Aivoinfarkti ja TIA

Käypä hoito
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen Yhdistys ry:n asettama työryhmä
27.2.2024

Ota käyttöön

 

Miten viitata Käypä hoito -suositukseen? «K1»1

Keskeinen sisältö

  • Aivoinfarkteista suurin osa on ehkäistävissä hoitamalla keskeiset riskitekijät: kohonnut verenpaine, tupakointi, keskivartalolihavuus, vähäinen liikunta, epäterveellinen ruokavalio, diabetes, eteisvärinä ja dyslipidemiat.
  • Sairastuneiden tutkimisella sairaalapäivystyksessä, tehokkaalla akuuttihoidolla, ilmeisten ja piilevien (erityisesti eteisvärinä ja diabetes) riskitekijöiden tunnistamisella sekä sekundaarisella ehkäisyllä ja kuntoutuksella voidaan huomattavasti vähentää sairauden aiheuttamaa vammaisuutta ja pienentää uusiutuvan aivoverenkiertohäiriön (AVH) riskiä.
  • Tärkeimmät hoidon lopputulosta parantavat tekijät ovat
    • ohimenevään AVH:öön viittaavien oireiden viiveetön diagnostiikka ja hoito
    • liuotushoito ja valtimonsisäinen hoito (trombektomia) siihen soveltuville potilaille
    • aivoinfarktin varhainen akuuttihoito siihen erikoistuneessa neurologisessa AVH-yksikössä
    • kaikille sairastuneille kuntoutustarpeen arviointi AVH-yksikössä
    • soveltuville potilaille kuntoutus, josta huolehtii moniammatilliseen kuntoutukseen erikoistunut yksikkö tai tiimi.

Tiivistelmä ja potilasversio

Tavoite

  • Suosituksella pyritään
    • vakiinnuttamaan tieteelliseen tutkimusnäyttöön perustuvia aivoinfarktin ehkäisy-, tutkimus-, hoito- ja kuntoutuskäytäntöjä ja siten vähentämään aivoinfarktin ilmaantuvuutta ja sen aiheuttamaa vammaisuutta sekä inhimillistä ja taloudellista taakkaa
    • parantamaan ohimenevän iskeemisen AVH:n (TIA, transient ischemic attack) tunnistamista, välitöntä etiologista selvitystä ja prevention aloittamista ja siten ehkäisemään aivoinfarkteja.

Kohderyhmä

  • Suosituksen kohderyhminä ovat lääkärit, hoitohenkilöstö, hätäkeskuspäivystäjät, ensihoito sekä sosiaali- ja terveydenhuollon muut erityisammattiryhmät, jotka työskentelevät aivoinfarktin ehkäisyn, hoidon ja kuntoutuksen parissa.

Määritelmiä ja aiheen rajaus

  • Aivoverenkiertohäiriö (AVH) on yhteisnimitys aivoverisuonten tai aivoverenkierron sairauksille.
  • Aivohalvaus (stroke) on perinteinen kliininen nimitys, joka tarkoittaa aivoinfarktin, aivojensisäisen verenvuodon (ICH), lukinkalvonalaisen verenvuodon (SAV) tai aivolaskimoiden tromboosin (sinustromboosi) aiheuttamaa aivotoimintojen häiriötä.
  • Aivoinfarkti tarkoittaa puutteellisen verenvirtauksen eli iskemian aiheuttamaa aivokudoksen pysyvää vauriota.
  • TIA on aivojen tai verkkokalvon verenkiertohäiriöstä johtuva kohtausmainen, ohimenevä oirekuva, jossa ei havaita pysyvää kudosvauriota ja joka kestää yleensä alle tunnin, tyypillisimmin 2–15 minuuttia.
  • Tässä suosituksessa ei käsitellä aivojensisäistä verenvuotoa, lukinkalvonalaista verenvuotoa eikä sinustromboosia.
  • Osa viitatuista alkuperäisjulkaisuista perustuu kuitenkin aivohalvauspotilasaineistoihin, joissa aivoverenvuotoja ja aivoinfarkteja ei ole eritelty. Tästä syystä suosituksen tietyissä kohdissa on käytetty vaihtelevasti termejä aivohalvaus ja aivoinfarkti.

AVH:n ja sen hoidon taloudellinen merkitys

Esiintyvyys

Ilmaantuvuus (insidenssi)

  • Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Sydän- ja verisuonitautirekisterin mukaan (www «http://www.thl.fi/cvdr/»5) vuonna 2013 aivoinfarktien osuus kaikista aivoverenkiertohäiriötapahtumista oli 79 %.
  • Ensi kertaa aivoinfarktiin sairastuneiden ikävakioitu lukumäärä on sairaaloiden poistoilmoituksiin perustuvan Perfect-aineiston mukaan Suomessa pienentynyt tasaisesti 2000-luvulla. Vuosituhannen alussa ilmaantuvuus oli 243 ja kymmenen vuotta myöhemmin 194 sataatuhatta asukasta kohden.
  • Samanlainen muutos on havaittavissa hyvinvointivaltioissa maailmanlaajuisesti kaikkien aivoverenkiertohäiriöiden määrissä «Feigin VL, Forouzanfar MH, Krishnamurthi R ym. Glo...»6. Huomioimatta näissä luvuissa jäävät väestötutkimuksissa löydetyt aiemmin diagnosoimattomat oireettoman aivoinfarktin sairastaneet, joita on lähes 20 % yli 70-vuotiaista «Fanning JP, Wong AA, Fraser JF. The epidemiology o...»7. Lisäksi alle 50-vuotiaiden sairastuvuuden on todettu lisääntyneen sekä Yhdysvalloissa «Kissela BM, Khoury JC, Alwell K ym. Age at stroke:...»8 että Euroopassa «Béjot Y, Daubail B, Jacquin A ym. Trends in the in...»9. Myös Suomessa alle 45-vuotiaiden miesten sairastuvuus on lisääntynyt vuoteen 2010 mennessä edeltävän 10 vuoden aikana 1,5-kertaisesti (www «http://www.thl.fi/cvdr/»5 ja «http://www.stat.fi/til/vaerak/index.html»6).
  • Vuonna 2010 ensimmäiseen aivoinfarktiin sairastuneiden keski-ikä oli 72,7 vuotta, ja 51,2 % sairastuneista oli miehiä. Aivoinfarktipotilaista 21 % oli työikäisiä (alle 65-vuotiaita). Ensi kertaa aivoinfarktin sairastaneista 10,7 % sai uuden aivoverenkiertohäiriön vuoden kuluessa (www «http://www.terveytemme.fi/perfect/tulokset/index.html»7).
  • Kaikkiaan aivoinfarkteihin (ICD-koodit I63.0, I63.1, I63.2, I63.3, I63.4, I63.5, I63.8 ja I63.9) sairastuneiden vuosittainen lukumäärä on THL:n Sydän- ja verisuonitautirekisterin perusteella pysynyt 2000-luvulla ennallaan vuodesta 2000 vuoteen 2013 (14 802 vs. 14 703), vaikka tapahtumien lukumäärä onkin pienentynyt vajaan 2 000 tapahtuman verran (18 261 vs. 16 577). Uudelleen aivoinfarktiin sairastuneiden määrä on siis pienentynyt väestön ikääntymisestä huolimatta.

Esiintyvyys (prevalenssi)

Kuolleisuus

  • Ensi kertaa aivoinfarktiin sairastuneilla sekä ikävakioitu kohtaustappavuus (kuolleisuus 28 päivän kuluessa sairastumisesta) että vuoden kuolleisuus ovat pienentyneet 2000-luvulla Perfect-aineiston mukaan. Kohtaustappavuus oli 8,6 % vuonna 2010 ja vuoden kuolleisuus 19,2 %.
  • Kaikkiaan vuonna 2013 aivoinfarkteihin (ICD-diagnoosikoodit I63 ja I64) kuoli 2 686 potilasta, mikä vastaa noin 5 %:a kaikista kuolemansyistä, ja vastaavasti kaikkiin aivoverenkiertohäiriöihin kuoli 5 000 potilasta eli noin 8 % (www «http://www.thl.fi/cvdr/»5).
  • Maailmanlaajuisesti aivoverenkierron häiriöt ovat neljänneksi yleisin kuolinsyy. Niiden osuus on kaikista kuolemista noin 12 %, josta puolet johtuu iskeemisistä aivoverenkierron häiriöistä «GBD 2013 Mortality and Causes of Death Collaborato...»12.
  • Hyvinvointivaltioissa kuolleisuus aivoverenkiertohäiriöihin on 2000-luvulla vähentynyt sekä alle 75-vuotiailla että vanhemmilla. Vuonna 2010 se oli 60,54 henkeä 100 000 henkeä kohden «Luengo-Fernandez R, Gray AM, Rothwell PM. Effect o...»5.
  • Aivoinfarktiin 3 ensimmäisen kuukauden kuluessa kuolleilla itse infarkti on kuolinsyynä runsaalla kolmanneksella ja sydäntapahtumat sekä keuhkokuume yhdessä vajaalla toisella kolmanneksella «Hong KS, Kang DW, Koo JS ym. Impact of neurologica...»13.
  • Myöhemmin muut syyt tulevat vallitseviksi siten, että vuoden kuluessa 10 % kuolee tapahtuneeseen aivoverenkierron häiriöön, 5 % taudin uusiutumisen seurauksena ja noin 40 % muuhun sydän- tai verisuonitautitapahtumaan «Hankey GJ, Jamrozik K, Broadhurst RJ ym. Five-year...»14.
  • Alle 50-vuotiaiden aivoinfarktin sairastaneiden kuolleisuus on pitkäaikaisseurannassa moninkertainen normaaliväestöön verrattuna, mikä johtuu lisääntyneestä sydän-verisuonitautikuolleisuudesta, etenkin aivoinfarktien uusiutumisesta «Aarnio K, Haapaniemi E, Melkas S ym. Long-term mor...»15, «Rutten-Jacobs LC, Arntz RM, Maaijwee NA ym. Long-t...»16.

Aivoinfarktista toipuminen

Riskitekijät

Taulukko 1. Aivoinfarktin riskitekijöitä
10 riskitekijää selittää 90 % aivoinfarkteista väestötasolla «O'Donnell MJ, Xavier D, Liu L ym. Risk factors for...»30. OR, odds ratio (vetosuhde). PAR, population attributable risk (ylimääräosuus väestössä).
Riskitekijä Huomattavaa Viitteet, näytönastekatsaukset ja lisätietoaineisto
Tekijät, joihin ei voida vaikuttaa
Ikä Riski suurenee iän myötä. «Seshadri S, Beiser A, Kelly-Hayes M ym. The lifeti...»23, «Hyvärinen M, Qiao Q, Tuomilehto J ym. The differen...»24
Sukupuoli Alle 75-vuotiailla miehillä on kaksinkertainen riski naisiin verrattuna. «Hyvärinen M, Qiao Q, Tuomilehto J ym. The differen...»24, «Wolf PA, D'Agostino RB, O'Neal MA ym. Secular tren...»25
Naiset sairastuvat iäkkäämpinä, ja riski on > 85-vuotiailla ≥ kuin miehillä. «Bushnell C, McCullough LD, Awad IA ym. Guidelines ...»26
Perinnöllisyys Geneettiset alttiustekijät eroavat aivoinfarktin eri etiologiaryhmissä. «Traylor M, Farrall M, Holliday EG ym. Genetic risk...»27, «Bevan S, Traylor M, Adib-Samii P ym. Genetic herit...»28
Etniset ominaisuudet Afroamerikkalaisilla on suurempi riski. «Howard G, Kissela BM, Kleindorfer DO ym. Differenc...»29
Elintapatekijät
Tupakointi Riski suurenee annosriippuvaisesti. «Tupakointi aivoinfarktin riskitekijänä»4, «O'Donnell MJ, Xavier D, Liu L ym. Risk factors for...»30
Passiivinen tupakointi suurentaa riskiä. «Passiivinen tupakointi aivoinfarktin riskitekijänä»5, «Iribarren C, Darbinian J, Klatsky AL ym. Cohort st...»31
Alkoholi Runsas alkoholinkäyttö suurentaa riskiä. «Alkoholin käyttö ja aivoinfarktiriski»6, «Patra J, Taylor B, Irving H ym. Alcohol consumptio...»32
Humalahakuiseen juomiseen liittyy suurentunut riski. «Sundell L, Salomaa V, Vartiainen E ym. Increased s...»33, «Rantakömi SH, Laukkanen JA, Sivenius J ym. Hangove...»34
Yli 30 annosta kuukaudessa suurentaa riskiä: OR 1,41 (99 %:n luottamusväli 1,09–1,82). «O'Donnell MJ, Xavier D, Liu L ym. Risk factors for...»30
Huumeet Huumeiden käyttö suurentaa aivoinfarkti- ja aivoverenvuotoriskiä. «Esse K, Fossati-Bellani M, Traylor A ym. Epidemic ...»35, «Fonseca AC, Ferro JM. Drug abuse and stroke. Curr ...»36
Lihavuus Suurentunut riski välittyy osin lihavuuteen liittyvien monien metabolisten haittojen kautta. «Liikapaino ja aivoinfarktiriski»7, «Yatsuya H, Folsom AR, Yamagishi K ym. Race- and se...»37, «Strazzullo P, D'Elia L, Cairella G ym. Excess body...»38, «Emerging Risk Factors Collaboration, Wormser D, Ka...»39
Kasvava vyötärö-lantiosuhde (keskikolmannes vs. alin kolmannes): OR 1,34 (99 %:n luottamusväli 1,10–1,64); PAR 26,0 % (99 %:n luottamusväli 17,7–36,5) «O'Donnell MJ, Xavier D, Liu L ym. Risk factors for...»30
Ruokavalio Sydämen ja verenkierron kannalta epäterveellinen ruokavalio (keskikolmannes vs. alin kolmannes): OR 1,29 (99 %:n luottamusväli 1,06–1,57); PAR 17,3 % (99 %:n luottamusväli 9,4–29,6) «O'Donnell MJ, Xavier D, Liu L ym. Risk factors for...»30
Suolan runsas käyttö Käyttö nostaa verenpainetta ja suurentaa myös itsenäisesti aivohalvauksen vaaraa. «Strazzullo P, D'Elia L, Kandala NB ym. Salt intake...»40, «Li XY, Cai XL, Bian PD ym. High salt intake and st...»41
D-vitamiinin puute Pieneen D-vitamiinin saantiin tai pitoisuuteen näyttää liittyvän suurentunut riski. «D-vitamiini ja aivoinfarktiriski»8
Vähäinen liikunta Liikunta on aivoinfarktilta suojaava tekijä. «Liikunnan yhteys aivoinfarktin ilmaantuvuuteen»9
Kohtalaisen rasittavan tai rasittavan liikunnan harrastaminen yli 4 tuntia viikossa suojaa aivoinfarktilta: OR 0,68 (99 %:n luottamusväli 0,51–0,91); PAR 29,4 % (99 %:n luottamusväli 14,5–50,5). «O'Donnell MJ, Xavier D, Liu L ym. Risk factors for...»30
Hormonien käyttö Riski suurenee 3 vuoden käytön jälkeen. «Farquhar C, Marjoribanks J, Lethaby A ym. Long ter...»42
Postmenopausaalinen hormonihoito suurentaa aivoverenkiertohäiriöiden riskiä suurentamatta kuitenkaan kuolinriskiä suomalaisessa väestössä. «Postmenopausaalinen hormonihoito lisää aivoverenkiertohäiriöiden riskiä lisäämättä kuitenkaan kuolinriskiä suomalaisessa väestössä.»A
Runsasestrogeeniset ehkäisypillerit (yhdistelmävalmisteet) suurentavat aivoinfarktiriskiä. «Roach RE, Helmerhorst FM, Lijfering WM ym. Combine...»43
Vähäinen endogeeninen testosteroni Pienen testosteronitasopitoisuuden yhteys verisuonisairauksiin on ristiriitaista. «Su JJ, Park SK, Hsieh TM. The effect of testostero...»44, «Srinath R, Hill Golden S, Carson KA ym. Endogenous...»45
Matala koulutustaso ja huono sosioekonominen asema Alemmassa sosioekonomisessa asemassa olevien sairastuvuus on suurempi. «Sivenius J, Jakovljevic D, Tuomilehto J, ym. Sosio...»46, «Cesaroni G, Agabiti N, Forastiere F ym. Socioecono...»47, «Li C, Hedblad B, Rosvall M ym. Stroke incidence, r...»48, «Andersen KK, Steding-Jessen M, Dalton SO ym. Socio...»49
Henkinen kuormitus Masennus suurentaa aivoinfarktiriskiä: OR 1,47 (99 %:n luottamusväli 1,19–1,83); PAR 6,8 % (99 %:n luottamusväli 3,9–11,4); HR 1,25 (99 %:n luottamusväli 1,11–1,40) meta-analyysissä. «O'Donnell MJ, Xavier D, Liu L ym. Risk factors for...»30, «Pan A, Sun Q, Okereke OI ym. Depression and risk o...»50
Psykososiaalinen stressi sekä työstressi suurentavat aivoinfarktiriskiä: OR 1,30 (99 %:n luottamusväli 1,04–1,62); PAR 4,7 % (99 %:n luottamusväli 2,0–10,2); HR 1,40 (95 %:n luottamusväli 1,00–1,97); Sosioekonomisen aseman vakioinnin jälkeen työstressiin liittyy aivoinfarktiriski: RR 1,18 (95 %:n luottamusväli 1,0–1,39) meta-analyysissä. «O'Donnell MJ, Xavier D, Liu L ym. Risk factors for...»30, «Booth J, Connelly L, Lawrence M ym. Evidence of pe...»51, «Huang Y, Xu S, Hua J ym. Association between job s...»52, «Fransson EI, Nyberg ST, Heikkilä K ym. Job strain ...»53
Sairaudet, joihin voidaan hoidolla vaikuttaa (ks. suosituksen kohta Ehkäisy «A4»2)
Kohonnut verenpaine Tärkein hoidettavissa oleva riskitekijä
20 mmHg korkeampaan systoliseen tai 10 mmHg korkeampaan diastoliseen verenpaineeseen liittyy keskimäärin aivohalvausriskin kaksinkertaistuminen. Suhde on nuorilla jyrkempi kuin vanhoilla. «Kohonnut verenpaine aivohalvauksen riskitekijänä»10, «Cholesterol, diastolic blood pressure, and stroke:...»54, «Lewington S, Clarke R, Qizilbash N ym. Age-specifi...»56
Suhde säilyy aina tasolle 115/75 mmHg saakka. «Kohonnut verenpaine aivohalvauksen riskitekijänä»10, «Cholesterol, diastolic blood pressure, and stroke:...»54, «Lewington S, Clarke R, Qizilbash N ym. Age-specifi...»56
Systolisen verenpaineen alentaminen 10 mmHg pienentää aivohalvausriskiä noin 35 %. «Lawes CM, Bennett DA, Feigin VL ym. Blood pressure...»55
Diabetes
Veren glukoosipitoisuuden tiukka hallinta ei näytä pienentävän riskiä. Sen sijaan oheissairauksien hoito pienentää sitä. «Kohonneen verenpaineen tehokas alentaminen ehkäisee aivoverenkiertohäiriöitä (AVH) diabeetikoilla.»A, «Statiinit ja gemfibrotsiili ehkäisevät aivoverenkiertohäiriöitä diabeetikoilla.»A, «Hyperglykemian tehostetun pitkäaikaishoidon ei ole toistaiseksi voitu osoittaa vaikuttavan diabeetikoilla aivoverenkiertohäiriöitä (AVH) ehkäisevästi. Veren glukoosin tehokas hallinta on kuitenkin aiheellista, koska se vähentää diabeteksen mikrovaskulaarikomplikaatioita.»A, «Tutkimusnäyttö verihiutaleiden aggregaatiota estävien lääkkeiden hyödystä aivohalvauksen estossa diabeetikoilla on puutteellinen.»A
OR 1,60 (99 %:n luottamusväli 1,29–1,99); PAR 7,9 % (99 %:n luottamusväli 5,1–12,3) «O'Donnell MJ, Xavier D, Liu L ym. Risk factors for...»30
Dyslipidemia Suurentuneet kokonais- ja LDL-kolesterolipitoisuus sekä pienentynyt HDL-kolesterolipitoisuus ja suurentunut triglyseridipitoisuus ovat kaikki aivoinfarktin riskitekijöitä. , «Prospective Studies Collaboration, Lewington S, Wh...»57, «Kurth T, Everett BM, Buring JE ym. Lipid levels an...»58, «Chirovsky DR, Fedirko V, Cui Y ym. Prospective stu...»59
ApoB:n suhde ApoA1:een (keskikolmannes vs. alin kolmannes): OR 1,30 (99 %:n luottamusväli 1,01–1,67); PAR 35,2 % (99 %:n luottamusväli 25,5–46,5) «O'Donnell MJ, Xavier D, Liu L ym. Risk factors for...»30
Sydänsairaudet Eteisvärinä on tärkein yleisyytensä takia. Aivohalvausriski on 5–17-kertainen. «Sydänperäinen aivoembolisaatio»11
Useat sydänsairaudet suurentavat embolisen aivohalvauksen riskiä. «Sydänperäinen aivoembolisaatio»11
Sydänsairaudet (eteisvärinä, eteislepatus, aiempi sydäninfarkti, reumaattinen läppävika, keinoläppä): OR 2,74 (99 %:n luottamusväli 2,03–3,72); PAR 8,5 % (99 %:n luottamusväli 6,4–11,2) «O'Donnell MJ, Xavier D, Liu L ym. Risk factors for...»30
Kaulavaltimoahtauma Yli 65-vuotiaista yli 50 %:n ahtaumia on 5–10 %:lla, ja niihin liittyy vuosittainen 1–3 %:n aivoinfarktiriski. «Autret A, Pourcelot L, Saudeau D ym. Stroke risk i...»60
Protromboottiset tilat Erityisesti nuorilla aivoinfarktien taustalla voivat olla protromboottiset tilat. «Harvinaiset aivoinfarktin ja TIA:n syyt»12
Migreeni Aurallinen migreeni suurentaa aivoinfarktiriskiä erityisesti nuorilla naisilla. «Spector JT, Kahn SR, Jones MR ym. Migraine headach...»61
Kuorsaus ja uniapnea Kuorsaus on aivoinfarktin itsenäinen riskitekijä. Riski on 1–3-kertainen. «Yaggi H, Mohsenin V. Obstructive sleep apnoea and ...»62
Uniapnean osoittaminen aivoinfarktin itsenäiseksi riskitekijäksi on vaikeaa, koska molemmilla taudeilla on paljon yhteisiä riskitekijöitä. «Dyken ME, Im KB. Obstructive sleep apnea and strok...»63
Suun periodontaaliset sairaudet Periodontiitti ja hampaiden menetys suurentavat aivoinfarktiriskiä. «Lafon A, Pereira B, Dufour T ym. Periodontal disea...»64

Riskitekijöiden yhteisvaikutus

  • Eurooppalainen valtimosairauksien ehkäisysuositus «Perk J, De Backer G, Gohlke H ym. European Guideli...»65, «Syvänne M, Kesäniemi A, Kiilavuori K ym. Valtimosa...»66 määrittelee 4 riskiluokkaa. Luokitus perustuu joko
  • Hyvin suuri riski on potilailla, joilla on todettu valtimosairaus (esim. sepelvaltimotauti tai ateroskleroottisen valtimotaudin pohjalta syntynyt aivoinfarkti), diabetes ja jokin lisätekijä (esim. albuminuria) tai vaikea munuaisten vajaatoiminta, ja terveillä, joilla FINRISKI-arvio ≥ 15 %.
  • Suuri riski on potilailla, joilla on diabetes ilman lisätekijöitä, keskivaikea munuaisten vajaatoiminta tai perinnöllinen dyslipidemia, ja terveillä, joilla FINRISKI-arvio on 10–14,9 %.
  • Kohtalainen riski on terveillä, joiden FINRISKI-arvio on 2,0–9,9 %.
  • Pieni riski on terveillä, joiden FINRISKI-arvio on < 2 %.
  • FINRISKIn 10 %:n rajaa vastaa eurooppalaisen suosituksen käyttämän SCORE-työkalun 5 %:n riski kuolla vastaavana aikana verisuonisairauteen.
  • Käypä hoito -suosituksessa Dyslipidemiat on interaktiivinen kaavio riskinarvion helpottamiseksi (ks. Käypä hoito -suositus Dyslipidemiat interaktiivinen kaavio «http://www.terveysportti.fi/xmedia/hoi/hoi50025/Dyslipidemiapotilaan_kokonaisriski.html»10).
  • Suurin osa uusista aivohalvauksista ilmaantuu henkilöille, joilla yksittäiset riskitekijät eivät ole erityisen vahvoja.
  • Laajassa kansainvälisessä tapaus-verrokkitutkimuksessa todettiin, että 10 yleistä riskitekijää selittävät 90 % aivoinfarktiriskistä «O'Donnell MJ, Xavier D, Liu L ym. Risk factors for...»30.
    • Merkittävimmät riskitekijät olivat hypertensio, tupakointi, keskivartalolihavuus, ruokailutottumukset, dyslipidemia ja vähäinen liikunta, ja niihin kaikkiin voidaan vaikuttaa.
  • Ks. myös taulukko «Aivoinfarktin riskitekijöitä ...»1.

Oireet

  • Pääosa kaikista iskeemisistä aivoverenkiertohäiriöistä ilmaantuu akuutisti, ja oireisto kehittyy huippuunsa muutamissa minuuteissa tai tunneissa.
  • Oireet ja kuvantamislöydökset paikantuvat osapuilleen 80 %:ssa tapauksista karotisalueelle (etuverenkierto) ja 10–20 %:ssa vertebrobasilaarialueelle (takaverenkierto). Oireita voi olla samanaikaisesti myös usealta eri suonitusalueelta.
  • Iskeemisen aivoverenkiertohäiriön yleisimmät oireet esitetään taulukossa «Aivoinfarktin ja TIA:n tavallisia oireita...»2.
  • Seuraavat oireet ja löydökset eivät yksin esiintyessään yleensä ole AVH-oireita:
    • näön menetys tajunnan häiriön yhteydessä
    • molempien silmien määrittämätön näköhäiriö
    • huimaus, dysartrinen puhehäiriö, hitaasti kehittynyt kaikkien raajojen heikkous- tai tuntohäiriö, sensoristen oireiden asteittainen siirtyminen keholla, tajunnan häiriö, sekavuus, inkontinenssi ja alaraajojen pettäminen.
  • Etu- ja takaverenkierron häiriöihin viittaavat oireet esitellään lisätietoaineistossa «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=khi00013»2, «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=khi00015»3.
Taulukko 2. Aivoinfarktin ja TIA:n tavallisia oireita
1Vaikeus käsitellä, tuottaa ja ymmärtää puhuttua ja kirjoitettua kieltä
2 Puheentuoton motorinen häiriö (usein ”puheen puuromaisuus”) ilman kielellisiä ongelmia
Aivoinfarktin ja TIA:n tavallisia oireita
Toispuolinen raajahalvaus (motorinen hemipareesi)
Suupielen roikkuminen (sentraalinen fasiaalipareesi)
Toispuolinen tunnon heikkenemä (sensorinen hemipareesi)
Puhehäiriö (afasia1, dysartria2)
Yhden silmän ohimenevä näön hämärtyminen tai sokeus (amaurosis fugax)
Näkökenttäpuutos (homonyymi hemianopia)
Huimaus, pahoinvointi, oksentelu
Nielemisvaikeus (dysfagia)
Kaksoiskuvat (diplopia)

Varhainen diagnostiikka

  • Akuuttidiagnostiikassa
    • selvitetään, onko kyseessä AVH vai ei
    • todetaan nopeasti potilaan soveltuminen tukkeutuneen valtimon rekanalisaatioon tähtääviin akuuttihoitoihin (ks. kohta Akuuttihoitomuodot «A1»3).
  • Aivoinfarkti ja aivoverenvuoto erotetaan kuvantamistutkimuksilla erikoissairaanhoidon päivystyksessä.
  • Etiologinen selvittely aloitetaan yhtäaikaisesti akuuttivaiheen diagnostiikan kanssa.

Laboratoriotutkimukset

Ensivaiheen kuvantamistutkimukset erikoissairaanhoidossa

  • Tutkimuksilla pyritään ensi vaiheessa selvittämään, onko kyseessä kallonsisäinen verenvuoto vai iskeeminen AVH, ja selvittämään välitöntä hoitoarviota vaativat päävaltimoiden tukokset (ks. lisätietoa aiheesta «Diagnostiset neuroradiologiset tutkimukset aivoinfarktissa»13).
  • Ilman varjoainetta tehtävä pään tietokonetomografia (ns. natiivi-TT) on nopeasti saatavilla oleva tutkimus, joka tehdään liuotusta harkittaessa potilaille heti. Sen avulla kallonsisäinen vuoto on luotettavasti suljettavissa pois.
    • TT-angiografia ja TT-perfuusiokuvaus ovat täydentäviä tutkimuksia, joilla selvitetään iskemia-alueen laajuus, arvioidaan pelastettavan kudosalueen laajuutta (penumbra) ja nähdään valtimotukoksen sijainti, ateroskleroottiset ahtaumat ja muut valtimopoikkeavuudet. Näitä tutkimuksia käytetään akuuttidiagnostiikassa erityisesti arvioitaessa soveltuvuutta valtimonsisäiseen (endovaskulaariseen) toimenpiteeseen.
  • Pään magneettikuvaus (MK) on tietokonetomografiaa herkempi menetelmä osoittamaan tuoreen iskemian erityisesti takakierron alueella ja arvioitaessa oireiden alkuajankohtaa, eikä se aiheuta säderasitusta.
    • Heikomman saatavuutensa vuoksi tutkimus ei useimmiten sovellu akuuttihoitoarvioon, mutta se tuottaa täsmällisempää tietoa oireiden alkuajankohdasta esimerkiksi tilanteissa, joissa potilas on herätessään havainnut oireet.
  • Pään magneettikuvaus antaa keskeistä tietoa aivoinfarktin ja TIA:n etiologiasta erityisesti nuorilla potilailla, muutoin epäselvän etiologian jatkoselvittelyssä ja esimerkiksi aivojen pienten suonten taudin muutosten selvittelyssä.
  • Tutkimukseen voidaan yhdistää aivo- ja kaulavaltimoiden magneettiangiografia.
  • Kaulasuonten dopplerkaikukuvaus on laajasti saatavilla oleva tutkimus yhteisen tai sisemmän kaulavaltimon ahtauman tai tukoksen toteamiseksi. Tutkimuksella ei kuitenkaan saada riittävän kattavaa kuvaa nikamavaltimoiden tilanteesta.
  • Kaulavaltimon dissekaatiota epäiltäessä tutkimuksiksi soveltuvat kaulavaltimon TT-angiografia ja magneettiangiografia.
  • Keuhkojen röntgenkuva kuuluu ensivaiheen kuvantamistutkimuksiin, ja se antaa tietoa muun muassa sydämen koosta ja kompensaatiotilanteesta sekä mahdollisesta keuhkoinfektiosta (aspiraatio).
  • Ks. myös lisätietoa aiheesta «Diagnostiset neuroradiologiset tutkimukset aivoinfarktissa»13.

Aivoinfarktin ja TIA:n erotusdiagnostiikka

  • Anamneesin, kliinisen tutkimuksen, perusverikokeiden, EKG:n ja ensivaiheen kuvantamistutkimusten jälkeen saadaan yleensä suljetuksi pois muut erotusdiagnostiikassa huomioon otettavat syyt.
  • Pään TT on tärkein yksittäinen kuvantamistutkimus.
  • MK on herkempi osoittamaan iskeemisen kudosmuutoksen senkin jälkeen, kun oire on jo väistynyt.
    • Likvoritutkimusta tarvitaan harvoin, yleensä vain subaraknoidaalivuodon (SAV) erotusdiagnostiikassa, jos TT-löydös ei ole diagnostinen.
    • EEG:tä tarvitaan harvoin, kun epäillään epileptistä kohtausoiretta.
  • Tarkemmat lisätutkimukset tehdään yleensä AVH-yksikössä tai neurologisessa yksikössä.
  • Aivoinfarktin erotusdiagnostisia vaihtoehtoja esitetään taulukossa «Aivoinfarktin erotusdiagnostisia vaihtoehtoja...»3.
Taulukko 3. Aivoinfarktin erotusdiagnostisia vaihtoehtoja
Neurologisia sairauksia Muita sairauksia ja muita häiriöitä
Aivoverenvuoto (ICH) Sisäkorvan sairaudet
Lukinkalvonalainen vuoto (SAV) Hypoglykemia
Epiduraali- tai subduraalivuoto Hyponatremia
Sinustromboosi Paniikkihäiriö
Aivovamma Konversio-oireisto
Aivokasvain Delirium
Enkefaliitti Wernicken enkefalopatia
Aivoabsessi
Epileptinen kohtausoireisto ja kohtauksenjälkeinen paralyysi
Migreeni (hemipleginen tai basilaarimigreeni)
Multippeliskleroosi
Selkäydinvaurio
Hermojuuri- tai ääreishermovaurio

Etiologia

Taulukko 4. Aivoinfarktin etiologisten alaryhmien jakautuminen niin sanotun TOAST-luokittelun mukaan kahdessa laajassa eurooppalaisessa sairaala-aineistoon perustuvassa tutkimuksessa «Grau AJ, Weimar C, Buggle F ym. Risk factors, outc...»69, «Putaala J, Metso AJ, Metso TM ym. Analysis of 1008...»70. Aivoinfarktin etiologia on iästä ja osin sukupuolesta riippuvainen. Miehillä esiintyy naisia useammin aivoinfarkteja suurten suonten ateroskleroosiin ja pienten suonten tautiin liittyvästi. Vanhemmilla potilailla ateroskleroosiin ja mikroangiopatiaan liittyvät mekanismit ja sydänperäinen embolisaatio erityisesti eteisvärinän pohjalta ovat tavallisia. Sen sijaan nuorilla esimerkiksi kaulavaltimoiden dissektoitumat, yhden geenivirheen sairaudet, vaskuliitit ja protromboottiset tilat ovat selvästi useammin etiologisena tekijänä.
Etiologinen tekijä Osuus kaikista Osuus alle 50-vuotiailla
Suurten suonten ateroskleroosi 21 % 8 %
Sydänperäinen embolisaatio 26 % 20 %
Kallonsisäinen pienten suonten tauti 21 % 14 %
Muut (harvinaiset) etiologiset tekijät 4 % 25 %
Useita samanaikaisia syitä 7 % 2 %
Syy tuntematon (salasyntyinen) 23 % 31 %

Suurten suonten ateroskleroosi

  • Tutkimuksissa on saatu näyttö ateroskleroottisesta suurten suonten eli kaulavaltimoiden yli 50 %:n ahtaumasta tai tukoksesta tai kallonsisäisen suonen tukoksesta tai ahtaumasta.
    • Diagnoosi edellyttää kaulavaltimoiden kaikukuvausta tai muuta angiografista tutkimusta.
    • Ateroskleroosimuutoksen tulee olla relevantissa valtimossa oireisiin tai kuvantamistutkimuksessa nähtyyn infarktiin nähden.
    • Myös alle 50 %:n kaulavaltimoahtauma saattaa olla kliinisesti merkityksellinen (liikkuva trombi, ulseroitunut plakki).
    • Kallonsisäisessä valtimossa ateroskleroosimuutos saattaa sijaita keskisuuren valtimon haarautumiskohdassa ja voi olla vaikeasti kuvannettavissa nykymenetelmin.
  • Oireita ovat kliiniset kortikaaliset oireet, mukaan luettuina afasia, huomioimattomuus (neglect), tunnottomuus- tai raajahalvausoireisto tai takaverenkierron osalta aivorunkoalueen tai pikkuaivotoimintojen häiriö.
  • Aivojen kuvantamistutkimuksissa kortikaaliset tai pikkuaivoinfarktit ovat tyypillisesti läpimitaltaan TT-tutkimuksessa yli 1,5 cm ja diffuusiopainotteisessa MK:ssa yli 2,0 cm. Isoaivojen syvien nk. pienten suonten infarktit ja aivorunkoinfarktit ovat tätä pienempiä.
  • Aiempi saman suonitusalueen TIA-oire tukee vahvasti ateroskleroottista etiologiaa.
  • Ateroskleroosiin liittyvän iskeemisen AVH:n suuren uusiutumisriskin (15–20 %) vuoksi «Purroy F, Montaner J, Molina CA ym. Patterns and p...»71 on tärkeää löytää leikkausta vaativat kaulavaltimoahtaumat ja hoitaa ne viiveettä.

Sydän- tai aorttaperäinen embolisaatio

  • Sydänperäisen embolian tunnistaminen «Sydänperäinen aivoembolisaatio»11 on tärkeää, koska jopa noin 12 % potilaista voi saada uuden embolian 2 viikon kuluessa ja pitkäaikaisseurannassa uusiutuvan aivoinfarktin ja kuolleisuuden vaara on myös merkittävästi suurentunut.
  • Kliiniset oireet ovat vastaavat kuin suurten suonten ateroskleroosissa. Ne voivat tulla miltä suonitusalueelta tahansa, mutta myös usealta eri suonitusalueelta.
  • Sydänperäiselle embolisaatiolle tyyppipiirteinä aivojen ja valtimopuuston kuvantamistutkimuksissa nähdään kookas infarkti, useiden eri suonitusalueiden tai suonihaarojen infarktit, eri-ikäiset infarktit, suurten valtimorunkojen tukokset ja tukkeutuneen valtimorungon nopea avautuminen.
  • Kun anamneesi, kliiniset statuslöydökset, EKG ja alkuvaiheen EKG-monitorointi, thorax-kuva sekä pään ja valtimopuuston kuvantamislöydökset viittaavat kardiogeeniseen embolisaatioon potilaalla, jolla ei ole tiedossa olevaa selvää sydänperäistä embolialähdettä, on syytä tehdä kardiologiset jatkotutkimukset «Sydänperäinen aivoembolisaatio»11.
  • Sydämen kaikututkimus tehdään embolialähteen selvittämiseksi, kun epäillään sydänperäistä emboliaa, erityisesti silloin kun potilaalla ei esiinny eteisvärinää «Pepi M, Evangelista A, Nihoyannopoulos P ym. Recom...»72.
  • Eteisvärinä on selvästi merkityksellisin sydänperäisen aivoembolian syy. Se on alidiagnosoitu, koska tunnistettavia oireita ilmenee jopa vain joka neljännellä tästä syystä iskeemiseen AVH:öön sairastuneesta.
  • Rutiinimenetelmät, mukaan lukien tulovaiheen EKG, sarjoittaiset EKG:t sekä monitoriseuranta tai telemetria AVH:n alkuvaiheessa, paljastavat vain pienellä osalla potilaista kohtauksittaisen eteisvärinän. Rutiininomaisella 24 tai 48 tunnin Holter-rekisteröinnillä löydetään kohtauksittainen eteisvärinä noin 5 %:lla «Sposato LA, Cipriano LE, Saposnik G ym. Diagnosis ...»74.
  • Ambulatorisilla jatkuvaan EKG-rekisteröintiin perustuvilla menetelmillä löydetään merkitsevästi useammin aivoinfarkti- ja TIA-potilaan kohtauksittainen eteisvärinä kuin Holter-rekisteröinnillä «Salasyntyisen aivoinfarktin tai TIA:n jälkeen uusi eteisvärinä löytyy todennäköisemmin pitkäkestoisella, vähintään 4 viikkoa jatkettavalla EKG-rekisteröinnillä kuin tavanomaisin menetelmin.»A.
  • Työryhmä suosittaa kohtauksittaisen eteisvärinän etsimistä muutoin salasyntyisessä aivoinfarktissa ja TIA:ssa yhdistelemällä eri EKG-monitorointimenetelmiä ja käyttämällä saatavilla olevia ambulatorisia menetelmiä.
  • Aorttaperäinen embolisaatio nousevan aortan tai aortan kaaren ateroskleroottisen plakin vuoksi on alidiagnosoitu tila «Chatzikonstantinou A, Krissak R, Flüchter S ym. CT...»75. Diagnostiikka vaatii ruokatorven kautta tehtävän sydämen kaikututkimuksen tai aorttaan ulottuvan TT- tai MK-angiografiatutkimuksen «Aortan ateroskleroosi, aivoinfarktivaara ja uusivan aivoinfarktin estohoito»16.

Aivojen pienten suonten tauti

  • Aivojen pienten suonten taudiksi kutsutaan niin sanottua lakunaarista, suppeaa neurologista oireistoa ilman kortikaalisia lisäoireita.
  • Anamnestinen tieto kohonneesta verenpaineesta tai diabeteksesta tukee diagnoosia.
  • Aivojen TT-kuvantamislöydös saattaa olla normaali, tai siinä voidaan osoittaa oireisiin sopiva basaalitumakealueen, aivorunko- tai subkortikaalinen aivoinfarkti, jonka poikkimitta on ≤ 1,5 cm.
  • Lisäksi voidaan todeta muun muassa aivojen valkean aineen leukoaraioosimuutoksia ja vanhoja lakunaarisia infarkteja.
  • Aivojen MK:lla saadaan huomattavasti kattavammin tietoa epäillystä aivojen pienten suonten taudista ja osoitetuksi tuore infarktimuutos. MK:ssa diagnoosia tukevat TT:tä huomattavasti herkemmin nähtävät valkean aineen hyperintensiteettimuutokset, vanhat lakunainfarktit, laajentuneet perivaskulaaritilat, mikrovuodot sekä aivoatrofia. Tuore pienten suonten tukokseen viittaava infarkti diffuusiopainotteisessa MK:ssa voi olla poikkimitaltaan ≤ 2,0 cm ja kroonisessa vaiheessa ≤ 1,5 cm «Wardlaw JM, Smith EE, Biessels GJ ym. Neuroimaging...»76.
  • Diagnoosi edellyttää merkittävän valtimoahtauman ja sydänperäisten syiden sulkemista pois. Samalla potilaalla voi olla sekä aivojen pienten suonten tauti että muusta syystä aiheutuva akuutti AVH.
  • Pienten suonten tauti on äkillisten aivoverenkiertohäiriöoireiden lisäksi yhteydessä muistisairauksiin ja yleiseen toimintakyvyn heikkenemiseen.

Muut etiologiset tekijät

  • Etiologisena tekijänä voi olla muu tunnistettu harvinainen syy, kuten kaulavaltimon dissekaatio, aivovaltimoiden vaskuliitti, aivovaltimoiden vasokonstriktio-oireyhtymä, pahanlaatuinen kasvain, hyytymishäiriöt ja harvinaiset monogeeniset sairaudet «Harvinaiset aivoinfarktin ja TIA:n syyt»12.
  • Hyytymishäiriöiden selvittelyä on harkittava, kun kyseessä on alle 50-vuotias potilas, jolla aivoinfarktin syy on jäänyt epäselväksi muiden etiologisten tutkimusten jälkeen. Hoidosta ks. kohta Antikoagulaatiohoito (AK-hoito) «A2»4.

Salasyntyiseksi jäävä TIA tai aivoinfarkti

Sairaalahoito

Ensihoito

  • Jos potilaalla on akuuttiin AVH:öön viittaavia oireita, soitetaan heti yleiseen hätänumeroon 112, vaikka oireet korjaantuisivatkin (TIA).
  • Ensihoidon henkilöstön (hätäkeskuspäivystäjät, sairaankuljettajat ja muu ensihoidon henkilöstö) käyttämä standardoitu "neurostatus" parantaa aivohalvauspotilaiden varhaistunnistusta «Standardoitu neurostatus ja AVH:n varhaisdiagnostiikka»17, jolloin pyritään toteamaan
    • puhehäiriö ("Sanokaa nimenne.")
    • yläraajan hemipareesi ("Nostakaa molemmat kätenne.")
    • kasvohalvaus ("Irvistäkää.").
  • Kiireellinen ambulanssikuljetus akuuttisairaalan päivystyspoliklinikkaan (ei avoterveydenhuollon yksikköön) nopeuttaa ratkaisevasti AVH-potilaiden hoidon aloittamista «Ensihoidosta päivystyspoliklinikkaan»18.
  • Ensihoidossa käytetään akuutin AVH:n koodia (706). Ensihoito ennen sairaalaa on oireenmukaista, ja sen tavoitteena on ehkäistä hypoksia (hapenpuute), hypoventilaatio (hiilidioksidiretentio) ja aspiraatio «Akuutti hoito kentällä (sairaalan ulkopuolella)»19.
  • Asetetaan potilas vuodelepoon ja aloitetaan nestehoito.
  • Estetään aspiraatio: ei anneta mitään suun kautta.
  • Rekanalisaatiohoitoa harkittaessa ambulanssikuljetus on erityisen kiireellinen. Vastaanottavaan päivystysyksikköön on annettava ennakkoilmoitus potilaasta «Ensihoidosta päivystyspoliklinikkaan»18.

Päivystys- tai ensiapupoliklinikka

  • Standardoidun "neurostatuksen" suuri herkkyys (sensitiivisyys) sairaalan ulkopuolella tapahtuvaan AVH:n tunnistamiseen mutta pieni tarkkuus (spesifisyys) edellyttää neurologian erikoisalan asiantuntemusta (neurologian erikoisalan päivystys tai videoavusteinen neurologin telekonsultaatio) sairaalavaiheen vaatiman spesifisen diagnoosin varmentamiseksi ja rekanalisaatiohoitojen (trombolyysi ja mekaaninen trombektomia) turvalliseksi kohdistamiseksi vain hoitoon soveltuville potilaille «Standardoitu neurostatus ja AVH:n varhaisdiagnostiikka»17.
  • AVH:tä muistuttavien akuuttisairauksien osuus liuotushoidon saaneiden joukossa näyttää olevan pienempi, kun ensivaiheen diagnoosista vastaa neurologi. Laskimonsisäisen liuotushoidon komplikaatiot AVH:tä muistuttavissa sairauksissa ovat kuitenkin tällöin harvinaisia, eikä sellaisen epäily tai pelko saa viivästyttää asianmukaisen hoidon aloitusta aivoinfarktiepäilyssä «Akuutin aivoinfarktin erotusdiagnoosin osuvuus päivystyspoliklinikalla: neurologi vs akuuttilääkäri»20.
  • Tavoitteina on
    • täydentää anamneesi
    • varmistaa ja täsmentää diagnoosi (aivoparenkyymin ja aivoverisuoniston tila)
    • käynnistää rekanalisaatiohoito
    • rajoittaa syntyvän infarktin kokoa
    • ehkäistä tai vähentää aivoödeemaa ja kallonsisäisen paineen kohoamista
    • vähentää komplikaatioita.
  • Vitaalitoimintojen hoitona ovat
    • normoventilaation ja riittävän happeutumisen varmistaminen
    • hypotension hoito
    • veren happikyllästeisyyden (SaO2), verenpaineen ja sykkeen, hengitystaajuuden ja tajunnan tason (Glasgow'n kooma-asteikko) jatkuva seuranta
    • happilisä yli 2 l/min SaO2:n mukaan
    • intuboidulla potilaalla uloshengityksen hiilidioksidiosapaineen seuranta (EtCO2) ja nenä-mahaletku
    • immobilisaatio, pään ja ylävartalon kohoasento.
  • Verenpainetta ei yleensä tule alentaa, ellei se ylitä arvoa 220/120 mmHg «Furie KL, Kasner SE, Adams RJ ym. Guidelines for t...»79.
  • Kehon lämpötilaa ja glukoosipitoisuutta koskevista hoitoperiaatteista ks. kohta Komplikaatioiden ehkäisy ja hoito «A3»5.
  • Ks. myös lisätietoa aiheesta «AVH-potilaan seuranta akuuttihoidossa»21.
  • Aloitetaan varhainen lääkkeellinen sekundaaripreventio (ks. kohta Ehkäisy «A4»2).

Akuuttihoitomuodot

Laskimonsisäinen liuotushoito

Aiheet

Keskeisimmät vasta-aiheet

Laskimonsisäisen liuotushoidon toteutus

Valtimonsisäiset hoidot

  • Laskimonsisäisen liuotushoidon lisäksi tai sen ollessa vasta-aiheinen harkitaan suurten aivovaltimoiden tukoksissa valtimonsisäisiä hoitomuotoja. Diagnoosi edellyttää varhaista TT-angiografiaa.
  • Hoito on syytä keskittää aivovaltimoiden sisäisiin toimenpiteisiin erikoistuneisiin yksiköihin.
  • Hoito tulee pääsääntöisesti aloittaa 6 tunnin kuluessa oireiden alusta. Tämän aikaikkunan ylityttyä potilasvalinnassa voidaan käyttää aivojen kuvantamisen menetelmiä (TT- tai magneettiperfuusiotutkimukset), joilla pystytään dokumentoimaan pysyvän infarktimuutoksen suppea-alaisuus ja arvioimaan pelastettavissa olevan iskeemisen kudoksen laajuus.
  • Potilasvalinnassa voidaan käyttää aivojen kuvantamisen menetelmiä, joilla pystytään arvioimaan pelastettavissa olevan iskeemisen kudoksen laajuus (TT- tai magneettiperfuusiotutkimukset) «Diagnostiset neuroradiologiset tutkimukset aivoinfarktissa»13.

Mekaaninen rekanalisaatiohoito (trombektomia)

Valtimonsisäinen liuotushoito

Kertaa rekanalisaatiohoitojen uudistuneet aikaikkunat videolta, ks. video «Hoidon aikaikkuna laajenee. Aivoinfarkti ja TIA Käypä hoito -suosituksen päivitys 20.1.2020 (video)»26.

Etälääketiede (telestroke)

Aivoinfarktiödeeman neurokirurginen hoito

AVH-yksikkö (stroke unit)

Komplikaatioiden ehkäisy ja hoito

Taulukko 5. Aivoinfarktipotilaan ehkäistävissä olevat komplikaatiot ja niiden hoito
Komplikaatio Hoitoon liittyvä lisätietoaineisto
Hengitys- ja keuhkokomplikaatiot «AVH-potilaan hengitys- ja keuhkokomplikaatioiden ehkäisy akuutissa vaiheessa»34
Kohonnut verenpaine «AVH-potilaan kohonnut verenpaine ja sen hoito akuutissa vaiheessa»29
Hyperglykemia «Suonensisäisellä hyperglykemian insuliinihoidolla ei ole osoitettu voitavan parantaa aivoinfarktipotilaan toipumisennustetta verrattuna tavanomaiseen hyperglykemian hoitoon.»C
Kuume «Kohonneen kehon lämpötilan lääkehoidon tai kehon viilennyksen mahdollisesta vaikutuksesta potilaan toipumiseen ei vielä ole käytettävissä riittävää tutkimusnäyttöä.»D
Aivoödeema ja kohonnut kallonsisäinen paine «Laajassa keskiaivovaltimoalueen infarktissa hemikraniektomia vähentää kuolleisuutta.»A, «Aivoödeema ja kohonnut kallonsisäinen paine sekä niiden hoito aivoverenkiertohäiriön akuutissa vaiheessa»27
Neste- ja elektrolyyttitasapainon häiriöt «Neste- ja elektrolyyttitasapaino sekä niiden häiriöiden hoito aivoverenkiertohäiriön akuutissa vaiheessa»35
Ravitsemushäiriöt ja nieleminen «Ravitsemus aivoverenkiertohäiriön akuutissa vaiheessa»36
Immobilisaation ja mobilisaation haitat «Immobilisaatio ja mobilisaatio aivoverenkiertohäiriön akuutissa vaiheessa»37
Rytmihäiriöt ja sydänlihaksen vaurio «Rytmihäiriöt ja sydänlihaksen vaurio sekä niiden hoito aivoverenkiertohäiriön akuutissa vaiheessa»2
Keuhkoembolia ja syvä laskimotromboosi «Keuhkoembolia ja syvä laskimotromboosi sekä niiden hoito aivoverenkiertohäiriön akuutissa vaiheessa»32
Delirium «Delirium aivoverenvuotohäiriön akuutissa vaiheessa»38
Muut hoidettavat häiriöt «Muita aivoverenkiertohäiriön akuutin vaiheen hoidon näkökohtia»39

Ohimenevä iskeeminen kohtaus eli TIA

Erikoissairaanhoitoon lähettäminen

  • Päivystystapaukset:
    • Potilaan TIA-kohtauksesta on kulunut enintään 2 viikkoa, vaikka oireet olisivat jo täysin korjaantuneet.
  • Ajanvarauslähete:
    • Oireista on kulunut yli 2 viikkoa.
    • Sekundaaripreventio aloitetaan heti (ks. kohta Ehkäisy «A4»2).

TIA:n jälkeinen aivoinfarktiriski

Taulukko 6. TIA:n jälkeisen aivoinfarktin riskin arviointi ABCD2-pisteytyksellä
Oire/löydös/riskitekijä Pisteet
A Ikä ≥ 60 vuotta 1
B Verenpaine: systolinen ≥ 140 mmHg tai diastolinen ≥ 90 mmHg 1
C Toispuolinen raajaheikkous
C Puhehäiriö ilman raajaoiretta
2
1
D TIA:n kesto ≥ 60 min
10–59 min
2
1
D Diabetes 1
Kuva 1.

TIA-oireen jälkeisten aivoinfarktien ilmaantuminen. Niistä aivoinfarkteista, joita edeltää TIA-oire, puolet tapahtuu 2 vuorokauden kuluessa TIA:sta.

Kuva mukailtu lähteestä Chandratheva A ym. Neurology 2009;72:1941-7 «PMID: 19487652»PubMed

Kuva 2.

TIA-oireen jälkeinen aivoinfarktiriski. ABCD2-pisteiden (0–7) mukainen lyhyen aikavälin aivoinfarktiriski.

Kuva mukailtu lähteestä Johnston SC ym. Lancet 2007;369:283-92 «PMID: 17258668»PubMed

Diagnoosi

TIA:n hoito

Ehkäisy

  • Seuraavissa kappaleissa käsitellään sekä primaari- että sekundaariehkäisyä.
  • Ehkäisyn hoitoperiaatteet ovat aivoinfarktissa ja TIA:ssa yhtenevät.

Verihiutale-estäjähoito primaaripreventiossa

Verihiutale-estäjähoito sekundaaripreventiossa

Hoidon aloitus

Asetyylisalisyylihapon ja dipyridamolin yhdistelmä

Klopidogreeli

Asetyylisalisyylihappo

Hoidon aloitus erityistilanteissa

Hoito tukostapahtuman uusiutuessa

  • Jos aivoinfarkti tai TIA-kohtaukset uusiutuvat, on arvioitava uudelleen tapahtuman etiologia.
    • Esimerkiksi eteisvärinäpotilaalla antikoagulaatiohoidon aikana tullut AVH voi johtua oireisesta kaulavaltimoahtaumasta tai aivojen pienten suonten taudista.
  • Tarpeelliset tutkimukset on suoritettava ennen uuden lääkehoidon aloitusta, niin että huomioidaan erityisesti tavallisten alidiagnosoitujen tilojen (esim. kohtauksittainen eteisvärinä ja aortan ateroskleroosi) mahdollisuus.
  • Muiden riskitekijöiden hoito on selvitettävä.
  • Käytettävissä ei ole tutkimuksia, joissa olisi selvitetty toissijaista hoitovaihtoehtoa.
  • Jos potilaalla on ollut käytössä pelkkä ASA, estohoitoa voidaan tehostaa lisäämällä lääkitykseen dipyridamoli tai vaihtamalla ASA klopidogreeliin.
    • Koska antitromboottisen hoidon teho AVH:n estossa on joka tapauksessa rajallinen, ei ole perusteita vaihtaa rutiininomaisesti lääkitystä.
    • Jos lääkitystä kuitenkin halutaan vaihtaa, ratkaisut on tehtävä yksilöllisen harkinnan perusteella.
  • Valikoitumattomassa potilasryhmässä antitromboottisen hoidon vaihtamisesta antikoagulaatiohoitoon ei ole näyttöä.

Kohonnut verenpaine

Elintapamuutokset

  • Kohonneen verenpaineen ehkäisy ja hoito käsittävät aina elintapamuutokset, joista keskeisiä ovat
    • suolarajoitus
    • enintään kohtuullinen alkoholinkäyttö
    • laihdutus ja painonhallinta
    • terveellinen ravinto
    • säännöllinen liikunta
    • tupakoimattomuus
    • liiallisen stressin välttäminen.

Lääkehoidon hyöty

Lääkehoidon aiheet

  • Lääkehoito aloitetaan primaaripreventiossa, jos verenpaine pysyy elintapahoidosta huolimatta kohonneena.
    • Toistuvissa vastaanottomittauksissa systolinen verenpaine on ≥ 160 mmHg tai diastolinen paine ≥ 100 mmHg. Painetaso varmistetaan kotimittausten tai verenpaineen pitkäaikaisrekisteröinnin avulla.
    • Toistuvissa vastaanottomittauksissa systolinen verenpaine on 140–159 mmHg tai diastolinen verenpaine 90–99 mmHg, ja kotimittausten tai vuorokausirekisteröinnin perusteella verenpaine on kohonnut.
    • Kotimittauksissa vastaanottomittausten arvoja 140/90 mmHg vastaa 135/85 mmHg.
    • Ks. Käypä hoito -suositus Kohonnut verenpaine «Kohonnut verenpaine»7.

Verenpaineen hoidon tavoitteet

  • Ks. myös Käypä hoito -suositus Kohonnut verenpaine «Kohonnut verenpaine»7.
  • Yleinen tavoite vastaanottomittauksissa on keskimäärin alle 140/90 mmHg, jota kotimittauksissa vastaa 135/85 mmHg.
  • Diabeetikoilla tavoite on alle 140/80.
  • Potilailla, joilla on albuminuria, hoitotavoite saattaa olla alle 130/80 mmHg.
  • Muissakin potilasryhmissä alhaisempi hoitotavoite ja saavutettu hoitotaso saattavat tuoda lisähyötyä, mutta haittavaikutusten lisääntymisen mahdollisuus on otettava huomioon «Tehokkaampi verenpaineen hoito ja aivoverenkiertohäiriöt»41.
  • Hoitotavoite ei riipu iästä, mutta yli 80-vuotiailla käytännön tavoite voi olla alle 150/90 mmHg.
    • Vanhuksilla on otettava huomioon pseudohypertension (jäykän suonenseinämän aiheuttama mittausvirhe) mahdollisuus ja ortostaattisen hypotension riski.
  • Aivoinfarktin tai TIA:n sairastaneilla verenpaineen laskemisella estetään sekä aivoinfarktin uusiutumista että muita sydän- ja verenkiertohäiriöitä «Furie KL, Kasner SE, Adams RJ ym. Guidelines for t...»79.

Lääkkeen valinta

Tupakointi

Dyslipidemia

  • Dyslipidemian hoidolla voidaan estää tehokkaasti ateroskleroosin komplikaatioita.
  • Hoidon keskeinen tavoite on pienentää LDL-kolesterolipitoisuutta.
  • Pieni HDL-kolesterolipitoisuus ja suurentunut triglyseridipitoisuus ovat ensisijaisesti riskinarvioinnin välineitä eivätkä lääkehoidon kohteita. Valtimoiden terveyttä edistävät elintavat (tupakoimattomuus, liikunta, pyrkimys normaalipainoon ja terveellinen ravinto) vaikuttavat edullisesti HDL-kolesteroli- ja triglyseridiarvoihin.
  • Ks. myös Käypä hoito -suositus Dyslipidemiat «Dyslipidemiat»9.

Dyslipidemian hoitotavoitteet

  • Väestötason primaarisessa ehkäisyssä pyritään elämäntapakeinoin plasman kokonaiskolesterolipitoisuuteen alle 5 mmol/l ja LDL-kolesteroliarvoon alle 3 mmol/l.
  • Dyslipidemian hoitotavoitteet määräytyvät riskin suuruuden mukaan :
    • kohtalainen riski: LDL-kolesterolipitoisuus < 2,6 mmol/l
    • suuri riski: LDL-kolesterolipitoisuus < 1,8 mmol/l
    • erityisen suuri riski: LDL-kolesterolipitoisuus < 1,4 mmol/l tai mahdollisimman lähellä sitä oleva LDL-kolesterolipitoisuus.
    • Ks. myös kohta Riskitekijöiden yhteisvaikutus «A8»8
  • Hoitokeinoina käytetään aina elämäntapahoitoa ja suuren ja erityisen suuren riskin potilailla pääsääntöisesti lisäksi lääkehoitoa (ks. Käypä hoito -suositus Dyslipidemiat «Dyslipidemiat»9).

Elintapamuutokset

  • Elintapamuutokset ovat aina dyslipidemian hoidon perusta.
    • Välimeren ruokavalio, jossa suosittiin muun muassa vihanneksia, tuoreita hedelmiä, palkokasveja, kalaa ja oliiviöljyä ja rajoitettiin punaista lihaa, vähäkuituisia leivonnaisia ja virvoitusjuomia, vähensi vakavia valtimotautitapahtumia 30 % ja aivohalvauksia 39 % suhteessa vertailuruokavalioon «Estruch R, Ros E, Salas-Salvadó J ym. Primary prev...»153.
    • Tapaus-verrokkitutkimuksessa samantyyppiseen ruokavalioon liittyi pienempi aivoinfarktin vaara (1 piste 55-portaisessa asteikossa pienensi aivoinfarktin riskiä 10–17 %) «Kastorini CM, Milionis HJ, Kantas D ym. Adherence ...»154.
    • Samat terveyshyödyt saataneen hyödyntämällä perinteisiä kotimaisia ravintoaineita (mm. rypsiöljy, ruis- ja muut täysjyväviljatuotteet, kala ja kotimaiset vihannekset, hedelmät ja marjat), jolloin on puhuttu Itämeren tai Pohjolan ruokavaliosta «Wirfält E, Drake I, Wallström P. What do review pa...»155.

Lääkehoito

Diabetes

Alkoholinkäyttö

Liikapaino ja lihavuus

Fyysinen passiivisuus (vähäinen liikunta)

Hormonihoito

Hyytymishäiriöt

Sydänperäiset aivoemboliat

Eteisvärinä

Tekoläppä

  • Mekaaninen tekoläppä vaatii antikoagulaatiohoidon varfariinilla. Suorat antikoagulantit eivät sovellu tekoläppäpotilaan antikoagulaatioksi.
  • Jos tavoitealueella olevasta antikoagulaatiohoidosta huolimatta ilmenee aivoembolia, voidaan harkita hoidon tehostamista liittämällä siihen verihiutale-estäjä (kuten ASA 100 mg) «Turpie AG, Gent M, Laupacis A ym. A comparison of ...»187.

Avoin soikea aukko

Kaulavaltimoahtauma

Leikkaustarpeen toteaminen

  • Iskeemiseen AVH:öön viittaavat oireet edellyttävät päivystyksellistä neurologista selvitystä ja tarvittaessa verisuonikirurgin arviota.
  • Oireettomalla potilaalla kaulalta kuuluva suhahdus edellyttää ensisijaisesti riskitekijöiden toteamista ja hoitoa.
    • Havaitun suhahduksen yhteys kaulavaltimoahtaumaan on heikko «Cournot M, Boccalon H, Cambou JP ym. Accuracy of t...»188.
    • Oireettomalle potilaalle, jonka kaulalta kuuluu suhahdus, ei tehdä lisätutkimuksia, ellei mahdollisesti löytyvä tiukka (60–99 %:n) ahtauma johtaisi leikkausharkintaan.
    • Oireettomilla potilailla dupleksi- eli kaksoiskaikukuvaukseen perustuvan seulonnan kustannustehokkuudesta ei ole näyttöä.

Kuvantamistutkimukset

  • Oireilevan potilaan kaulavaltimoahtauman toteamisessa ja sen asteen arvioimisessa ensisijainen seulontamenetelmä on dupleksikaikukuvaus.
  • Leikkaushoidon tarvetta arvioitaessa käytetään kaulavaltimon TT-angiografiaa tai magneettiangiografiaa.
    • Jos löydös jää näissä kajoamattomissa tutkimuksissa epäselväksi, voidaan tarvita kajoavaa digitaalista subtraktioangiografiaa (DSA).
  • Tärkein kuvantamistutkimuksiin perustuva leikkausaihe on sisemmän kaulavaltimon ahtauman aste (ks. jäljempänä) «European Stroke Initiative Executive Committee, EU...»98.

Kaulavaltimokirurgian aiheet

Kirurgian rajoitukset

Suonensisäiset toimenpiteet

Varhaisvaiheen kuntoutus

Kuntoutusarvio

  • Aivoinfarktipotilaan kuntoutuspolku:
    • Kuntoutusarvio tehdään ensimmäisen viikon kuluessa tai potilaan kokonaistilan salliessa.
    • Jokaiselle aivoinfarktipotilaalle tehdään arvio fyysisen, kognitiivisen ja psykososiaalisen kuntoutuksen tarpeesta.
    • Arvio siitä, kuka hyötyy kuntoutuksesta, edellyttää moniammatillisen asiantuntijaryhmän yksilöllistä arviota.
    • Todettu kuntoutustarve ja kuntoutuksen yksilölliset tavoitteet kirjataan kuntoutussuunnitelmaan, joka laaditaan yhteistyössä hoidosta vastaavan yksikön, moniammatillisen työryhmän, potilaan ja hänen läheisensä kanssa.
    • Terveydenhuollon ammattilaiset toimivat AVH-yhdyshenkilöinä sairaanhoitopiirien ja perusterveydenhuollon kanssa. Heillä on keskeinen rooli niin hoito- ja kuntoutuspolun alkuvaiheessa kuin hoito- ja kuntoutussuunnitelman toteutumisen seurannassa.
    • Työkyvyn arvioinnissa ja ammatillisen kuntoutuksen suunnittelussa tehdään tarpeen mukaan yhteistyötä työterveyshuollon, Kelan ja vakuutuslaitosten kanssa.

Moniammatillinen kuntoutusyksikkö

Asentohoito

Aktiivinen kuntoutus

Kuntoutuksen hyödyn arviointi

Terapiamuodot

Fysioterapia

Toimintaterapia

  • Toimintaterapian tarkoitus on sekä tukea että edistää mahdollisuuksia toimia itsenäisesti arjen tehtävissä tai työssä.
  • Toimintaterapeutit ja fysioterapeutit käyttävät osin samoja menetelmiä. Toimintaterapian menetelmiksi aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden kuntoutuksessa on raportoitu muun muassa tehtäväkeskeinen toistoharjoittelu, käden tehostetun käytön kuntoutus, mielikuvaharjoittelu, virtuaalitodellisuudessa harjoittelu, peiliterapia, toiminnan havainnointi ja voimaharjoittelu «Toimintaterapia aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden kuntoutuksessa»47.  

Puheterapia

Neuropsykologinen kuntoutus

Myöhäisvaiheen kuntoutus

Terapiamuodot

Fysioterapia

Toimintaterapia

Puheterapia

Neuropsykologinen kuntoutus

Sosiaalisen osallistumisen tukeminen

Lääkehoito kuntoutuksessa

Apuvälineiden käyttö

Aivoverenkiertohäiriön jälkeinen masennus

Masennuksen lääkehoito

Aivoinfarkti ja ajokyky

Pitkäaikaisseuranta

  • Lääketieteelliseen jatkohoitoon kuuluvat
    • kohonneen verenpaineen, diabeteksen ja dyslipidemian hoidon seuranta
    • piilevien sairauksien (erityisesti diabetes, heikentynyt glukoosinsieto ja kohtauksittainen eteisvärinä) etsiminen
    • sekundaaripreventiosta huolehtiminen (ks. kohta Ehkäisy «A4»2)
    • antikoagulaatiohoidon säännöllinen seuranta: vuotoriskin arviointi, munuaisten toimintakokeet ja verenkuva sekä INR-määritys varfariinihoidossa.
  • Vuonna 2007 alle puolet aivoinfarktin jälkeen kotiin päässeistä käytti suositeltua sekundaaripreventiota: statiinia, verenpainelääkettä ja tehokasta antitromboottia (varfariinia, klopidogreelia tai ASAn ja dipyridamolin yhdistelmää) «Meretoja A, Roine RO, Kaste M ym. Stroke monitorin...»10.
  • Sairastuneille, joilla ei ole todettu diabetesta, tulisi akuuttivaiheen jälkeen tehdä oraalinen glukoosirasituskoe «AVH:n sairastaneilla tulee aktiivisesti seuloa diabetesta oraalisella glukoosirasituskokeella.»A.
    • Aivoinfarktin ja TIA:n sairastaneista noin kolmasosalla todetaan diabetes ja toisella kolmasosalla heikentynyt glukoosinsieto (IGT).
  • Aivoinfarktin sairastaneet, joille on jäänyt pysyvä haitta, ovat erityisen suuren riskin potilaita.
    • Heillä on suurentunut uusien verenkiertosairauksien riski, ja he ovat alttiita masennukseen ja sosiaaliseen eristyneisyyteen.
  • Sairastuneille, joilla on pysyvä haitta, suositetaan loppuelämän jatkuvaa säännöllistä – vähintään vuosittaista – seurantaa ja kuntoutustarpeen arviointia sekä arvion mukaan toteutettavia kuntoutustoimia.
  • Seuranta voidaan toteuttaa kullekin potilaalle sopivimmalla tavalla. Seuranta ei aina vaadi lääkärin vastaanottokäyntiä, vaan siitä voi huolehtia myös muun terveydenhuollon ammattihenkilö. Seurannan yhteydessä on kiinnitettävä huomiota riskitekijöihin ja niiden hoidon toteutumiseen, toimintakykyyn ja kuntoutustarpeen arviointiin.
    • Vastuu tämän järjestämisestä on perusterveydenhuollolla.
  • Tarvittaessa on konsultoitava moniammatillista, kuntoutukseen perehtynyttä yksikköä tai työryhmää.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen Yhdistys ry:n asettama työryhmä

Aivoinfarkti ja TIA -suosituksen historiatiedot «Aivoinfarkti ja TIA, Käypä hoito -suosituksen historiatiedot»57

Puheenjohtaja:

Jukka Putaala LT, dosentti, neurologian erikoislääkäri, osastonylilääkäri; HUS Neurokeskus

Kokoava kirjoittaja:

Tiina Sairanen, dosentti, neurologian erikoislääkäri, ylilääkäri, neurologian linjajohtaja; HUS Neurokeskus

Jäsenet:

Sinikka Hiekkala, FT, neurologisen kuntoutuksen dosentti, tutkimusjohtaja; Invalidiliitto ry

Juha Huhtakangas, LT, neurologian erikoislääkäri; OYS:n neurologian klinikka

Pekka Jäkälä LT, professori, neurologian erikoislääkäri, palveluyksikköjjohtaja; KYS Ydinyksiköt, neurologian o.a. professori; Itä-Suomen yliopisto

Laura Koso, yleislääketieteen erikoislääkäri, kuntoutuksen erityispätevyys; Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue

Erja Poutiainen, FT, kliinisen neuropsykologian dosentti, neuropsykologian erikoispsykologi, johtava tutkija; Kuntoutussäätiö

Mikko Syvänne LT, sisätautiopin dosentti, professori h.c., kardiologian, sisätautien ja yleislääketieteen erikoislääkäri

Pirkka Vikatmaa, LKT, versisuonikirurgian dosentti; osastonylilääkäri; HUS vatsakeskus, verisuonikirurgia

Arja Tuunainen, LT, biologisen psykiatrian dosentti, kliinisen neurofysiologian ja psykiatrian erikoislääkäri, Käypä hoito -toimittaja

Asiantuntijat:

Minna Hissa, puheterapeutti; HUS/HYKS, Pää- ja kaulakeskus/puheterapia

Olli Häppölä, dosentti, erikoislääkäri; HYKS:n neurologian klinikka

Perttu J. Lindsberg, neurologian professori, osastonjohtaja; Helsingin yliopisto, ylilääkäri; HUS Neurokeskus

Hannu Manninen, toimenpideradiologian professori, ylilääkäri, kliininen radiologia; KYS

Risto O. Roine, neurologian professori, LKT, toimialuejohtaja; TYKS:n neurotoimialue ja Turun yliopisto

Juhani Sivenius, neurologian emeritusprofessori; Itä-Suomen yliopisto, Kuopio

Ritva Vanninen, professori, kliininen radiologia; KYS Kuvantamiskeskus

Heli Äikäs, vastaava puheterapeutti; HUS/Hyvinkään sairaanhoitoalue

Sidonnaisuudet

Sidonnaisuusilmoitukset on tarkistettu 27.2.2024 julkaistun kohdennetun päivityksen yhteydessä.

Sinikka Hiekkala: Tutkimusrahoitus: Validia Oy. Koulutus-, konsultointi ja asiantuntijatoimintaa: Validia Oy. Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: TOIMIA ohjausryhmän pj, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL); TOIMIA ICF-luokituksen käsitetyöryhmän pj,THL; Kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämisyhdistys KUTKE ry:n hallituksen varapj; KUTKE ry:n tieteellinen toimikunnan pj; TOIMIA vaikeavammaisten toimintakyky asiantuntijatyöryhmä jäsen; VATES-säätiön hallituksen jäsen; Vammaistutkimusseuran hallituksen pj. Ohjaushankkeet: Kuntoutuksen koulutuksen ja tutkimuksen kehittämisfoorumin jäsen (OKM ja STM) INPRO, Aligning interprofessional education and collaboration in practice using promising regional experiences for international exchange, Advisory Boardin jäsen.

Juha Huhtakangas: Sivutoimet: Valviran terveydenhuollon pysyvä asiantuntija, Potilasvakuutuskeskuksen asiantuntijalääkäri sekä lausuntoja: Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta. Tutkimusrahoitus: Suomen Akatemia. Koulutus-, konsultointi ja asiantuntijatoimintaa: Nordic Infucare AB, Boehringer Ingelheim Finland Oy, Suomen Meniere-liitto ry. Korvaukset kongressi- ja seminaari kuluista: Abbvie, Novartis Finland Oy, Suomen Lääkäriliitto. Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: Juko luottamusmies.

Pekka Jäkälä: Sivutoimet: Ammatinharjoittaja; Medishare Oy. Tutkimusrahoitus: Apuraha (Suomen Akatemia, Business Finland, KYS-VTR). Koulutus-, konsultointi ja asiantuntijatoimintaa: Asiantuntijapalkkio (Bayer Oy). Luentopalkkio (Suomalainen Lääkäriseura Duodecim). Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: Suomen Neurologinen Yhdistys, johtokunnan varajäsen; Kansallinen Neurokeskus, johtoryhmän jäsen.

Laura Koso: Ei aiheeseen liittyviä sidonnaisuuksia.

Erja Poutiainen: Koulutus-, konsultointi ja asiantuntijatoimintaa: Tekijänpalkkiot, Kustannus Oy Duodecim. Ohjaushankkeet: Kuntoutuksen tietopohja-hanke (KUTI-hanke), Aivoverenkiertohäiriön (AVH) sairastaneiden toimintakyvyn vähimmäisarviointi kuntoutustarpeen arvioinnissa ja kuntoutuspalveluissa. THL Aivoverenkiertoon (AVH) sairastuneen henkilön toimintakyvyn arviointi. TOIMIA-suositus.

Jukka Putaala: Sivutoimet: Vieraileva päätoimittaja; TerveMedia. Tutkimusrahoitus: Pfizer, Amgen, Bayer. Koulutus-, konsultointi ja asiantuntijatoimintaa: Boehringer-Ingelheim, BMS-Pfizer, Bayer, Abbott, Herantis Pharma, Novo Nordisk. Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: Suomen Verenpaineyhdistys: hallituksen jäsen; Aivoinfarkti- ja TIA käypä hoito -työryhmä: puheenjohtaja; European Stroke Organisation: hallituksen jäsen; Nordic Stroke Society: hallituksen puheenjohtaja. Muut sidonnaisuudet: Tutkimusyhteistyö ja osakeomistus: Vital Signum Oy; Tutkimusyhteistyö: Abbott, Bittium, Medixine; Osakeomistus: Medicortex.

Tiina Sairanen: Sivutoimet: Potilasvakuutuskeskuksen ylimääräinen asiantuntijalääkäri v. 2017 alk., jatkuu. Eurofins (entinen VTT), v. 2013 - kliinisen asiantuntijalausuntojen antaja. Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: Suomen neurologisen yhdistuksen AVH- alajaoksen puheenjohtaja v. 2016 alk., jatkuu.

Mikko Syvänne: Sivutoimet: Vastaanotto; Suomen Terveystalo, Myyrmäki ja Eiran Lääkäriasema, Asiantuntija (verenpaineen vuorokausirekisteröintien lausunnot); Coronaria. Koulutus-, konsultointi ja asiantuntijatoimintaa: Pfizer, Medaffcon. Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: Jäsenyys työryhmässä Käypä hoito Dyslipidemiat Jäsenyys työryhmässä Käypä hoito Aivoinfarkti ja TIA.

Pirkka Vikatmaa: Sivutoimet: Valviran terveydenhuollon pysyvä asiantuntija, yksityisvastaanotto Mehiläinen Oy. Luennointipalkkio Medistim Oy.

Arja Tuunainen: Sivutoimet: Yksityislääkäri. Muut sidonnaisuudet: Kustannus Oy Duodecimin tekijänpalkkio.

Kirjallisuusviite

Aivoinfarkti ja TIA. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen yhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2024 (viitattu pp.kk.vvvv). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi

Tarkemmat viittausohjeet: «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/viittaaminen»14

Vastuun rajaus

Käypä hoito -suositukset ja Vältä viisaasti -suositukset ovat asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Suositukset toimivat lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen päätöksenteon tukena hoitopäätöksiä tehtäessä. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta, hoidosta ja kuntoutuksesta hoitopäätöksiä tehtäessä.

Tiedonhakukäytäntö

Systemaattinen kirjallisuushaku on hoitosuosituksen perusta. Lue lisää artikkelista khk00007

Kirjallisuutta

  1. Luengo-Fernandez R, Gray AM, Rothwell PM. Costs of stroke using patient-level data: a critical review of the literature. Stroke 2009;40:e18-23 «PMID: 19109540»PubMed
  2. Meretoja A, Kaste M, Roine RO ym. Direct costs of patients with stroke can be continuously monitored on a national level: performance, effectiveness, and Costs of Treatment episodes in Stroke (PERFECT Stroke) Database in Finland. Stroke 2011;42:2007-12 «PMID: 21527757»PubMed
  3. Meretoja A. [Stroke--an expensive public health issue in Finland]. Duodecim 2012;128:139-46 «PMID: 22372069»PubMed
  4. Dawson J, Lees JS, Chang TP ym. Association between disability measures and healthcare costs after initial treatment for acute stroke. Stroke 2007;38:1893-8 «PMID: 17446431»PubMed
  5. Luengo-Fernandez R, Gray AM, Rothwell PM. Effect of urgent treatment for transient ischaemic attack and minor stroke on disability and hospital costs (EXPRESS study): a prospective population-based sequential comparison. Lancet Neurol 2009;8:235-43 «PMID: 19200786»PubMed
  6. Feigin VL, Forouzanfar MH, Krishnamurthi R ym. Global and regional burden of stroke during 1990-2010: findings from the Global Burden of Disease Study 2010. Lancet 2014;383:245-54 «PMID: 24449944»PubMed
  7. Fanning JP, Wong AA, Fraser JF. The epidemiology of silent brain infarction: a systematic review of population-based cohorts. BMC Med 2014;12:119 «PMID: 25012298»PubMed
  8. Kissela BM, Khoury JC, Alwell K ym. Age at stroke: temporal trends in stroke incidence in a large, biracial population. Neurology 2012;79:1781-7 «PMID: 23054237»PubMed
  9. Béjot Y, Daubail B, Jacquin A ym. Trends in the incidence of ischaemic stroke in young adults between 1985 and 2011: the Dijon Stroke Registry. J Neurol Neurosurg Psychiatry 2014;85:509-13 «PMID: 24249786»PubMed
  10. Meretoja A, Roine RO, Kaste M ym. Stroke monitoring on a national level: PERFECT Stroke, a comprehensive, registry-linkage stroke database in Finland. Stroke 2010;41:2239-46 «PMID: 20798363»PubMed
  11. Feigin VL, Lawes CM, Bennett DA ym. Stroke epidemiology: a review of population-based studies of incidence, prevalence, and case-fatality in the late 20th century. Lancet Neurol 2003;2:43-53 «PMID: 12849300»PubMed
  12. GBD 2013 Mortality and Causes of Death Collaborators. Global, regional, and national age-sex specific all-cause and cause-specific mortality for 240 causes of death, 1990-2013: a systematic analysis for the Global Burden of Disease Study 2013. Lancet 2015;385:117-71 «PMID: 25530442»PubMed
  13. Hong KS, Kang DW, Koo JS ym. Impact of neurological and medical complications on 3-month outcomes in acute ischaemic stroke. Eur J Neurol 2008;15:1324-31 «PMID: 19049549»PubMed
  14. Hankey GJ, Jamrozik K, Broadhurst RJ ym. Five-year survival after first-ever stroke and related prognostic factors in the Perth Community Stroke Study. Stroke 2000;31:2080-6 «PMID: 10978033»PubMed
  15. Aarnio K, Haapaniemi E, Melkas S ym. Long-term mortality after first-ever and recurrent stroke in young adults. Stroke 2014;45:2670-6 «PMID: 25061076»PubMed
  16. Rutten-Jacobs LC, Arntz RM, Maaijwee NA ym. Long-term mortality after stroke among adults aged 18 to 50 years. JAMA 2013;309:1136-44 «PMID: 23512060»PubMed
  17. Asplund K, Stegmayr B, Peltonen M. From the twentieth to the twenty-first century: a public health perspective on stroke. Kirjassa: Ginsberg MD, Bogousslavsky J, toim. Cerebrovascular Disease Pathophysiology, Diagnosis, and Management. Malden, Mass: Blackwell Science 1998;2:chap 64
  18. Mustanoja S, Meretoja A, Putaala J ym. Outcome by stroke etiology in patients receiving thrombolytic treatment: descriptive subtype analysis. Stroke 2011;42:102-6 «PMID: 21106955»PubMed
  19. Ovbiagele B, Saver JL. Day-90 acute ischemic stroke outcomes can be derived from early functional activity level. Cerebrovasc Dis 2010;29:50-6 «PMID: 19893312»PubMed
  20. Magalhães R, Abreu P, Correia M ym. Functional status three months after the first ischemic stroke is associated with long-term outcome: data from a community-based cohort. Cerebrovasc Dis 2014;38:46-54 «PMID: 25226861»PubMed
  21. Nijland RH, van Wegen EE, Harmeling-van der Wel BC ym. Presence of finger extension and shoulder abduction within 72 hours after stroke predicts functional recovery: early prediction of functional outcome after stroke: the EPOS cohort study. Stroke 2010;41:745-50 «PMID: 20167916»PubMed
  22. Kauranen T, Turunen K, Laari S ym. The severity of cognitive deficits predicts return to work after a first-ever ischaemic stroke. J Neurol Neurosurg Psychiatry 2013;84:316-21 «PMID: 22952327»PubMed
  23. Seshadri S, Beiser A, Kelly-Hayes M ym. The lifetime risk of stroke: estimates from the Framingham Study. Stroke 2006;37:345-50 «PMID: 16397184»PubMed
  24. Hyvärinen M, Qiao Q, Tuomilehto J ym. The difference between acute coronary heart disease and ischaemic stroke risk with regard to gender and age in Finnish and Swedish populations. Int J Stroke 2010;5:152-6 «PMID: 20536610»PubMed
  25. Wolf PA, D'Agostino RB, O'Neal MA ym. Secular trends in stroke incidence and mortality. The Framingham Study. Stroke 1992;23:1551-5 «PMID: 1440701»PubMed
  26. Bushnell C, McCullough LD, Awad IA ym. Guidelines for the prevention of stroke in women: a statement for healthcare professionals from the American Heart Association/American Stroke Association. Stroke 2014;45:1545-88 «PMID: 24503673»PubMed
  27. Traylor M, Farrall M, Holliday EG ym. Genetic risk factors for ischaemic stroke and its subtypes (the METASTROKE collaboration): a meta-analysis of genome-wide association studies. Lancet Neurol 2012;11:951-62 «PMID: 23041239»PubMed
  28. Bevan S, Traylor M, Adib-Samii P ym. Genetic heritability of ischemic stroke and the contribution of previously reported candidate gene and genomewide associations. Stroke 2012;43:3161-7 «PMID: 23042660»PubMed
  29. Howard G, Kissela BM, Kleindorfer DO ym. Differences in the role of black race and stroke risk factors for first vs. recurrent stroke. Neurology 2016;86:637-42 «PMID: 26791153»PubMed
  30. O'Donnell MJ, Xavier D, Liu L ym. Risk factors for ischaemic and intracerebral haemorrhagic stroke in 22 countries (the INTERSTROKE study): a case-control study. Lancet 2010;376:112-23 «PMID: 20561675»PubMed
  31. Iribarren C, Darbinian J, Klatsky AL ym. Cohort study of exposure to environmental tobacco smoke and risk of first ischemic stroke and transient ischemic attack. Neuroepidemiology 2004;23:38-44 «PMID: 14739566»PubMed
  32. Patra J, Taylor B, Irving H ym. Alcohol consumption and the risk of morbidity and mortality for different stroke types--a systematic review and meta-analysis. BMC Public Health 2010;10:258 «PMID: 20482788»PubMed
  33. Sundell L, Salomaa V, Vartiainen E ym. Increased stroke risk is related to a binge-drinking habit. Stroke 2008;39:3179-84 «PMID: 18832741»PubMed
  34. Rantakömi SH, Laukkanen JA, Sivenius J ym. Hangover and the risk of stroke in middle-aged men. Acta Neurol Scand 2013;127:186-91 «PMID: 22712477»PubMed
  35. Esse K, Fossati-Bellani M, Traylor A ym. Epidemic of illicit drug use, mechanisms of action/addiction and stroke as a health hazard. Brain Behav 2011;1:44-54 «PMID: 22398980»PubMed
  36. Fonseca AC, Ferro JM. Drug abuse and stroke. Curr Neurol Neurosci Rep 2013;13:325 «PMID: 23299821»PubMed
  37. Yatsuya H, Folsom AR, Yamagishi K ym. Race- and sex-specific associations of obesity measures with ischemic stroke incidence in the Atherosclerosis Risk in Communities (ARIC) study. Stroke 2010;41:417-25 «PMID: 20093637»PubMed
  38. Strazzullo P, D'Elia L, Cairella G ym. Excess body weight and incidence of stroke: meta-analysis of prospective studies with 2 million participants. Stroke 2010;41:e418-26 «PMID: 20299666»PubMed
  39. Emerging Risk Factors Collaboration, Wormser D, Kaptoge S ym. Separate and combined associations of body-mass index and abdominal adiposity with cardiovascular disease: collaborative analysis of 58 prospective studies. Lancet 2011;377:1085-95 «PMID: 21397319»PubMed
  40. Strazzullo P, D'Elia L, Kandala NB ym. Salt intake, stroke, and cardiovascular disease: meta-analysis of prospective studies. BMJ 2009;339:b4567 «PMID: 19934192»PubMed
  41. Li XY, Cai XL, Bian PD ym. High salt intake and stroke: meta-analysis of the epidemiologic evidence. CNS Neurosci Ther 2012;18:691-701 «PMID: 22742770»PubMed
  42. Farquhar C, Marjoribanks J, Lethaby A ym. Long term hormone therapy for perimenopausal and postmenopausal women. Cochrane Database Syst Rev 2009;:CD004143 «PMID: 19370593»PubMed
  43. Roach RE, Helmerhorst FM, Lijfering WM ym. Combined oral contraceptives: the risk of myocardial infarction and ischemic stroke. Cochrane Database Syst Rev 2015;:CD011054 «PMID: 26310586»PubMed
  44. Su JJ, Park SK, Hsieh TM. The effect of testosterone on cardiovascular disease: a critical review of the literature. Am J Mens Health 2014;8:470-91 «PMID: 24563500»PubMed
  45. Srinath R, Hill Golden S, Carson KA ym. Endogenous testosterone and its relationship to preclinical and clinical measures of cardiovascular disease in the atherosclerosis risk in communities study. J Clin Endocrinol Metab 2015;100:1602-8 «PMID: 25584720»PubMed
  46. Sivenius J, Jakovljevic D, Tuomilehto J, ym. Sosioekonomisen aseman yhteys aivoinfarktiin ja aivoverenvuotoon suomalaisessa aikuisväestössä. Suom Lääkäril 2002;57:627-33
  47. Cesaroni G, Agabiti N, Forastiere F ym. Socioeconomic differences in stroke incidence and prognosis under a universal healthcare system. Stroke 2009;40:2812-9 «PMID: 19478229»PubMed
  48. Li C, Hedblad B, Rosvall M ym. Stroke incidence, recurrence, and case-fatality in relation to socioeconomic position: a population-based study of middle-aged Swedish men and women. Stroke 2008;39:2191-6 «PMID: 18535278»PubMed
  49. Andersen KK, Steding-Jessen M, Dalton SO ym. Socioeconomic position and incidence of ischemic stroke in Denmark 2003-2012. A nationwide hospital-based study. J Am Heart Assoc 2014;3: «PMID: 25030354»PubMed
  50. Pan A, Sun Q, Okereke OI ym. Depression and risk of stroke morbidity and mortality: a meta-analysis and systematic review. JAMA 2011;306:1241-9 «PMID: 21934057»PubMed
  51. Booth J, Connelly L, Lawrence M ym. Evidence of perceived psychosocial stress as a risk factor for stroke in adults: a meta-analysis. BMC Neurol 2015;15:233 «PMID: 26563170»PubMed
  52. Huang Y, Xu S, Hua J ym. Association between job strain and risk of incident stroke: A meta-analysis. Neurology 2015;85:1648-54 «PMID: 26468409»PubMed
  53. Fransson EI, Nyberg ST, Heikkilä K ym. Job strain and the risk of stroke: an individual-participant data meta-analysis. Stroke 2015;46:557-9 «PMID: 25563644»PubMed
  54. Cholesterol, diastolic blood pressure, and stroke: 13,000 strokes in 450,000 people in 45 prospective cohorts. Prospective studies collaboration. Lancet 1995;346:1647-53 «PMID: 8551820»PubMed
  55. Lawes CM, Bennett DA, Feigin VL ym. Blood pressure and stroke: an overview of published reviews. Stroke 2004;35:776-85 «PMID: 14976329»PubMed
  56. Lewington S, Clarke R, Qizilbash N ym. Age-specific relevance of usual blood pressure to vascular mortality: a meta-analysis of individual data for one million adults in 61 prospective studies. Lancet 2002;360:1903-13 «PMID: 12493255»PubMed
  57. Prospective Studies Collaboration, Lewington S, Whitlock G ym. Blood cholesterol and vascular mortality by age, sex, and blood pressure: a meta-analysis of individual data from 61 prospective studies with 55,000 vascular deaths. Lancet 2007;370:1829-39 «PMID: 18061058»PubMed
  58. Kurth T, Everett BM, Buring JE ym. Lipid levels and the risk of ischemic stroke in women. Neurology 2007;68:556-62 «PMID: 17310025»PubMed
  59. Chirovsky DR, Fedirko V, Cui Y ym. Prospective studies on the relationship between high-density lipoprotein cholesterol and cardiovascular risk: a systematic review. Eur J Cardiovasc Prev Rehabil 2009;16:404-23 «PMID: 19465856»PubMed
  60. Autret A, Pourcelot L, Saudeau D ym. Stroke risk in patients with carotid stenosis. Lancet 1987;1:888-90 «PMID: 2882292»PubMed
  61. Spector JT, Kahn SR, Jones MR ym. Migraine headache and ischemic stroke risk: an updated meta-analysis. Am J Med 2010;123:612-24 «PMID: 20493462»PubMed
  62. Yaggi H, Mohsenin V. Obstructive sleep apnoea and stroke. Lancet Neurol 2004;3:333-42 «PMID: 15157848»PubMed
  63. Dyken ME, Im KB. Obstructive sleep apnea and stroke. Chest 2009;136:1668-77 «PMID: 19995768»PubMed
  64. Lafon A, Pereira B, Dufour T ym. Periodontal disease and stroke: a meta-analysis of cohort studies. Eur J Neurol 2014;21:1155-61, e66-7 «PMID: 24712659»PubMed
  65. Perk J, De Backer G, Gohlke H ym. European Guidelines on cardiovascular disease prevention in clinical practice (version 2012). The Fifth Joint Task Force of the European Society of Cardiology and Other Societies on Cardiovascular Disease Prevention in Clinical Practice (constituted by representatives of nine societies and by invited experts). Eur Heart J 2012;33:1635-701 «PMID: 22555213»PubMed
  66. Syvänne M, Kesäniemi A, Kiilavuori K ym. Valtimosairauksien ehkäisy 2010-luvulla: eurooppalainen hoitosuositus. Duodecim 2014;130:451-9
  67. Vartiainen E, Laatikainen T, Salomaa V, Jousilahti P, Peltonen M, Puska P. SLL: Sydäninfarkti- ja aivohalvausriskin arviointi FINRISKI-tutkimuksessa. Suom Lääkäril 2007; 48: 4507-13
  68. Adams HP Jr, Bendixen BH, Kappelle LJ ym. Classification of subtype of acute ischemic stroke. Definitions for use in a multicenter clinical trial. TOAST. Trial of Org 10172 in Acute Stroke Treatment. Stroke 1993;24:35-41 «PMID: 7678184»PubMed
  69. Grau AJ, Weimar C, Buggle F ym. Risk factors, outcome, and treatment in subtypes of ischemic stroke: the German stroke data bank. Stroke 2001;32:2559-66 «PMID: 11692017»PubMed
  70. Putaala J, Metso AJ, Metso TM ym. Analysis of 1008 consecutive patients aged 15 to 49 with first-ever ischemic stroke: the Helsinki young stroke registry. Stroke 2009;40:1195-203 «PMID: 19246709»PubMed
  71. Purroy F, Montaner J, Molina CA ym. Patterns and predictors of early risk of recurrence after transient ischemic attack with respect to etiologic subtypes. Stroke 2007;38:3225-9 «PMID: 17962602»PubMed
  72. Pepi M, Evangelista A, Nihoyannopoulos P ym. Recommendations for echocardiography use in the diagnosis and management of cardiac sources of embolism: European Association of Echocardiography (EAE) (a registered branch of the ESC). Eur J Echocardiogr 2010;11:461-76 «PMID: 20702884»PubMed
  73. Mojadidi MK, Roberts SC, Winoker JS ym. Accuracy of transcranial Doppler for the diagnosis of intracardiac right-to-left shunt: a bivariate meta-analysis of prospective studies. JACC Cardiovasc Imaging 2014;7:236-50 «PMID: 24560213»PubMed
  74. Sposato LA, Cipriano LE, Saposnik G ym. Diagnosis of atrial fibrillation after stroke and transient ischaemic attack: a systematic review and meta-analysis. Lancet Neurol 2015;14:377-87 «PMID: 25748102»PubMed
  75. Chatzikonstantinou A, Krissak R, Flüchter S ym. CT angiography of the aorta is superior to transesophageal echocardiography for determining stroke subtypes in patients with cryptogenic ischemic stroke. Cerebrovasc Dis 2012;33:322-8 «PMID: 22343088»PubMed
  76. Wardlaw JM, Smith EE, Biessels GJ ym. Neuroimaging standards for research into small vessel disease and its contribution to ageing and neurodegeneration. Lancet Neurol 2013;12:822-38 «PMID: 23867200»PubMed
  77. Bang OY, Ovbiagele B, Kim JS. Evaluation of cryptogenic stroke with advanced diagnostic techniques. Stroke 2014;45:1186-94 «PMID: 24578206»PubMed
  78. Hart RG, Diener HC, Coutts SB ym. Embolic strokes of undetermined source: the case for a new clinical construct. Lancet Neurol 2014;13:429-38 «PMID: 24646875»PubMed
  79. Furie KL, Kasner SE, Adams RJ ym. Guidelines for the prevention of stroke in patients with stroke or transient ischemic attack: a guideline for healthcare professionals from the american heart association/american stroke association. Stroke 2011;42:227-76 «PMID: 20966421»PubMed
  80. Strbian D, Soinne L, Sairanen T ym. Ultraearly thrombolysis in acute ischemic stroke is associated with better outcome and lower mortality. Stroke 2010;41:712-6 «PMID: 20167917»PubMed
  81. Lees KR, Bluhmki E, von Kummer R ym. Time to treatment with intravenous alteplase and outcome in stroke: an updated pooled analysis of ECASS, ATLANTIS, NINDS, and EPITHET trials. Lancet 2010;375:1695-703 «PMID: 20472172»PubMed
  82. Emberson J, Lees KR, Lyden P ym. Effect of treatment delay, age, and stroke severity on the effects of intravenous thrombolysis with alteplase for acute ischaemic stroke: a meta-analysis of individual patient data from randomised trials. Lancet 2014;384:1929-35 «PMID: 25106063»PubMed
  83. Mattila OS, Harve H, Pihlasviita S ym. Ultra-acute diagnostics for stroke: Large-scale implementation of prehospital biomarker sampling. Acta Neurol Scand 2016;: «PMID: 27642014»PubMed
  84. Audebert HJ, Kukla C, Vatankhah B ym. Comparison of tissue plasminogen activator administration management between Telestroke Network hospitals and academic stroke centers: the Telemedical Pilot Project for Integrative Stroke Care in Bavaria/Germany. Stroke 2006;37:1822-7 «PMID: 16763192»PubMed
  85. Audebert HJ, Schenkel J, Heuschmann PU ym. Effects of the implementation of a telemedical stroke network: the Telemedic Pilot Project for Integrative Stroke Care (TEMPiS) in Bavaria, Germany. Lancet Neurol 2006;5:742-8 «PMID: 16914402»PubMed
  86. Vahedi K, Hofmeijer J, Juettler E ym. Early decompressive surgery in malignant infarction of the middle cerebral artery: a pooled analysis of three randomised controlled trials. Lancet Neurol 2007;6:215-22 «PMID: 17303527»PubMed
  87. Hofmeijer J, Kappelle LJ, Algra A ym. Surgical decompression for space-occupying cerebral infarction (the Hemicraniectomy After Middle Cerebral Artery infarction with Life-threatening Edema Trial [HAMLET]): a multicentre, open, randomised trial. Lancet Neurol 2009;8:326-33 «PMID: 19269254»PubMed
  88. Cruz-Flores S, Berge E, Whittle IR. Surgical decompression for cerebral oedema in acute ischaemic stroke. Cochrane Database Syst Rev 2012;1:CD003435 «PMID: 22258954»PubMed
  89. Jüttler E, Unterberg A, Woitzik J ym. Hemicraniectomy in older patients with extensive middle-cerebral-artery stroke. N Engl J Med 2014;370:1091-100 «PMID: 24645942»PubMed
  90. Zhao J, Su YY, Zhang Y ym. Decompressive hemicraniectomy in malignant middle cerebral artery infarct: a randomized controlled trial enrolling patients up to 80 years old. Neurocrit Care 2012;17:161-71 «PMID: 22528280»PubMed
  91. Chen HJ, Lee TC, Wei CP. Treatment of cerebellar infarction by decompressive suboccipital craniectomy. Stroke 1992;23:957-61 «PMID: 1615544»PubMed
  92. Hornig CR, Rust DS, Busse O ym. Space-occupying cerebellar infarction. Clinical course and prognosis. Stroke 1994;25:372-4 «PMID: 8303748»PubMed
  93. Jauss M, Krieger D, Hornig C ym. Surgical and medical management of patients with massive cerebellar infarctions: results of the German-Austrian Cerebellar Infarction Study. J Neurol 1999;246:257-64 «PMID: 10367693»PubMed
  94. Jüttler E, Schweickert S, Ringleb PA ym. Long-term outcome after surgical treatment for space-occupying cerebellar infarction: experience in 56 patients. Stroke 2009;40:3060-6 «PMID: 19574554»PubMed
  95. Stroke Unit Trialists' Collaboration. Organised inpatient (stroke unit) care for stroke. Cochrane Database Syst Rev 2007;:CD000197 «PMID: 17943737»PubMed
  96. Jorgensen HS, Kammersgaard LP, Houth J ym. Who benefits from treatment and rehabilitation in a stroke Unit? A community-based study. Stroke 2000;31:434-9 «PMID: 10657419»PubMed
  97. Lee M, Ovbiagele B, Hong KS ym. Effect of Blood Pressure Lowering in Early Ischemic Stroke: Meta-Analysis. Stroke 2015;46:1883-9 «PMID: 26022636»PubMed
  98. European Stroke Initiative Executive Committee, EUSI Writing Committee, Olsen TS ym. European Stroke Initiative Recommendations for Stroke Management-update 2003. Cerebrovasc Dis 2003;16:311-37 «PMID: 14584488»PubMed
  99. Davenport RJ, Dennis MS, Wellwood I ym. Complications after acute stroke. Stroke 1996;27:415-20 «PMID: 8610305»PubMed
  100. Johnston KC, Li JY, Lyden PD ym. Medical and neurological complications of ischemic stroke: experience from the RANTTAS trial. RANTTAS Investigators. Stroke 1998;29:447-53 «PMID: 9472888»PubMed
  101. Langhorne P, Stott DJ, Robertson L ym. Medical complications after stroke: a multicenter study. Stroke 2000;31:1223-9 «PMID: 10835436»PubMed
  102. Oppenheimer S, Hachinski V. Complications of acute stroke. Lancet 1992;339:721-4 «PMID: 1347591»PubMed
  103. Roth EJ, Lovell L, Harvey RL ym. Incidence of and risk factors for medical complications during stroke rehabilitation. Stroke 2001;32:523-9 «PMID: 11157192»PubMed
  104. Aboderin I, Venables G. Stroke management in Europe. Pan European Consensus Meeting on Stroke Management. J Intern Med 1996;240:173-80 «PMID: 8918507»PubMed
  105. The European Ad Hoc Consensus Group. European strategies for early intervention in stroke. Cerebrovasc Dis 1996;6:315-24
  106. Toni D, Chamorro A, Kaste M ym. Acute treatment of ischaemic stroke. European Stroke Initiative. Cerebrovasc Dis 2004;17 Suppl 2:30-46 «PMID: 14707405»PubMed
  107. Middleton S, McElduff P, Ward J ym. Implementation of evidence-based treatment protocols to manage fever, hyperglycaemia, and swallowing dysfunction in acute stroke (QASC): a cluster randomised controlled trial. Lancet 2011;378:1699-706 «PMID: 21996470»PubMed
  108. Zheng L, Li Y, Liu Y. The individualized rehabilitation interventions for dysphagia: a multidisciplinary case control study of acute stroke patients. Int J Clin Exp Med 2014;7:3789-94 «PMID: 25419433»PubMed
  109. Jauch EC, Saver JL, Adams HP Jr ym. Guidelines for the early management of patients with acute ischemic stroke: a guideline for healthcare professionals from the American Heart Association/American Stroke Association. Stroke 2013;44:870-947 «PMID: 23370205»PubMed
  110. Sherman DG, Albers GW, Bladin C ym. The efficacy and safety of enoxaparin versus unfractionated heparin for the prevention of venous thromboembolism after acute ischaemic stroke (PREVAIL Study): an open-label randomised comparison. Lancet 2007;369:1347-55 «PMID: 17448820»PubMed
  111. CLOTS Trials Collaboration, Dennis M, Sandercock PA ym. Effectiveness of thigh-length graduated compression stockings to reduce the risk of deep vein thrombosis after stroke (CLOTS trial 1): a multicentre, randomised controlled trial. Lancet 2009;373:1958-65 «PMID: 19477503»PubMed
  112. Naccarato M, Chiodo Grandi F, Dennis M ym. Physical methods for preventing deep vein thrombosis in stroke. Cochrane Database Syst Rev 2010;:CD001922 «PMID: 20687069»PubMed
  113. CLOTS (Clots in Legs Or sTockings after Stroke) Trial Collaboration. Thigh-length versus below-knee stockings for deep venous thrombosis prophylaxis after stroke: a randomized trial. Ann Intern Med 2010;153:553-62 «PMID: 20855784»PubMed
  114. CLOTS (Clots in Legs Or sTockings after Stroke) Trials Collaboration, Dennis M, Sandercock P ym. Effectiveness of intermittent pneumatic compression in reduction of risk of deep vein thrombosis in patients who have had a stroke (CLOTS 3): a multicentre randomised controlled trial. Lancet 2013;382:516-24 «PMID: 23727163»PubMed
  115. CLOTS (Clots in Legs Or sTockings after Stroke) Trials Collaboration. Effect of intermittent pneumatic compression on disability, living circumstances, quality of life, and hospital costs after stroke: secondary analyses from CLOTS 3, a randomised trial. Lancet Neurol 2014;13:1186-92 «PMID: 25453458»PubMed
  116. Easton JD, Saver JL, Albers GW ym. Definition and evaluation of transient ischemic attack: a scientific statement for healthcare professionals from the American Heart Association/American Stroke Association Stroke Council; Council on Cardiovascular Surgery and Anesthesia; Council on Cardiovascular Radiology and Intervention; Council on Cardiovascular Nursing; and the Interdisciplinary Council on Peripheral Vascular Disease. The American Academy of Neurology affirms the value of this statement as an educational tool for neurologists. Stroke 2009;40:2276-93 «PMID: 19423857»PubMed
  117. Giles MF, Albers GW, Amarenco P ym. Early stroke risk and ABCLovett JK, Dennis MS, Sandercock PA ym. Very early risk of stroke after a first transient ischemic attack. Stroke 2003;34:e138-40 «PMID: 12855835»PubMed
  118. Johnston SC, Gress DR, Browner WS ym. Short-term prognosis after emergency department diagnosis of TIA. JAMA 2000;284:2901-6 «PMID: 11147987»PubMed
  119. Lovett JK, Dennis MS, Sandercock PA ym. Very early risk of stroke after a first transient ischemic attack. Stroke 2003;34:e138-40 «PMID: 12855835»PubMed
  120. Chandratheva A, Mehta Z, Geraghty OC ym. Population-based study of risk and predictors of stroke in the first few hours after a TIA. Neurology 2009;72:1941-7 «PMID: 19487652»PubMed
  121. Johnston SC, Rothwell PM, Nguyen-Huynh MN ym. Validation and refinement of scores to predict very early stroke risk after transient ischaemic attack. Lancet 2007;369:283-92 «PMID: 17258668»PubMed
  122. Wardlaw JM, Brazzelli M, Chappell FM ym. ABCD2 score and secondary stroke prevention: meta-analysis and effect per 1,000 patients triaged. Neurology 2015;85:373-80 «PMID: 26136519»PubMed
  123. Wardlaw J, Brazzelli M, Miranda H ym. An assessment of the cost-effectiveness of magnetic resonance, including diffusion-weighted imaging, in patients with transient ischaemic attack and minor stroke: a systematic review, meta-analysis and economic evaluation. Health Technol Assess 2014;18:1-368, v-vi «PMID: 24791949»PubMed
  124. Bonow RO, Maurer G, Lee KL ym. Myocardial viability and survival in ischemic left ventricular dysfunction. N Engl J Med 2011;364:1617-25 «PMID: 21463153»PubMed
  125. Sheehan OC, Kyne L, Kelly LA ym. Population-based study of ABCD2 score, carotid stenosis, and atrial fibrillation for early stroke prediction after transient ischemic attack: the North Dublin TIA study. Stroke 2010;41:844-50 «PMID: 20299667»PubMed
  126. Kiyohara T, Kamouchi M, Kumai Y ym. ABCD3 and ABCD3-I scores are superior to ABCD2 score in the prediction of short- and long-term risks of stroke after transient ischemic attack. Stroke 2014;45:418-25 «PMID: 24335223»PubMed
  127. Chatzikonstantinou A, Wolf ME, Schaefer A ym. Risk prediction of subsequent early stroke in patients with transient ischemic attacks. Cerebrovasc Dis 2013;36:106-9 «PMID: 24029463»PubMed
  128. Gupta HV, Farrell AM, Mittal MK. Transient ischemic attacks: predictability of future ischemic stroke or transient ischemic attack events. Ther Clin Risk Manag 2014 Jan 8;10:27-35
  129. Brazzelli M, Chappell FM, Miranda H ym. Diffusion-weighted imaging and diagnosis of transient ischemic attack. Ann Neurol 2014;75:67-76 «PMID: 24085376»PubMed
  130. Rothwell PM, Giles MF, Chandratheva A ym. Effect of urgent treatment of transient ischaemic attack and minor stroke on early recurrent stroke (EXPRESS study): a prospective population-based sequential comparison. Lancet 2007;370:1432-42 «PMID: 17928046»PubMed
  131. Lavallée PC, Meseguer E, Abboud H ym. A transient ischaemic attack clinic with round-the-clock access (SOS-TIA): feasibility and effects. Lancet Neurol 2007;6:953-60 «PMID: 17928270»PubMed
  132. Giles MF, Rothwell PM. Risk of stroke early after transient ischaemic attack: a systematic review and meta-analysis. Lancet Neurol 2007;6:1063-72 «PMID: 17993293»PubMed
  133. Antithrombotic Trialists' (ATT) Collaboration, Baigent C, Blackwell L ym. Aspirin in the primary and secondary prevention of vascular disease: collaborative meta-analysis of individual participant data from randomised trials. Lancet 2009;373:1849-60 «PMID: 19482214»PubMed
  134. Diener HC, Cunha L, Forbes C ym. European Stroke Prevention Study. 2. Dipyridamole and acetylsalicylic acid in the secondary prevention of stroke. J Neurol Sci 1996;143:1-13 «PMID: 8981292»PubMed
  135. CAPRIE Steering Committee. A randomised, blinded, trial of clopidogrel versus aspirin in patients at risk of ischaemic events (CAPRIE). CAPRIE Steering Committee. Lancet 1996;348:1329-39 «PMID: 8918275»PubMed
  136. ESPRIT Study Group, Halkes PH, van Gijn J ym. Aspirin plus dipyridamole versus aspirin alone after cerebral ischaemia of arterial origin (ESPRIT): randomised controlled trial. Lancet 2006;367:1665-73 «PMID: 16714187»PubMed
  137. Sacco RL, Diener HC, Yusuf S ym. Aspirin and extended-release dipyridamole versus clopidogrel for recurrent stroke. N Engl J Med 2008;359:1238-51 «PMID: 18753638»PubMed
  138. Algra A, van Gijn J. Aspirin at any dose above 30 mg offers only modest protection after cerebral ischaemia. J Neurol Neurosurg Psychiatry 1996;60:197-9 «PMID: 8708654»PubMed
  139. Tijssen JG. Low-dose and high-dose acetylsalicylic acid, with and without dipyridamole: a review of clinical trial results. Neurology 1998;51:S15-6 «PMID: 9744825»PubMed
  140. CADISS trial investigators, Markus HS, Hayter E ym. Antiplatelet treatment compared with anticoagulation treatment for cervical artery dissection (CADISS): a randomised trial. Lancet Neurol 2015;14:361-7 «PMID: 25684164»PubMed
  141. Lyrer P, Engelter S. Antithrombotic drugs for carotid artery dissection. Cochrane Database Syst Rev 2010;:CD000255 «PMID: 20927720»PubMed
  142. Schrader J, Lüders S, Kulschewski A ym. Morbidity and Mortality After Stroke, Eprosartan Compared with Nitrendipine for Secondary Prevention: principal results of a prospective randomized controlled study (MOSES). Stroke 2005;36:1218-26 «PMID: 15879332»PubMed
  143. PROGRESS Collaborative Group. Randomised trial of a perindopril-based blood-pressure-lowering regimen among 6,105 individuals with previous stroke or transient ischaemic attack. Lancet 2001;358:1033-41 PubMed
  144. European Stroke Organisation (ESO) Executive Committee, ESO Writing Committee. Guidelines for management of ischaemic stroke and transient ischaemic attack 2008. Cerebrovasc Dis 2008;25:457-507 «PMID: 18477843»PubMed
  145. SPS3 Study Group, Benavente OR, Coffey CS ym. Blood-pressure targets in patients with recent lacunar stroke: the SPS3 randomised trial. Lancet 2013;382:507-15 «PMID: 23726159»PubMed
  146. Kernan WN, Ovbiagele B, Black HR ym. Guidelines for the prevention of stroke in patients with stroke and transient ischemic attack: a guideline for healthcare professionals from the American Heart Association/American Stroke Association. Stroke 2014;45:2160-236 «PMID: 24788967»PubMed
  147. Wing LM, Reid CM, Ryan P ym. A comparison of outcomes with angiotensin-converting--enzyme inhibitors and diuretics for hypertension in the elderly. N Engl J Med 2003;348:583-92 «PMID: 12584366»PubMed
  148. Dahlöf B, Devereux RB, Kjeldsen SE ym. Cardiovascular morbidity and mortality in the Losartan Intervention For Endpoint reduction in hypertension study (LIFE): a randomised trial against atenolol. Lancet 2002;359:995-1003 «PMID: 11937178»PubMed
  149. Law MR, Morris JK, Wald NJ. Use of blood pressure lowering drugs in the prevention of cardiovascular disease: meta-analysis of 147 randomised trials in the context of expectations from prospective epidemiological studies. BMJ 2009;338:b1665 «PMID: 19454737»PubMed
  150. Meriranta P. Kohonneen verenpaineen hoito - Hyvää hoitoa etsimässä. Väitöskirja, 2009. Kuopion yliopiston julkaisuja D. Lääketiede, ISBN 978-951-27-1371-4. www.uku.fi/vaitokset/2009/ISBN978-951-27-1371-4pmeriranta.htm
  151. Kawachi I, Colditz GA, Stampfer MJ ym. Smoking cessation and decreased risk of stroke in women. JAMA 1993;269:232-6 «PMID: 8417241»PubMed
  152. Pujades-Rodriguez M, George J, Shah AD ym. Heterogeneous associations between smoking and a wide range of initial presentations of cardiovascular disease in 1937360 people in England: lifetime risks and implications for risk prediction. Int J Epidemiol 2015;44:129-41 «PMID: 25416721»PubMed
  153. Estruch R, Ros E, Salas-Salvadó J ym. Primary prevention of cardiovascular disease with a Mediterranean diet. N Engl J Med 2013;368:1279-90 «PMID: 23432189»PubMed
  154. Kastorini CM, Milionis HJ, Kantas D ym. Adherence to the mediterranean diet in relation to ischemic stroke nonfatal events in nonhypercholesterolemic and hypercholesterolemic participants: results of a case/case-control study. Angiology 2012;63:509-15 «PMID: 22144669»PubMed
  155. Wirfält E, Drake I, Wallström P. What do review papers conclude about food and dietary patterns? Food Nutr Res 2013;57: «PMID: 23467387»PubMed
  156. Cannon CP, Blazing MA, Giugliano RP ym. Ezetimibe Added to Statin Therapy after Acute Coronary Syndromes. N Engl J Med 2015;372:2387-97 «PMID: 26039521»PubMed
  157. Khan SU, Yedlapati SH, Lone AN, ym. PCSK9 inhibitors and ezetimibe with or without statin therapy for cardiovascular risk reduction: a systematic review and network meta-analysis. BMJ 2022;377():e069116 «PMID: 35508321»PubMed
  158. Amarenco P, Benavente O, Goldstein LB ym. Results of the Stroke Prevention by Aggressive Reduction in Cholesterol Levels (SPARCL) trial by stroke subtypes. Stroke 2009;40:1405-9 «PMID: 19228842»PubMed
  159. Jun M, Foote C, Lv J ym. Effects of fibrates on cardiovascular outcomes: a systematic review and meta-analysis. Lancet 2010;375:1875-84 «PMID: 20462635»PubMed
  160. Dawson J, Béjot Y, Christensen LM, ym. European Stroke Organisation (ESO) guideline on pharmacological interventions for long-term secondary prevention after ischaemic stroke or transient ischaemic attack. Eur Stroke J 2022;7(3):I-II «PMID: 36082250»PubMed
  161. Gaede P, Vedel P, Larsen N ym. Multifactorial intervention and cardiovascular disease in patients with type 2 diabetes. N Engl J Med 2003;348:383-93 «PMID: 12556541»PubMed
  162. Gaede P, Lund-Andersen H, Parving HH ym. Effect of a multifactorial intervention on mortality in type 2 diabetes. N Engl J Med 2008;358:580-91 «PMID: 18256393»PubMed
  163. Reynolds K, Lewis B, Nolen JD ym. Alcohol consumption and risk of stroke: a meta-analysis. JAMA 2003;289:579-88 «PMID: 12578491»PubMed
  164. Curioni C, André C, Veras R. Weight reduction for primary prevention of stroke in adults with overweight or obesity. Cochrane Database Syst Rev 2006;:CD006062 «PMID: 17054273»PubMed
  165. Kwok CS, Pradhan A, Khan MA ym. Bariatric surgery and its impact on cardiovascular disease and mortality: a systematic review and meta-analysis. Int J Cardiol 2014;173:20-8 «PMID: 24636546»PubMed
  166. Sjöström L. Review of the key results from the Swedish Obese Subjects (SOS) trial - a prospective controlled intervention study of bariatric surgery. J Intern Med 2013;273:219-34 «PMID: 23163728»PubMed
  167. Wendel-Vos GC, Schuit AJ, Feskens EJ ym. Physical activity and stroke. A meta-analysis of observational data. Int J Epidemiol 2004;33:787-98 «PMID: 15166195»PubMed
  168. Reimers CD, Knapp G, Reimers AK. Exercise as stroke prophylaxis. Dtsch Arztebl Int 2009;106:715-21 «PMID: 19997550»PubMed
  169. Lee CD, Folsom AR, Blair SN. Physical activity and stroke risk: a meta-analysis. Stroke 2003;34:2475-81 «PMID: 14500932»PubMed
  170. Hu G, Sarti C, Jousilahti P ym. Leisure time, occupational, and commuting physical activity and the risk of stroke. Stroke 2005;36:1994-9 «PMID: 16081862»PubMed
  171. Hu FB, Stampfer MJ, Colditz GA ym. Physical activity and risk of stroke in women. JAMA 2000;283:2961-7 «PMID: 10865274»PubMed
  172. Brey RL, Stallworth CL, McGlasson DL ym. Antiphospholipid antibodies and stroke in young women. Stroke 2002;33:2396-400 «PMID: 12364727»PubMed
  173. Janardhan V, Wolf PA, Kase CS ym. Anticardiolipin antibodies and risk of ischemic stroke and transient ischemic attack: the Framingham cohort and offspring study. Stroke 2004;35:736-41 «PMID: 14764933»PubMed
  174. Slooter AJ, Rosendaal FR, Tanis BC ym. Prothrombotic conditions, oral contraceptives, and the risk of ischemic stroke. J Thromb Haemost 2005;3:1213-7 «PMID: 15946211»PubMed
  175. Sastry S, Riding G, Morris J ym. Young Adult Myocardial Infarction and Ischemic Stroke: the role of paradoxical embolism and thrombophilia (The YAMIS Study). J Am Coll Cardiol 2006;48:686-91 «PMID: 16904535»PubMed
  176. Urbanus RT, Siegerink B, Roest M ym. Antiphospholipid antibodies and risk of myocardial infarction and ischaemic stroke in young women in the RATIO study: a case-control study. Lancet Neurol 2009;8:998-1005 «PMID: 19783216»PubMed
  177. Levine SR, Salowich-Palm L, Sawaya KL ym. IgG anticardiolipin antibody titer > 40 GPL and the risk of subsequent thrombo-occlusive events and death. A prospective cohort study. Stroke 1997;28:1660-5 «PMID: 9303006»PubMed
  178. Casas JP, Hingorani AD, Bautista LE ym. Meta-analysis of genetic studies in ischemic stroke: thirty-two genes involving approximately 18,000 cases and 58,000 controls. Arch Neurol 2004;61:1652-61 «PMID: 15534175»PubMed
  179. de Moerloose P, Boehlen F. Inherited thrombophilia in arterial disease: a selective review. Semin Hematol 2007;44:106-13 «PMID: 17433903»PubMed
  180. Levine SR, Brey RL, Tilley BC ym. Antiphospholipid antibodies and subsequent thrombo-occlusive events in patients with ischemic stroke. JAMA 2004;291:576-84 «PMID: 14762036»PubMed
  181. Connolly SJ, Eikelboom J, Joyner C ym. Apixaban in patients with atrial fibrillation. N Engl J Med 2011;364:806-17 «PMID: 21309657»PubMed
  182. Dentali F, Douketis JD, Lim W ym. Combined aspirin-oral anticoagulant therapy compared with oral anticoagulant therapy alone among patients at risk for cardiovascular disease: a meta-analysis of randomized trials. Arch Intern Med 2007;167:117-24 «PMID: 17242311»PubMed
  183. Dans AL, Connolly SJ, Wallentin L ym. Concomitant use of antiplatelet therapy with dabigatran or warfarin in the Randomized Evaluation of Long-Term Anticoagulation Therapy (RE-LY) trial. Circulation 2013;127:634-40 «PMID: 23271794»PubMed
  184. Alexander JH, Lopes RD, Thomas L ym. Apixaban vs. warfarin with concomitant aspirin in patients with atrial fibrillation: insights from the ARISTOTLE trial. Eur Heart J 2014;35:224-32 «PMID: 24144788»PubMed
  185. Paciaroni M, Agnelli G, Falocci N ym. Early Recurrence and Cerebral Bleeding in Patients With Acute Ischemic Stroke and Atrial Fibrillation: Effect of Anticoagulation and Its Timing: The RAF Study. Stroke 2015;46:2175-82 «PMID: 26130094»PubMed
  186. Suomen Kardiologisen Seuran asettama työryhmä. Eteisvärinä. Käypä hoito -suositus (online) 16.11.2005. www.kaypahoito.fi
  187. Turpie AG, Gent M, Laupacis A ym. A comparison of aspirin with placebo in patients treated with warfarin after heart-valve replacement. N Engl J Med 1993;329:524-9 «PMID: 8336751»PubMed
  188. Cournot M, Boccalon H, Cambou JP ym. Accuracy of the screening physical examination to identify subclinical atherosclerosis and peripheral arterial disease in asymptomatic subjects. J Vasc Surg 2007;46:1215-21 «PMID: 18154997»PubMed
  189. Liapis CD, Bell PR, Mikhailidis D ym. ESVS guidelines. Invasive treatment for carotid stenosis: indications, techniques. Eur J Vasc Endovasc Surg 2009;37:1-19 «PMID: 19286127»PubMed
  190. Hobson RW 2nd, Mackey WC, Ascher E ym. Management of atherosclerotic carotid artery disease: clinical practice guidelines of the Society for Vascular Surgery. J Vasc Surg 2008;48:480-6 «PMID: 18644494»PubMed
  191. De Rango P, Brown MM, Leys D ym. Management of carotid stenosis in women: consensus document. Neurology 2013;80:2258-68 «PMID: 23751919»PubMed
  192. Chaturvedi S, Bruno A, Feasby T ym. Carotid endarterectomy--an evidence-based review: report of the Therapeutics and Technology Assessment Subcommittee of the American Academy of Neurology. Neurology 2005;65:794-801 «PMID: 16186516»PubMed
  193. Chambers BR, Donnan GA. Carotid endarterectomy for asymptomatic carotid stenosis. Cochrane Database Syst Rev 2005;:CD001923 «PMID: 16235289»PubMed
  194. Hendricks HT, van Limbeek J, Geurts AC ym. Motor recovery after stroke: a systematic review of the literature. Arch Phys Med Rehabil 2002;83:1629-37 «PMID: 12422337»PubMed
  195. Jørgensen HS, Reith J, Nakayama H ym. What determines good recovery in patients with the most severe strokes? The Copenhagen Stroke Study. Stroke 1999;30:2008-12 «PMID: 10512899»PubMed
  196. Rønning OM, Guldvog B. Outcome of subacute stroke rehabilitation: a randomized controlled trial. Stroke 1998;29:779-84 «PMID: 9550511»PubMed
  197. Langhorne P, Duncan P. Does the organization of postacute stroke care really matter? Stroke 2001;32:268-74 «PMID: 11136947»PubMed
  198. AHA/ASA-Endorsed Practice Guidelines. Management of Adult Stroke Rehabilitation Care. A Clinical Practice Guideline. Stroke 2005;36:e100-e143
  199. Pereira S, Graham JR, Shahabaz A ym. Rehabilitation of individuals with severe stroke: synthesis of best evidence and challenges in implementation. Top Stroke Rehabil 2012;19:122-31 «PMID: 22436360»PubMed
  200. Indredavik B, Bakke F, Slordahl SA ym. Stroke unit treatment. 10-year follow-up. Stroke 1999;30:1524-7 «PMID: 10436094»PubMed
  201. AVERT Trial Collaboration group, Bernhardt J, Langhorne P ym. Efficacy and safety of very early mobilisation within 24 h of stroke onset (AVERT): a randomised controlled trial. Lancet 2015;386:46-55 «PMID: 25892679»PubMed
  202. Musicco M, Emberti L, Nappi G ym. Early and long-term outcome of rehabilitation in stroke patients: the role of patient characteristics, time of initiation, and duration of interventions. Arch Phys Med Rehabil 2003;84:551-8 «PMID: 12690594»PubMed
  203. Salter K, Jutai J, Hartley M ym. Impact of early vs delayed admission to rehabilitation on functional outcomes in persons with stroke. J Rehabil Med 2006;38:113-7 «PMID: 16546768»PubMed
  204. Jenkins WM, Merzenich MM. Reorganization of neocortical representations after brain injury: a neurophysiological model of the bases of recovery from stroke. Prog Brain Res 1987;71:249-66 «PMID: 3588947»PubMed
  205. Kleim JA, Jones TA. Principles of experience-dependent neural plasticity: implications for rehabilitation after brain damage. J Speech Lang Hear Res 2008;51:S225-39 «PMID: 18230848»PubMed
  206. Rohling ML, Faust ME, Beverly B ym. Effectiveness of cognitive rehabilitation following acquired brain injury: a meta-analytic re-examination of Cicerone et al.'s (2000, 2005) systematic reviews. Neuropsychology 2009;23:20-39 «PMID: 19210030»PubMed
  207. Goldstein LB. Potential effects of common drugs on stroke recovery. Arch Neurol 1998;55:454-6 «PMID: 9561971»PubMed
  208. RWHO. The International classification of functioning, disability and health (ICF). Geneva: World Health Organization, 2001
  209. Kwakkel G, Wagenaar RC, Kollen BJ ym. Predicting disability in stroke--a critical review of the literature. Age Ageing 1996;25:479-89 «PMID: 9003886»PubMed
  210. Kwakkel G, Kollen BJ, van der Grond J ym. Probability of regaining dexterity in the flaccid upper limb: impact of severity of paresis and time since onset in acute stroke. Stroke 2003;34:2181-6 «PMID: 12907818»PubMed
  211. Indredavik B, Fjaertoft H, Ekeberg G ym. Benefit of an extended stroke unit service with early supported discharge: A randomized, controlled trial. Stroke 2000;31:2989-94 «PMID: 11108761»PubMed
  212. Andersen HE, Eriksen K, Brown A ym. Follow-up services for stroke survivors after hospital discharge--a randomized control study. Clin Rehabil 2002;16:593-603 «PMID: 12392333»PubMed
  213. Drummond AE, Whitehead P, Fellows K ym. Occupational therapy predischarge home visits for patients with a stroke (HOVIS): results of a feasibility randomized controlled trial. Clin Rehabil 2013;27:387-97 «PMID: 23113988»PubMed
  214. Schneider S, Schönle PW, Altenmüller E ym. Using musical instruments to improve motor skill recovery following a stroke. J Neurol 2007;254:1339-46 «PMID: 17260171»PubMed
  215. Thaut MH, Leins AK, Rice RR ym. Rhythmic auditory stimulation improves gait more than NDT/Bobath training in near-ambulatory patients early poststroke: a single-blind, randomized trial. Neurorehabil Neural Repair 2007;21:455-9 «PMID: 17426347»PubMed
  216. Särkämö T, Tervaniemi M, Laitinen S ym. Music listening enhances cognitive recovery and mood after middle cerebral artery stroke. Brain 2008;131:866-76 «PMID: 18287122»PubMed
  217. Kwakkel G, Wagenaar RC, Koelman TW ym. Effects of intensity of rehabilitation after stroke. A research synthesis. Stroke 1997;28:1550-6 «PMID: 9259747»PubMed
  218. Duncan P, Studenski S, Richards L ym. Randomized clinical trial of therapeutic exercise in subacute stroke. Stroke 2003;34:2173-80 «PMID: 12920254»PubMed
  219. Kwakkel G, van Peppen R, Wagenaar RC ym. Effects of augmented exercise therapy time after stroke: a meta-analysis. Stroke 2004;35:2529-39 «PMID: 15472114»PubMed
  220. Oujamaa L, Relave I, Froger J ym. Rehabilitation of arm function after stroke. Literature review. Ann Phys Rehabil Med 2009;52:269-93 «PMID: 19398398»PubMed
  221. Päätelmät ja suositukset AVH-kuntoutuksesta - fysioterapia. Luku 14.5. Kirjassa: Paltamaa J, Karhula M, Suomela-Markkanen T, Autti-Rämö I, (toim.). Hyvän kuntoutuskäytännön perusta: Käytännön ja tutkimustiedon analyysista suosituksiin VAKE-hankkeessa (painossa).
  222. Pollock A, Farmer SE, Brady MC ym. Interventions for improving upper limb function after stroke. Cochrane Database Syst Rev 2014;:CD010820 «PMID: 25387001»PubMed
  223. Nilsen DM, Gillen G, Geller D ym. Effectiveness of interventions to improve occupational performance of people with motor impairments after stroke: an evidence-based review. Am J Occup Ther 2015;69:6901180030p1-9 «PMID: 25553742»PubMed
  224. Winstein CJ, Wolf SL, Dromerick AW ym. Effect of a Task-Oriented Rehabilitation Program on Upper Extremity Recovery Following Motor Stroke: The ICARE Randomized Clinical Trial. JAMA 2016;315:571-81 «PMID: 26864411»PubMed
  225. Peurala SH, Tarkka IM, Pitkänen K ym. The effectiveness of body weight-supported gait training and floor walking in patients with chronic stroke. Arch Phys Med Rehabil 2005;86:1557-64 «PMID: 16084808»PubMed
  226. Ng MF, Tong RK, Li LS. A pilot study of randomized clinical controlled trial of gait training in subacute stroke patients with partial body-weight support electromechanical gait trainer and functional electrical stimulation: six-month follow-up. Stroke 2008;39:154-60 «PMID: 18006861»PubMed
  227. Simmons-Mackie N, Raymer A, Armstrong E ym. Communication partner training in aphasia: a systematic review. Arch Phys Med Rehabil 2010;91:1814-37 «PMID: 21112422»PubMed
  228. Geeganage C, Beavan J, Ellender S ym. Interventions for dysphagia and nutritional support in acute and subacute stroke. Cochrane Database Syst Rev 2012;10:CD000323 «PMID: 23076886»PubMed
  229. Arnold M, Liesirova K, Broeg-Morvay A ym. Dysphagia in Acute Stroke: Incidence, Burden and Impact on Clinical Outcome. PLoS One 2016;11:e0148424 «PMID: 26863627»PubMed
  230. Teasell R, Foley N, Martino, R, Richardson M, Bhogal S, Speechley M. Dysphagia and Aspiration Following Stroke. Evidence-Based Review of Stroke Rehabilitation. Last updated: September 2013. www.ebrsr.com
  231. Wilson BA. Neuropsychological rehabilitation. Annu Rev Clin Psychol 2008;4:141-62 «PMID: 17716045»PubMed
  232. Wu C, Zhao S, Yu B ym. Construction and expression of recombinant fusion protein of thioredoxin-ApoO. Zhong Nan Da Xue Xue Bao Yi Xue Ban 2011;36:116-20 «PMID: 21368419»PubMed
  233. Paltamaa J, Karhula M, Suomela-Markkanen T, Autti-Rämö I, toim. Hyvän kuntoutuskäytännön perusta. Helsinki: KELA, 2011. ISBN 978-951-669-849-9 (nid.), 978-951-669-850-5 (pdf)
  234. Mayer NH, Esquenazi A. Muscle overactivity and movement dysfunction in the upper motoneuron syndrome. Phys Med Rehabil Clin N Am 2003;14:855-83, vii-viii «PMID: 14580042»PubMed
  235. Ward AB. A literature review of the pathophysiology and onset of post-stroke spasticity. Eur J Neurol 2012;19:21-7 «PMID: 21707868»PubMed
  236. Bynum HS, Rogers J. The use and effectiveness of assistive devices possessed by patients seen in home care. Occ Ther J Res 1987;7:181-91
  237. Smith ME, Walton MS, Garraway WM. The use of aids and adaptations in a study of stroke rehabilitation. Health Bull (Edinb) 1981;39:98-106 «PMID: 7239914»PubMed
  238. Chamberlain MA, Thornley G, Stowe J ym. Evaluation of aids and equipment for the bath: II. A possible solution to the problem. Rheumatol Rehabil 1981;20:38-43 «PMID: 7221401»PubMed
  239. Fish J, Manly T, Emslie H ym. Compensatory strategies for acquired disorders of memory and planning: differential effects of a paging system for patients with brain injury of traumatic versus cerebrovascular aetiology. J Neurol Neurosurg Psychiatry 2008;79:930-5 «PMID: 18039889»PubMed
  240. Charters E, Gillett L, Simpson GK. Efficacy of electronic portable assistive devices for people with acquired brain injury: a systematic review. Neuropsychol Rehabil 2015;25:82-121 «PMID: 25121394»PubMed
  241. Wallace T, Bradshaw A. Technologies and strategies for people with communication problems following brain injury or stroke. NeuroRehabilitation 2011;28:199-209 «PMID: 21558626»PubMed
  242. Kotila M, Numminen H, Waltimo O ym. Post-stroke depression and functional recovery in a population-based stroke register. The Finnstroke study. Eur J Neurol 1999;6:309-12 «PMID: 10210911»PubMed
  243. Ayerbe L, Ayis S, Wolfe CD ym. Natural history, predictors and outcomes of depression after stroke: systematic review and meta-analysis. Br J Psychiatry 2013;202:14-21 «PMID: 23284148»PubMed
  244. Berg A, Palomäki H, Lehtihalmes M ym. Poststroke depression: an 18-month follow-up. Stroke 2003;34:138-43 «PMID: 12511765»PubMed
  245. Pihlaja R, Uimonen J, Mustanoja S ym. Post-stroke fatigue is associated with impaired processing speed and memory functions in first-ever stroke patients. J Psychosom Res 2014;77:380-4 «PMID: 25218164»PubMed
  246. Berg A, Palomäki H, Lönnqvist J ym. Depression among caregivers of stroke survivors. Stroke 2005;36:639-43 «PMID: 15677575»PubMed
  247. Forster A, Brown L, Smith J ym. Information provision for stroke patients and their caregivers. Cochrane Database Syst Rev 2012;11:CD001919 «PMID: 23152210»PubMed
  248. Eng JJ, Reime B. Exercise for depressive symptoms in stroke patients: a systematic review and meta-analysis. Clin Rehabil 2014;28:731-739 «PMID: 24535729»PubMed
  249. Hackett ML, Anderson CS, House A ym. Interventions for treating depression after stroke. Cochrane Database Syst Rev 2008;:CD003437 «PMID: 18843644»PubMed
  250. Anderson CS, Hackett ML, House AO. Interventions for preventing depression after stroke. Cochrane Database Syst Rev 2004;:CD003689 «PMID: 15106212»PubMed
  251. Koponen H, Lappalainen J, Leinonen E. Miten masennuslääke valitaan? Suomen Lääkäril 2015;70:2755-9
  252. Serebruany VL. Selective serotonin reuptake inhibitors and increased bleeding risk: are we missing something? Am J Med 2006;119:113-6 «PMID: 16443409»PubMed
  253. Mead GE, Hsieh CF, Lee R ym. Selective serotonin reuptake inhibitors (SSRIs) for stroke recovery. Cochrane Database Syst Rev 2012;11:CD009286 «PMID: 23152272»PubMed
  254. Chollet F, Tardy J, Albucher JF ym. Fluoxetine for motor recovery after acute ischaemic stroke (FLAME): a randomised placebo-controlled trial. Lancet Neurol 2011;10:123-30 «PMID: 21216670»PubMed

A

Akupunktion merkitys aivoverenkiertohäiriön motorisen halvauksen hoidossa

Akupunktio ei edistä toipumista motorisesta halvauksesta.

A

ASA aivoinfarktin estossa

ASA-hoidolla aivoinfarktin uusimisriski pienenee.

A

ASAn ja klopidogreelin yhteiskäyttö aivoverenkiertohäiriöiden pitkäaikaispreventiossa

ASAn ja klopidogreelin yhteiskäyttö ei ole suositeltavaa aivoverenkiertohäiriöiden pitkäaikaispreventiossa.

A

Asetosalisyylihappo (ASA) vai ASAn ja dipyridamolin yhdistelmä uuden aivoinfarktin ehkäisyssä

Asetyylisalisyylihappo (ASA) yhdessä dipyridamolin (DP) kanssa on tehokkaampi kuin pelkkä ASA.

A

Asetyylisalisyylihappo ja dipyridamoli uuden aivoinfarktin estossa

Asetyylisalisyylihappo (ASA) yhdessä dipyridamolin (DP) kanssa estää uusia aivoinfarkteja merkitsevästi lumelääkettä tehokkaammin.

A

Avoimen soikean aukon katetrisulku salasyntyisen aivoinfarktin ja TIA:n sekundaarisessa ehkäisyssä

Avoimen soikean aukon katetrisulku estää uusivia aivoinfarkteja valikoiduilla salasyntyisen aivoinfarktin saaneilla potilailla.

A

Botuliinitoksiinihoidon merkitys paikallisen spastisiteetin hoidossa aivoverenkiertohäiriön sairastaneilla

Botulinum toxin tyyppi A (BoNT-A) on turvallinen ja terapeuttiseen harjoitteluun yhdistettynä tehokas paikallisesti annettava hoito spastisiteetin vähentämiseksi aivoverenkiertohäiriön sairastaneilla.

A

Diabeetikon aivoinfarktin esto antiaggregaatiolääkkeillä

Tutkimusnäyttö verihiutaleiden aggregaatiota estävien lääkkeiden hyödystä aivohalvauksen estossa diabeetikoilla on puutteellinen.

A

Diabeetikon aivoinfarktin esto hyperglykemian hoidolla

Hyperglykemian tehostetun pitkäaikaishoidon ei ole toistaiseksi voitu osoittaa vaikuttavan diabeetikoilla aivoverenkiertohäiriöitä (AVH) ehkäisevästi. Veren glukoosin tehokas hallinta on kuitenkin aiheellista, koska se vähentää diabeteksen mikrovaskulaarikomplikaatioita.

A

Diabeetikon aivoinfarktin esto statiinilääkkeillä

Statiinit ja gemfibrotsiili ehkäisevät aivoverenkiertohäiriöitä diabeetikoilla.

A

Diabeetikon aivoinfarktin esto verenpainelääkkeillä

Kohonneen verenpaineen tehokas alentaminen ehkäisee aivoverenkiertohäiriöitä (AVH) diabeetikoilla.

A

EKG:n pitkäkestoinen rekisteröinti puuskittaisen eteisvärinän löytämiseksi aivoinfarktin tai TIA:n jälkeen

Salasyntyisen aivoinfarktin tai TIA:n jälkeen uusi eteisvärinä löytyy todennäköisemmin pitkäkestoisella, vähintään 4 viikkoa jatkettavalla EKG-rekisteröinnillä kuin tavanomaisin menetelmin.

A

Hemikraniektomia laajassa keskiaivovaltimoalueen infarktissa

Laajassa keskiaivovaltimoalueen infarktissa hemikraniektomia vähentää kuolleisuutta.

A

Hoito aivoverenkiertohäiriöiden hoitoyksikössä (AVH-yksikkö) verrattuna muulla osastolla annettuun hoitoon

AVH-yksikössä annettu hoito vähentää aivoinfarktipotilaan kuolleisuutta, lyhentää sairaalahoitoa ja lisää omatoimiseksi toipumisen todennäköisyyttä verrattuna muulla osastolla annettuun hoitoon.

A

Kaulavaltimoahtauman puhdistusleikkaus vai endovaskulaarinen hoito

Oireisen > 50 %:sti ahtautuneen kaulavaltimon puhdistusleikkaus on suonensisäistä hoitoa turvallisempi hoito. Siihen liittyy vähemmän aivoinfarkteja ja kuolemia 30 vuorokauden sisällä hoidosta.

A

Kuntoutuksen periaatteet ensimmäisen vuoden aikana aivoinfarktin jälkeen

Kuntoutuksella sairaalasta kotiutumisen jälkeen kotona, 1 vuoden kuluessa sairastetusta aivoinfarktista, voidaan parantaa arkitoimintakykyä.

A

Käden tehostetun käytön kuntoutus aivoverenkiertohäiriön yli 3 kuukautta aiemmin sairastaneilla

Käden tehostetun käytön kuntoutus 60–72 tuntia 2 viikon aikana nopeuttaa ja edistää esineiden kantamista, liikuttamista ja käsittelemistä yli 3 kuukautta aiemmin aivoverenkiertohäiriön sairastaneilla.

A

Kävelyharjoittelun merkitys aivoverenkiertohäiriön myöhäisvaiheessa

Kävelyharjoittelu aivoverenkiertohäiriön myöhäisvaiheessa edistää kävelykykyä.

A

Liuotushoito karotisalueen (etuverenkierron) aivoinfarktissa

Rekanalisaatioon tähtäävä hoito laskimonsisäisellä alteplaasilla parantaa ennustetta etuverenkierron iskeemisessä aivoinfarktissa lumelääkkeeseen verrattuna.

A

Moniammatillisessa kuntoutusyksikössä tapahtuva aivoinfarktin hoito

Aivoinfarktipotilaat – iästä, sukupuolesta tai halvauksen vaikeusasteesta riippumatta – hyötyvät moniammatillisessa kuntoutusyksikössä toteutetusta yksilöllisestä kuntoutuksesta.

A

NIHSS aivoinfarktipotilaan arvioinnissa videoyhteyden avulla

Neurologisten löydösten arviointiin käytettävä National Institute of Health Stroke Scale (NIHSS) on luotettava arvioitaessa oireita videoneuvottelun avulla.

A

Oireettoman kaulavaltimoahtauman korjaaminen endarterektomialla

Kaulavaltimon endarterektomia (sisäkalvon ja sen alaisen plakin poisto) vähentää aivohalvausten riskiä oireettomilla potilailla, joilla on tiukka oireeton kaulavaltimoahtauma (60–99 %).

A

Piilevän diabeteksen ja heikentyneen glukoosinsiedon seulonta AVH:n sairastaneilla

AVH:n sairastaneilla tulee aktiivisesti seuloa diabetesta oraalisella glukoosirasituskokeella.

A

Postmenopausaalinen hormonihoito aivoverenkiertohäiriöiden ehkäisemiseksi

Postmenopausaalinen hormonihoito lisää aivoverenkiertohäiriöiden riskiä lisäämättä kuitenkaan kuolinriskiä suomalaisessa väestössä.

A

Suorat oraaliset antikoagulantit ei-läppäperäiseen eteisvärinään liittyvän aivoinfarktin estossa

Suorat antikoagulantit ovat vähintään yhtä tehokkaita ja turvallisempia kuin varfariini ei-läppäperäiseen eteisvärinään liittyvän aivoinfarktin estossa.

A

Tiukan oireisen kaulavaltimoahtauman korjaaminen endarterektomialla

Kaulavaltimon endarterektomia (sisäkalvon ja sen alaisen plakin poisto) vähentää aivohalvausten riskiä potilailla, joilla on hiljattain esiintynyt tiukkaan kaulavaltimoahtaumaan (ahtauma 70–99 %) liittyviä oireita (TIA, amaurosis fugax tai lievä halvaus, josta kuntoutumassa).

A

Trombektomiahoito suurten aivovaltimoiden tukoksissa

Valtimonsisäinen trombektomia stentti retriever -katetreilla 6 tunnin sisällä oireiden alusta suoritettuna parantaa etukierron suurten aivovaltimoiden tukosten (ensisijaisesti ICA, M1) omaavien potilaiden toipumisennustetta pelkkään laskimonsisäiseen liuotushoitoon verrattuna tai silloin, kun laskimonsisäinen liuotushoito on vasta-aiheinen.

A

Trombektomiahoito suurten aivovaltimoiden tukoksissa 6 tunnin aikaikkunan ylityttyä

Valtimonsisäinen trombektomia parantaa etuverenkierron valtasuonten tukoksen (sisemmän kaulavaltimon tukos tai keskimmäisen aivovaltimon tyvitukos) ja vähintään kohtalaisen aivoinfarktioireen omaavien (vähintään 6 NIHSS-pistettä) potilaiden toipumisennustetta 6 tunnin aikaikkunan ylityttyä, mikäli vuorokauden kuluessa oireiden alusta tehdyissä radiologisissa lisätutkimuksissa pysyvä infarktimuutos arvioidaan vielä suppea-alaiseksi (tyypillisesti alle 70 ml) suhteessa neurologiseen puutosoireistoon tai iskeemiseen kudosalueeseen.

A

Tupakoinnin lopetuksen vaikutus aivoinfarktiriskiin

Tupakoinnin lopettaminen pienentää aivoinfarktin riskiä.

A

Varhainen verihiutale-estäjähoidon aloitus TIA:n ja aivoinfarktin jälkeen

Verihiutale-estäjähoito on turvallista ja suositeltavaa aloittaa välittömästi lievän aivoinfarktin tai TIA:n tapahduttua pääsääntöisesti joko ASAlla tai ASAn ja dipyridamolin yhdistelmällä.

A

Videoneuvottelu (Telestroke) aivoinfarktin liuotushoidosta päätettäessä

Aivoinfarktin liuotushoito voidaan toteuttaa tuloksellisesti ja turvallisesti videoneuvottelua käyttäen. Käyttö lisää liuotushoitojen määrää.

B

Aivoverenkiertohäiriöön liittyvien visuospatiaalisten häiriöiden ja neglect-oirekuvan kuntoutus

Neuropsykologinen kuntoutus subakuutissa ja kroonisessa vaiheessa on ilmeisesti tehokasta aivoverenkiertohäiriöön liittyvässä visuospatiaalisessa häiriössä ja neglect-oirekuvassa (toispuoleinen tarkkaavuushäiriö, toispuoleinen huomiotta jääminen) etenkin, kun kuntoutukseen sisältyy myös oiretiedostuksen lisääminen.

B

ASA vai klopidogreeli uuden aivoinfarktin ehkäisyssä

Klopidogreeli on lievästi tehokkaampi verisuonitautitapahtumien kokonaismäärän ehkäisyssä kuin pelkkä ASA.

B

Atorvastatiinin vaikutus uusiin aivoinfarkteihin potilailla, joilla on ollut aiempi AVH

Suuriannoksinen atorvastatiinihoito vähentää uusia aivoinfarkteja potilailla, joilla on jo ollut ei-sydänperäinen aivoverenkiertohäiriö mutta ei sepelvaltimotautia.

B

AVH-potilaan varhennettu tuettu kotiutus

Varhennetun tuetun kotiutuksen malli (early supported discharge, ESD), johon liittyy moniammatillinen kuntoutus, ilmeisesti pienentää pitkäaikaiseen laitoshoitoon päätymisen ja ulkopuolisen avun tarpeen riskiä aivoverenkiertohäiriön sairastaneilla.

B

Kaksikätinen harjoittelu aivoverenkiertohäiriön subakuutissa ja kroonisessa vaiheessa

Kaksikätinen harjoittelu ilmeisesti edistää yläraajan liikkeitä subakuutissa ja kroonisessa vaiheessa.

B

Kohtalaisen oireisen kaulavaltimoahtauman korjaaminen endarterektomialla

Kaulavaltimon endarterektomia (sisäkalvon ja sen alaisen plakin poisto) ilmeisesti vähentää aivohalvausten riskiä potilailla, joilla on hiljattain esiintynyt kohtalaiseen kaulavaltimoahtaumaan (ahtauma 50–69 %) liittyviä oireita (TIA tai lievä halvaus, josta kuntoutumassa).

B

Kävelyharjoittelun merkitys aivoverenkiertohäiriön varhaisvaiheessa

Kävelyharjoittelu aivoverenkiertohäiriön varhaisvaiheessa ilmeisesti edistää kävelykykyä.

B

Liuotushoito karotisalueen (etuverenkierron) aivoinfarktissa oireiden alkuajankohdan ollessa epäselvä tai kun on kulunut 4,5-9 tuntia oireiden arvioidusta alusta

Tarkan oireiden alkamisajankohdan puuttuessa (jos oireiden alusta ei ole tiedetty olevan alle 4,5 tuntia tai potilas on herännyt oireisena) rekanalisaatioon tähtäävä hoito laskimonsisäisellä alteplaasilla ilmeisesti parantaa ennustetta alle 9 tunnin kuluessa arvioidusta oireiden alkamisajankohdasta etuverenkierron iskeemisessä aivoinfarktissa, mikäli aivojen kuvantaminen osoittaa, ettei iskemiamuutos ole vielä kattavasti muuttunut infarktiksi.

B

Oireilevan kaulavaltimoahtauman kirurgian ajoituksen vaikutus hoidosta saatavaan hyötyyn

Kaulavaltimon endarterektomia (sisäkalvon ja sen alaisen plakin poistoleikkaus) tulisi tehdä 2 viikon kuluessa viimeisestä ennustetapahtumasta, koska tämän jälkeen leikkauksesta koituva hyöty vähenee.

B

Peiliterapia aivoverenkiertohäiriöön sairastumisen jälkeen ylä- ja alaraajan motoriikan kuntoutuksessa

Peiliterapia ilmeisesti edistää ylä- ja alaraajan motorista toimintaa aivoverenkiertohäiriön sairastaneilla eri vaiheissa sairastamista.

B

Yläraajan mielikuvaharjoittelu aivoverenkiertohäiriön subakuutissa ja kroonisessa vaiheessa

Mielikuvaharjoittelu ilmeisesti lisää aivoverenkiertohäiriön sairastaneen yläraajan motorista toipumista subakuutissa ja kroonisessa vaiheessa.

C

Aivoverenkiertohäiriöpotilaan dysfagian puheterapeuttinen kuntoutus

Aktiivinen nielemisterapia saattaa parantaa toiminnallista nielemistä.

C

Akuuttivaiheen glukoositason tehostetun hoidon vaikutus aivoinfarktin ennusteeseen

Suonensisäisellä hyperglykemian insuliinihoidolla ei ole osoitettu voitavan parantaa aivoinfarktipotilaan toipumisennustetta verrattuna tavanomaiseen hyperglykemian hoitoon.

C

Käden tehostetun käytön kuntoutus aivoverenkiertohäiriön akuuttivaiheessa

Aivoverenkiertohäiriön akuutissa vaiheessa käden tehostetun käytön kuntoutuksella (20–56 tuntia toteutettuna 2 viikon aikana) ei liene merkittävää vaikutusta käden toimintakykyyn.

C

Liikuntaa hyödyntävät kuntoutustoimet kotiutuneilla potilailla ja sosiaalinen osallistuminen aivoverenkierron häiriön jälkeen

Fysioterapeutin toteuttaman kävelyn, kuntosaliharjoittelun tai muun terapeuttisen harjoittelun interventiot saattavat tuottaa potilaalle hyötyä myös sosiaalisen osallistumisen suhteen aivoverenkierron häiriön jälkeen.

C

Muistihäiriöiden kuntoutus aivoverenkiertohäiriön subakuutissa ja kroonisessa vaiheessa

Kompensaatioon perustuvien menetelmien käyttö lievissä muistihäiriöissä sekä tiettyjen taitojen ja tietojen opettaminen vaikeissa muistihäiriöissä saattaa olla tehokasta aivoverenkiertohäiriön subakuutissa ja kroonisessa vaiheessa.

C

Muut trombolyyttiset lääkeaineet aivoinfarktin hoidossa

Laskimonsisäisen tenekteplaasiboluksen (0,25 mg/kg) käyttö voidaan olemassaolevan näytön valossa nähdä vaihtoehtona toteuttaa liuotushoito varhaisessa aikaikkunassa (< 4,5 tuntia oirealusta) esimerkiksi tilanteissa, joissa tunnin alteplaasi-infuusio viivästäisi valmistautumista valtimonsisäiseen hoitoon valtasuonen tukostapauksissa.

C

Puheterapia aivoverenkiertohäiriöpotilaan afasiakuntoutuksessa

Intensiteetiltään potilaan voinnin mukaan sovitetusta puheterapiasta voi olla hyötyä aivoverenkiertohäiriöpotilaan afasian akuutin, subakuutin tai kroonisen vaiheen kuntoutuksessa.

C

Tarkkaavuuden häiriöiden kuntoutus aivoverenkiertohäiriön subakuutissa ja kroonisessa vaiheessa

Tarkkaavuuden häiriön kuntoutus saattaa olla tehokasta aivoverenkiertohäiriön subakuutissa ja kroonisessa vaiheessa.

C

Toiminnanohjauksen häiriöiden kuntoutus aivoverenkiertohäiriön subakuutissa ja kroonisessa vaiheessa

Toiminnanohjauksen häiriöiden kuntoutus saattaa olla tehokasta aivoverenkiertohäiriön subakuutissa ja kroonisessa vaiheessa.

C

Transkraniaalinen sähköstimulaatio (tDCS) päivittäisten toimintojen ja ylärajaan toiminnallisessa harjoittelussa aivoverenkiertohäiriön sairastaneilla

Transkraniaalisella sähköstimulaatiolla (tDCS) ei liene vaikutusta aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden selviytymiseen päivittäisistä toiminnoista tai yläraajan toimintaa vaativista tehtävistä.

C

Trombektomiahoito suurten aivovaltimoiden distaalisemmissa tukoksissa (M2)

Valikoiduissa merkittäväoireisissa tapauksissa, huomioiden tapauskohtaiset verisuoni- ja tukostilanteen anatomiset olosuhteet, trombektomia saattaa edistää toipumista suurten aivovaltimoiden tyvialueita distaalisemmissa tukoksissa pääasiassa alle 6 tuntia oireiden alusta.

C

Tuntoaistiin keskittyvät terapiat aivoverenkiertohäiriön subakuutissa ja kroonisessa vaiheessa

Sekä terapia- että robottiperusteiset tuntoaistiharjoitteet saattavat edistää yläraajan tuntokykyä ja motorista toimintaa subakuutissa ja kroonisessa vaiheessa.

C

Varhainen ASAn ja klopidogreelin yhdistelmähoito TIA:n tai aivoinfarktin jälkeen

Lieväoireisen aivoinfarktin tai TIA:n jälkeen välittömästi aloitettu lyhytkestoinen yhdistelmähoito ASAlla ja klopidogreelillä saattaa estää pelkkää ASAa tehokkaammin varhain uusivia aivoinfarkteja lisäämättä vuotokomplikaatioita.

C

Videopelit yläraajakuntoutuksessa aivoverenkiertohäiriön subakuutissa ja kroonisessa vaiheessa

Videopelaaminen saattaa edistää yläraajan toimintaa aivoverenkiertohäiriön sairastaneilla subakuutissa ja kroonisessa vaiheessa.

C

Ylä- ja alaraajan toiminnallinen sähköstimulaatio aivoverenkiertohäiriön sairastaneilla

Toiminnallinen sähköstimulaatio saattaa lisää yläraajan toimintaa ja kävelykykyä aivoverenkiertohäiriön sairastaneilla.

D

Kehon lämpötilan vaikutus aivoinfarktista toipumiseen

Kohonneen kehon lämpötilan lääkehoidon tai kehon viilennyksen mahdollisesta vaikutuksesta potilaan toipumiseen ei vielä ole käytettävissä riittävää tutkimusnäyttöä.

D

Liuotushoito vertebrobasilaarialueen (takaverenkierron) aivoinfarktissa

Rekanalisaatioon tähtäävä laskimon- tai valtimonsisäinen liuotushoito saattaa parantaa ennustetta takaverenkierron iskeemisessä aivoinfarktissa, mutta satunnaistettua tutkimustietoa aiheesta ei ole olemassa.

D

Puheterapian rooli aivovaurion aiheuttaman dysartrian kuntoutuksessa

Puheterapian vaikutuksesta dysartriasta toipumiseen ei ole riittävästi näyttöä.

TIA-oireen jälkeinen aivoinfarktiriski
TIA-oireen jälkeisten aivoinfarktien ilmaantuminen

Aiheeseen liittyviä suosituksia