 2002;360:1903-13 «PMID: 12493255»PubMed
  306. Levy EI, Firlik AD, Wisniewski S ym. Factors affecting survival rates for acute vertebrobasilar artery occlusions treated with intra-arterial thrombolytic therapy: a meta-analytical approach. Neurosurgery 1999;45:539-45; discussion 545-8 «PMID: 10493376»PubMed
  307. Lincoln NB, Majid MJ, Weyman N. Cognitive rehabilitation for attention deficits following stroke. Cochrane Database Syst Rev 2000;4:CD002842 «PMID: 11034773»PubMed
  308. Lindholm LH, Carlberg B, Samuelsson O. Should beta blockers remain first choice in the treatment of primary hypertension? A meta-analysis. Lancet 2005;366:1545-53 «PMID: 16257341»PubMed
  309. Lindholm LH, Ibsen H, Dahlöf B ym. Cardiovascular morbidity and mortality in patients with diabetes in the Losartan Intervention For Endpoint reduction in hypertension study (LIFE): a randomised trial against atenolol. Lancet 2002;359:1004-10 «PMID: 11937179»PubMed
  310. Lindsberg PJ, Mattle HP. Therapy of basilar artery occlusion: a systematic analysis comparing intra-arterial and intravenous thrombolysis. Stroke 2006;37:922-8 «PMID: 16439705»PubMed
  311. Lindsberg PJ, Soinne L, Roine RO ym. Options for recanalization therapy in basilar artery occlusion. Stroke 2005;36:203-4 «PMID: 15637313»PubMed
  312. Lindsberg PJ, Soinne L, Tatlisumak T ym. Long-term outcome after intravenous thrombolysis of basilar artery occlusion. JAMA 2004;292:1862-6 «PMID: 15494584»PubMed
  313. Lindström J, Ilanne-Parikka P, Peltonen M ym. Sustained reduction in the incidence of type 2 diabetes by lifestyle intervention: follow-up of the Finnish Diabetes Prevention Study. Lancet 2006;368:1673-9 «PMID: 17098085»PubMed
  314. MacMahon S, Peto R, Cutler J ym. Blood pressure, stroke, and coronary heart disease. Part 1, Prolonged differences in blood pressure: prospective observational studies corrected for the regression dilution bias. Lancet 1990;335:765-74 «PMID: 1969518»PubMed
  315. Mant J, Carter J, Wade DT ym. Family support for stroke: a randomised controlled trial. Lancet 2000;356:808-13 «PMID: 11022928»PubMed
  316. Marniemi J, Alanen E, Impivaara O ym. Dietary and serum vitamins and minerals as predictors of myocardial infarction and stroke in elderly subjects. Nutr Metab Cardiovasc Dis 2005;15:188-97 «PMID: 15955467»PubMed
  317. Martí-Carvajal AJ, Solà I, Lathyris D ym. Homocysteine lowering interventions for preventing cardiovascular events. Cochrane Database Syst Rev 2009;4:CD006612 «PMID: 19821378»PubMed
  318. Mas JL, Chatellier G, Beyssen B ym. Endarterectomy versus stenting in patients with symptomatic severe carotid stenosis. N Engl J Med 2006;355:1660-71 «PMID: 17050890»PubMed
  319. Mas JL, Trinquart L, Leys D ym. Endarterectomy Versus Angioplasty in Patients with Symptomatic Severe Carotid Stenosis (EVA-3S) trial: results up to 4 years from a randomised, multicentre trial. Lancet Neurol 2008;7:885-92 «PMID: 18774745»PubMed
  320. Matz K, Keresztes K, Tatschl C ym. Disorders of glucose metabolism in acute stroke patients: an underrecognized problem. Diabetes Care 2006;29:792-7 «PMID: 16567817»PubMed
  321. Mayberg MR, Wilson SE, Yatsu F ym. Carotid endarterectomy and prevention of cerebral ischemia in symptomatic carotid stenosis. Veterans Affairs Cooperative Studies Program 309 Trialist Group. JAMA 1991;266:3289-94 «PMID: 1960828»PubMed
  322. Mehrholz J, Platz T, Kugler J ym. Electromechanical and robot-assisted arm training for improving arm function and activities of daily living after stroke. Cochrane Database Syst Rev 2008;4:CD006876 «PMID: 18843735»PubMed
  323. Mehrholz J, Werner C, Kugler J ym. Electromechanical-assisted training for walking after stroke. Cochrane Database Syst Rev 2007;4:CD006185 «PMID: 17943893»PubMed
  324. Mehta SR, Yusuf S, Peters RJ ym. Effects of pretreatment with clopidogrel and aspirin followed by long-term therapy in patients undergoing percutaneous coronary intervention: the PCI-CURE study. Lancet 2001;358:527-33 «PMID: 11520521»PubMed
  325. Meyer BC, Lyden PD, Al-Khoury L ym. Prospective reliability of the STRokE DOC wireless/site independent telemedicine system. Neurology 2005;64:1058-60 «PMID: 15781827»PubMed
  326. Meyer BC, Raman R, Chacon MR ym. Reliability of site-independent telemedicine when assessed by telemedicine-naive stroke practitioners. J Stroke Cerebrovasc Dis 2008;17:181-6 «PMID: 18589337»PubMed
  327. Meyer BC, Raman R, Hemmen T ym. Efficacy of site-independent telemedicine in the STRokE DOC trial: a randomised, blinded, prospective study. Lancet Neurol 2008;7:787-95 «PMID: 18676180»PubMed
  328. Moseley AM, Stark A, Cameron ID ym. Treadmill training and body weight support for walking after stroke. Cochrane Database Syst Rev 2005;4:CD002840 «PMID: 16235304»PubMed
  329. Nair RD, Lincoln NB. Cognitive rehabilitation for memory deficits following stroke. Cochrane Database Syst Rev 2007;3:CD002293 «PMID: 17636703»PubMed
  330. Nathan DM, Cleary PA, Backlund JY ym. Intensive diabetes treatment and cardiovascular disease in patients with type 1 diabetes. N Engl J Med 2005;353:2643-53 «PMID: 16371630»PubMed
  331. Nathan DM. Some answers, more controversy, from UKPDS. United Kingdom Prospective Diabetes Study. Lancet 1998;352:832-3 «PMID: 9742972»PubMed
  332. Niskanen L, Hedner T, Hansson L ym. Reduced cardiovascular morbidity and mortality in hypertensive diabetic patients on first-line therapy with an ACE inhibitor compared with a diuretic/beta-blocker-based treatment regimen: a subanalysis of the Captopril Prevention Project. Diabetes Care 2001;24:2091-6 «PMID: 11723089»PubMed
  333. Ogawa A, Mori E, Minematsu K ym. Randomized trial of intraarterial infusion of urokinase within 6 hours of middle cerebral artery stroke: the middle cerebral artery embolism local fibrinolytic intervention trial (MELT) Japan. Stroke 2007;38:2633-9 «PMID: 17702958»PubMed
  334. Outpatient Service Trialists. Therapy-based rehabilitation services for stroke patients at home. Cochrane Database Syst Rev 2003;1:CD002925 «PMID: 12535444»PubMed
  335. Penumbra Pivotal Stroke Trial Investigators. The penumbra pivotal stroke trial: safety and effectiveness of a new generation of mechanical devices for clot removal in intracranial large vessel occlusive disease. Stroke 2009;40:2761-8 «PMID: 19590057»PubMed
  336. Peurala SH, Airaksinen O, Huuskonen P ym. Effects of intensive therapy using gait trainer or floor walking exercises early after stroke. J Rehabil Med 2009;41:166-73 «PMID: 19229450»PubMed
  337. Pilz S, Dobnig H, Fischer JE ym. Low vitamin d levels predict stroke in patients referred to coronary angiography. Stroke 2008;39:2611-3 «PMID: 18635847»PubMed
  338. Pitkänen K. Stroke rehabilitation in the elderly. A controlled study of the effectiveness and costs of a multidimensional intervention. Väitöskirja: Series of Reports University of Kuopio, Department of Neurolgy, no. 52, 2000
  339. Pomeroy VM, King L, Pollock A ym. Electrostimulation for promoting recovery of movement or functional ability after stroke. Cochrane Database Syst Rev 2006;2:CD003241 «PMID: 16625574»PubMed
  340. Pulvermüller F, Neininger B, Elbert T ym. Constraint-induced therapy of chronic aphasia after stroke. Stroke 2001;32:1621-6 «PMID: 11441210»PubMed
  341. Pyorälä K, Pedersen TR, Kjekshus J ym. Cholesterol lowering with simvastatin improves prognosis of diabetic patients with coronary heart disease. A subgroup analysis of the Scandinavian Simvastatin Survival Study (4S) Diabetes Care 1997;20:614-20 «PMID: 9096989»PubMed
  342. Randomised trial of endarterectomy for recently symptomatic carotid stenosis: final results of the MRC European Carotid Surgery Trial (ECST) Lancet 1998;351:1379-87 «PMID: 9593407»PubMed
  343. Reith J, Jørgensen HS, Pedersen PM ym. Body temperature in acute stroke: relation to stroke severity, infarct size, mortality, and outcome. Lancet 1996;347:422-5 «PMID: 8618482»PubMed
  344. Rexrode KM, Hennekens CH, Willett WC ym. A prospective study of body mass index, weight change, and risk of stroke in women. JAMA 1997;277:1539-45 «PMID: 9153368»PubMed
  345. Rha JH, Saver JL. The impact of recanalization on ischemic stroke outcome: a meta-analysis. Stroke 2007;38:967-73 «PMID: 17272772»PubMed
  346. SPACE Collaborative Group, Ringleb PA, Allenberg J ym. 30 day results from the SPACE trial of stent-protected angioplasty versus carotid endarterectomy in symptomatic patients: a randomised non-inferiority trial. Lancet 2006;368:1239-47 «PMID: 17027729»PubMed
  347. Roffi M, Mukherjee D, Clair DG. Carotid artery stenting vs. endarterectomy. Eur Heart J 2009;30:2693-704 «PMID: 19861324»PubMed
  348. Rosales RL, Chua-Yap AS. Evidence-based systematic review on the efficacy and safety of botulinum toxin-A therapy in post-stroke spasticity. J Neural Transm 2008;115:617-23 «PMID: 18322637»PubMed
  349. Rossouw JE, Prentice RL, Manson JE ym. Postmenopausal hormone therapy and risk of cardiovascular disease by age and years since menopause. JAMA 2007;297:1465-77 «PMID: 17405972»PubMed
  350. Rothwell PM, Eliasziw M, Gutnikov SA ym. Analysis of pooled data from the randomised controlled trials of endarterectomy for symptomatic carotid stenosis. Lancet 2003;361:107-16 «PMID: 12531577»PubMed
  351. Rothwell PM, Eliasziw M, Gutnikov SA ym. Endarterectomy for symptomatic carotid stenosis in relation to clinical subgroups and timing of surgery. Lancet 2004;363:915-24 «PMID: 15043958»PubMed
  352. Rothwell PM, Warlow CP. Timing of TIAs preceding stroke: time window for prevention is very short. Neurology 2005;64:817-20 «PMID: 15753415»PubMed
  353. Rothwell PM, Eliasziw M, Gutnikov SA ym. Analysis of pooled data from the randomised controlled trials of endarterectomy for symptomatic carotid stenosis. Lancet 2003;361:107-16 «PMID: 12531577»PubMed
  354. Rubins HB, Robins SJ, Collins D ym. Gemfibrozil for the secondary prevention of coronary heart disease in men with low levels of high-density lipoprotein cholesterol. Veterans Affairs High-Density Lipoprotein Cholesterol Intervention Trial Study Group. N Engl J Med 1999;341:410-8 «PMID: 10438259»PubMed
  355. Sacco M, Pellegrini F, Roncaglioni MC ym. Primary prevention of cardiovascular events with low-dose aspirin and vitamin E in type 2 diabetic patients: results of the Primary Prevention Project (PPP) trial. Diabetes Care 2003;26:3264-72 «PMID: 14633812»PubMed
  356. Sacks FM, Pfeffer MA, Moye LA ym. The effect of pravastatin on coronary events after myocardial infarction in patients with average cholesterol levels. Cholesterol and Recurrent Events Trial investigators. N Engl J Med 1996;335:1001-9 «PMID: 8801446»PubMed
  357. Salonen JT, Puska P, Tuomilehto J. Physical activity and risk of myocardial infarction, cerebral stroke and death: a longitudinal study in Eastern Finland. Am J Epidemiol 1982;115:526-37 «PMID: 7072702»PubMed
  358. Saposnik G, Ray JG, Sheridan P ym. Homocysteine-lowering therapy and stroke risk, severity, and disability: additional findings from the HOPE 2 trial. Stroke 2009;40:1365-72 «PMID: 19228852»PubMed
  359. Saver JL, Gornbein J, Grotta J ym. Number needed to treat to benefit and to harm for intravenous tissue plasminogen activator therapy in the 3- to 4.5-hour window: joint outcome table analysis of the ECASS 3 trial. Stroke 2009;40:2433-7 «PMID: 19498197»PubMed
  360. Schonewille WJ, Wijman CA, Michel P ym. Treatment and outcomes of acute basilar artery occlusion in the Basilar Artery International Cooperation Study (BASICS): a prospective registry study. Lancet Neurol 2009;8:724-30 «PMID: 19577962»PubMed
  361. Schure LM, van den Heuvel ET, Stewart RE ym. Beyond stroke: description and evaluation of an effective intervention to support family caregivers of stroke patients. Patient Educ Couns 2006;62:46-55 «PMID: 16023823»PubMed
  362. Schwab S, Schwarz S, Spranger M ym. Moderate hypothermia in the treatment of patients with severe middle cerebral artery infarction. Stroke 1998;29:2461-6 «PMID: 9836751»PubMed
  363. Schwab S, Vatankhah B, Kukla C ym. Long-term outcome after thrombolysis in telemedical stroke care. Neurology 2007;69:898-903 «PMID: 17724293»PubMed
  364. SEARCH Study Collaborative Group, Bowman L, Armitage J ym. Study of the effectiveness of additional reductions in cholesterol and homocysteine (SEARCH): characteristics of a randomized trial among 12064 myocardial infarction survivors. Am Heart J 2007;154:815-23, 823.e1-6 «PMID: 17967584»PubMed
  365. Sellars C, Hughes T, Langhorne P. Speech and language therapy for dysarthria due to non-progressive brain damage. Cochrane Database Syst Rev 2005;3:CD002088 «PMID: 16034872»PubMed
  366. Sever PS, Dahlöf B, Poulter NR ym. Prevention of coronary and stroke events with atorvastatin in hypertensive patients who have average or lower-than-average cholesterol concentrations, in the Anglo-Scandinavian Cardiac Outcomes Trial--Lipid Lowering Arm (ASCOT-LLA): a multicentre randomised controlled trial. Lancet 2003;361:1149-58 «PMID: 12686036»PubMed
  367. Shafqat S, Kvedar JC, Guanci MM ym. Role for telemedicine in acute stroke. Feasibility and reliability of remote administration of the NIH stroke scale. Stroke 1999;30:2141-5 «PMID: 10512919»PubMed
  368. Prevention of stroke by antihypertensive drug treatment in older persons with isolated systolic hypertension. Final results of the Systolic Hypertension in the Elderly Program (SHEP). SHEP Cooperative Research Group. JAMA 1991;265:3255-64 «PMID: 2046107»PubMed
  369. Simpson DM, Gracies JM, Graham HK ym. Assessment: Botulinum neurotoxin for the treatment of spasticity (an evidence-based review): report of the Therapeutics and Technology Assessment Subcommittee of the American Academy of Neurology. Neurology 2008;70:1691-8 «PMID: 18458229»PubMed
  370. Sirtori V, Corbetta D, Moja L ym. Constraint-induced movement therapy for upper extremities in stroke patients. Cochrane Database Syst Rev 2009;4:CD004433 «PMID: 19821326»PubMed
  371. Sivenius J, Riekkinen PJ, Lowenthal A ym. Antiplatelet therapy is effective in primary prevention of myocardial infarction in patients with a previous cerebrovascular ischemic event. Arch Neurol 1993;50:710-3 «PMID: 8323473»PubMed
  372. Sleight P, Yusuf S, Pogue J ym. Blood-pressure reduction and cardiovascular risk in HOPE study. Lancet 2001;358:2130-1 «PMID: 11784631»PubMed
  373. Smith WS, Sung G, Saver J ym. Mechanical thrombectomy for acute ischemic stroke: final results of the Multi MERCI trial. Stroke 2008;39:1205-12 «PMID: 18309168»PubMed
  374. Smith WS, Sung G, Starkman S ym. Safety and efficacy of mechanical embolectomy in acute ischemic stroke: results of the MERCI trial. Stroke 2005;36:1432-8 «PMID: 15961709»PubMed
  375. Staessen JA, Fagard R, Thijs L ym. Randomised double-blind comparison of placebo and active treatment for older patients with isolated systolic hypertension. The Systolic Hypertension in Europe (Syst-Eur) Trial Investigators. Lancet 1997;350:757-64 «PMID: 9297994»PubMed
  376. Steinhubl SR, Berger PB, Mann JT 3rd ym. Early and sustained dual oral antiplatelet therapy following percutaneous coronary intervention: a randomized controlled trial. JAMA 2002;288:2411-20 «PMID: 12435254»PubMed
  377. Steultjens EM, Dekker J, Bouter LM ym. Occupational therapy for stroke patients: a systematic review. Stroke 2003;34:676-87 «PMID: 12624291»PubMed
  378. How do stroke units improve patient outcomes? A collaborative systematic review of the randomized trials. Stroke Unit Trialists Collaboration. Stroke 1997;28:2139-44 «PMID: 9368554»PubMed
  379. Suomen Kardiologinen Seura ry:n asettama työryhmä. Sepelvaltimotautikohtaus: epästabiili angina pectoris ja sydäninfarkti ilman ST-nousuja – vaaran arviointi ja hoito. Käypä hoito -suositus (online) päivitetty 28.4.2009. http://www.kaypahoito.fi/
  380. Swedish Aspirin Low-Dose Trial (SALT) of 75 mg aspirin as secondary prophylaxis after cerebrovascular ischaemic events. The SALT Collaborative Group. Lancet 1991;338:1345-9 «PMID: 1682734»PubMed
  381. Switzer JA, Hall C, Gross H ym. A web-based telestroke system facilitates rapid treatment of acute ischemic stroke patients in rural emergency departments. J Emerg Med 2009;36:12-8 «PMID: 18242925»PubMed
  382. Sze FK, Wong E, Or KK ym. Does acupuncture improve motor recovery after stroke? A meta-analysis of randomized controlled trials. Stroke 2002;33:2604-19 «PMID: 12411650»PubMed
  383. Tarkka IM, Pitkänen K, Sivenius J. Paretic hand rehabilitation with constraint-induced movement therapy after stroke. Am J Phys Med Rehabil 2005;84:501-5 «PMID: 15973086»PubMed
  384. Taylor AJ, Sullenberger LE, Lee HJ ym. Arterial Biology for the Investigation of the Treatment Effects of Reducing Cholesterol (ARBITER) 2: a double-blind, placebo-controlled study of extended-release niacin on atherosclerosis progression in secondary prevention patients treated with statins. Circulation 2004;110:3512-7 «PMID: 15537681»PubMed
  385. Teixeira-Salmela LF, Olney SJ, Nadeau S ym. Muscle strengthening and physical conditioning to reduce impairment and disability in chronic stroke survivors. Arch Phys Med Rehabil 1999;80:1211-8 «PMID: 10527076»PubMed
  386. The effect of intensive treatment of diabetes on the development and progression of long-term complications in insulin-dependent diabetes mellitus. The Diabetes Control and Complications Trial Research Group. N Engl J Med 1993;329:977-86 «PMID: 8366922»PubMed
  387. The European Stroke Prevention Study (ESPS). Principal end-points. The ESPS Group. Lancet 1987;2:1351-4 «PMID: 2890951»PubMed
  388. IMS Study Investigators. Combined intravenous and intra-arterial recanalization for acute ischemic stroke: the Interventional Management of Stroke Study. Stroke 2004;35:904-11 «PMID: 15017018»PubMed
  389. The International Stroke Trial (IST): a randomised trial of aspirin, subcutaneous heparin, both, or neither among 19435 patients with acute ischaemic stroke. International Stroke Trial Collaborative Group. Lancet 1997;349:1569-81 «PMID: 9174558»PubMed
  390. Prevention of cardiovascular events and death with pravastatin in patients with coronary heart disease and a broad range of initial cholesterol levels. The Long-Term Intervention with Pravastatin in Ischaemic Disease (LIPID) Study Group. N Engl J Med 1998;339:1349-57 «PMID: 9841303»PubMed
  391. Tissue plasminogen activator for acute ischemic stroke. The National Institute of Neurological Disorders and Stroke rt-PA Stroke Study Group. N Engl J Med 1995;333:1581-7 «PMID: 7477192»PubMed
  392. Toole JF, Malinow MR, Chambless LE ym. Lowering homocysteine in patients with ischemic stroke to prevent recurrent stroke, myocardial infarction, and death: the Vitamin Intervention for Stroke Prevention (VISP) randomized controlled trial. JAMA 2004;291:565-75 «PMID: 14762035»PubMed
  393. Randomised trial of cholesterol lowering in 4444 patients with coronary heart disease: the Scandinavian Simvastatin Survival Study (4S) Lancet 1994;344:1383-9 «PMID: 7968073»PubMed
  394. Tuomilehto J, Rastenyte D, Birkenhäger WH ym. Effects of calcium-channel blockade in older patients with diabetes and systolic hypertension. Systolic Hypertension in Europe Trial Investigators. N Engl J Med 1999;340:677-84 «PMID: 10053176»PubMed
  395. Turnbull F, Neal B, Algert C ym. Effects of different blood pressure-lowering regimens on major cardiovascular events in individuals with and without diabetes mellitus: results of prospectively designed overviews of randomized trials. Arch Intern Med 2005;165:1410-9 «PMID: 15983291»PubMed
  396. Effect of intensive blood-glucose control with metformin on complications in overweight patients with type 2 diabetes (UKPDS 34). UK Prospective Diabetes Study (UKPDS) Group. Lancet 1998;352:854-65 «PMID: 9742977»PubMed
  397. Intensive blood-glucose control with sulphonylureas or insulin compared with conventional treatment and risk of complications in patients with type 2 diabetes (UKPDS 33). UK Prospective Diabetes Study (UKPDS) Group. Lancet 1998;352:837-53 «PMID: 9742976»PubMed
  398. Efficacy of atenolol and captopril in reducing risk of macrovascular and microvascular complications in type 2 diabetes: UKPDS 39. UK Prospective Diabetes Study Group. BMJ 1998;317:713-20 «PMID: 9732338»PubMed
  399. Tight blood pressure control and risk of macrovascular and microvascular complications in type 2 diabetes: UKPDS 38. UK Prospective Diabetes Study Group. BMJ 1998;317:703-13 «PMID: 9732337»PubMed
  400. United Kingdom transient ischaemic attack (UK-TIA) aspirin trial: interim results. UK-TIA Study Group. Br Med J (Clin Res Ed) 1988;296:316-20 «PMID: 2894232»PubMed
  401. Walker SP, Rimm EB, Ascherio A ym. Body size and fat distribution as predictors of stroke among US men. Am J Epidemiol 1996;144:1143-50 «PMID: 8956626»PubMed
  402. van Kuijk AA, Geurts AC, Bevaart BJ ym. Treatment of upper extremity spasticity in stroke patients by focal neuronal or neuromuscular blockade: a systematic review of the literature. J Rehabil Med 2002;34:51-61 «PMID: 12019580»PubMed
  403. van Wijk I, Kappelle LJ, van Gijn J ym. Long-term survival and vascular event risk after transient ischaemic attack or minor ischaemic stroke: a cohort study. Lancet 2005;365:2098-104 «PMID: 15964446»PubMed
  404. Vancheri F, Curcio M, Burgio A ym. Impaired glucose metabolism in patients with acute stroke and no previous diagnosis of diabetes mellitus. QJM 2005;98:871-8 «PMID: 16239309»PubMed
  405. Wang S, Lee SB, Pardue C ym. Remote evaluation of acute ischemic stroke: reliability of National Institutes of Health Stroke Scale via telestroke. Stroke 2003;34:e188-91 «PMID: 14500929»PubMed
  406. Wang TJ, Pencina MJ, Booth SL ym. Vitamin D deficiency and risk of cardiovascular disease. Circulation 2008;117:503-11 «PMID: 18180395»PubMed
  407. Wang X, Qin X, Demirtas H ym. Efficacy of folic acid supplementation in stroke prevention: a meta-analysis. Lancet 2007;369:1876-82 «PMID: 17544768»PubMed
  408. Westerberg H, Jacobaeus H, Hirvikoski T ym. Computerized working memory training after stroke--a pilot study. Brain Inj 2007;21:21-9 «PMID: 17364516»PubMed
  409. White HD, Simes RJ, Anderson NE ym. Pravastatin therapy and the risk of stroke. N Engl J Med 2000;343:317-26 «PMID: 10922421»PubMed
  410. Willey JZ, Moon YP, Paik MC ym. Physical activity and risk of ischemic stroke in the Northern Manhattan Study. Neurology 2009;73:1774-9 «PMID: 19933979»PubMed
  411. Wilson BA, Emslie HC, Quirk K ym. Reducing everyday memory and planning problems by means of a paging system: a randomised control crossover study. J Neurol Neurosurg Psychiatry 2001;70:477-82 «PMID: 11254770»PubMed
  412. Winkens I, Van Heugten CM, Wade DT ym. Efficacy of time pressure management in stroke patients with slowed information processing: a randomized controlled trial. Arch Phys Med Rehabil 2009;90:1672-9 «PMID: 19801055»PubMed
  413. VITATOPS Trial Study Group, Hankey GJ, Algra A ym. VITATOPS, the VITAmins TO prevent stroke trial: rationale and design of a randomised trial of B-vitamin therapy in patients with recent transient ischaemic attack or stroke (NCT00097669) (ISRCTN74743444). Int J Stroke 2007;2:144-50 «PMID: 18705976»PubMed
  414. Wiysonge CS, Bradley H, Mayosi BM ym. Beta-blockers for hypertension. Cochrane Database Syst Rev 2007;1:CD002003 «PMID: 17253471»PubMed
  415. World Health Organization and International Diabetes Federation. Definition and diagnosis of diabetes mellitus and intermediate hyperglycemia. Report of a WHO/IDF consultation. Geneva, Switzerland: WHO Document Production Services:13-27
  416. Wu CM, McLaughlin K, Lorenzetti DL ym. Early risk of stroke after transient ischemic attack: a systematic review and meta-analysis. Arch Intern Med 2007;167:2417-22 «PMID: 18071162»PubMed
  417. Wu O, Langhorne P. The challenge of acute-stroke management: does telemedicine offer a solution? Int J Stroke 2006;1:201-7 «PMID: 18706017»PubMed
  418. Ytterberg C, Anderson Malm S, Britton M. How do stroke patients fare when discharged straight to their homes? A controlled study on the significance of hospital follow-up after one month. Scand J Rehabil Med 2000;32:93-6 «PMID: 10853724»PubMed
  419. Yusuf S, Sleight P, Pogue J ym. Effects of an angiotensin-converting-enzyme inhibitor, ramipril, on cardiovascular events in high-risk patients. The Heart Outcomes Prevention Evaluation Study Investigators. N Engl J Med 2000;342:145-53 «PMID: 10639539»PubMed
  420. Yusuf S, Zhao F, Mehta SR ym. Effects of clopidogrel in addition to aspirin in patients with acute coronary syndromes without ST-segment elevation. N Engl J Med 2001;345:494-502 «PMID: 11519503»PubMed