Pään ja kaulan alueen sädehoitoa saavan potilaan suunhoito-ohjeet
Lisätietoa aiheesta
Tiina-Riitta Vuorjoki-Ranta ja Venla Loimu
26.5.2026
Ennen sädehoitoa
Suun ja hampaiston terveydentilan arviointi suoritetaan erikoissairaanhoidossa. Kokonaishoitosuunnitelma
laaditaan välittömästi ennen sädehoitoa ja sädehoidon jälkeen toteutettavasta hoidosta
sekä hoidon porrastuksesta. Hoitosuunnitelma perustuu huolelliseen kliiniseen ja radiologiseen
tutkimukseen.
Sädehoitoa edeltäen poistetaan ainoastaan ne hampaat, jotka sädehoidon vuoksi on poistettava,
tehdään akuutti korjaava ja parodontologinen hoito, valmistetaan sulkulevyt ja väliaikaiset
proteesit sekä ohjelmoidaan ehkäisevän hoidon opastus ja sädehoidon jälkeinen potilaan
hoitoketju.
Ennen sädehoitoa poistettavia hampaita ovat muun muassa suuren annoksen (yli 50 GY)
alueella olevat liikkuvat maitohampaat sekä hampaat, joissa on oireileva laaja kariesvaurio
tai apikaalinen parodontiitti, yli 5 mm:n kokoinen apikaalinen muutos, parodontiitti,
jossa todetaan vähintään 8 mm:n ientasku, 3 asteen liikkuvuus tai havaittava kliininen
infektio «Toivari M, Grönholm L, Waltimo T ym. Syöpäpotilaan...»1. Saneerauksen radikaliteettiin vaikuttavat paitsi hampaiston status myös tuumorin
sijainti ja koko, annettavan sädehoidon annos ja laajuus, sädehoidon sylkirauhasvaikutukset,
toteutettavan kirurgisen hoidon jälkitila, potilaan aiempi hammashoitokäyttäytyminen
ja muut perustaudit.
Suuta voidaan huuhdella 0,12 %:n klooriheksidiiniliuoksella kahdesti päivässä viikon
ajan ennen sädehoidon alkua, mutta ei enää sädehoidon aikana, sillä klooriheksidiini
voi altistaa mukosiitin pahenemiselle «Bescos R, Ashworth A, Clarke C, ym. Effects of Chl...»2.
Ehkäisevää hampaiston hoidon opetusta tulisi antaa yksilöllisesti. Huolellisella puhdistuksella
on tärkeä merkitys sädehoidon haittavaikutusten, muun muassa mukosiitin ja osteoradionekroosin,
ehkäisemisessä.
Kaikkien potilaiden, myös hampaattomien, ravitsemustilannetta tulisi seurata (painoseuranta)
koko hoitojakson ajan, heille tulisi tehdä ruokavalioarviointi ja antaa ravitsemusohjausta
(ravitsemusterapeutin konsultaatio). Apuna potilaan ravitsemustilanteen arviointiin
voi käyttää NRS-2002-vajaaravitsemusriskin seulontakyselyä «https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/teemat/terveytta-edistava-ruokavalio/ravitsemus--ja-ruokasuositukset/ravitsemushoito/vajaaravitsemusriskin-seulonta-nrs-2002.pdf»1. Ravinnon saannin apuna voidaan käyttää kliinisiä täydennysravintovalmisteita, joiden
hyöty perustellaan potilaalle ja motivoidaan niiden käyttöön. Potilaille tulisi antaa
neuvoa ja tukea myös tupakkatuotteiden ja alkoholin käytön lopettamiseen.
Sädehoidon aikana
Hampaiston puhdistus ja ehkäisevä hoito sädehoidon aikana noudattaa ennen sädehoitoa
annettua ohjeistusta. Useimpien hampaallisten potilaiden kohdalla tähän kuuluvat vaahtoamattoman
fluorihammastahnan käyttö ja paikalliset fluorihuuhtelut. Tarvittaessa voidaan valmistaa
henkilökohtaiset fluorigeelilusikat. Sädehoidon alkaessa aloitetaan sellaisen hammastahnan
käyttö, jonka fluoridipitoisuus on suuri, 5 mg/g. Hammastahnan käyttöä voidaan harkinnan
mukaan jatkaa pitkäaikaisesti.
Hammasproteeseja voidaan käyttää sädehoidon aikana, mikäli sädemukosiitti tai suun
kuivuus eivät estä niiden käyttöä. Hammasproteesit puhdistetaan huolellisesti jokaisen
ruokailun jälkeen juoksevalla vedellä ja nestemäisellä saippualla. Proteesit jätetään
kuivina pöydälle yön ajaksi.
Puremalihasten venytystä ja suun avausharjoitteita tulee tarjota potilaalle.
Sädehoidon aiheuttama mukosiitti on lähes kaikkien sädehoitopotilaiden ongelmana.
Sen helpottamiseksi suositellaan päivittäin usein toistuvia suun huuhteluita fysiologisella
suolaliuoksella. Huulet rasvataan toistuvasti ja suun kostutukseen käytetään päivisin
joko keinosylkeä tai ruokaöljyä ja öisin kostutusgeelejä. Mikäli hampaiden tavanomainen
puhdistus ei oireiden vuoksi onnistu, hampaat voidaan pyyhkiä kostutetulla vanulapulla
tai sideharsotaitoksella. Tarpeen mukaan sädehoidon aikana aloitetaan myös hiiva-
ja kipulääkitys.
Keskeistä ovat ylläpitokäynnit omalla hammaslääkärillä ja suuhygienistillä perusterveydenhuollossa.
Alkuun ne ovat tarpeen 3–4 kuukauden välein ja sen jälkeen yksilöllisen tarpeen mukaan.
osteoradionekroosin ehkäisy (poistojen lisäksi myös parodontiitti, periapikaaliset
tulehdukset tai sopimaton proteesi voivat aiheuttaa osteoradionekroosiin johtavan
trauman).
Proteettisen kuntoutuksen tarkempi suunnittelu voidaan aloittaa yleensä aikaisintaan
3 kuukauden kuluttua sädehoidon päättymisestä akuuttien sädereaktioiden laannuttua.
Kirjallisuutta
Toivari M, Grönholm L, Waltimo T ym. Syöpäpotilaan suun ja hampaiston hoito. Lääketieteellinen
Aikakausikirja Duodecim 2022; 138(3):223-30.
Bescos R, Ashworth A, Clarke C, ym. Effects of Chlorhexidine mouthwash on the oral
microbiome. Sci Rep 2020;10(1):5254 «PMID: 32210245»PubMed
Gupta N, Pal M, Rawat S, ym. Radiation-induced dental caries, prevention and treatment
- A systematic review. Natl J Maxillofac Surg 2015;6(2):160-6 «PMID: 27390489»PubMed