Krooninen sepelvaltimo-oireyhtymä

Käypä hoito -suositus | Julkaistu: 12.08.2026 | Tila: voimassa Tulosta
Aihepiiri(t): Kardiologia, Kuntoutus, Työterveyshuolto, Yleislääketiede
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Kardiologisen Seuran asettama työryhmä

Krooninen sepelvaltimo-oireyhtymä

Käypä hoito
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Kardiologisen Seuran asettama työryhmä
12.8.2026

Miten viitata Käypä hoito -suositukseen? «K1»1

Keskeinen sanoma

  • Krooninen sepelvaltimo-oireyhtymä on sairaus, jossa sepelvaltimoihin kehittyy ateroskleroosia.
    • Sairaus voidaan todeta oireiden perusteella.
    • Oireeton ateroskleroosi voidaan todeta kuvantamistutkimuksissa.
  • Diagnostiikka perustuu anamneesiin ja sepelvaltimoiden ateroskleroosin tai iskemian osoitukseen.
  • Hoidon perusta on riskitekijöiden minimointi ja optimaalinen ennustetta parantava lääkehoito, joiden toteutuminen tulee varmistaa kattavan sydänvalmennuksen avulla.
  • Oireita lievittävää lääkehoitoa käytetään tarvittaessa.
  • Potilasta voidaan lisäksi hoitaa kajoavilla toimenpiteillä, jos hänellä on todettu suuren riskin merkkejä tai oireet vaikuttavat merkittävästi hänen työkykyynsä tai elämänlaatuunsa.
  • Potilaalle tulee laatia yksilöllinen ja tavoitteellinen hoito- ja kuntoutussuunnitelma.
  • Hyvinvointialueilla tulee olla suunnitelmallinen palveluketju kroonista sepelvaltimo-oireyhtymää sairastaville potilaille.
  • Ks. video Päivityksiä kroonisen sepelvaltimo-oireyhtymän Käypä hoito -suositukseen «Päivityksiä kroonisen sepelvaltimo-oireyhtymän Käypä hoito -suositukseen (video)»1.

Tiivistelmä ja potilasversio

Tavoitteet

  • Suosituksen tavoitteena on
    • ohjata ja yhtenäistää diagnostiikkaa tilanteissa, joissa oireiden aiheuttajaksi epäillään kroonista sepelvaltimo-oireyhtymää
    • yhtenäistää kroonista sepelvaltimo-oireyhtymää sairastavien hoitoa
    • parantaa hoidon vaikuttavuutta
    • kohdentaa terveydenhuollon voimavaroja oikein
    • parantaa potilaiden elämänlaatua sekä työ- ja toimintakykyä.

Kohderyhmä

  • Suositus on tarkoitettu kaikille
    • kroonista sepelvaltimo-oireyhtymää hoitaville sekä diagnostiikkaan osallistuville lääkäreille ja muulle henkilökunnalle
    • hoidon järjestelyistä vastaaville
    • potilasjärjestöille
    • apteekeille.

Määritelmät

  • Suosituksessa käsitellään kroonista sepelvaltimo-oireyhtymää eli sydämen valtimoiden seinämän ateroskleroosin aiheuttamaa sairautta.
  • Sepelvaltimotaudista puhutaan, kun potilas on oireinen, aiemmin revaskularisoitu tai sairastanut aiemman sepelvaltimotautikohtauksen.
    • Sepelvaltimotaudin oireena voi olla rintakipu, hengenahdistus tai jokin muu epätyypillinenkin oire.
    • Oireen esiintyessä pitkään samanlaisena samoissa tilanteissa käytetään termiä vakaa sepelvaltimoperäinen oire (aiemmin stabiili sepelvaltimotauti).
    • Oire voi pahentua tai helpottua ajan kuluessa.
  • Oireettomalla potilaalla todettua merkittävää ateroskleroosia pidetään sepelvaltimotautina, kun sepelvaltimoissa on runsaasti kalkkia (kalkkiscore > 300) tai todetaan merkittävä ahtauma (> 50 %) «Mach F, Koskinas KC, Roeters van Lennep JE, ym. 20...»1.
  • Oireetonta kuvantamisessa todettua vähäisempää löydöstä kutsutaan sepelvaltimoiden ateroskleroosiksi.
    • Sepelvaltimoiden ateroskleroosi voi olla pitkään oireeton.
  • Mikrovaskulaaritaudissa ja sepelvaltimospasmissa oireet aiheutuvat sydänlihaksen pienistä verisuonista tai sepelvaltimon supistelutaipumuksesta.
  • Jos potilaan oirekuva ja rasituksen sieto vaihtelee merkittävästi tai muuttuu huonommaksi, voi kyseessä olla sepelvaltimotautikohtaus (ks. Käypä hoito -suositus Sepelvaltimotautikohtaus «Sepelvaltimotautikohtaus»4, «Sepelvaltimotautikohtaus. Käypä hoito -suositus. S...»2).
  • Revaskularisaation ja sepelvaltimotautikohtauksen jälkeen potilasta hoidetaan samoin periaattein kuin oireisessa kroonisessa sepelvaltimotaudissa, vaikka hän olisi oireeton.

Esiintyvyys

Kuva 1.

Suomessa asuvat työ- ja kansaneläkejärjestelmästä työkyvyttömyyseläkkeelle 2003–2024 siirtyneet (diagnoosit I20-25)

Lähde: Eläketurvakeskus, suunnitteluosasto, tilastosuunnittelija Joonas Hautamäki

Kuva 2.

Ikävakioitu kuolleisuus iskeemisiin sydänsairauksiin 2000–2024.

Lähde: Suomen virallinen tilasto (SVT): Kuolemansyyt [verkkojulkaisu]. ISSN=1799-5051. Helsinki: Tilastokeskus [Viitattu: 22.5.2026]. Saantitapa: https://stat.fi/fi/tilasto/ksyyt?gsid=70986723-2aae-40fe-a75e-6b7b88967eef

Kuva 3.

Ikävakioitu kuolleisuus kuolemansyyryhmissä 2014–2024.

Lähde: Suomen virallinen tilasto (SVT): Kuolemansyyt [verkkojulkaisu]. ISSN=1799-5051. Helsinki: Tilastokeskus [Viitattu: 22.5.2026]. Saantitapa: https://stat.fi/fi/tilasto/ksyyt?gsid=70986723-2aae-40fe-a75e-6b7b88967eef

Riskitekijät

Riskitekijöihin vaikuttaminen kattavan sydänvalmennuksen avulla

Taulukko 1. Kattavan sydänvalmennuksen tavoitteet
Kattavan sydänvalmennuksen tavoitteina on saavuttaa:

Sepelvaltimotaudin seulonta

Ahtauttavan sepelvaltimotaudin diagnostiikka

  • Sepelvaltimotaudin diagnostiikkaan vaikuttavat kliiniseen arvioon perustuva oireiden laatu, ahtauttavan sepelvaltimotaudin kliininen ennakkotodennäköisyys, diagnostisten tutkimusten saatavuus ja liitännäissairaudet.
    • Huomioidaan potilaan yksilölliset lähtökohdat.

Oireet

Taulukko 2. Rintakivun luokittelu Canadian Cardiovascular Societyn (CCS) mukaan «Campeau L, Corbara F, Crochet D, ym. Left main cor...»53
CCS-luokka Rintakivun esiintyminen Rasitustaso
I Tavallinen fyysinen rasitus ei aiheuta rintakipua.
Rintakipua esiintyy raskaassa, nopeasti alkaneessa tai pitkittyneessä ponnistelussa.		 120 W tai yli
II Rintakipu aiheuttaa vähäisen rajoitteen tavalliseen toimintaan.
Rintakipua esiintyy vauhdikkaan kävelyn tai portaiden nousemisen aikana, liikkuessa aterian jälkeen, kylmässä, tuulessa, voimakkaassa tunnetilassa tai ensimmäisinä heräämisen jälkeisinä tunteina. Normaalivauhtisessa kävelyssä rintakipu tulee yli kahden korttelivälin (yli 200 m) jälkeen tai kahden tai useamman kerrosvälin nousun jälkeen. 		80–120 W
III Rintakipu aiheuttaa merkittävän rajoitteen tavalliseen toimintaan.
Tavallisissa oloissa rintakipu tulee normaalivauhtisessa kävelyssä 1–2 korttelivälin (alle 200 m) matkalla tai yhden kerrosvälin nousussa. 		20–80 W
IV Fyysinen rasitus ilman kipua ei ole mahdollista.
Rintakipu voi tulla jo levossa. 		Alle 20 W
Kuva 4.

Ahtauttavan sepelvaltimotaudin kliinisen ennakkotodennäköisyyden arviointi oireiden, riskitekijöiden lukumäärän, sukupuolen ja iän perusteella.

Lähteet: European Society of Cardiology. 2024. ESC Guidelines for the management of chronic coronary syndromes. https://www.escardio.org/Guidelines/Clinical-Practice-Guidelines/Chronic-Coronary-Syndromes ja European Society of Cardiology. 2023. ESC Guidelines for the management of acute coronary syndromes. https://www.escardio.org/guidelines/clinical-practice-guidelines/all-esc-practice-guidelines/acute-coronary-syndromes/

Perustutkimukset

  • Kliinisen tutkimuksen tulos on yleensä normaali, mutta se voi paljastaa rintakivun vaihtoehtoisen syyn. Lisäksi voidaan todeta liitännäissairauksien, kuten perifeerisen valtimotaudin, sydämen vajaatoiminnan tai toiminnallisen mitraalivuodon, löydöksiä.
  • Sepelvaltimotautia epäiltäessä rekisteröidään kaikilta lepo-EKG.
    • Rekisteröinnin tulos on usein normaali.
    • EKG:ssä voi kuitenkin näkyä sepelvaltimotautiin viittaavina löydöksinä Q-aaltoja, ST-segmentin laskuja, T-inversioita tai haarakatkos.
    • EKG:stä on apua myös diagnostisen testin valinnassa.
  • Sepelvaltimotautia epäiltäessä mitataan potilaan pituus ja paino sekä lasketaan painoindeksi. Lisäksi suositellaan määrittämään verenpaine sekä tutkimaan veren lipidiarvot, paastoglukoosi, HbA1c-pitoisuus, perusverenkuva, kreatiniinipitoisuus ja harkinnan mukaan ALAT. Tutkittavalta tiedustellaan myös mahdollinen sepelvaltimotaudin sukurasite.
  • Thoraxin röntgenkuvaus tehdään, jos se on erotusdiagnostiikassa tarpeellista.

Kliinisen ennakkotodennäköisyyden arviointi

Jatkotutkimukset

  • Erittäin pienen kliinisen ennakkotodennäköisyyden (≤ 5 %) potilailla on todennäköistä, että oireet johtuvat muusta syystä kuin sepelvaltimotaudista.
  • Mikäli ahtauttava sepelvaltimotauti ei ole suljettavissa pois kliinisen ennakkotodennäköisyyden perusteella (kliininen ennakkotodennäköisyys > 5 %), diagnostiset tutkimukset auttavat selvittämään, onko oireiden taustalla sepelvaltimotauti.
  • Jos sepelvaltimotauti on todennäköinen tyypillisen oirekuvan perusteella, voidaan diagnoosi tehdä kliinisin perustein, mikäli diagnostisten tutkimusten tulokset eivät vaikuttaisi potilaan hoitoon esimerkiksi, jos revaskularisaatio ei tule kyseeseen liitännäissairauden vuoksi.
  • Ennustetta parantava lääkitys ja tarvittaessa oirelääkitys voidaan aloittaa kliinisen arvion perusteella jo ennen diagnostisten tutkimusten tekemistä.
  • Ahtauttavassa sepelvaltimotautiepäilyssä diagnostisen tutkimuksen tarkemman valinnan tulisi perustua kroonisen sepelvaltimo-oireyhtymän diagnostiikkaan ja hoitoon hyvin perehtyneen lääkärin arvioon sekä alueelliseen hoitoketjuun tutkimusten saatavuus huomioiden.
  • Sepelvaltimotauti voidaan todeta kajoamattomasti sepelvaltimoiden TT-tutkimuksella. Tutkimuksessa näkyy ahtaumien lisäksi ahtauttamaton sepelvaltimoiden ateroskleroosi. Runsas sepelvaltimoiden ateroskleroosi on merkki erityisen suuresta valtimotautiriskistä ahtauman asteesta riippumatta, mikä tulee huomioida riskitekijöiden hoidon tavoitteissa (ks. Käypä hoito -suositus Dyslipidemiat «Dyslipidemiat»6, «Dyslipidemiat. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen ...»12). Ennen revaskularisaatiota keskivaikean ahtauman (50–90 %) hemodynaaminen merkittävyys tulee yleensä selvittää joko palautuvaa iskemiaa osoittavalla kajoamattomalla tutkimuksella tai sepelvaltimon sisäisellä painemittauksella.
    • Sepelvaltimoiden TT-tutkimus sopii erityisesti ahtauttavan sepelvaltimotaudin sulkemiseen pois, kun kliininen ennakkotodennäköisyys on edellä kuvatun mukaisesti pieni tai suurentunut ja hyvä kuvanlaatu todennäköinen.
  • Rasituksen aiheuttama sydänlihasiskemia voidaan selvittää kajoamattomasti kliinisessä rasituskokeessa EKG-muutosten, rasitusultraäänikuvauksessa näkyvän liikehäiriön tai sydänlihasperfuusion kuvauksessa näkyvän perfuusiopuutoksen perusteella. Lievät sepelvaltimotautimuutokset, jotka eivät aiheuta hemodynaamisesti merkittävää ahtaumaa, eivät näy näissä tutkimuksissa, joten valtimotaudin riskitekijöiden selvittäminen ja neuvonta ovat tarpeen kaikille.
    • Sydänlihasiskemian osoitus rasitustestillä sopii ahtauttavan sepelvaltimotaudin toteamiseen, kun kliininen ennakkotodennäköisyys on suurentunut tai sepelvaltimotauti on todettu.
    • Rasitus-EKG-tutkimuksessa tulee ottaa huomioon väärän negatiivisen löydöksen mahdollisuus erityisesti, jos oireet ovat tyypilliset. Tällöin lisätutkimukset saattavat olla aiheellisia. Ennusteen kannalta merkittävä tauti on kuitenkin epätodennäköinen, jos rasitus-EKG:n löydös on normaali ja virhelähteet huomioidaan.
  • Sepelvaltimoiden kajoava varjoainekuvaus mahdollistaa tarkan anatomisen kuvantamisen ja ahtauman hemodynaamisen merkittävyyden varmentamisen painevaijeritutkimuksella.
    • Sepelvaltimoiden kajoava varjoainekuvaus sopii sepelvaltimotaudin toteamiseen ja revaskularisaatiotarpeen arvioimiseen erityisesti, kun potilaalla on tyypillinen elämää rajoittava oireisto, aiemmin todettu sepelvaltimotauti oireilee lääkehoidosta huolimatta tai havaitaan suuren riskin löydöksiä, kuten tyypillinen rintakipu yhdessä heikentyneen vasemman kammion systolisen toiminnan kanssa.
  • Jos sepelvaltimotautia sairastavan potilaan vasemman kammion toiminta on heikentynyt huomattavasti ja oireet ovat pääasiallisesti vajaatoiminnasta johtuvia, on elossa olevan ja infarktoituneen sydänlihaksen erottaminen toisistaan (viabiliteetin kuvantaminen) usein tarpeen revaskularisaatiohoitoa harkittaessa.
Kuva 5.

Diagnostisen tutkimuksen valinnan perusteet.

Sepelvaltimoiden TT-tutkimus

  • Sepelvaltimoiden TT-tutkimus mahdollistaa sepelvaltimoiden anatomian tarkan kuvantamisen kajoamattomasti laskimoon annettavan varjoaineen avulla.
  • Tutkimuksen herkkyys ja negatiivinen ennustearvo ovat erinomaiset (> 95 %) «Knuuti J, Ballo H, Juarez-Orozco LE, ym. The perfo...»61.
  • Sepelvaltimoiden TT-tutkimus soveltuu ahtauttavan sepelvaltimotaudin sulkemiseen pois valikoiduilla rintakipupotilailla, joilla kliininen ennakkotodennäköisyys on pieni tai suurentunut «Sepelvaltimoiden TT-tutkimus soveltuu ahtauttavan sepelvaltimotaudin sulkemiseen pois valikoiduilla rintakipupotilailla, joilla kliininen ennakkotodennäköisyys on pieni tai suurentunut.»A.
  • Tutkimusta voidaan harkita ensisijaisena diagnostisena testinä, jos on tarpeen sulkea pois ahtauttava sepelvaltimotauti oireiden aiheuttajana potilailla, joilla on erittäin pieni kliininen ennakkotodennäköisyys.
  • Sepelvaltimoiden TT-tutkimuksesta ei ole hyötyä oireettomilla potilailla seulontatarkoituksessa «Muhlestein JB, Lappé DL, Lima JA, ym. Effect of sc...»62.
  • Sepelvaltimoiden TT-tutkimuksen tulkinta vaatii osaamista. Kokemus vähentää erityisesti väärien positiivisten löydösten määrää «Lu MT, Meyersohn NM, Mayrhofer T, ym. Central Core...»63.
  • Sepelvaltimoiden TT-tutkimuksen löydökset voivat johtaa tarpeettomiin lisätutkimuksiin potilailla, joilla on aiemmin todettu sepelvaltimotauti, runsaasti sepelvaltimokalkkia tai kuvanlaatu on huono. Tällöin on suositeltavaa käyttää muita diagnostisia tutkimuksia.
    • Ahtaumien lisäksi sepelvaltimoiden TT-tutkimuksessa näkyy myös ahtauttamaton sepelvaltimoiden ateroskleroosi, joka ei selitä potilaan oireita. Ennen revaskularisaatiota keskivaikean ahtauman (50–90 %) hemodynaaminen merkittävyys (iskemia) tulee yleensä selvittää joko palautuvaa iskemiaa osoittavalla kajoamattomalla tutkimuksella tai sepelvaltimon sisäisellä painemittauksella.
    • Runsas sepelvaltimokalkki vaikeuttaa ahtaumien toteamista ja voi aiheuttaa vääriä positiivisia löydöksiä. Tämän vuoksi tutkimusta ei yleensä suositella potilaille, joilla on aiemmin todettu sepelvaltimotauti tai yleistynyt ateroskleroottinen sairaus. Sepelvaltimokalkin todennäköisyys kasvaa myös iän myötä: 66 %:lla yli 65-vuotiasta miehistä ja 47 %:lla yli 65-vuotiasta naisista on sepelvaltimokalkkia ja iäkkäillä sepelvaltimoiden TT:n löydösten kliininen merkitys on vähäisempi kuin nuoremmilla «https://www.mesa-nhlbi.org/Calcium/input.aspx»4, «Lowenstern A, Alexander KP, Hill CL, ym. Age-Relat...»64. Hyvä kuvanlaatu on luotettavan tutkimuksen edellytys.
      • Tutkimusta ei yleensä suositella potilaille, joilla on epäsäännöllinen (runsaasti lisälyöntejä tai eteisvärinä) tai nopea syke, jota ei ole mahdollista lääkityksellä hidastaa.
      • Myös huomattava ylipaino huonontaa kuvanlaatua.
    • Sepelvaltimoiden TT-tutkimuksella on vaikea todeta sepelvaltimostenttien sisäisiä ahtaumia, ellei kyseessä ole halkaisijaltaan suurikokoinen stentti. Ohitussiirteet näkyvät tutkimuksessa hyvin, mutta ahtaumien arvioiminen on vaikeaa siirteiden saumakohdissa ja vastaanottavissa, usein hyvin kalkkisissa suonissa.
  • Sepelvaltimoiden TT-tutkimus altistaa potilaan ionisoivalle säteilylle, minkä vuoksi on syytä välttää tarpeettomia tutkimuksia ja käyttää nykyaikaista kuvaustekniikkaa, jolla kuvaus on mahdollista tehdä kohtuullisella «Gimelli A, Achenbach S, Buechel RR, ym. Strategies...»65, 1–4 mSv:n säteilyaltistuksella «Menke J, Unterberg-Buchwald C, Staab W, ym. Head-t...»66.
  • Sepelvaltimoiden TT-tutkimuksessa todettu normaali sepelvaltimoanatomia ennustaa pientä kuoleman- ja valtimotautitapahtuman riskiä. Suuren riskin merkkejä sen sijaan ovat ahtauttava kolmen suonen sepelvaltimotauti, päärunkoahtauma ja ahtauma vasemman eteen laskevan haaran alkuosassa. Suuren riskin löydökset voivat olla aiheena sepelvaltimoiden kajoavaan varjoainekuvaukseen, mikäli revaskularisaatiota harkitaan ennusteen parantamiseksi «Chow BJ, Small G, Yam Y, ym. Incremental prognosti...»67, «Hulten EA, Carbonaro S, Petrillo SP, ym. Prognosti...»68.
  • Sepelvaltimokalkki (CAC-score eli Agatston score) näkyy sepelvaltimoiden TT-kuvauksessa ilman varjoainetta.
  • Sepelvaltimokalkki on merkki ateroskleroosista, mutta pelkän kalkkikuvauksen perusteella ei ole mahdollista todeta tai sulkea pois ahtauttavaa tautia. Kalkkikuvaus tarkentaa ahtauttavan sepelvaltimotaudin ennakkotodennäköisyyden arviointia kliiniseen arvioon verrattuna «Winther S, Schmidt SE, Mayrhofer T, ym. Incorporat...»54. Ainoana menetelmänä se ei kuitenkaan sovellu ahtauttavan sepelvaltimotaudin toteamiseen, eikä sen käyttö valtimotaudin riskin arviossa ole vakiintunut Suomessa.
  • Sepelvaltimoiden TT-tutkimuksen käyttöaiheet kroonisen sepelvaltimotaudin diagnostiikassa:

Kliininen rasituskoe

  • Kliininen rasituskoe eli rasitus-EKG on edelleen käyttökelpoinen lisäinformaatiota antava testi valikoiduille potilaille, kun epäillään iskemiaa aiheuttavaa ahtauttavaa sepelvaltimotautia «Knuuti J, Wijns W, Saraste A, ym. 2019 ESC Guideli...»50.
  • Kliininen rasituskoe tarjoaa lisäksi tärkeää informaatiota kokonaisvaltaisen hoidon arvioimiseksi «Rasmussen LD, Schmidt SE, Knuuti J, ym. Exercise e...»73:
    • iskemiasta
    • oireiden yhteydestä rasitukseen
    • potilaan suorituskyvystä
    • verenpaineen rasitusvasteesta
    • sykkeen käyttäytymisestä
    • mahdollisista rytmihäiriöistä
    • ennusteesta.
  • Kliinisen rasituskokeen osuvuutta ahtauttavan sepelvaltimotaudin toteamisessa on selvitetty lukuisissa tutkimuksissa, joissa sen keskimääräinen herkkyys (sensitiivisyys) on ollut 68 % ja spesifisyys 77 % «Gibbons RJ, Abrams J, Chatterjee K, ym. ACC/AHA 20...»74. Herkkyys on huonompi, noin 40–50 %, jos lähteenä käytetään vain sellaisia tutkimuksia, joissa niin sanottu valikoitumisharha (referral bias) on huomioitu virhelähteenä «Task Force Members, Montalescot G, Sechtem U, ym. ...»75.
    • Valikoitumisharha tarkoittaa virhettä, joka syntyy siitä, että tutkittavan todennäköisyys päätyä diagnostiseen koronaariangiografiaan on suurempi positiivisen kuin negatiivisen testituloksen jälkeen.
  • Positiivisena tuloksena pidetään vähintään 1 mm:n tasomaista tai alaspäin viettävää ST-välin laskua 0,06–0,08 s J-pisteen jälkeen rasituksen provosoimana «Sovijärvi A, Kettunen R. Kliininen rasituskoe. Kir...»76.
  • Diagnostisessa tutkimuksessa tulisi pyrkiä maksimaaliseen, oirerajoitteiseen suoritukseen ilman anti-iskeemistä lääkevaikutusta. Beetasalpaajalääkitys tauotetaan, ellei sen käytölle ole muuta välttämätöntä syytä.
    • Rasituskokeen väärän negatiivisen tuloksen mahdollisuus on syytä ottaa huomioon erityisesti silloin, jos kokeen aikana ilmenee tyypillinen oire, maksimaalista kuormitustasoa ei ole saavutettu (vähintään 85 % laskennallisesta maksimisykkeestä) tai potilaalla on käytössä anti-iskeemisiä lääkkeitä.
  • Poikkeavuudet lepo-EKG:ssä estävät luotettavan iskemian toteamisen, esimerkiksi LVH, LBBB, tahdistettu rytmi, WPW ja huomattavat > 1 mm:n ST-muutokset levossa esimerkiksi digoksiinilääkityksen vuoksi «Laukkanen J, Nieminen T, Savonen K ym. Kliinisen r...»77.
  • Kliinisen rasituskokeen käyttöä ei suositella:
  • Ainoastaan EKG:hen perustuvan diagnostiikan rajoitteista huolimatta rasituskokeella on muitakin käyttöaiheita.
  • Kliinisen rasituskokeen käyttöaiheet kroonisessa sepelvaltimo-oireyhtymässä:
    • Rasitus-EKG soveltuu ahtauttavan sepelvaltimotaudin toteamiseen oireisilla potilailla, joilla kliininen ennakkotodennäköisyys on suurentunut eivätkä poikkeavuudet lepo-EKG:ssä estä iskemian toteamista.
    • Tutkimus soveltuu hyvin ennusteen arvioimiseen ja ohjaamaan hoidon valintaa potilailla, joilla on jo todettu sepelvaltimotauti.
      • Jos potilaalla on jo todettu sepelvaltimotauti, lääkitystä ei tauoteta.
    • Tutkimusta käytetään suoritus- ja työkyvyn arvioinnissa potilailla, joilla on todettu sepelvaltimotauti.
    • Toistuvia kliinisiä rasituskokeita ei suositella, ellei potilaan oireissa tai kliinisessä tilassa tapahdu muutoksia.
  • Kliinisessä rasituskokeessa tärkeäksi todettuja sepelvaltimotaudin huonoa ennustetta kuvaavia tekijöitä ovat «Kettunen R, Laukkanen J. Rasituskoe sepelvaltimota...»79
    • heikko suorituskyky (alle 5 MET-yksikköä)
    • voimakkaat ja laaja-alaiset iskeemiset EKG-muutokset (ST-nousu tai ST-lasku)
    • tyypillinen rintakipuoire pienellä kuormalla tai sykkeellä
    • vaimea systolisen verenpaineen nousu tai erityisesti verenpaineen lasku
    • kammiotakykardia ja -värinä.

Sydänlihaksen perfuusion SPECT- ja PET-tutkimukset

  • Sydänlihaksen perfuusion SPECT-tutkimus tehdään teknetiumleimatulla radioaktiivisella lääkeaineella, joka kertyy sydänlihakseen verenkierron mukaisesti. Tavallisimmat lääkeaineet ovat 99mTc-tetrofosmiini ja -MIBI. Ahtauttava sepelvaltimotauti aiheuttaa paikallisen pienenemän rasituksen aikana annetun merkkiaineen sydänlihasjakaumassa «Hesse B, Tägil K, Cuocolo A, ym. EANM/ESC procedur...»80.
  • Sydänlihaksen perfuusion PET-tutkimus tehdään radioaktiivisella lääkeaineella, jonka jakauma sydänlihaksessa kuvastaa verenvirtauksen määrää. Ahtauttava sepelvaltimotauti aiheuttaa paikallisesti alentuneen sydänlihaksen verenvirtauksen. Tällä hetkellä sydänlihaksen verenvirtauksen PET-tutkimukseen soveltuvien radiolääkkeiden lyhyt puoliintumisaika rajoittaa tutkimuksen käytön sairaaloihin, joissa on niiden tuotantoon sopiva syklotroni tai generaattori «Sciagrà R, Lubberink M, Hyafil F, ym. EANM procedu...»81.
  • SPECT- ja PET-tutkimusten herkkyys ahtauttavan sepelvaltimotaudin diagnostiikassa on parempi kuin rasitus-EKG:n (87–90 %), mutta sen spesifisyys merkittävän stenoosin suhteen on hieman pienempi kuin rasitusultraäänikuvauksen (70–85 %) «Knuuti J, Ballo H, Juarez-Orozco LE, ym. The perfo...»61.
  • SPECT- ja PET-tutkimukset voidaan tehdä lääkerasituksena, jos tutkittavan fyysinen rasittaminen ei ole mahdollista tai jos potilaalla on eteisvärinä, vasen haarakatkos tai tahdistettu rytmi. Lääkerasitus tehdään yleensä vasodilatoivalla lääkkeellä, kuten adenosiinilla tai regadenosonilla.
  • SPECT-tutkimuksella voidaan todeta myös infarktialueet ja mitata sekä vasemman kammion tilavuus että ejektiofraktio.
  • PET-tutkimuksella voidaan erottaa elossa oleva sydänlihas infarktin arvesta (viabiliteetin tutkiminen) tutkimalla sydänlihaksen glukoosiaineenvaihduntaa fluorileimatulla fluorodeoksiglukoosilla (FDG).
  • Maksimaalisen dynaamisen tai lääkerasituksen jälkeen sydäntapahtuman riski on < 1 %, jos sydänlihaksen perfuusion tulos on normaali. Kohtalainen tai laaja (> 10 % vasemman kammion massasta) sydänlihaksen perfuusiopuutos on suuren riskin löydös «Hachamovitch R, Rozanski A, Shaw LJ, ym. Impact of...»82, «Smulders MW, Jaarsma C, Nelemans PJ, ym. Compariso...»83, «Shaw LJ, Berman DS, Picard MH, ym. Comparative def...»84.
  • SPECT- ja PET-tutkimusten yhteydessä on mahdollista arvioida sepelvaltimokalkin määrää.

Rasitusultraäänikuvaus

  • Ahtauttava sepelvaltimotauti voidaan rasitusultraäänikuvauksessa todeta iskemian aiheuttaman palautuvan seinämäliikehäiriön perusteella.
  • Rasitusultraäänikuvauksen herkkyys on erikoistuneissa keskuksissa sepelvaltimotaudin diagnostiikassa hyvä (85 %), samoin spesifisyys (82 %) «Knuuti J, Ballo H, Juarez-Orozco LE, ym. The perfo...»61, «Sicari R, Nihoyannopoulos P, Evangelista A, ym. St...»85.
  • Rasitusultraäänikuvaus voidaan tehdä lääkerasituksena, jos fyysinen rasitus ei ole mahdollinen. Tällöin menetetään fyysisen rasituksen informaatio oireista, verenpaine- ja sykevasteesta sekä suorituskyvystä. Lääkerasitus tehdään yleensä dobutamiinilla, joka suurentaa sykettä, sydänlihaksen supistusvireyttä ja hapenkulutusta.
  • Nykyisillä ultraäänilaitteilla ja tarvittaessa ultraäänivarjoaineella tutkimus on diagnostinen suurimmalla osalla potilaista, mutta se vaatii tekijältään osaamista.
  • Ultraäänikuvauksella saadaan myös tietoa mahdollisista infarktialueista, sydänlihaksen viabiliteetista sekä sydämen rakenteesta ja toiminnasta (ks. teksti jäljempänä).
  • Jos maksimaalisen rasituksen aikana ei todeta iskemiaa, potilaan sydäntapahtuman riski seuraavan vuoden aikana on erittäin pieni (< 1 %). Laaja-alainen iskemia on suuren riskin löydös «Smulders MW, Jaarsma C, Nelemans PJ, ym. Compariso...»83, «Shaw LJ, Berman DS, Picard MH, ym. Comparative def...»84.

Rasitusultraäänikuvauksen ja perfuusiotutkimuksen käyttöaiheet kroonisen sepelvaltimotaudin diagnostiikassa

  • Sydänlihaksen perfuusio- tai rasitusultraäänitutkimukset soveltuvat ahtauttavan sepelvaltimotaudin toteamiseen oireisilla potilailla, joilla kliininen ennakkotodennäköisyys on suurentunut.
  • Iskemiadiagnostiikka on mahdollista myös, jos rasitustesti ei onnistu tai iskemian toteaminen ei ole EKG:n perusteella mahdollista.
  • Kuvantaminen soveltuu sydänlihasiskemian toteamiseen ja ohjaamaan hoidon valintaa potilailla, joilla on aiemmin todettu sepelvaltimotauti tai ahtauma sepelvaltimoiden TT-tutkimuksessa.

Sepelvaltimoiden kajoava varjoainekuvaus

  • Sepelvaltimoiden kajoava varjoainekuvaus mahdollistaa sepelvaltimoiden erittäin tarkan anatomisen kuvantamisen sekä ahtauman hemodynaamisen merkityksen varmentamisen painevaijeritutkimuksen avulla.
  • Sepelvaltimoiden kajoava varjoainekuvaus on tarpeen ao. tilanteissa:
    • kajoamattomissa tutkimuksissa todetaan suuren riskin löydöksiä ja viitteet sepelvaltimotaudista
    • kajoamattomat tutkimukset eivät ole mahdollisia tai eivät sovellu potilaalle
    • revaskularisaatiotarpeen arvioimiseksi
    • mikrovaskulaaritaudin tai vasospastisen angiinan osoittamiseksi.
  • Sepelvaltimoiden kajoava varjoainekuvaus ilman edeltäviä kajoamattomia testejä voi olla aiheellinen seuraavissa tilanteissa:
    • potilaalla on sepelvaltimotaudille tyypillinen, elämää rajoittava rintakipu
    • tyypillinen rintakipuoire ilmaantuu kevyessä rasituksessa tai levossa (CCS 3–4), tai se on kehittynyt hyvin nopeasti (ns. crescendo angina pectoris)
    • potilaalla on elämää rajoittavia oireita optimaalisesta lääkehoidosta huolimatta
    • sepelvaltimotauti on todettu aiemmin
    • tyypilliseen rintakipuun liittyy heikentynyt vasemman kammion systolinen toiminta
    • ahtauttavan sepelvaltimotaudin osoittamiseksi tai sulkemiseksi pois, jos sepelvaltimotaudin diagnoosi jää kajoamattomien tutkimusten jälkeen epävarmaksi.

Sydämen rakenteen ja toiminnan kuvantaminen

  • Sydämen ultraäänikuvauksella arvioidaan sydämen toimintaa ja mahdollisia rakenteellisia vikoja.
  • Ultraäänikuvaus tulee tehdä epäiltäessä kroonista sepelvaltimo-oireyhtymää, jos
  • Ultraäänikuvaus tulee tehdä aina, kun ahtauttava sepelvaltimotauti on todettu, erityisesti vasemman kammion systolisen toiminnan arvioimiseksi.
  • Krooninen sepelvaltimo-oireyhtymä ei yleensä aiheuta poikkeavia ultraäänikuvauslöydöksiä, mutta iskemian tai sairastetun infarktin aiheuttamia paikallisia seinämäliikehäiriöitä voidaan havaita. Ne lisäävät sepelvaltimotaudin todennäköisyyttä.
  • Ultraäänikuvauksella voidaan havaita sairauksia ja tautitiloja, jotka voivat aiheuttaa sepelvaltimotautia muistuttavia oireita, kuten läppäviat, sydämen vajaatoiminta ja hypertrofinen kardiomyopatia.
  • Ultraäänikuvauksella voidaan todeta sairastetun sydäninfarktin tai kroonisen sydänlihasiskemian aiheuttama vasemman kammion systolinen toimintahäiriö (ejektiofraktio < 40 %), joka ennustaa kuolemanriskiä ja tulevia sydäntapahtumia «Daly CA, De Stavola B, Sendon JL, ym. Predicting p...»87, «Emond M, Mock MB, Davis KB, ym. Long-term survival...»88.
  • Sydämen magneettikuvauksella on mahdollista tutkia vasemman kammion systolista toimintaa ja mahdollisia rakenteellisia vikoja sekä todeta infarktiarvet niin sanotulla jälkitehostumatekniikalla. Lääkerasituksen aikana voidaan tunnistaa myös sydänlihasiskemia ja perfuusiohäiriöt, mutta magneettikuvaus ei ole toistaiseksi vakiintunut Suomessa laajaan kliiniseen käyttöön sepelvaltimotaudin diagnostiikassa.

Mikrovaskulaaritauti ja sepelvaltimospasmi

  • Vaikka kuvantamisella ei todeta ahtauttavaa sepelvaltimotautia, krooniselle sepelvaltimo-oireyhtymälle tyypillinen rintakipuoire (ANOCA = Angina with No Obstructive Coronary Arteries) ja sydänlihaksen iskemia (INOCA = Ischemia with No Obstructive Coronary Arteries) voivat liittyä sydänlihaksen pienten verisuonten rakenteen tai toiminnan poikkeavuuksiin (mikrovaskulaaritauti) tai epikardiaalisen sepelvaltimon poikkeavaan supistelutaipumukseen (sepelvaltimospasmi). «Del Buono MG, Montone RA, Camilli M, ym. Coronary ...»89
  • Mikrovaskulaaritauti ja sepelvaltimospasmi voivat esiintyä samanaikaisesti ahtauttavan sepelvaltimotaudin kanssa, mutta ne voivat myös olla itsenäisiä sepelvaltimotaudille tyypillisen rintakivun aiheuttajia.
  • Arviot mikrovaskulaaritaudin yleisyydestä vaihtelevat paljon aineiston mukaan. Suomalaisessa aineistossa mikrovaskulaaritauti todettiin PET-kuvauksessa 4 %:lla kroonisen sepelvaltimo-oireyhtymän epäilyn vuoksi tutkituista potilaista «Stenström I, Maaniitty T, Uusitalo V, ym. Frequenc...»90. Ahtauttava sepelvaltimotauti löytyi puolestaan 34 %:lta potilaista. Ilman ateroskleroosia mikrovaskulaaritauti on harvinainen.
  • Valtimotaudin lisäksi mikrovaskulaaritauti voi olla seurausta eri syistä johtuvista sydänlihassairauksista, ja se on yleinen sydämen vajaatoiminnassa.
  • Mikrovaskulaaritaudin diagnoosi perustuu alentuneen sepelvaltimoiden virtausreservin, lisääntyneen sepelvaltimoiden virtausvastuksen tai pienten sepelvaltimoiden säätelyhäiriön osoittamiseen, kun epikardiaalisuonten ahtauma on suljettu pois «Knuuti J, Wijns W, Saraste A, ym. 2019 ESC Guideli...»50, «Del Buono MG, Montone RA, Camilli M, ym. Coronary ...»91.
    • Kajoamattomista, kliinisesti käytetyistä sepelvaltimotaudin diagnostisista tutkimuksista mikrovaskulaaritauti voidaan todeta vain sydänlihasperfuusion PET-tutkimuksen avulla (kun ahtauttava sepelvaltimotauti poikkeavan verenvirtausreservin syynä on suljettu pois).
  • Sepelvaltimospasmia epäiltäessä on suositeltavaa rekisteröidä lepo-EKG kivun aikana sydänlihasiskemian toteamiseksi.
  • Kajoavia sepelvaltimoiden toiminnallisia tutkimuksia voidaan tarvittaessa harkita yksilöllisen arvion perusteella. Kajoavassa tutkimuksessa on mahdollista todeta eri syistä johtuva mikrovaskulaaritauti ja supistelutaipumus, mikä voi auttaa lääkityksen valinnassa.
  • Riskitekijöiden hoidon tärkeys korostuu, mikäli oireiden perusteella epäillään tai on todettu mikrovaskulaaritauti tai sepelvaltimospasmi.

Kroonisen sepelvaltimo-oireyhtymän lääkehoito

Ennustetta parantava lääkehoito

Dyslipidemioiden hoito

  • Statiinit parantavat sepelvaltimotautipotilaan ennustetta.
  • Jos potilaalla on todettu ateroskleroosi tai krooninen sepelvaltimo-oireyhtymä, suositellaan statiinia ja tähdätään suurimpaan siedettyyn annokseen.
  • Bempedoiinihappoa suositellaan potilaille, joille statiini ei sovi «Nissen SE, Lincoff AM, Brennan D, ym. Bempedoic Ac...»97.
  • Hoitotavoitteen saavuttamiseksi tai haittavaikutusten vähentämiseksi statiiniin voidaan yhdistää etsetimibi tai PCSK9:n estäjä.
  • Tehokkaan statiiniannoksen ja etsetimibin yhdistelmällä LDL-kolesterolipitoisuutta voidaan pienentää yli 50 %.
  • Hoitoa PCSK9:n estäjällä voidaan harkita, jos potilaalla on sairastettu sydäninfarkti ja LDL-kolesterolitavoitteesta jäädään suurimmasta siedetystä statiiniannoksesta ja etsetimibistä huolimatta. «Dyslipidemiat. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen ...»12
  • PCSK9:n estäjillä on hyvä näyttö LDL-kolesterolitason laskusta.
    • Alirokumabi ja evolokumabi ovat monoklonaalisia vasta-aineita, jotka annostellaan ihonalaisesti 2–4 viikon välein. LDL-kolesterolitaso laskee noin 60 %.
    • Evolokumabi yhdistettynä statiinihoitoon vähensi suuren riskin sepelvaltimotautipotilailla (81 %:lla aiempi sydäninfarkti) kardiovaskulaaritapahtumia 15 % (NNT = 50) 2 vuoden seurannassa «Sabatine MS, Giugliano RP, Keech AC, ym. Evolocuma...»98.
    • Alirokumabi yhdistettynä statiinihoitoon vähensi sepelvaltimotautikohtauspotilailla kardiovaskulaaritapahtumia 15 % (NNT = 63) ja kokonaiskuolleisuutta 15 % (NNT = 167) noin 3 vuoden seurannassa «Schwartz GG, Steg PG, Szarek M, ym. Alirocumab and...»99.
    • Inklisiraani estää PCSK9-synteesiä. Se annostellaan ihonalaisesti hoidon alussa, 3 kuukauden kuluttua ja sen jälkeen 6 kuukauden välein. LDL-kolesterolitaso laskee noin 50 % «Wright RS, Ray KK, Raal FJ, ym. Pooled Patient-Lev...»100.
      • Tutkimusnäyttö inklisiraanin ennustevaikutuksesta puuttuu toistaiseksi.
  • Ennen PCSK9:n estäjän käytön aloittamista tulee arvioida riskitekijöiden hoidon toteutuminen kokonaisuutena ja tarvittaessa korjata merkittävimpiä ongelmia.
    • Lääkehoitoon sitoutuminen tulee varmistaa.
    • Potilaan kokonaisennuste tulee ottaa huomioon.

Antitromboottiset lääkkeet

Angiotensiinikonvertaasin (ACE) estäjät

Diabeteslääkkeet

Oireita lievittävä lääkehoito

Beetasalpaajat

Sykettä hidastavat kalsiumsalpaajat

  • Verapamiilia tai diltiatseemia voidaan käyttää iskemiaa lievittävinä lääkkeinä, jos beetasalpaajat eivät sovi, mutta niiden ennustetta parantavasta vaikutuksesta ei ole näyttöä.
  • Sykettä hidastavia kalsiumsalpaajia ei bradykardia- ja AV-johtumishäiriöriskin vuoksi tule yhdistää beetasalpaajahoitoon.
  • Sykettä hidastavia kalsiumsalpaajia ei tule käyttää, jos vasemman kammion systolinen toiminta on heikentynyt.

Dihydropyridiinit

Lyhytvaikutteiset nitraatit

  • Kielenalustablettina (glyseryylinitraatti) tai -suihkeena (isosorbididinitraatti) annosteltava lyhytvaikutteinen nitraatti määrätään kaikille sepelvaltimotautipotilaille käytettäväksi tarvittaessa.
  • Lyhytvaikutteisia nitraattivalmisteita käytetään lievittämään rintakipua tai ehkäisevästi ennen rasitusta.

Pitkävaikutteiset nitraatit

  • Nitraatteja voidaan harkita lievittämään rasitusrintakipuoiretta, jos beetasalpaajasta ja/tai kalsiumkanavan salpaajasta ja lyhytvaikutteisesta nitraatista huolimatta potilaalla on edelleen oireita.
  • Nitraattitoleranssin välttämiseksi suositellaan lääkkeen annostelua siten, että vuorokauteen tulee vähintään 10 tunnin jakso ilman nitraattivaikutusta.

Revaskularisaatiotarpeen arviointi ja hoidon valinta kroonista sepelvaltimo-oireyhtymää sairastavalla

  • Jos potilas oireilee optimaalisesta lääkehoidosta huolimatta tai kajoamattomissa tutkimuksissa (rasitus-EKG, perfuusiotutkimus, sepelvaltimoiden TT) todetaan ennustetta huonontavia löydöksiä, potilas tulee kuvantaa sepelvaltimoiden kajoavalla varjoainekuvauksella.
    • Ennen toimenpidettä potilaalle tulee kertoa toimenpiteen riskit, mahdollisten löydösten merkitys sekä hoitovaihtoehdot.
    • Revaskularisaatio pyritään toteuttamaan oikea-aikaisesti varjoainekuvauksen löydösten perusteella tarvittaessa lisämittauksia hyödyntäen. Oireiden lisäksi revaskularisaatiota puoltavat kajoamattomissa tutkimuksissa todetut huonoon ennusteeseen viittaavat löydökset.
  • Jos potilas on optimaalisella lääkehoidolla oireeton tai vähäoireinen, revaskularisaatiohoidolla ei saavuteta ennusteellista merkitystä eikä oirehyötyä «Maron DJ, Hochman JS, Reynolds HR, ym. Initial Inv...»69, «Laukkanen JA, Kunutsor SK. Revascularization versu...»122, «Navarese EP, Lansky AJ, Kereiakes DJ, ym. Cardiac ...»123, «Chaitman BR, Alexander KP, Cyr DD, ym. Myocardial ...»124.
  • Revaskularisaatiota tulee harkita, jos todetaan matala ejektiofraktio. Laaja iskemia-alue puoltaa revaskularisaatiota hoitomuotona.
  • Varjoainekuvauksessa nähtävien ahtaumien merkityksen arvioinnin perusteena tulee yleensä olla iskemianäyttö joko kajoamattomien tutkimusten tai kajoavan painevaijeritutkimuksen perusteella.
    • Varjoainekuvauksen yhteydessä on mahdollista tehdä merkittävien ahtaumien pallolaajennus ja stentin asennus.
  • Potilaan sydänsairauden (esim. mahdollisen läppävian) laajuuden tulee olla kattavasti selvitetty ennen revaskularisaatiohoidon valintaa.
  • Revaskularisaatiohoidon valintaan (PCI vs. CABG, Coronary Artery Bypass Grafting, sepelvaltimo-ohitusleikkaus) vaikuttavat useat eri tekijät:
    • sepelvaltimotaudin vaikeusaste ja sepelvaltimoiden anatomia
    • leikkausriski (EUROSCORE II, STS)
    • liitännäissairaudet
    • ikä.
  • Jos sepelvaltimoahtaumien anatomia on ennusteellisesti merkittävä, on syytä neuvotella sydänkirurgin kanssa ennen hoitopäätöksen tekemistä.
  • Revaskularisaatiomenetelmää arvioitaessa huomioidaan myös revaskularisaation kattavuus.
  • Jos kardiologille ja sydänkirurgille jää epävarmuutta potilaan parhaasta hoitovaihtoehdosta, erityisen ongelmallisten potilaiden asiat käsitellään kokouksessa, jossa kokonaisvaltaiseen arvioon tarvittavien erikoisalojen lääkärit (toimenpidekardiologit, sydänkirurgit, kliiniset kardiologit, sydänanestesiologit) suunnittelevat potilaalle parhaan hoitovaihtoehdon konsultoiden tarvittaessa muita erikoisaloja.
  • Hoitopäätös tehdään yhdessä potilaan kanssa keskustellen.

PCI

  • Painevaijerimittaus auttaa tarvittaessa tunnistamaan hemodynaamisesti merkittävän ahtauman «Tonino PA, De Bruyne B, Pijls NH, ym. Fractional f...»126. Rajapintaisen ahtauman arviointi painevaijerilla kohdentanee PCI-toimenpiteet paremmin.
  • PCI-toimenpiteissä käytetään yleensä moderneja lääkestenttejä.
    • Perustelluissa tapauksissa (lisääntynyt vuotoriski tai pieni restenoosiriski) lääkepallon käyttö lääkestentin sijaan voi olla aiheellista, mutta vertailevat tutkimukset lääkeainestentteihin puuttuvat.
  • Intravaskulaarikuvantamista (IVUS, OCT) käytetään komplekseissa PCI-toimenpiteissä, kuten päärunkoahtauman hoidossa.

Sepelvaltimo-ohitusleikkaus

  • Sepelvaltimoiden ohitusleikkaukseen päädyttäessä:
    • LITA-LAD-ohitetta on pyrittävä käyttämään aina, kun se on mahdollista.
      • Nuorille potilaille suositellaan molempien ITA-ohitteiden käyttöä.
    • Värttinävaltimoa kannattaa käyttää muiden kriittisten stenoosien hoidossa «Authors/Task Force members, Windecker S, Kolh P, y...»127.
    • Siirteinä pyritään suosimaan valtimosiirteitä.
    • Sepelvaltimoiden ohitusleikkaus voidaan toteuttaa joko sydän-keuhkokoneen avulla tai lyövän sydämen tekniikalla (OPCAB). Jälkimmäisestä on etua, jos aortta on kalkkeutunut.
    • Veren hyytymiseen vaikuttavien lääkitysten tauotuksesta päätetään potilaskohtaisesti ja paikallisesti.
    • ASA-lääkitystä jatketaan yleensä leikkaukseen saakka.

Työ- ja toimintakyvyn arviointi

  • Työkyvyn arvioinnissa tarvitaan erikoissairaanhoidon spesifistä osaamista lisätutkimuksineen ja työterveyshuollon tuntemusta työolosuhteista.
  • Anamnestinen haastattelu on hyvin oleellinen. Suoriutuminen tasamaakävelystä, ylämäessä tai portaissa noususta ja päivittäisistä toiminnoista kuvaa toimintakykyä.
    • Suoriutumista arvioidaan CCS-luokituksella, ks. taulukko «Rintakivun luokittelu Canadian Cardiovascular Societyn (CCS) mukaan ...»2.
    • Perustutkimus on kliininen, työjohteinen ja oirerajoitteinen kliininen rasituskoe, jota täydennetään tarvittavin tutkimuksin. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää kävelymattotestiä tai yläraajaergometriaa.
      • Tarvittaessa käytetään spiroergometriaa.
    • 6 minuutin kävelytesti on käyttökelpoinen erityisesti voinnin arvioimisen ja liikunnallisen kuntoutuksen suunnittelun osana sekä potilaan rohkaisemisessa liikkumiseen.
  • Työkyvyn arvioimiseksi kliinisessä rasituskokeessa kokonaissuorituskyky ilmoitetaan tavallisimmin 3–4 viimeisen rasitusminuutin työn keskiarvona (W), joka suhteutetaan iän ja koon mukaiseen viitearvoon.
  • Metabolisten ekvivalenttien (MET) käyttö selkeyttää työn ja aineenvaihdunnallisen kuormittavuuden välistä vertailua. Työtehtävistä ja ammateista on valmiina MET-tasoina kuvattuja kuormittavuustuloksia (ks. lisätietoa «Sydänpotilaan toimintakyvyn tutkiminen»6).
  • Työssä käyviltä on tärkeää selvittää arjessa pärjäämisen lisäksi selviytymistä tyypillisistä työtehtävistä.
    • Psyykkinen tilanne ja henkinen stressi voivat heikentää sopeutumista kuormittaviin tilanteisiin.
    • Sepelvaltimotautipotilaiden työ- ja toimintakykyyn vaikuttavat merkittävästi sairauden komplikaatiot, kuten rytmihäiriöalttius tai sydämen vajaatoiminta.
  • Ammatilliset vaatimukset on otettava huomioon erityisesti fyysisesti raskaissa tai fyysistä reagointia vaativissa tehtävissä.

Ajoterveys

  • Ammattikuljettajat ovat erityisryhmä.
    • Oireisen ammattikuljettajan arvio tehdään työterveyshuollon ja kardiologin yhteistyönä.
  • Ajoterveyttä arvioidaan jokaisella vastaanotolla.

Työhön paluu ja ammatillinen kuntoutus

  • Työterveyshuollossa seurataan ja tuetaan potilaan työkykyä.
    • Työtä on joskus mahdollista muokata voinnin huonontuessa yhteistyössä työnantajan kanssa. Tästä huolimatta sairauspoissaolo on joskus tarpeen.
    • Jos sairausloma pitkittyy yli 90 päivän, potilaalla on velvollisuus toimittaa Kelaan työterveyshuollossa laadittava selvitys työhön paluun mahdollisuuksista. Muuten sairauspäivärahan maksaminen Kelasta päättyy.
  • Osasairauspäivärahalla voidaan tukea työhön palaamista määräaikaisella 40–60-prosenttisella työajalla.
  • Työeläkevakuuttaja tai Kela voi tukea entiseen tai uuteen työhön paluuta ammatillisena kuntoutuksena työkokeilulla.
  • Uudelleenkoulutus tai elinkeinotuki ammatillisena kuntoutuksena voi myös olla mahdollista, ellei paluu entiseen työhön onnistu.
  • Työhön paluuta tukevat interventiot saattavat hyödyttää työhön paluuta 6 kuukauteen saakka, mutta ei sen jälkeen «Hegewald J, Wegewitz UE, Euler U, ym. Intervention...»128. Kansainvälisessä katsauksessa oli mukana myös psykologisia interventioita, mutta toisaalta työhön ei tutkimuksissa ollut tehty muutoksia.
  • Työhön paluuta tukeviin toimiin tulee kiinnittää huomiota.
  • Preventioon on hyvä kiinnittää huomiota.

Seuranta

Arviointikriteerit

  • Alueellisten hoitoketjujen laatua ja vaikuttavuutta tulee arvioida ja parantaa sepelvaltimotaudin kansallisesta laaturekisteristä saatavan tiedon avulla.
  • Laadun ja vaikuttavuuden seuranta tulee sisällyttää kaikkiin sydänvalmennusohjelmiin, ja niitä tulee jatkuvasti kehittää saadun tiedon perusteella.
  • Alueelliseen hoidon ja seurannan toteutumisen arvioon voidaan käyttää sähköisistä potilaskertomusjärjestelmistä, esimerkiksi Duodecimin päätöksentuki, EBMEDS-palvelusta, saatavaa tietoa.
  • Arviointikriteereitä ovat
    • oikea-aikainen hoito
    • jatkotutkimusten oikea kohdentuminen
    • optimaalisen hoitomuodon valinta
    • potilaan sitoutuminen hoitoon.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Kardiologisen Seuran asettama työryhmä

Krooninen sepelvaltimo-oireyhtymä -suosituksen historiatiedot «Krooninen sepelvaltimo-oireyhtymä, Käypä hoito -suosituksen historiatiedot»8

Puheenjohtaja:

Pekka Porela, dosentti, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri; TYKS, Sydänkeskus, Turku

Työryhmän jäsenet:

Oili Junttila, LL, yleislääketieteen erikoislääkäri; koulutuksen ja hallinnon apulaisylilääkäri, terveyden- ja sairaanhoidon toimialue; Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue

Erkki Ilveskoski, LT, dosentti, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri, ylilääkäri; Tays Sydänsairaala

Kari Kaikkonen, LT, kardiologian erikoislääkäri; OYS Sydän-osaamiskeskus, Oulu

Johanna Keränen, sairaanhoitaja; PPSHP, OYS Sydän-osaamiskeskus

Jari Laukkanen, professori, kardiologian erikoislääkäri; Keski-Suomen sairaanhoitopiiri ja Itä-Suomen yliopisto

Heidi Mahrberg, fysioterapeutti; Tays Sydänsairaala Oy, Suomen Sydänfysioterapeutit ry

Tuula Meinander, LL, BSc, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri, terveydenhuoltoon erikoistuva lääkäri, Käypä hoito -toimittaja

Eliisa Mäenpää, LT, työterveyshuollon erikoislääkäri; Suomen Terveystalo

Pertti Pasanen, LL, yleislääketieteen erikoislääkäri, apulaisylilääkäri; Kainuun sote-kuntayhtymä, Suomussalmen terveysasema

Helena Rajala, LT, dosentti, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri; HUS Sydän- ja keuhkokeskus, kardiologian linja

Antti Saraste, professori, kardiologian erikoislääkäri; TYKS, Sydänkeskus, Turku

Antti Valtola, LT, dosentti, ylilääkäri, sydän- ja rintaelinkirurgian erikoislääkäri; KYS Sydänkeskus

Asiantuntijat:

Tarja Jassu, sairaanhoitaja, sydänhoitaja, Tays Sydänsairaala

Sidonnaisuudet

Sidonnaisuusilmoitukset on kerätty 12.8.2026 julkaistun suosituksen laatimisen yhteydessä

Erkki Ilveskoski: Koulutus-, konsultointi ja asiantuntijatoimintaa: Bayer, Astra Zeneca. Korvaukset kongressi- ja seminaari kuluista: Cardirad Oy, Abbott Oy.

Oili Junttila: Sivutoimet: terveyskeskuslääkäri; Limingan kunta. Tutkimusrahoitus: Boehringer Ingelheim. Koulutus-, konsultointi ja asiantuntijatoimintaa: Glaxo Smith Kline; luennoitsija. Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: GPF Suomen yleislääkäriyhdistys ry; hallituksen jäsen, koulutusryhmän jäsen, terveyspoliittisen ryhmän jäsen. Lääkäriliiton Oulun paikallisosasto; hallituksen jäsen. GPF Oulu; aluetoimikunnan pj.

Kari Kaikkonen: Sivutoimet: kardiologi; Oulun Sydänkeskus. Koulutus-, konsultointi ja asiantuntijatoimintaa: Amgen, AstraZeneca, Bayer, Boehringer-Ingelheim, Roche diagnostics, Sanofi Oy, Vifor Pharma. Korvaukset kongressi- ja seminaari kuluista: Amgen, Bayer, Boehringer-Ingelheim. Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: Suomen Kardiologinen Seura; hallituksen jäsen. Muut sidonnaisuudet: Osakeomistus, Ab Hur Oy.

Johanna Keränen: Koulutus-, konsultointi ja asiantuntijatoimintaa: Sydänliitto, TULPPA-verkkovalmennus hankkeessa asiantuntijana, Boehringer Ingelheim, Amgen, Pfizer, Novartis. Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: Suomen kardiologiset hoitajat, hallitus. Ohjaushankkeet: PoPSote hanke, Asiakkaan ja ammattilaisen digipalvelut osahanke.

Jari Laukkanen: Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: Sydäntutkimussäätiö.

Heidi Mahrberg: Sivutoimet: Toiminimi Heidi Mahrberg; yksityisvastaanotto, Tays Sydänsairaalalla. Koulutus-, konsultointi ja asiantuntijatoimintaa: Suomen Sydänliitto ry, Karpatiat ry, Sydän-Suomen alue ry (ent. Hämeenmaan Sydänpiiri), Uudenmaan Sydänpiiri, Sydänlapset ja -nuoret. Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: Suomen Sydänfysioterapeutit ry puheenjohtaja 2011–2019 ja hallitustyöskentely 2019–; Käypä hoidon sepelvaltimoneuvottelukunnan jäsen; Käypä hoito -suositus Sepelvaltimotautikohtaus jäsen.

Tuula Meinander: Sivutoimet: Tampereen yliopisto, oikeuslääketiede, väitöskirjatutkija; Mehiläinen Finlayson, Pihlajalinna Koskikeskus, Aava Ratina, yksityislääkäri. Koulutustoiminta: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, Kustannus Oy Duodecim, Suomen Lääkäriliitto, Suomen Kardiologinen Seura, Pihlajalinna Oyj. Luottamustoimet: Käyvän hoidon Sepelvaltimotauti-neuvottelukunnan puheenjohtaja; Käyvän hoidon Diabetes-neuvottelukunnan puheenjohtaja; Suomen Lääkäriliiton luottamuslääkäri ja Tampereen Terveyspoliittisen valiokunnan sekä eHealth-asiantuntijatyöryhmän jäsen; Suomen Kardiologisen Seuran Sydänääni-lehden toimittaja ja tromboosijaoksen puheenjohtaja; Guidelines International Network (G-I-N) Pohjoismaisen työryhmän jäsen.

Eliisa Mäenpää: Sivutoimet: Suomen Lääkäriliiton Luottamuslääkäri; Valviran pysyvä asiantuntija. Koulutus-, konsultointi ja asiantuntijatoimintaa: Asiantuntijaluentoja työterveyshuollon alalta; Suomen Lääkäriliitto, Duodecim, Roche, Almamedia. Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: Suomen Lääkäriliitto, Luottamuslääkäri, Luottamuslääkäritoimikunnan puheenjohtaja, Prosessio Jaos, Tampereen Terveyspoliittinen valiokunta.

Pertti Pasanen: Ohjaushankkeet: Kansallisen sepelvaltimotaudin laaturekisterin yhteistyöryhmän jäsen; Kainuun hyvinvointialueen väliaikaisen valmistelutoimielimen jäsen.

Pekka Porela: Koulutus-, konsultointi ja asiantuntijatoimintaa: Bayer. Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: Suomen Liikennelääketieteen Yhdistys ry, hallituksen jäsen.

Helena Rajala: Sivutoimet: Yksityislääkäri; Mehiläinen, Pihlajalinna. Tutkimusrahoitus: CardioSignal. Koulutus-, konsultointi ja asiantuntijatoimintaa: Medtronic. Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: Potilasvakuutuskeskuksen asiantuntijalääkäri.

Antti Saraste: Tutkimusrahoitus: Astra Zeneca (työpaikan tutkimussopimus), Precordior (työpaikan tutkimussopimus). Koulutus-, konsultointi ja asiantuntijatoimintaa: Abbott, Amgen, Astra Zeneca, Bayer, Boehringer Ingelheim, Pfizer. Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: Sydäntutkimussäätiö, tieteellinen valiokunta.

Antti Valtola: Sivutoimet: Konsultti, Satucon Oy. Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: Suomen Thoraxkirurgiyhdistys: hallituksen jäsen, Suomen Kardiologinen Seura: hallituksen jäsen.

Kirjallisuusviite

Krooninen sepelvaltimo-oireyhtymä. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Kardiologisen Seuran asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2026 (viitattu pp.kk.vvvv). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi

Tarkemmat viittausohjeet: «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/viittaaminen»9

Vastuun rajaus

Käypä hoito -suositukset ja Vältä viisaasti -suositukset ovat asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Suositukset toimivat lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen päätöksenteon tukena hoitopäätöksiä tehtäessä. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta, hoidosta ja kuntoutuksesta hoitopäätöksiä tehtäessä.

Tiedonhakukäytäntö

Systemaattinen kirjallisuushaku on hoitosuosituksen perusta. Lue lisää artikkelista khk00007

Kirjallisuutta

  1. Mach F, Koskinas KC, Roeters van Lennep JE, ym. 2025 Focused Update of the 2019 ESC/EAS Guidelines for the management of dyslipidaemias. Eur Heart J 2025;46(42):4359-4378 «PMID: 40878289»PubMed
  2. Sepelvaltimotautikohtaus. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Kardiologisen Seuran asettama työryhmä Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2026 (viitattu 10.10.2025). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  3. Bergström G, Persson M, Adiels M, ym. Prevalence of Subclinical Coronary Artery Atherosclerosis in the General Population. Circulation 2021;144(12):916-929 «PMID: 34543072»PubMed
  4. Fimea & Kela. 2025. Suomen lääketilasto 2024. https://www.julkari.fi/server/api/core/bitstreams/19dd6207-2eac-47f8-9aa3-326cf8fe4fa2/content
  5. THL 2025. Sydänrekisterin raportti. https://www.thl.fi/kansallisten-laaturekisterien-raportit/sydanrekisteri/sydanrekisteri_kokosuomi.html
  6. Vaihdevuodet. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Gynekologiyhdistys ry:n ja Suomen Menopaussitutkimusseura ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2025 (viitattu 10.10.2025). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  7. Nasir K, Budoff MJ, Wong ND, ym. Family history of premature coronary heart disease and coronary artery calcification: Multi-Ethnic Study of Atherosclerosis (MESA). Circulation 2007;116(6):619-26 «PMID: 17646582»PubMed
  8. Lieb W, Song RJ, Vasan RS, ym. Premature Parental Cardiovascular Disease and Subclinical Disease Burden in the Offspring. J Am Heart Assoc 2020;9(18):e015406 «PMID: 32896212»PubMed
  9. Mars N, Koskela JT, Ripatti P, ym. Polygenic and clinical risk scores and their impact on age at onset and prediction of cardiometabolic diseases and common cancers. Nat Med 2020;26(4):549-557 «PMID: 32273609»PubMed
  10. Christiansen MK, Winther S, Nissen L, ym. Polygenic Risk Score-Enhanced Risk Stratification of Coronary Artery Disease in Patients With Stable Chest Pain. Circ Genom Precis Med 2021;14(3):e003298 «PMID: 34032468»PubMed
  11. Tupakka- ja nikotiiniriippuvuuden ehkäisy ja hoito. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2024 (viitattu 10.10.2025). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  12. Dyslipidemiat. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Sisätautilääkärien Yhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2022 (viitattu 26.4.2021). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  13. Tyypin 2 diabetes. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Sisätautilääkärien yhdistyksen ja Diabetesliiton Lääkärineuvoston asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2020 (viitattu 26.4.2021). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  14. Insuliininpuutosdiabetes. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Sisätautilääkärien yhdistyksen ja Diabetesliiton Lääkärineuvoston asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2022 (viitattu 10.10.2025). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi)
  15. Kohonnut verenpaine. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Verenpaineyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2020 (viitattu 26.4.2021). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  16. Vrints C, Andreotti F, Koskinas KC, ym. 2024 ESC Guidelines for the management of chronic coronary syndromes. Eur Heart J 2024;45(36):3415-3537 «PMID: 39210710»PubMed
  17. Byrne RA, Rossello X, Coughlan JJ, ym. 2023 ESC Guidelines for the management of acute coronary syndromes. Eur Heart J 2023;44(38):3720-3826 «PMID: 37622654»PubMed
  18. De Schutter A, Kachur S, Lavie CJ, ym. Cardiac rehabilitation fitness changes and subsequent survival. Eur Heart J Qual Care Clin Outcomes 2018;4(3):173-179 «PMID: 29701805»PubMed
  19. Pelliccia A, Sharma S, Gati S, ym. 2020 ESC Guidelines on Sports Cardiology and Exercise in Patients with Cardiovascular Disease. Rev Esp Cardiol (Engl Ed) 2021;74(6):545 «PMID: 34020769»PubMed
  20. Tonet E, Raisi A, Zagnoni S, ym. Multidomain Rehabilitation for Older Patients with Myocardial Infarction. N Engl J Med 2025;393(10):973-982 «PMID: 40879431»PubMed
  21. Ambrosetti M, Abreu A, Corrà U, ym. Secondary prevention through comprehensive cardiovascular rehabilitation: From knowledge to implementation. 2020 update. A position paper from the Secondary Prevention and Rehabilitation Section of the European Association of Preventive Cardiology. Eur J Prev Cardiol 2021;28(5):460-495 «PMID: 33611446»PubMed
  22. Ekelund U, Tarp J, Steene-Johannessen J, ym. Dose-response associations between accelerometry measured physical activity and sedentary time and all cause mortality: systematic review and harmonised meta-analysis. BMJ 2019;366():l4570 «PMID: 31434697»PubMed
  23. Patterson R, McNamara E, Tainio M, ym. Sedentary behaviour and risk of all-cause, cardiovascular and cancer mortality, and incident type 2 diabetes: a systematic review and dose response meta-analysis. Eur J Epidemiol 2018;33(9):811-829 «PMID: 29589226»PubMed
  24. Lihavuus (lapset, nuoret ja aikuiset). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Lihavuustutkijat ry:n ja Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2020 (viitattu 26.4.2021). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  25. Nallegowda M, Lee E, Brandstater M, ym. Amputation and cardiac comorbidity: analysis of severity of cardiac risk. PM R 2012;4(9):657-66 «PMID: 22698850»PubMed
  26. Marsico F, Giugliano G, Ruggiero D, ym. Prevalence and severity of asymptomatic coronary and carotid artery disease in patients with abdominal aortic aneurysm. Angiology 2015;66(4):360-4 «PMID: 24965380»PubMed
  27. Chun KC, Teng KY, Chavez LA, ym. Risk factors associated with the diagnosis of abdominal aortic aneurysm in patients screened at a regional Veterans Affairs health care system. Ann Vasc Surg 2014;28(1):87-92 «PMID: 24189004»PubMed
  28. Takigawa M, Yokoyama N, Yoshimuta T, ym. Prevalence and prognosis of asymptomatic coronary artery disease in patients with abdominal aortic aneurysm and minor or no perioperative risks. Circ J 2009;73(7):1203-9 «PMID: 19443955»PubMed
  29. Alaraajojen tukkiva valtimotauti. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Verisuonikirurgisen Yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2021 (viitattu 26.4.2021). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  30. Kalra PR, García-Moll X, Zamorano J, ym. Impact of chronic kidney disease on use of evidence-based therapy in stable coronary artery disease: a prospective analysis of 22,272 patients. PLoS One 2014;9(7):e102335 «PMID: 25051258»PubMed
  31. Matsushita K, Sang Y, Ballew SH, ym. Subclinical atherosclerosis measures for cardiovascular prediction in CKD. J Am Soc Nephrol 2015;26(2):439-47 «PMID: 25145930»PubMed
  32. Di Angelantonio E, Danesh J, Eiriksdottir G, ym. Renal function and risk of coronary heart disease in general populations: new prospective study and systematic review. PLoS Med 2007;4(9):e270 «PMID: 17803353»PubMed
  33. Manjunath G, Tighiouart H, Ibrahim H, ym. Level of kidney function as a risk factor for atherosclerotic cardiovascular outcomes in the community. J Am Coll Cardiol 2003;41(1):47-55 «PMID: 12570944»PubMed
  34. Yiu KH, Mok MY, Wang S, ym. Prognostic role of coronary calcification in patients with rheumatoid arthritis and systemic lupus erythematosus. Clin Exp Rheumatol 2012;30(3):345-50 «PMID: 22409930»PubMed
  35. Romero-Díaz J, Vargas-Vóracková F, Kimura-Hayama E, ym. Systemic lupus erythematosus risk factors for coronary artery calcifications. Rheumatology (Oxford) 2012;51(1):110-9 «PMID: 22039268»PubMed
  36. Ungprasert P, Charoenpong P, Ratanasrimetha P, ym. Risk of coronary artery disease in patients with systemic sclerosis: a systematic review and meta-analysis. Clin Rheumatol 2014;33(8):1099-104 «PMID: 24859783»PubMed
  37. Kim D, Choi SY, Park EH, ym. Nonalcoholic fatty liver disease is associated with coronary artery calcification. Hepatology 2012;56(2):605-13 «PMID: 22271511»PubMed
  38. Chen CH, Nien CK, Yang CC, ym. Association between nonalcoholic fatty liver disease and coronary artery calcification. Dig Dis Sci 2010;55(6):1752-60 «PMID: 19688595»PubMed
  39. Ei-alkoholiperäinen rasvamaksatauti (NAFLD). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Yleislääketieteen yhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2020 (viitattu 26.4.2021). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  40. Strausz S, Havulinna AS, Tuomi T, ym. Obstructive sleep apnoea and the risk for coronary heart disease and type 2 diabetes: a longitudinal population-based study in Finland. BMJ Open 2018;8(10):e022752 «PMID: 30327404»PubMed
  41. Depressio. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2021 (viitattu 26.4.2021). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  42. SCORE2-OP working group and ESC Cardiovascular risk collaboration. SCORE2-OP risk prediction algorithms: estimating incident cardiovascular event risk in older persons in four geographical risk regions. Eur Heart J 2021;42(25):2455-2467 «PMID: 34120185»PubMed
  43. Scherrenberg M, Falter M, Abreu A, ym. Standards for cardiac telerehabilitation. Eur Heart J 2025;46(38):3714-3737 «PMID: 40742158»PubMed
  44. Kotseva K, De Backer G, De Bacquer D, ym. Lifestyle and impact on cardiovascular risk factor control in coronary patients across 27 countries: Results from the European Society of Cardiology ESC-EORP EUROASPIRE V registry. Eur J Prev Cardiol 2019;26(8):824-835 «PMID: 30739508»PubMed
  45. De Backer G, Jankowski P, Kotseva K, ym. Management of dyslipidaemia in patients with coronary heart disease: Results from the ESC-EORP EUROASPIRE V survey in 27 countries. Atherosclerosis 2019;285():135-146 «PMID: 31054483»PubMed
  46. Ferrannini G, De Bacquer D, De Backer G, ym. Screening for Glucose Perturbations and Risk Factor Management in Dysglycemic Patients With Coronary Artery Disease-A Persistent Challenge in Need of Substantial Improvement: A Report From ESC EORP EUROASPIRE V. Diabetes Care 2020;43(4):726-733 «PMID: 32079627»PubMed
  47. Dibben G, Faulkner J, Oldridge N, ym. Exercise-based cardiac rehabilitation for coronary heart disease. Cochrane Database Syst Rev 2021;11(11):CD001800 «PMID: 34741536»PubMed
  48. Sepelvaltimotautipotilaan liikunnallinen kuntoutus (online). Hyvä fysioterapiakäytäntö -suositus. Suomen Fysioterapeuttien asettama työryhmä. Helsinki: Suomen Fysioterapeutit ry, 2011 (päivitetty 18.11.2022). Saatavilla Internetissä: www.suomenfysioterapeutit.fi
  49. Willett J, Achenbach S, Pinto FJ, ym. The Tobacco Endgame: Eradicating a Worsening Epidemic A Joint Opinion From the American Heart Association, World Heart Federation, American College of Cardiology, and the European Society of Cardiology. J Am Coll Cardiol 2021;78(1):77-81 «PMID: 34052093»PubMed
  50. Knuuti J, Wijns W, Saraste A, ym. 2019 ESC Guidelines for the diagnosis and management of chronic coronary syndromes. Eur Heart J 2020;41(3):407-477 «PMID: 31504439»PubMed
  51. Clerc OF, Fuchs TA, Stehli J, ym. Non-invasive screening for coronary artery disease in asymptomatic diabetic patients: a systematic review and meta-analysis of randomised controlled trials. Eur Heart J Cardiovasc Imaging 2018;19(8):838-846 «PMID: 29452348»PubMed
  52. Rozanski A, Muhlestein JB, Berman DS. Primary Prevention of CVD: The Role of Imaging Trials. JACC Cardiovasc Imaging 2017;10(3):304-317 «PMID: 28279378»PubMed
  53. Campeau L, Corbara F, Crochet D, ym. Left main coronary artery stenosis: the influence of aortocoronary bypass surgery on survival. Circulation 1978;57(6):1111-5 «PMID: 305831»PubMed
  54. Winther S, Schmidt SE, Mayrhofer T, ym. Incorporating Coronary Calcification Into Pre-Test Assessment of the Likelihood of Coronary Artery Disease. J Am Coll Cardiol 2020;76(21):2421-2432 «PMID: 33213720»PubMed
  55. Juarez-Orozco LE, Saraste A, Capodanno D, ym. Impact of a decreasing pre-test probability on the performance of diagnostic tests for coronary artery disease. Eur Heart J Cardiovasc Imaging 2019;20(11):1198-1207 «PMID: 30982851»PubMed
  56. Winther S, Schmidt SE, Rasmussen LD, ym. Validation of the European Society of Cardiology pre-test probability model for obstructive coronary artery disease. Eur Heart J 2021;42(14):1401-1411 «PMID: 33180904»PubMed
  57. Einstein AJ, Johnson LL, Bokhari S, ym. Agreement of visual estimation of coronary artery calcium from low-dose CT attenuation correction scans in hybrid PET/CT and SPECT/CT with standard Agatston score. J Am Coll Cardiol 2010;56(23):1914-21 «PMID: 21109114»PubMed
  58. Visseren FLJ, Mach F, Smulders YM, ym. 2021 ESC Guidelines on cardiovascular disease prevention in clinical practice. Eur Heart J 2021;42(34):3227-3337 «PMID: 34458905»PubMed
  59. Foldyna B, Udelson JE, Karády J, ym. Pretest probability for patients with suspected obstructive coronary artery disease: re-evaluating Diamond-Forrester for the contemporary era and clinical implications: insights from the PROMISE trial. Eur Heart J Cardiovasc Imaging 2019;20(5):574-581 «PMID: 30520944»PubMed
  60. Reeh J, Therming CB, Heitmann M, ym. Prediction of obstructive coronary artery disease and prognosis in patients with suspected stable angina. Eur Heart J 2019;40(18):1426-1435 «PMID: 30561616»PubMed
  61. Knuuti J, Ballo H, Juarez-Orozco LE, ym. The performance of non-invasive tests to rule-in and rule-out significant coronary artery stenosis in patients with stable angina: a meta-analysis focused on post-test disease probability. Eur Heart J 2018;39(35):3322-3330 «PMID: 29850808»PubMed
  62. Muhlestein JB, Lappé DL, Lima JA, ym. Effect of screening for coronary artery disease using CT angiography on mortality and cardiac events in high-risk patients with diabetes: the FACTOR-64 randomized clinical trial. JAMA 2014;312(21):2234-43 «PMID: 25402757»PubMed
  63. Lu MT, Meyersohn NM, Mayrhofer T, ym. Central Core Laboratory versus Site Interpretation of Coronary CT Angiography: Agreement and Association with Cardiovascular Events in the PROMISE Trial. Radiology 2018;287(1):87-95 «PMID: 29178815»PubMed
  64. Lowenstern A, Alexander KP, Hill CL, ym. Age-Related Differences in the Noninvasive Evaluation for Possible Coronary Artery Disease: Insights From the Prospective Multicenter Imaging Study for Evaluation of Chest Pain (PROMISE) Trial. JAMA Cardiol 2020;5(2):193-201 «PMID: 31738382»PubMed
  65. Gimelli A, Achenbach S, Buechel RR, ym. Strategies for radiation dose reduction in nuclear cardiology and cardiac computed tomography imaging: a report from the European Association of Cardiovascular Imaging (EACVI), the Cardiovascular Committee of European Association of Nuclear Medicine (EANM), and the European Society of Cardiovascular Radiology (ESCR). Eur Heart J 2018;39(4):286-296 «PMID: 29059384»PubMed
  66. Menke J, Unterberg-Buchwald C, Staab W, ym. Head-to-head comparison of prospectively triggered vs retrospectively gated coronary computed tomography angiography: Meta-analysis of diagnostic accuracy, image quality, and radiation dose. Am Heart J 2013;165(2):154-63.e3 «PMID: 23351817»PubMed
  67. Chow BJ, Small G, Yam Y, ym. Incremental prognostic value of cardiac computed tomography in coronary artery disease using CONFIRM: COroNary computed tomography angiography evaluation for clinical outcomes: an InteRnational Multicenter registry. Circ Cardiovasc Imaging 2011;4(5):463-72 «PMID: 21730027»PubMed
  68. Hulten EA, Carbonaro S, Petrillo SP, ym. Prognostic value of cardiac computed tomography angiography: a systematic review and meta-analysis. J Am Coll Cardiol 2011;57(10):1237-47 «PMID: 21145688»PubMed
  69. Maron DJ, Hochman JS, Reynolds HR, ym. Initial Invasive or Conservative Strategy for Stable Coronary Disease. N Engl J Med 2020;382(15):1395-1407 «PMID: 32227755»PubMed
  70. SCOT-HEART Investigators, Newby DE, Adamson PD, ym. Coronary CT Angiography and 5-Year Risk of Myocardial Infarction. N Engl J Med 2018;379(10):924-933 «PMID: 30145934»PubMed
  71. Sharma A, Coles A, Sekaran NK, ym. Stress Testing Versus CT Angiography in Patients With Diabetes and Suspected Coronary Artery Disease. J Am Coll Cardiol 2019;73(8):893-902 «PMID: 30819356»PubMed
  72. Chow BJ, Small G, Yam Y, ym. Prognostic and therapeutic implications of statin and aspirin therapy in individuals with nonobstructive coronary artery disease: results from the CONFIRM (COronary CT Angiography EvaluatioN For Clinical Outcomes: An InteRnational Multicenter registry) registry. Arterioscler Thromb Vasc Biol 2015;35(4):981-9 «PMID: 25676000»PubMed
  73. Rasmussen LD, Schmidt SE, Knuuti J, ym. Exercise electrocardiography for pre-test assessment of the likelihood of coronary artery disease. Heart 2024;110(4):263-270 «PMID: 37607813»PubMed
  74. Gibbons RJ, Abrams J, Chatterjee K, ym. ACC/AHA 2002 guideline update for the management of patients with chronic stable angina--summary article: a report of the American College of Cardiology/American Heart Association Task Force on Practice Guidelines (Committee on the Management of Patients With Chronic Stable Angina). Circulation 2003;107(1):149-58 «PMID: 12515758»PubMed
  75. Task Force Members, Montalescot G, Sechtem U, ym. 2013 ESC guidelines on the management of stable coronary artery disease: the Task Force on the management of stable coronary artery disease of the European Society of Cardiology. Eur Heart J 2013;34(38):2949-3003 «PMID: 23996286»PubMed
  76. Sovijärvi A, Kettunen R. Kliininen rasituskoe. Kirjassa: Kardiologia. Heikkilä J, Kupari M, Airaksinen J ym. (toim.). Helsinki: Kustannus Oy Duodecim 2008:216-34
  77. Laukkanen J, Nieminen T, Savonen K ym. Kliinisen rasituskokeen käyttö sydänsairauksissa. Suomen Kardiologisen Seuran suositus; Suom lääkäril 2016;9:633-644
  78. Meinander T, Saraste A, Porela P. Kliininen rasituskoe ahtauttavan sepelvaltimotaudin toteamisessa pienen ennakkotodennäköisyyden potilailla. Duodecim 2022;135:2104
  79. Kettunen R, Laukkanen J. Rasituskoe sepelvaltimotaudin diagnostiikassa ja ennusteen arvioinnissa. Suom Lääkäril 2011;66:627-33
  80. Hesse B, Tägil K, Cuocolo A, ym. EANM/ESC procedural guidelines for myocardial perfusion imaging in nuclear cardiology. Eur J Nucl Med Mol Imaging 2005;32(7):855-97 «PMID: 15909197»PubMed
  81. Sciagrà R, Lubberink M, Hyafil F, ym. EANM procedural guidelines for PET/CT quantitative myocardial perfusion imaging. Eur J Nucl Med Mol Imaging 2021;48(4):1040-1069 «PMID: 33135093»PubMed
  82. Hachamovitch R, Rozanski A, Shaw LJ, ym. Impact of ischaemia and scar on the therapeutic benefit derived from myocardial revascularization vs. medical therapy among patients undergoing stress-rest myocardial perfusion scintigraphy. Eur Heart J 2011;32(8):1012-24 «PMID: 21258084»PubMed
  83. Smulders MW, Jaarsma C, Nelemans PJ, ym. Comparison of the prognostic value of negative non-invasive cardiac investigations in patients with suspected or known coronary artery disease-a meta-analysis. Eur Heart J Cardiovasc Imaging 2017;18(9):980-987 «PMID: 28329376»PubMed
  84. Shaw LJ, Berman DS, Picard MH, ym. Comparative definitions for moderate-severe ischemia in stress nuclear, echocardiography, and magnetic resonance imaging. JACC Cardiovasc Imaging 2014;7(6):593-604 «PMID: 24925328»PubMed
  85. Sicari R, Nihoyannopoulos P, Evangelista A, ym. Stress echocardiography expert consensus statement: European Association of Echocardiography (EAE) (a registered branch of the ESC). Eur J Echocardiogr 2008;9(4):415-37 «PMID: 18579481»PubMed
  86. American College of Cardiology Foundation Appropriate Use Criteria Task Force, American Society of Echocardiography, American Heart Association, ym. ACCF/ASE/AHA/ASNC/HFSA/HRS/SCAI/SCCM/SCCT/SCMR 2011 Appropriate Use Criteria for Echocardiography. A Report of the American College of Cardiology Foundation Appropriate Use Criteria Task Force, American Society of Echocardiography, American Heart Association, American Society of Nuclear Cardiology, Heart Failure Society of America, Heart Rhythm Society, Society for Cardiovascular Angiography and Interventions, Society of Critical Care Medicine, Society of Cardiovascular Computed Tomography, and Society for Cardiovascular Magnetic Resonance Endorsed by the American College of Chest Physicians. J Am Coll Cardiol 2011;57(9):1126-66 «PMID: 21349406»PubMed
  87. Daly CA, De Stavola B, Sendon JL, ym. Predicting prognosis in stable angina--results from the Euro heart survey of stable angina: prospective observational study. BMJ 2006;332(7536):262-7 «PMID: 16415069»PubMed
  88. Emond M, Mock MB, Davis KB, ym. Long-term survival of medically treated patients in the Coronary Artery Surgery Study (CASS) Registry. Circulation 1994;90(6):2645-57 «PMID: 7994804»PubMed
  89. Del Buono MG, Montone RA, Camilli M, ym. Coronary Microvascular Dysfunction Across the Spectrum of Cardiovascular Diseases: JACC State-of-the-Art Review. J Am Coll Cardiol 2021;78(13):1352-1371 «PMID: 34556322»PubMed
  90. Stenström I, Maaniitty T, Uusitalo V, ym. Frequency and angiographic characteristics of coronary microvascular dysfunction in stable angina: a hybrid imaging study. Eur Heart J Cardiovasc Imaging 2017;18(11):1206-1213 «PMID: 28950300»PubMed
  91. Del Buono MG, Montone RA, Camilli M, ym. Coronary Microvascular Dysfunction Across the Spectrum of Cardiovascular Diseases: JACC State-of-the-Art Review. J Am Coll Cardiol 2021;78(13):1352-1371 «PMID: 34556322»PubMed
  92. Ford TJ, Stanley B, Good R, ym. Stratified Medical Therapy Using Invasive Coronary Function Testing in Angina: The CorMicA Trial. J Am Coll Cardiol 2018;72(23 Pt A):2841-2855 «PMID: 30266608»PubMed
  93. McNeil JJ, Nelson MR, Woods RL, ym. Effect of Aspirin on All-Cause Mortality in the Healthy Elderly. N Engl J Med 2018;379(16):1519-1528 «PMID: 30221595»PubMed
  94. ASCEND Study Collaborative Group, Bowman L, Mafham M, ym. Effects of Aspirin for Primary Prevention in Persons with Diabetes Mellitus. N Engl J Med 2018;379(16):1529-1539 «PMID: 30146931»PubMed
  95. Gaziano JM, Brotons C, Coppolecchia R, ym. Use of aspirin to reduce risk of initial vascular events in patients at moderate risk of cardiovascular disease (ARRIVE): a randomised, double-blind, placebo-controlled trial. Lancet 2018;392(10152):1036-1046 «PMID: 30158069»PubMed
  96. Giacoppo D, Matsuda Y, Fovino LN, ym. Short dual antiplatelet therapy followed by P2Y12 inhibitor monotherapy vs. prolonged dual antiplatelet therapy after percutaneous coronary intervention with second-generation drug-eluting stents: a systematic review and meta-analysis of randomized clinical trials. Eur Heart J 2021;42(4):308-319 «PMID: 33284979»PubMed
  97. Nissen SE, Lincoff AM, Brennan D, ym. Bempedoic Acid and Cardiovascular Outcomes in Statin-Intolerant Patients. N Engl J Med 2023;388(15):1353-1364 «PMID: 36876740»PubMed
  98. Sabatine MS, Giugliano RP, Keech AC, ym. Evolocumab and Clinical Outcomes in Patients with Cardiovascular Disease. N Engl J Med 2017;376(18):1713-1722 «PMID: 28304224»PubMed
  99. Schwartz GG, Steg PG, Szarek M, ym. Alirocumab and Cardiovascular Outcomes after Acute Coronary Syndrome. N Engl J Med 2018;379(22):2097-2107 «PMID: 30403574»PubMed
  100. Wright RS, Ray KK, Raal FJ, ym. Pooled Patient-Level Analysis of Inclisiran Trials in Patients With Familial Hypercholesterolemia or Atherosclerosis. J Am Coll Cardiol 2021;77(9):1182-1193 «PMID: 33663735»PubMed
  101. CAPRIE Steering Committee. A randomised, blinded, trial of clopidogrel versus aspirin in patients at risk of ischaemic events (CAPRIE). CAPRIE Steering Committee. Lancet 1996;348(9038):1329-39 «PMID: 8918275»PubMed
  102. Valgimigli M, Choi KH, Giacoppo D, ym. Clopidogrel versus aspirin for secondary prevention of coronary artery disease: a systematic review and individual patient data meta-analysis. Lancet 2025;406(10508):1091-1102 «PMID: 40902613»PubMed
  103. Bhatt DL, Fox KA, Hacke W, ym. Clopidogrel and aspirin versus aspirin alone for the prevention of atherothrombotic events. N Engl J Med 2006;354(16):1706-17 «PMID: 16531616»PubMed
  104. Mauri L, Kereiakes DJ, Yeh RW, ym. Twelve or 30 months of dual antiplatelet therapy after drug-eluting stents. N Engl J Med 2014;371(23):2155-66 «PMID: 25399658»PubMed
  105. Bonaca MP, Bhatt DL, Cohen M, ym. Long-term use of ticagrelor in patients with prior myocardial infarction. N Engl J Med 2015;372(19):1791-800 «PMID: 25773268»PubMed
  106. Cassese S, Byrne RA, Tada T, ym. Clinical impact of extended dual antiplatelet therapy after percutaneous coronary interventions in the drug-eluting stent era: a meta-analysis of randomized trials. Eur Heart J 2012;33(24):3078-87 «PMID: 23091199»PubMed
  107. Lopes RD, Hong H, Harskamp RE, ym. Safety and Efficacy of Antithrombotic Strategies in Patients With Atrial Fibrillation Undergoing Percutaneous Coronary Intervention: A Network Meta-analysis of Randomized Controlled Trials. JAMA Cardiol 2019;4(8):747-755 «PMID: 31215979»PubMed
  108. Lemesle G, Didier R, Steg PG, ym. Aspirin in Patients with Chronic Coronary Syndrome Receiving Oral Anticoagulation. N Engl J Med 2025;393(16):1578-1588 «PMID: 40888725»PubMed
  109. European Heart Rhythm Association, European Association for Cardio-Thoracic Surgery, Camm AJ, ym. Guidelines for the management of atrial fibrillation: the Task Force for the Management of Atrial Fibrillation of the European Society of Cardiology (ESC). Eur Heart J 2010;31(19):2369-429 «PMID: 20802247»PubMed
  110. McMurray JJ, Adamopoulos S, Anker SD, ym. ESC Guidelines for the diagnosis and treatment of acute and chronic heart failure 2012: The Task Force for the Diagnosis and Treatment of Acute and Chronic Heart Failure 2012 of the European Society of Cardiology. Developed in collaboration with the Heart Failure Association (HFA) of the ESC. Eur Heart J 2012;33(14):1787-847 «PMID: 22611136»PubMed
  111. Dickstein K, Kjekshus J, OPTIMAAL Steering Committee of the OPTIMAAL Study Group. Effects of losartan and captopril on mortality and morbidity in high-risk patients after acute myocardial infarction: the OPTIMAAL randomised trial. Optimal Trial in Myocardial Infarction with Angiotensin II Antagonist Losartan. Lancet 2002;360(9335):752-60 «PMID: 12241832»PubMed
  112. Pfeffer MA, McMurray JJ, Velazquez EJ, ym. Valsartan, captopril, or both in myocardial infarction complicated by heart failure, left ventricular dysfunction, or both. N Engl J Med 2003;349(20):1893-906 «PMID: 14610160»PubMed
  113. Cosentino F, Grant PJ, Aboyans V, ym. 2019 ESC Guidelines on diabetes, pre-diabetes, and cardiovascular diseases developed in collaboration with the EASD. Eur Heart J 2020;41(2):255-323 «PMID: 31497854»PubMed
  114. Marx N, Federici M, Schütt K, ym. 2023 ESC Guidelines for the management of cardiovascular disease in patients with diabetes. Eur Heart J 2023;44(39):4043-4140 «PMID: 37622663»PubMed
  115. Zelniker TA, Wiviott SD, Raz I, ym. SGLT2 inhibitors for primary and secondary prevention of cardiovascular and renal outcomes in type 2 diabetes: a systematic review and meta-analysis of cardiovascular outcome trials. Lancet 2019;393(10166):31-39 «PMID: 30424892»PubMed
  116. Cosentino F, Cannon CP, Cherney DZI, ym. Efficacy of Ertugliflozin on Heart Failure-Related Events in Patients With Type 2 Diabetes Mellitus and Established Atherosclerotic Cardiovascular Disease: Results of the VERTIS CV Trial. Circulation 2020;142(23):2205-2215 «PMID: 33026243»PubMed
  117. McGuire DK, Marx N, Mulvagh SL, ym. Oral Semaglutide and Cardiovascular Outcomes in High-Risk Type 2 Diabetes. N Engl J Med 2025;392(20):2001-2012 «PMID: 40162642»PubMed
  118. Heidenreich PA, McDonald KM, Hastie T, ym. Meta-analysis of trials comparing beta-blockers, calcium antagonists, and nitrates for stable angina. JAMA 1999;281(20):1927-36 «PMID: 10349897»PubMed
  119. Rossello X, Prescott EIB, Kristensen AMD, ym. β blockers after myocardial infarction with mildly reduced ejection fraction: an individual patient data meta-analysis of randomised controlled trials. Lancet 2025;406(10508):1128-1137 «PMID: 40897190»PubMed
  120. Thompson PL. Should β-blockers still be routine after myocardial infarction? Curr Opin Cardiol 2013;28(4):399-404 «PMID: 23703252»PubMed
  121. Husted SE, Ohman EM. Pharmacological and emerging therapies in the treatment of chronic angina. Lancet 2015;386(9994):691-701 «PMID: 26334161»PubMed
  122. Laukkanen JA, Kunutsor SK. Revascularization versus medical therapy for the treatment of stable coronary artery disease: A meta-analysis of contemporary randomized controlled trials. Int J Cardiol 2021;324():13-21 «PMID: 33068645»PubMed
  123. Navarese EP, Lansky AJ, Kereiakes DJ, ym. Cardiac mortality in patients randomised to elective coronary revascularisation plus medical therapy or medical therapy alone: a systematic review and meta-analysis. Eur Heart J 2021;42(45):4638-4651 «PMID: 34002203»PubMed
  124. Chaitman BR, Alexander KP, Cyr DD, ym. Myocardial Infarction in the ISCHEMIA Trial: Impact of Different Definitions on Incidence, Prognosis, and Treatment Comparisons. Circulation 2021;143(8):790-804 «PMID: 33267610»PubMed
  125. Neumann FJ, Sousa-Uva M, Ahlsson A, ym. 2018 ESC/EACTS Guidelines on myocardial revascularization. Eur Heart J 2019;40(2):87-165 «PMID: 30165437»PubMed
  126. Tonino PA, De Bruyne B, Pijls NH, ym. Fractional flow reserve versus angiography for guiding percutaneous coronary intervention. N Engl J Med 2009;360(3):213-24 «PMID: 19144937»PubMed
  127. Authors/Task Force members, Windecker S, Kolh P, ym. 2014 ESC/EACTS Guidelines on myocardial revascularization: The Task Force on Myocardial Revascularization of the European Society of Cardiology (ESC) and the European Association for Cardio-Thoracic Surgery (EACTS)Developed with the special contribution of the European Association of Percutaneous Cardiovascular Interventions (EAPCI). Eur Heart J 2014;35(37):2541-619 «PMID: 25173339»PubMed
  128. Hegewald J, Wegewitz UE, Euler U, ym. Interventions to support return to work for people with coronary heart disease. Cochrane Database Syst Rev 2019;3(3):CD010748 «PMID: 30869157»PubMed
  129. Lautamäki A, Gunn JM, Airaksinen KEJ, ym. Permanent work disability in patients ≤50 years old after percutaneous coronary intervention and coronary artery bypass grafting (the CRAGS study). Eur Heart J Qual Care Clin Outcomes 2017;3(2):101-106 «PMID: 28927176»PubMed
  130. Virtanen M, Lallukka T, Ervasti J, ym. The joint contribution of cardiovascular disease and socioeconomic status to disability retirement: A register linkage study. Int J Cardiol 2017;230():222-227 «PMID: 28063665»PubMed
  131. Aivoinfarkti ja TIA. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen yhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2020 (viitattu 26.4.2021). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  132. Sydämen vajaatoiminta. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin ja Suomen Kardiologisen Seuran asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2017 (viitattu 10.10.2025). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  133. Eteisvärinä. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Kardiologisen Seuran asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2021 (viitattu 10.10.2025). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  134. Uniapnea (obstruktiivinen uniapnea aikuisilla). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Keuhkolääkäriyhdistyksen ja Suomen Unitutkimusseura ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2021 (viitattu 26.4.2021). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  135. Sepelvaltimotautipotilaan liikunnallinen kuntoutus. Hyvä fysioterapiakäytäntö. Suomen Fysioterapeutit ry:n asettama työryhmä. Suomen Fysioterapeutit – Finlands Fysioterapeuter ry 2016. Saatavilla internetissä: www.suomenfysioterapeutit.fi
  136. Richards SH, Anderson L, Jenkinson CE, ym. Psychological interventions for coronary heart disease. Cochrane Database Syst Rev 2017;4(4):CD002902 «PMID: 28452408»PubMed
  137. Rusiecki L, Zdrojowy R, Gebala J, ym. Sexual health in Polish elderly men with coronary artery disease: importance, expectations, and reality. Asian J Androl 2020;22(5):526-531 «PMID: 31929194»PubMed
  138. Dursun M, Cimen S, Sulukaya M, ym. The predictive value of red cell distribution width on erectile dysfunction. Andrologia 2019;51(10):e13374 «PMID: 31347716»PubMed
  139. Kałka D, Gebala J, Rusiecki L, ym. Relation of Postexercise Reduction of Arterial Blood Pressure and Erectile Dysfunction in Patients with Coronary Heart Disease. Am J Cardiol 2018;122(2):229-234 «PMID: 29751956»PubMed
  140. Ghanbari Afra L, Taghadosi M, Gilasi HR. Relationship Between Ischemic Heart Disease and Sexual Satisfaction. Glob J Health Sci 2015;8(1):263-9 «PMID: 26234982»PubMed
Artikkelin tunnus: hoi50102 (050.102)
© 2026 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

A

Beetasalpaajien käyttö sepelvaltimotautikohtauksen jälkeen potilailla, joilla ei ole sydämen vajaatoimintaa

Beetasalpaajien pitkäaikaisella käytöllä sepelvaltimotautikohtauksen jälkeen ei ole ennustetta parantavaa vaikutusta potilailla, joiden vasemman kammion toiminta on normaali.

A

Diabetesta sairastavien sepelvaltimotautipotilaiden monen suonen revaskularisaatio

Diabeetikoilla 3-suonen taudin hoidoksi suositellaan pääsääntöisesti ohitusleikkausta. Monen suonen tautia sairastavilla diabeetikoilla ohitusleikkaus vähentää kuolleisuutta ja uusintatoimenpiteiden tarvetta verrattuna lääkestenteillä tehtäviin sepelvaltimotoimenpiteisiin.

A

Revaskularisaation ajoittaminen kroonisessa sepelvaltimotaudissa

Revaskularisaatio ei paranna potilaan ennustetta, mutta sillä saadaan merkittävää lisähyötyä oireiden hoidossa.

A

Sepelvaltimoiden tietokonetomografia (TT) ahtauttavan sepelvaltimotaudin toteamisessa

Sepelvaltimoiden TT-tutkimus soveltuu ahtauttavan sepelvaltimotaudin sulkemiseen pois valikoiduilla rintakipupotilailla, joilla kliininen ennakkotodennäköisyys on pieni tai suurentunut.

B

Liikunnan ja liikunnallisen sydänkuntoutuksen vaikuttavuus osana sepelvaltimotautia sairastavan hoitoa

Säännöllisen, monipuolisen ja riittävän tehokkaan liikunnan sekä liikunnallisen sydänkuntoutuksen avulla voidaan todennäköisesti vaikuttaa myönteisesti sepelvaltimotautia sairastavan potilaan ennusteeseen, elämänlaatuun ja fyysiseen suorituskykyyn.

B

Tulehdukselliset reumasairaudet ja sepelvaltimotauti

Reumasairauksiin (nivelreuma, SLE ja systeeminen skleroosi) ilmeisesti liittyy lisääntynyt sepelvaltimoiden ateroskleroosi.

Diagnostisen tutkimuksen valinnan perusteet
Ikävakioitu kuolleisuus iskeemisiin sydänsairauksiin 2000–2024
Ahtauttavan sepelvaltimotaudin kliinisen ennakkotodennäköisyyden arviointi oireiden, riskitekijöiden lukumäärän, sukupuolen ja iän perusteella
Ikävakioitu kuolleisuus kuolemansyyryhmissä 2014–2024
Suomessa asuvat työ- ja kansaneläkejärjestelmästä työkyvyttömyyseläkkeelle 2003–2024 siirtyneet (diagnoosit I20–25)

Välilehdelle on koottu suosituksen keskeisimmät materiaalit.

Voit hyödyntää niitä potilastyössä, oman toimipaikkasi koulutuksissa ja itseopiskelussa.

Tiivistelmä ja potilasversiot

Suosituksen tiivistelmä «Krooninen sepelvaltimo-oireyhtymä»1

Suosituksen yleiskielinen potilasversio suomeksi ja ruotsiksi «Kroniskt kranskärlssyndrom (kranskärlssjukdom)»2

Implementointisuunnitelma

Implementointisuunnitelma on tarkoitettu työkaluksi terveydenhuollon ammattihenkilöille ja toimipaikoille edistämään Käypä hoito -suosituksen käyttöönottoa. Suunnitelmasta löytyy nopealla silmäyksellä työryhmän esiin nostamat keskeiset asiat ja tärkeimmät suositusmateriaalit.

Implementointisuunnitelma «https://sway.office.com/bcRrQhoLX5vBRhBM?ref=Link»1

Taulukot

Rintakivun kliininen luokittelu «Krooninen sepelvaltimo-oireyhtymä»3

Rintakivun luokittelu Canadian Cardiovascular Societyn (CCS) mukaan «Krooninen sepelvaltimo-oireyhtymä»3

Kattavan sydänvalmennuksen tavoitteet «Krooninen sepelvaltimo-oireyhtymä»3

Kuvat

Diagnostisen tutkimuksen valinnan perusteet «Diagnostisen tutkimuksen valinnan perusteet»1

Kuva 1.

Diagnostisen tutkimuksen valinnan perusteet.

Ahtauttavan sepelvaltimotaudin kliinisen ennakkotodennäköisyyden arviointi iän, sukupuolen, oireiden ja riskitekijöiden lukumäärän perusteella «Ahtauttavan sepelvaltimotaudin kliinisen ennakkotodennäköisyyden arviointi oireiden, riskitekijöiden lukumäärän, sukupuolen ja iän perusteella»2

Kuva 2.

Ahtauttavan sepelvaltimotaudin kliinisen ennakkotodennäköisyyden arviointi oireiden, riskitekijöiden lukumäärän, sukupuolen ja iän perusteella.

Lähteet: European Society of Cardiology. 2024. ESC Guidelines for the management of chronic coronary syndromes. https://www.escardio.org/Guidelines/Clinical-Practice-Guidelines/Chronic-Coronary-Syndromes ja European Society of Cardiology. 2023. ESC Guidelines for the management of acute coronary syndromes. https://www.escardio.org/guidelines/clinical-practice-guidelines/all-esc-practice-guidelines/acute-coronary-syndromes/

Lisätietoa

Sydänvalmennuksen sisältö «Sydänvalmennuksen sisältö»1

Krooninen sepelvaltimo-oireyhtymä ja liikunta «Sepelvaltimotauti ja liikunta»2

Sydänpotilaan toimintakyvyn tutkiminen «Sydänpotilaan toimintakyvyn tutkiminen»3

Luentomateriaali

Luentomateriaali «Sepelvaltimotautikohtaus, Käypä hoito -suosituksen luentomateriaali»4

Vältä viisaasti -suositus

Kliininen rasituskoe ahtauttavan sepelvaltimotaudin toteamisessa pienen tai erittäin pienen kliinisen ennakkotodennäköisyyden potilailla «Kliininen rasituskoe ahtauttavan sepelvaltimotaudin toteamisessa pienen tai erittäin pienen kliinisen ennakkotodennäköisyyden potilailla»4

Artikkelin tunnus: ook00048 (050.102)
© 2026 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Muut versiot

Miten käytän Käypä hoito -suositusta?
Anna palautetta suosituksesta

Aiheeseen liittyviä suosituksia