Suusyövän vartijaimusolmuketutkimuksia koskevassa meta-analyysiin «Liu M, Wang SJ, Yang X ym. Diagnostic Efficacy of ...»1 oli sisällytetty syyskuuhun 2016 mennessä julkaistut 66 artikkelia, joiden aineistona on yhteensä 3 566 suun alueen syövän varhaisen vaiheen (T1–2N0) potilasta.
Vartijaimusolmuketutkimuksen yhdistetty vartijaimusolmukkeiden tunnistusaste (SLN identification rate) oli 96,3 % (95 % luottamusväli 95,3–97,0 %), yhdistetty herkkyys 0,87 (95 % luottamusväli 0,85–0,89), yhdistetty negatiivinen ennustearvo 0,94 (95 % luottamusväli 0,93–0,95) ja AUC 0,98 (95 % luottamusväli 0,97–0,99).
Toinen meta-analyysi «Yang Y, Zhou J, Wu H. Diagnostic value of sentinel...»2 totesi samoin, että vartijaimusolmuketutkimuksen hyvä herkkyys ja negatiivinen ennustearvo voivat ohjata vartijaimusolmuketutkimuksessa positiivisiksi todetut potilaat kaulan imusolmukkeiden laajempaan poistoleikkaukseen. Negatiivisen tuloksen saaneita potilaita puolestaan voidaan seurata ilman tarpeettoman laajaa kaulan imusolmukkeiden poistoa.
Kolmannessa ja tuoreimmassa meta-analyysissä «Gupta T, Maheshwari G, Kannan S, ym. Systematic re...»3 kirjallisuushaulla tunnistettiin satunnaistetut kontrolloidut tutkimukset, joissa verrattiin vartijaimusolmuketutkimusta (sentinel lymph node biopsy, SLNB) ja elektiivistä kauladissektiota (elective neck dissection, END) kliinisesti N0-varhaisvaiheen suuontelon levyepiteelikarsinoomapotilaiden hoidossa. Kolmesta tutkimuksesta kootussa aineistossa oli yhteensä 608 potilasta. Kuolleisuuden riskitiheyksien suhde SLNB- ja END-ryhmien välillä oli 1,18 (95 % luottamusväli: 0,79–1,78; p = 0,41), eikä ero ollut tilastollisesti merkitsevä. Myöskään syövän paikallis- tai imusolmukemetastaasien uusiutumisessa ei havaittu eroja. Kaulan ja olkapään toimintakyky oli kuitenkin parempi SLNB-ryhmässä (RR = 1,21; 95 % luottamusväli: 1,12–1,32; p < 0,00001). Yhteenvetona voidaan todeta, että SLNB oli syövän hoidon kannalta yhtä tehokas kuin END, mutta SLNB aiheuttaa vähemmän toiminnallista haittaa.