Takaisin Tulosta

Unirekisteröinnit unettomuuden diagnostiikassa

Lisätietoa aiheesta
Markku Partinen
2.6.2026

Unen tutkimuksessa voidaan käyttää useita laboratorio-olosuhteissa toteutettavia tutkimuksia, mutta ne eivät kuulu unettoman rutiinitutkimuksiin. Ne soveltuvat parhaiten ongelmallisen ja vaikean unettomuuden diagnostiikkaan.

Unirekisteröinneistä kirjoitetaan laajasti keväällä 2026 julkaistussa Unilääketiede-oppikirjassa «Paunio T, Partinen M, Saaresranta T, Stenberg T, t...»1.

Aktigrafia (Pt-Aktig-1, Kela 1732; Pt-Aktig-2. Kela 6287)

Aktigrafiatutkimuksessa tutkittava pitää ei-dominantissa ranteessaan pientä rannekellon tapaista liikeaktiivisuutta mittaavaa anturia yleensä noin viikon ajan. Yhdistettynä nukkumispäiväkirjan pitämiseen aktigrafiatutkimus auttaa huomattavasti unettomuuden tyypin ja vaikeusasteen selvittämisessä. Kelloa pidetään jatkuvasti ottaen se vain hetkeksi pois kylpyyn, suihkuun tai saunaan mentäessä. Aktigrafia antaa kuvan uni-valverytmin jaksottumisesta, ja esimerkiksi viivästyneen «Lötjönen J, Korhonen I, Hirvonen K, ym. Automatic ...»2, «Paavilainen P, Korhonen I, Lötjönen J, ym. Circadi...»3, «Tuisku K, Holi MM, Wahlbeck K, ym. Actometry in me...»4, «Alakuijala A, Sarkanen T, Jokela T, ym. Accuracy o...»5, «Apter N, Partinen M. [Delayed sleep phase insomnia...»6 ja aikaistuneen unijakson diagnostiikassa se kuuluu suositeltuihin perustutkimuksiin «Apter N, Partinen M. [Delayed sleep phase insomnia...»6, «Chesson A Jr, Hartse K, Anderson WM, ym. Practice ...»7, «Morgenthaler T, Alessi C, Friedman L, ym. Practice...»8, «Sadeh A. The role and validity of actigraphy in sl...»9, «Dick R, Penzel T, Fietze I, ym. AASM standards of ...»10. Alaraajojen aktigrafiaa voidaan käyttää myös periodisten raajaliikkeiden mittauksessa «Tuisku K, Holi MM, Wahlbeck K, ym. Actometry in me...»4, «Thorpy MJ. Sleep disorders in Parkinson's disease....»11, «Sforza E, Johannes M, Claudio B. The PAM-RL ambula...»12. Aktigrafiaseurannasta on tutkimusnäyttöä myös iäkkäiden ihmisten hoidon laadun parantamisessa «Paavilainen P, Korhonen I, Lötjönen J, ym. Circadi...»3, «Alakuijala A, Sarkanen T, Jokela T, ym. Accuracy o...»5, «Morgenthaler T, Alessi C, Friedman L, ym. Practice...»8. Epäiltäessä uni-valverytmin häiriöitä aktigrafiamittauksen tulisi kestää vähintään kaksi viikkoa (Pt-Aktig-2), jotta uni-valverytmin häiriöt ja nukkumisaikojen ajoittuminen tulevat paremmin näkyviin «Smith MT, McCrae CS, Cheung J, ym. Use of Actigrap...»13.

Nykyaikaisia hyvin herkkiä ballistografisia lakanan alle asetettavia antureita (esim. Emfit-menetelmä) voidaan käyttää unettomuuden pitkäaikaisessa seurannassa, ja siltä osin ne voidaan rinnastaa aktigrafiarekisteröinteihin. Näillä menetelmillä ei voida mitata päiväaikaista aktiivisuutta, mutta niiden avulla yöunen laatua ja myös yöllisten raajaliikkeiden esiintymistä voidaan arvioida varsin tarkkaan «Smith MT, McCrae CS, Cheung J, ym. Use of Actigrap...»13. Erilaisia aktiivisuusrannekkeita (markkinoilla on jo lukuisia erilaisia rannekkeita) ja älysormuksia ei ole validoitu kliinistä käyttöä ajatellen, eivätkä ne täytä lääkinnällisille laitteille asetettuja laatustandardeja. Ne soveltuvat kuitenkin uni-valverytmin, unen pituuden ja unen laadun seurantaan.

Yöpolygrafia (Pt-Pol, Kela 3388; Pt-PolAMb, 1784; raajaliikkeiden kanssa Pt-PoAmLM1, 6541)

Yöpolygrafialla tarkoitetaan uniapnean seulontaan tarkoitettuja suppeita yöllisiä rekisteröintejä. Yöpolygrafiaa ei tule sekoittaa unipolygrafiaan, jossa rekisteröidään aina myös aivojen sähköistä toimintaa. Yöpolygrafiassa tutkittavaa mitataan yleensä käyttäen 3–6:ta eri mittausparametria. Yöpolygrafia voidaan tehdä ambulatorisesti kotioloissa tai unilaboratoriossa valvottuna. Suppeimmillaan uniapnean seulontaan ja alustavaan diagnostiikkaan tarkoitetun yöpolygrafian tulee sisältää ilmavirtauksen (happiviikset), hengitysliikkeiden, happikyllästeisyyden, pulssin ja nukkumisasennon rekisteröinti. Lakanan tai patjan alla oleva anturi (esim. Emfit) voi toimia suppeassa yöpolygrafiassa yhtenä parametrina. Rekisteröimällä samanaikaisesti happikyllästeisyyttä ja nukkumisasentoa tällaista rekisteröintiä voidaan kutsua myös yöpolygrafiaksi. Yöpolygrafian avulla ei ole mahdollista tehdä aivojen sähköiseen toimintaan perustuvaa univaiheluokitusta, eikä sen avulla saada tarkkaa tietoa unen pituudesta eikä rakenteesta. Suppea yöpolygrafia soveltuu siten lähinnä vain unenaikaisten hengityshäiriöiden (kuorsaus, uniapnea) seulontaan ja diagnostiikkaan. Parhaimmissa laitteissa yöpolygrafia sisältää myös jalkojen liikkeiden rekisteröinnin EMG-antureilla (Pt-PoAmLM1) mahdollistaen standardien mukaisten raajaliikeindeksien laskemisen «Michaud M, Paquet J, Lavigne G, ym. Sleep laborato...»14, «Partinen M, Hirvonen K, Jama L, ym. Efficacy and s...»15.

Unettomuudesta kärsivän potilaan kohdalla suppea yöpolygrafia ei ole kliinisesti perusteltu «Chesson A Jr, Hartse K, Anderson WM, ym. Practice ...»7, «Hailey D, Tran K, Dales R, ym. Recommendations and...»16, paitsi jos on syytä epäillä uniapneaa, esimerkiksi jos STOP-BANG-pisteet tai BAMSA-pisteet ovat 3 tai enemmän «Chung F, Abdullah HR, Liao P. STOP-Bang Questionna...»17, «Huhta R, Sieminski M, Hirvonen K, ym. A New Screen...»18. Laadukas yöpolygrafia, joka sisältää myös raajaliikkeet, voi kuitenkin olla perusteltu, kun on syytä epäillä uniapneaa tai vaikeaa yöllistä raajaliikehäiriötä. Uniapneapotilas nukahtaa yleensä nopeasti iltaisin, mutta yöuni voi olla huonolaatuista ja potilas voi kärsiä myös unettomuudesta (COMISA). Yöllistä periodista raajaliikehäiriötä tulee epäillä lähinnä levottomista jaloista kärsivillä potilailla, joiden yöuni on hyvin levotonta.

Suppea yöpolygrafia ei ole indisoitu, eikä se ole osoittautunut kliinisesti hyödylliseksi tutkittaessa ja hoidettaessa toiminnallista, primaarista tai mielenterveyden häiriöihin liittyvää tai kronobiologista unettomuutta «Chesson A Jr, Hartse K, Anderson WM, ym. Practice ...»7, «Hailey D, Tran K, Dales R, ym. Recommendations and...»16, «Kushida CA, Littner MR, Morgenthaler T, ym. Practi...»19. Yöpolygrafia on perusteltu, mikäli uniapneaa ei voi muutoin sulkea pois. Silloinkin tulee erityisesti ongelmallisen unettomuuden kohdalla pohtia unipolygrafian tekemistä suppean yöpolygrafian asemasta.

Unipolygrafia (laaja unipolygrafia unilaboratoriossa Pt-PSG-1, Kela 3542; Pt-PSG-Et, 3543; tai ambulatorisena Pt-PSG-Amb, 4919)

Unipolygrafiassa rekisteröidään aina myös aivojen sähköistä toimintaa (EEG), leuanaluslihasten toimintaa (EMG) ja silmien liikkeitä (EOG) univaiheluokituksen mahdollistamiseksi. Näiden lisäksi rekisteröidään useita muita toimintoja unihäiriön ja tutkimusongelman laadusta riippuen. Erilaisia rekisteröitäviä kanavia on yleensä 15–24. Unipolygrafia on siis täysin eri tutkimus kuin huomattavasti suppeampi yöpolygrafia. Unipolygrafiarekisteröintejä voidaan nykyisin tehdä myös kotioloissa, mutta epäiltäessä esimerkiksi parasomniaa, yöllistä epilepsiaa tai REM-unen käytöshäiriötä tutkimus tehdään standardien mukaisesti yhden hengen huoneessa sertifioiduissa unilaboratoriossa.

Laajan unipolygrafian analysointi ja lausunnon antaminen ovat vaativia ja runsaasti aikaa vieviä toimenpiteitä. Tekoälyn (AI) avulla voidaan analysointia (=skoorausta) nopeutta huomattavasti. Vuonna 2025 AI:n tekemät univaiheiden analysointi ja unihäiriöiden toteaminen alkavat olla jo yhtä luotettavia kuin kokeneiden asiantuntijoiden tulokset. Onkin todennäköistä, että lähivuosina AI-menetelmiä tullaan hyödyntämään yhä enemmän.

Laajaa unipolygrafiaa tarvitaan harvoin unettomuuden rutiinidiagnostiikassa «Chesson A Jr, Hartse K, Anderson WM, ym. Practice ...»7, «Hailey D, Tran K, Dales R, ym. Recommendations and...»16, mutta se tulee kyseeseen ongelmallisissa tapauksissa, joissa unihäiriön (unettomuushäiriö, muu unihäiriö) syytä ei ole saatu selville eikä unettomuus ole korjaantunut. Tällöin unipolygrafia etenkin samanaikaisen videorekisteröinnin kanssa voi paljastaa esimerkiksi unettomuuden taustalla tai samaan aikaan esiintyvän uniapnean, raajaliikehäiriön, yöllisen epilepsian, unissakävelyn, REM-unen käyttäytymishäiriön tai jonkun muun unen erityishäiriön «Hailey D, Tran K, Dales R, ym. Recommendations and...»16, «Kushida CA, Littner MR, Morgenthaler T, ym. Practi...»19, «Kryger MH, Roth T, Dement WC. Principles and pract...»20.

Kirjallisuutta

  1. Paunio T, Partinen M, Saaresranta T, Stenberg T, toim. Unilääketiede. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim; 2026
  2. Lötjönen J, Korhonen I, Hirvonen K, ym. Automatic sleep-wake and nap analysis with a new wrist worn online activity monitoring device vivago WristCare. Sleep 2003;26(1):86-90 «PMID: 12627738»PubMed
  3. Paavilainen P, Korhonen I, Lötjönen J, ym. Circadian activity rhythm in demented and non-demented nursing-home residents measured by telemetric actigraphy. J Sleep Res 2005;14(1):61-8 «PMID: 15743335»PubMed
  4. Tuisku K, Holi MM, Wahlbeck K, ym. Actometry in measuring the symptom severity of restless legs syndrome. Eur J Neurol 2005;12(5):385-7 «PMID: 15804270»PubMed
  5. Alakuijala A, Sarkanen T, Jokela T, ym. Accuracy of Actigraphy Compared to Concomitant Ambulatory Polysomnography in Narcolepsy and Other Sleep Disorders. Front Neurol 2021;12:629709 «PMID: 33746882»PubMed
  6. Apter N, Partinen M. [Delayed sleep phase insomnia]. Duodecim 1999;115(24):2747-52 «PMID: 11979614»PubMed
  7. Chesson A Jr, Hartse K, Anderson WM, ym. Practice parameters for the evaluation of chronic insomnia. An American Academy of Sleep Medicine report. Standards of Practice Committee of the American Academy of Sleep Medicine. Sleep 2000;23(2):237-41 «PMID: 10737341»PubMed
  8. Morgenthaler T, Alessi C, Friedman L, ym. Practice parameters for the use of actigraphy in the assessment of sleep and sleep disorders: an update for 2007. Sleep 2007;30(4):519-29 «PMID: 17520797»PubMed
  9. Sadeh A. The role and validity of actigraphy in sleep medicine: an update. Sleep Med Rev 2011;15(4):259-67 «PMID: 21237680»PubMed
  10. Dick R, Penzel T, Fietze I, ym. AASM standards of practice compliant validation of actigraphic sleep analysis from SOMNOwatch™ versus polysomnographic sleep diagnostics shows high conformity also among subjects with sleep disordered breathing. Physiol Meas 2010;31(12):1623-33 «PMID: 21071830»PubMed
  11. Thorpy MJ. Sleep disorders in Parkinson's disease. Clin Cornerstone 2004;6 Suppl 1A:S7-15 «PMID: 15259535»PubMed
  12. Sforza E, Johannes M, Claudio B. The PAM-RL ambulatory device for detection of periodic leg movements: a validation study. Sleep Med 2005;6(5):407-13 «PMID: 16139771»PubMed
  13. Smith MT, McCrae CS, Cheung J, ym. Use of Actigraphy for the Evaluation of Sleep Disorders and Circadian Rhythm Sleep-Wake Disorders: An American Academy of Sleep Medicine Clinical Practice Guideline. J Clin Sleep Med 2018;14(7):1231-1237 «PMID: 29991437»PubMed
  14. Michaud M, Paquet J, Lavigne G, ym. Sleep laboratory diagnosis of restless legs syndrome. Eur Neurol 2002;48(2):108-13 «PMID: 12187001»PubMed
  15. Partinen M, Hirvonen K, Jama L, ym. Efficacy and safety of pramipexole in idiopathic restless legs syndrome: a polysomnographic dose-finding study--the PRELUDE study. Sleep Med 2006;7(5):407-17 «PMID: 16815748»PubMed
  16. Hailey D, Tran K, Dales R, ym. Recommendations and supporting evidence in guidelines for referral of patients to sleep laboratories. Sleep Med Rev 2006;10(4):287-99 «PMID: 16807006»PubMed
  17. Chung F, Abdullah HR, Liao P. STOP-Bang Questionnaire: A Practical Approach to Screen for Obstructive Sleep Apnea. Chest 2016;149(3):631-8 «PMID: 26378880»PubMed
  18. Huhta R, Sieminski M, Hirvonen K, ym. A New Screening Tool (BAMSA) for Sleep Apnea in Male Professional Truck Drivers. J Clin Med 2024;13(2): «PMID: 38256656»PubMed
  19. Kushida CA, Littner MR, Morgenthaler T, ym. Practice parameters for the indications for polysomnography and related procedures: an update for 2005. Sleep 2005;28(4):499-521 «PMID: 16171294»PubMed
  20. Kryger MH, Roth T, Dement WC. Principles and practice of sleep medicine. 5. painos. New York: Elsevier 2005