Piilota sisällysluettelo
Tulostuksen esikatselu   Tekstikoko: A A Lähetä kollegalle Lataa PDF

Unettomuus

Käypä hoito
23.8.2008
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja ja Suomen Unitutkimusseura ry:n asettama työryhmä

Suosituksen tulostettava versio (pdf) «»1

Tiivistelmä suomeksi «Unettomuus»1 ja englanniksi «Insomnia»2

Potilaalle suomeksi «Unettomuus»3 ja ruotsiksi «Sömnlöshet»4

Keskeinen sanoma

  • Unettomuus on yleinen ja kansanterveydellisesti merkittävä ongelma, joka tulisi osata tunnistaa ja hoitaa kaikkialla terveydenhuollossa.
  • Yleisimmin kyseessä on toiminnallinen unettomuus.
  • Jos ihminen herää aamulla virkeänä ja kokee elämänlaatunsa hyväksi, kyseessä ei ole lääkehoitoa vaativa unettomuus.
  • Kroonistuessaan unettomuus lisää monien sairauksien ja tapaturmien riskiä, heikentää toimintakykyä ja huonontaa elämänlaatua.
  • Unettomuuden diagnoosi perustuu ensisijaisesti huolelliseen anamneesiin, nukkumispäiväkirjan pitämiseen ja kliiniseen tutkimukseen.
  • Lyhytkestoisen unettomuuden hoidossa keskeisiä asioita ovat potilaan tukeminen, taustalla olevien syiden ja laukaisevien tekijöiden etsiminen ja käsitteleminen, ohjaus omatoimiseen unihuoltoon sekä tarvittaessa lyhytkestoinen lääkehoito.
  • Kroonisen unettomuuden hoidossa parhaat tulokset saavutetaan kognitiivisella terapialla.
  • Erittäin lyhytvaikutteisten bentsodiatsepiinien (midatsolaami, triatsolaami) käyttö tulisi rajata lähinnä sairaaloihin.
  • Unettomuuden taustalla mahdollisesti olevat sairaudet tulee hoitaa asianmukaisesti.

Tavoitteet

  • Tavoitteena on yhtenäistää unettomuuden arviointia, syiden selvittämistä, hoitoa ja ehkäisyä.

Kohderyhmä

  • Unettomuutta hoitavat avoterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon lääkärit, psykoterapeutit, muu hoitohenkilökunta ja potilaat.

Rajaus

  • Suosituksessa käsitellään aikuisten ja nuorten unettomuutta.

Määritelmät

Unettomuuden yleisyys

Kroonisen toiminnallisen unettomuuden kehittyminen

  • Uni on tarkan säätelyn alainen aivotoiminnan tila, jonka aikana perus- ja vilkeuni (REM-uni) vuorottelevat. Uni ja valvetila vuorottelevat monen biokemiallisen tekijän sääteleminä «Vuorokausirytmi ja unen säätely»2.
  • Nukkumisen ja sen ongelmien kuvaamiseksi uni voidaan hahmottaa myös osaksi laajemmin ymmärrettävää vuorokausirytmiä «Vuorokausirytmi ja unen säätely»2.
  • Unettomuutta selitettäessä korostetaan nykyään sitä, että unettomuus kehittyy monien tekijöiden vuorovaikutuksesta «Kajaste S. Krooninen unettomuus ja sen lääkkeetön hoito. Suom Lääkäril 2005;60:2453-7»8 (www «Krooninen unettomuus ja sen lääkkeetön hoito (22/05)»5). Kognitiivisen näkemyksen mukaan voidaan erottaa unettomuudelle altistavat, sen laukaisevat ja sitä ylläpitävät tekijät (kuva «Kroonisen toiminnallisen unettomuuden kehittyminen ja siihen vaikuttavat altistavat ja ylläpitävät tekijät»1).
  • Kyvyttömyydellä käsitellä ja säädellä tunteita näyttäisi olevan keskeinen osuus kroonisessa unettomuudessa. Unettomat näyttävät stressaantuvan erittäin herkästi. Kyseessä ei ole niinkään painetekijöiden laatu ja määrä kuin kyky tunnistaa ja käsitellä emootioita.
  • Toiminnallinen unettomuus alkaa yleensä jostain elämäntilanteen muutoksesta, johon on luonnollista reagoida unettomuudella. Tilapäinen unettomuus kroonistuu helposti, jos unettomuus alkaa aiheuttaa huolta.
  • Vireystila on unen ja valveen välisen tasapainon keskeinen säätelijä, ja liiallinen vireys on unen este.
    • Vireyttä lisäävät liiallinen psyykkinen tai fyysinen aktiivisuus, ongelmien huomiotta jättäminen päivällä, jolloin ne tunkeutuvat mieleen yöllä, huoli unesta ja uni-valverytmin rikkoutuminen. Tällöin muodostuu noidankehä, jossa unen yrittäminen vain pahentaa tilannetta.
  • Unettomuutta ylläpitävistä tekijöistä keskeisin on ylivireystila ja sen jatkuminen itseään ruokkivana kehänä.

Unettomuuden riskitekijät

Unettomuus, sairaudet ja lääkkeet

Pitkäkestoisen unettomuuden vaikutus terveyteen ja toimintakykyyn

Ehkäisy

Diagnostiikka

Taulukko 1. Lyhyt nukkumishistorian selvitys ja sen keskeiset asiat.
Asia-alueMitä tulee selvittää
Unettomuuden historia ja kesto
  1. Onko aiemmin esiintynyt unettomuutta?
  2. Millaista nukkuminen oli nuorempana?
  3. Mikä on keskeisin ongelma: nukahtaminen vai heräily vai virkistämätön uni?
Elämänmuutokset unettomuuden alkamisaikanaTapahtuiko unettomuuden alkamisen tai pahenemisen aikaan jotakin tavallisuudesta poikkeavaa?
JatkuvuusOnko unettomuus joinakin aikoina vähäisempää, ja mitkä tekijät siihen vaikuttavat?
Aikaisemmat hoidot ja itsehoitoTapa, kesto ja arvioitu teho
Potilaan oma tulkinta unettomuuden syistäUnettomuutta edeltäneet tekijät
Potilaan käsitys unen rakenteestaNukkumistottumukset, yölliset tapahtumat, päivittäinen toiminta, uni–valverytmi, uskomukset unesta
NukkumisympäristöMelu, lämpötila, valaistus, vuodekumppani, asuinolosuhteet
Yölliset oireet ja tapahtumatLisääntynyt vireys nukkumaanmenoaikaan, levottomat jalat, jaksoittaiset liikehäiriöt, unenaikaiset hengityshäiriöt, unikauhukohtaukset, kipu, gastroesofagiaalinen refluksi, yöllinen virtsaamistarve ja ympäristön meluisuus
Vuodekumppanin kertomusKuorsaaminen, hengitystauot, unettomuuden päiväaikaiset seuraukset
Päiväajan seurauksetLiiallinen päiväaikainen uneliaisuus ei kuulu unettomuuden tyypilliseen oirekuvaan, ja sen syy on selvitettävä
ElintavatAlkoholi, kahvi, tupakka, liikunta, sosiaalinen ympäristö, työ
Mieliala, ahdistuneisuus, stressaantuneisuusTyö-, parisuhde- ja perhetilanne ja muutokset niissä
Toimintakyky ja elämänlaatuMiten unettomuus vaikuttaa?

Hoito

Tilapäisen unettomuuden hoito

Pitkäaikaisen unettomuuden hoito

Lääkkeetön hoito

Taulukko 2. Unettomuuden hoidossa käytettävät toiminnalliset ja kognitiiviset menetelmät ja niiden oletetut vaikutusmekanismit.
MenetelmäKäyttötarkoitusVaikutusmekanismi
  1. Unihuolto:
  2. Elintapojen tarkistaminen (nautintoaineet, liikunta ja sen ajoittaminen, ilta-ateria)
  1. Koska unettomat pyrkivät saamaan mahdollisimman paljon unta, unirytmi menee usein sekaisin, rytmin palauttaminen
  2. Nukkumisympäristö otolliseksi
  3. Rauhoittuminen ja rituaalit
Säännöllistää unirytmin ja vähentää unen tuloa estäviä ärsykkeitä
Rentoutus
  1. Unettomat ovat taipuvaisia jännittämään
  2. Kireät lihakset ja kireä mieli estävät unen tulon
  1. Vähentää psykofysiologista tensiota, mutta rentoutumisen oppimiseen menee aikaa
Uniärsykkeiden hallinta
  1. Käytetään silloin, kun oma vuode yhdistetään valvomiseen ja kärsimykseen
  2. Kun uni ei tule noin 15 minuutissa, noustaan vuoteesta
  3. Vuoteessa ei tehdä muuta kuin nukutaan ja rakastellaan
Katkaisee oman vuoteen ja nukkumisen välisen negatiivisen ehdollistumisen ja vahvistaa oman vuoteen ja nukkumisen välistä yhteyttä
Vuoteessa olon rajoittaminen
  1. Vähennetään vuoteessa vietettyä ylenmääräistä aikaa
  2. Vuoteessa ollaan niin pitkään kuin siellä nukkumispäiväkirjan «»2 mukaan on nukuttu
Vahvistaa unta ja vähentää negatiivisia ehdollistumia
Kognitiiviset menetelmät
  1. Tutkitaan ihmisen tapaa käsitellä huolia ja elämän ongelmia
  2. On tärkeää käsitellä huolet päivällä.
  3. Liika yrittäminen estää unen tulon
Vähentävät psykologista ylivireyttä, joka johtuu muun muassa murehtimisesta ja suoritusahdistuksesta

Kognitiiviset menetelmät

Muut lääkkeettömät hoidot

Unettomuuden lääkehoito

  • Lääkitys tulee kyseeseen lähinnä lyhytaikaisen unettomuuden hoidossa. Pitkäaikaisen unettomuuden hoito painottuu kognitiiviseen terapiaan. Yleisesti unilääkkeet pidentävät unta, mutta niiden haittavaikutukset ovat merkittäviä (ks. sähköiset tausta-aineistot «Unettomuutta aiheuttavia lääkkeitä»13 ja «Unettomuuden lääkehoidon tavallisimpia ongelmia»22).
  • Unilääkkeiden yli kolme kuukautta kestävästä käytöstä on riittämättömästi tutkimuksia, eikä pitkäaikaiskäytön tehoa voida arvioida.
  • Pitkäaikaista unettomuutta hoidettaessa perussairauden lääkitys on unettomuuden hoitoa. Harvinaisessa primaarisessa idiopaattisessa unettomuudessa saattaa tulla kysymykseen unilääkkeen pitempiaikainen käyttö.
  • Lyhytkestoisen unettomuuden hoidossa käytetään lähinnä bentsodiatsepiinijohdoksia tai unettomuuden hoitoon soveltuvia depressiolääkkeitä (taulukko «Unettomuuden hoidossa käytettäviä lääkkeitä. »3).
  • Lääkkeen haittavaikutukset ovat yhteydessä puoliintumisaikaan. Lyhytvaikutteisessa unettomuuden hoidossa tulisi suosia lääkkeitä, joilla on lyhyt puoliintumisaika.
  • Yli 60-vuotiailla ihmisillä unilääkkeiden pitkäaikaisen käytön haitat ovat hyötyjä suurempia «Yli 60-vuotiailla ihmisillä unilääkkeiden pitkäaikaisen käytön haitat ovat hyötyjä suurempia.»A, mutta kelvollisia tutkimuksia aiheesta on vähän.
  • Iäkkäiden hoidossa tulisi välttää jatkuvaa unilääkitystä ja joka tapauksessa annosten tulee olla huomattavasti pienempiä kuin keski-ikäisillä.
  • Unilääkkeen käytön aloittaminen lisää riskiä olla selvittämättä unettomuuden syitä; mitä vähemmän hoitavalla lääkärillä on aikaa potilaalle, sitä todennäköisemmin potilas saa unilääkereseptin «Hartman E. The Sleeping Pill. Yale University Press New Haven 1978»44.
Taulukko 3. Unettomuuden hoidossa käytettäviä lääkkeitä.
LääkeaineAnnos ennen nukkumaan menoaPuoliintumisaika (tuntia)EliminaatioreittiHuomioitavaa
Bentsodiatsepiinit
Nitratsepaami2.5–5 mg (maksimi 10 mg)20–48MaksaEi suositella iäkkäille, koska eliminaatio hidastunut, kumulaatioriski
Diatsepaami2–5 mg (maksimi 10 mg), vain tilapäiseen käyttöön20–100, aktiivinen metaboliitti nordiatsepaami 30–200CYP2C19 ja CYP3A4, munuaiset (aktiivinen metaboliitti oksatsepaami)
  1. Ei suositella iäkkäille, koska eliminaatio hidastunut, kumulaatioriski
  2. Satunnaisessa käytössä haitat vähäisiä
  3. Säännöllisessä käytössä teho vähenee ja haitat lisääntyvät
Oksatsepaami7.5–15 mg (maksimi 45 mg), vain tilapäiseen käyttöön4–24glukuronidikonjugaatio, munuainen
  1. Satunnaisessa käytössä haitat vähäisiä, säännöllisesti otettuna teho vähenee
  2. Ei aktiivisia metaboliitteja
Tematsepaaminormaalisti 10–20 mg puoli tuntia ennen nukkumaanmenoa, ad 40 mg5–20glukuronidikonjugaatio, munuaiset
  1. Satunnaisessa käytössä haitat vähäisiä, säännöllisessä käytössä teho vähenee
  2. Ei aktiivisia metaboliitteja, sopii myös maksasairautta poteville
Triatsolaami
  1. Aikuiset: suositusannos 0.125–0.25 mg
  2. Iäkkäät ja heikkokuntoiset potilaat: 0.125 mg
2–6CYP3A4
  1. Sekavuustilat ja muistihäiriöt mahdollisia
  2. Rebound-unettomuuden riski suuri
Midatsolaami7.5–15 mg x 1 juuri ennen nukkumaanmenoa1.5–3CYP3A4
  1. Sekavuustilat ja muistihäiriöt mahdollisia
  2. Vain sairaalakäyttöön
  3. Rebound-unettomuuden riski suuri
Bentsodiatsepiinien tavoin vaikuttavat unilääkkeet
TsaleploniAikuiset: 10 mg x 11maksan aldehydioksidaasi, CYP3A4Voidaan käyttää satunnaisesti, säännöllisessä käytössä teho vähenee
Tsolpideemi
  1. Aikuiset: 10 mg juuri ennen nukkumaanmenoa.
  2. Iäkkäät ja maksan vajaatoimintaa potevat: 5 mg/vrk
  3. Enimmäisannos 10 mg/vrk
1.5–3CYP3A4, CYP1A2
  1. Eliminaatio hidastuu vanhuksilla
Tsopikloni
  1. 7.5 mg juuri ennen nukkumaanmenoa
  2. Ikääntyneet ja heikkokuntoiset: aloitusannos 3.75 mg
  3. Vaikea munuaisten tai maksan vajaatoiminta: 3.75 mg
3–6CYP3A4Psykomotoriset haitat saattavat jatkua yli 12 tuntia lääkkeen ottamisesta erityisesti huonokuntoisilla potilailla
Depressiolääkkeet
Doksepiini
  1. 1–10 mg
  2. Pienin tablettikoko Suomessa on 10 mg, joten aloitusannos esimerkiksi neljäsosatabletti
8–30
  1. Antikolinergiset haitat lisääntyvät annoksen suurentuessa (sydänvaikutukset, EKG ennen aloitusta)
  2. Varovaisuutta hoidettaessa epileptikkoja
  3. Pitkäaikaiskäyttö lopetettava hitaasti (rebound-ilmiö)
  4. Uusimpien tutkimusten mukaan jopa alle 5 mg:n ilta-annos voi auttaa unettomuuteen
Trimipramiini 12.5–25 (75) mg kerta-annoksena kaksi tuntia ennen nukkumaanmenoa15–40
  1. Kannattaa aloittaa pienellä annoksella
  2. Antikolinergiset haitat lisääntyvät annoksen suurentuessa
  3. Rebound-ilmiö suhteellisen harvinainen
  4. Vasta-aiheena eräät aineenvaihduntasairaudet
Mirtatsapiini3.75–7.5 (15) mg kaksi tuntia ennen nukkumaanmenoa13–40
  1. Paras teho hyvin pienillä annoksilla
  2. Antidepressiivisen vaikutuksen lisääntyessä vaikutus unettomuuteen heikkenee
  3. Voi pahentaa levottomat jalat -oireyhtymää
Tratsodoni25–100 mg 3–14
  1. Vaikutus kestää noin yhden viikon, ei sovellu pitkäaikaiseen käyttöön
  2. Noudatettava erityistä varovaisuutta
  3. Ei sovellu epileptikoille
  4. Haittavaikutuksia runsaasti
  5. Priapismin riski
Muut lääkkeet
MelatoniiniOtetaan 0.5–6 mg annos aina samaan aikaan: lyhytvaikutteinen klo 20–23 ja pitkävaikutteinen depotvalmiste klo 20–22 40–60 minuuttia

Bentsodiatsepiinit

  • Bentsodiatsepiinit vaikuttavat aivojen GABAA-reseptoreiden kautta, ja vaikutus voidaan kumota flumatseniililla.
  • Bentsodiatsepiinit ovat tehokkaita lyhytaikaisen unettomuuden hoidossa «Bentsodiatsepiinijohdannaiset ovat tehokkaita lyhytaikaisen unettomuuden hoidossa.»B.
  • Bentsodiatsepiinien haitat saattavat ylittää niiden yöunta pidentävän vaikutuksen hyödyt aikuisten pitkäaikaista unettomuutta hoidettaessa «Bentsodiatsepiinien haitat saattavat ylittää niiden yöunta pidentävän vaikutuksen hyödyt pitkäaikaista aikuisten unettomuutta hoidettaessa»B.
  • Kaikki bentsodiatsepiinit ovat sedatiivisia ja anksiolyyttisiä ja ne relaksoivat poikkijuovaista lihasta, heikentävät muistia, aiheuttavat voimakkaan sedaation alkoholin kanssa ja estävät kouristuksia. Ne voivat myös lamata hengitystä (keuhko- ja lihassairaudet ym.).
  • Kaikki bentsodiatsepiinit heikentävät suorituskykyä ja lisäävät onnettomuusriskiä.
  • Bentsodiatpiinien käyttäjä ei itse välttämättä havaitse psykomotorisen toimintakyvyn heikkenemistä.
  • Diatsepaamilla on pitkä puoliintumisaika, joka iän myötä pitenee huomattavasti.
  • Pitkävaikutteiset diatsepaamijohdokset (klonatsepaami, nitratsepaami, diatsepaami) aiheuttavat seuraavan päivän sedaatiota.
  • Erittäin lyhytvaikutteisiin (midatsolaami, triatsolaami) liittyy rebound-oireita ja suurentunut riippuvuusriski, joten niiden käyttöä tulisi harkita vain sairaalahoidossa.

Bentsodiatsepiinijohdokset

Muut lääkkeet

Erityisryhmien unettomuus

Ikääntyneet

Nuoret

  • Nuorilla tarkoitetaan tässä suosituksessa murrosikäisiä ja juuri sen iän ohittaneita (ks. sähköinen tausta-aineisto «Nuorten unihäiriöt»25).
  • Tutkimuksia, jotka koskisivat vain nuoria, ei ole. Nuoria on sen sijaan ollut mukana tutkimuksissa, joissa muut ovat olleet joko alle murrosikäisiä tai aikuisia, ja näin ollen päätelmien tekeminen on vaikeaa.
  • Melatoniinista on tehty yksi avoin tutkimus, ja sen perusteella on heikkoa näyttöä nukahtamisviiveen lyhenemisestä «On mahdollista, että melatoniini auttaa nuorten unettomuudessa.»D. Aiempien avoimien tutkimusten perusteella B12-vitamiinin tehoa on tutkittu unettomuuden hoidossa, mutta B12-vitamiini ei näytä auttavan viivästyneen unirytmin hoidossa «B-vitamiini ei auta nuorten viivästyneen unijakson hoidossa.»C.
  • Kognitiivis-behavioraalisia menetelmiä ei ole tutkittu nuorten ikäryhmässä.

Neuropsykiatriset häiriöt

Vuorotyö

Unilääkkeen käytön lopettaminen

Lääkityksen lopetus yliannoksia käyttävillä

  • Syynä yliannoksien käyttöön voi olla diagnosoimaton sairaus, jonka oireita unilääke peittää, vaikka se ei hoida itse sairautta.
  • Unilääkkeen käytön lopettaminen voi olla vaikeaa ja siihen tulee valmistautua.
  • Potilaan valmius lopettaa tulee arvioida samoin kuin mahdollinen pelko siitä, että ahdistus palaa.
  • Tieto vähittäisestä lopettamisesta voi lievittää luopumista. Jos tavoitteet eivät toteudu, niitä on oltava valmis muokkaamaan.
    • Lopettamisessa voidaan käyttää apuna potilaan omaa arviota pystyvyydestään, tavoitepäivästä sopimista, nukkumispäiväkirjaa sekä unen laadun, lääkityksen ja alkoholinkäytön kirjaamista.
  • Annosta vähennetään asteittain, yleensä neljänneksellä, 1–2 viikon välein. Alle viikon välein pienentämistä ei suositella rebound-ilmiön vuoksi.
  • Lääkkeenottamisaika illalla sovitaan etukäteen, koska määräaikainen lääkkeenotto heikentää lääkkeen ja nukkumisen välistä ehdollistumista.
  • Sovitaan etukäteen, minä päivinä lääkettä ei oteta. Yleensä on helpointa aloittaa viikonlopusta.
  • Monet potilaat ahdistuvat pienimmän tablettimurusen käytön lopettamisesta. Joskus vuosia unilääkettä käyttäneelle henkilölle viimeisen murusen salliminen voi tulla kysymykseen, vaikka sillä olisi vain psykologinen vaikutus.
  • Pieni annos sedatiivista masennuslääkettä voi auttaa vieroituksessa.
    • Pieni annos trimipramiinia (12.5–25 mg), mirtatsapiinia (3.75–7.5–15 mg) tai doksepiinia (2.5–5–10 mg) saattaa tulla kyseeseen. Näistä lääkkeistä ei ole satunnaistettuihin tutkimuksiin perustuvaa näyttöä, mutta työryhmän jäsenillä on kokemusperäistä näyttöä niiden käytöstä unilääkkeestä vieroituksessa.
  • Relapsin ehkäisemisessä potilasta auttaa riskitilanteiden läpikäyminen etukäteen. Potilaan kanssa voidaan todeta, että satunnainen unettomuus kuuluu asiaan tunne-elämään vaikuttavissa elämäntilanteen muutoksissa. Satunnaista huonoa unta voi oppia sietämään. Toisaalta potilaan tulee tietää myös, että unilääkkeen satunnainen käyttö voi olla aiheellista.

Seuranta ja porrastus

  • Unettomuuden arviointi ja hoito kuuluvat kaikille terveydenhuollon tasoille.
  • Suurin osa unettomista potilaista kuuluu avoterveydenhuoltoon. Toisaalta unettomuus on yleistä sairaaloissa ja hoitolaitoksissa.
  • Avo- ja erikoisterveydenhuollon tulee sopia unettomuuden hoitoketjusta ja täydennyskoulutuksesta.
  • Epäiltäessä mielenterveyden häiriötä unettomuuden syyksi voidaan konsultoida psykiatria.
  • Epäiltäessä unenaikaista hengityshäiriötä voidaan konsultoida keuhkosairauksien tai korva- nenä ja kurkkutautien yksiköitä tai yksityisissä uniklinikoissa työskenteleviä lääkäreitä.
  • Ongelmallisessa levottomien jalkojen oireyhtymässä tai epäiltäessä muita unenaikaisia liikehäiriöitä tai yöllisiä kohtauksellisia tiloja on syytä konsultoida neurologian erikoislääkäriä.
  • Ongelmallisessa unettomuudessa tulee konsultoida asiantuntijoita, joilla on käytännön kokemusta unettomien potilaiden hoidosta ja seurantaan liittyvistä ongelmista.
  • Keskeisen tärkeätä unettoman potilaan hoidossa on tiedon antaminen, potilaan oman toiminnan tukeminen, seuranta ja riittävän ajan antaminen potilaalle. Unettomuuden hoito on usein vaikeata ja haastavaa lääkärille eikä se saa koskaan jäädä vain unilääkkeiden määräämiseen.

Sähköinen tausta-aineisto

Affektiivisista mielenterveyshäiriöistä ja tuki- ja liikuntaelinhäiriöistä (reumaattisista häiriöistä) kärsivien unettomuus «Affektiivisista mielenterveyshäiriöistä ja tuki- ja liikuntaelinhäiriöistä (reumaattisista häiriöistä) kärsivien unettomuus»10

Aikaerosta johtuvat unen ongelmat «Aikaerosta johtuvat unen ongelmat»18

Kehitysvammaisten unettomuuden taustat ja hoito «Kehitysvammaisten unettomuuden taustat ja hoito»26

Kognitiiviset menetelmät kroonisen unettomuuden hoidossa «Kognitiiviset menetelmät kroonisen unettomuuden hoidossa»20

Kroonisen somaattisen sairauden ja unettomuuden välinen yhteys «Kroonisen somaattisen sairauden ja unettomuuden välinen yhteys»8

Melatoniini «Melatoniini»23

Nuorten unihäiriöt «Nuorten unihäiriöt»25

Paraplegiapotilaiden unihäiriöiden yleisyys «Paraplegiapotilaiden unihäiriöiden yleisyys»9

Somaattisen sairauden yhteys unihäiriöihin «Somaattisen sairauden yhteys unihäiriöihin»7

Somaattisten terveysongelmien ja psykososiaalisten tekijöiden yhteydet unettomuuteen keski-ikäisillä «Somaattisten terveysongelmien ja psykososiaalisten tekijöiden yhteydet unettomuuteen keski-ikäisillä»12

Tupakka, kolajuomat ja alkoholi unihäiriöiden riskitekijöinä «Tupakka, kolajuomat ja alkoholi unihäiriöiden riskitekijöinä»11

Työvuorojaksojen sijoittelu: Työterveyslaitoksen ohjeistus «Työvuorojaksojen sijoittelu: Työterveyslaitoksen ohjeistus»17

Unen rakenne muuttuu Alzheimerin taudin dementiassa «Unen rakenne muuttuu Alzheimerin taudin dementiassa»24

Unettomuuden ehkäisy «Unettomuuden ehkäisy»15

Unettomuuden hoito – keskeiset periaatteet «Unettomuuden hoito – keskeiset periaatteet»16

Unettomuuden lääkehoidon tavallisimpia ongelmia «Unettomuuden lääkehoidon tavallisimpia ongelmia»22

Unettomuuden määritelmä ja diagnoosikoodit «Unettomuuden määritelmä ja diagnoosikoodit»1

Unettomuuden vallitsevuus «Unettomuuden vallitsevuus»3

Unettomuuden yhteydet pitkäaikaisiin sairauksiin potilasjoukossa «Unettomuuden yhteydet pitkäaikaisiin sairauksiin potilasjoukossa»6

Unettomuus mielenterveyden häiriöissä «Unettomuus mielenterveyden häiriöissä»4

Unettomuutta aiheuttavia lääkkeitä «Unettomuutta aiheuttavia lääkkeitä»13

Uni-valvepäiväkirja «»2

Unihäiriöiden esiintyminen keskivartalolihavuuden riskitekijänä «Unihäiriöiden esiintyminen keskivartalolihavuuden riskitekijänä»14

Unilääkkeiden käyttö Suomessa vuonna 2005, Lääkelaitoksen tilasto «Unilääkkeiden käyttö Suomessa vuonna 2005, Lääkelaitoksen tilasto»5

Unitutkimukset unettomuuden diagnostiikassa «Unitutkimukset unettomuuden diagnostiikassa»19

Valo unettomuuden hoidossa ja vuorotyötä tekevien unettomuuden hoidossa «Valo unettomuuden hoidossa ja vuorotyötä tekevien unettomuuden hoidossa»21

Vuorokausirytmi ja unen säätely «Vuorokausirytmi ja unen säätely»2

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Unitutkimusseura ry:n asettama työryhmä

Puheenjohtaja:

Markku Partinen, LKT, neurologian dosentti; Rinnekoti-säätiö, Skogbyn uniklinikka, Tutkimuskeskus Vitalmed ja Helsingin yliopiston kliinisten neurotieteiden laitos

Jäsenet:

Raimo Isoaho, adjungerad professor; Nordiska Högskolan för Folkhälsovetenskap, Göteborg, Sverige

Soili Kajaste, PsL, psykoterapeutti; yksityisvastaanotto

Rea Lagerstedt, LL, työterveyslääkäri; Helsingin yliopiston kansanterveystieteen laitos ja Yleisradio Oy, työterveyshuolto

Jouni Lohi, LT, vastaava lääkäri; Suomen Terveystalo Oyj, Rovaniemen yksikkö

Ilari Paakkari, LT, professori; Helsingin yliopiston biolääketieteen laitos

Timo Partonen, LT, psykiatrian dosentti, akatemiatutkija; Kansanterveyslaitos

Kristiina Patja, dosentti, terveydenhuollon erikoislääkäri; Lääkärien ammatillisen kehittymisen tuki ry; (Käypä hoito -toimittaja)

Outi Saarenpää-Heikkilä, LT, lastenneurologian erikoislääkäri; TAYS:n lastenklinikka

Maaria Seppälä, LT, geriatri, osastonylilääkäri; Sisätautisairaala, Turku

Sidonnaisuudet

Raimo Isoaho: Ei sidonnaisuuksia.

Soili Kajaste: Kognitiivisen psykoterapian yhdistys ry:n puheenjohtaja.

Rea Lagerstedt: Ollut järjestämässä useita koulutustilaisuuksia, joiden kustannuksiin eri lääkealan yritykset ovat osallistuneet. Osallistunut kansainväliseen kongressiin lääkealan yrityksen kustantamana (Suomen MSD Oy).

Jouni Lohi: Ei sidonnaisuuksia.

Ilari Paakkari: Toiminut kouluttajana ja luennoitsijana lääkealan yritysten tukemissa tilaisuuksissa. Lääkemarkkinoinnin tarkastusvaliokunnan jäsen (Lääketeollisuus r.y.). Lääkevahinkolautakunnan jäsen (Lääkeyritysten lääkevahinkovakuutuspooli).

Markku Partinen: Osallistunut koti- ja ulkomaisiin koulutustilaisuuksiin lääkealan yritysten tukemana (Actelion, Boehringer-Ingelheim, GlaxoSmithKline, Leiras, Organon, Orion-Pharma, Sanofi-Aventis, Servier, Takeda, UCB). Toiminut lääkealan yritysten asiantuntijana (Actelion, Boehringer-Ingelheim, GlaxoSmithKline, Leiras, Organon, Orion-Pharma, Sanofi-Aventis, Servier, Takeda, UCB).

Timo Partonen: Toiminut luennoitsijana lääkealan yritysten tukemissa tilaisuuksissa (Servier Finland).

Kristiina Patja: Toistuvia luentoja lääkealan yritysten koulutuksissa (GlaxoSmithKline, Pfizer). Osallistunut lääkealan yrityksen koulutusten suunnitteluun (GlaxoSmithKline, Pfizer). Omistaa terveydenhuollon alalla toimivien yritysten osakkeita ja on Suomen Terveyden Edistäminen Oy:n hallituksen jäsen, ei merkittävää tuottoa omistuksesta tai osakkeista. Toimii Päijät-Hämeen terveyspiirin ja Pfizerin TERVA-tutkimushankkeen ohjausryhmässä.

Outi Saarenpää-Heikkilä: Toiminut luennoitsijana lääkealan yritysten tukemissa tilaisuuksissa. Osallistunut koti- ja ulkomaisiin koulutustilaisuuksiin lääkealan yritysten tukemana.

Maaria Seppälä: Osallistunut ulkomaiseen kongressiin ja kotimaiseen koulutustilaisuuteen lääkealan yritysten kustantamana (Janssen-Cilag, Lundbeck). Toiminut luennoitsijana eri lääkealan yritysten koulutustilaisuuksissa. Lääkehoidon kehittämiskeskus ROHDON asiantuntijalääkäri.

Vastuun rajaus

Käypä hoito -suositukset ovat parhaiden asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta ja hoidosta hoitopäätöksiä tehtäessä.

Kirjallisuutta

  1. AASM. The International classification of sleep disorders. 2. painos. Rochester, Minnesota: American Academy of Sleep Medicine (AASM), 2005
  2. New Oxford Textbook of Psychiatry. Gelder M, Lopez-Ibor JJ, Andreasen N (toim.) Oxford University Press, Oxford, 2000
  3. Härmä M, Sallinen M. Työperäisten unihäiriöiden yleisyys, merkitys ja vähentämiskeinot. Työ ja Ihminen 2004;3:136-49
  4. Tynjälä J, Kannas L. Koululaisten nukkumistottumukset, unen laatu ja väsyneisyys vuosina 1984–2002. Kirjassa: Koululaisten terveys ja terveyskäyttäytyminen muutoksessa. Kannas L (toim.) Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, Terveyden edistämisen tutkimuskeskus, Julkaisuja 2, 2004
  5. Stakes. Kouluterveys 2006 -kyselyn valtakunnalliset taulukot. http://info.stakes.fi/kouluterveyskysely/FI/tulokset/taulukot2006/terveys06.htm
  6. Wiggs L, Stores G. Severe sleep disturbance and daytime challenging behaviour in children with severe learning disabilities. J Intellect Disabil Res 1996;40 ( Pt 6):518-28 «PMID: 9004112»PubMed
  7. Brylewski JE, Wiggs L. A questionnaire survey of sleep and night-time behaviour in a community-based sample of adults with intellectual disability. J Intellect Disabil Res 1998;42 ( Pt 2):154-62 «PMID: 9617699»PubMed
  8. Kajaste S. Krooninen unettomuus ja sen lääkkeetön hoito. Suom Lääkäril 2005;60:2453-7
  9. Foley DJ, Monjan AA, Izmirlian G ym. Incidence and remission of insomnia among elderly adults in a biracial cohort. Sleep 1999;22 Suppl 2:S373-8 «PMID: 10394610»PubMed
  10. Polo-Kantola P, Erkkola R, Helenius H ym. When does estrogen replacement therapy improve sleep quality? Am J Obstet Gynecol 1998;178:1002-9 «PMID: 9609575»PubMed
  11. Polo-Kantola P, Erkkola R. Sleep and the menopause. J Br Menopause Soc 2004;10:145-50 «PMID: 15667750»PubMed
  12. Parry BL, Fernando Martínez L, Maurer EL ym. Sleep, rhythms and women's mood. Part II. Menopause. Sleep Med Rev 2006;10:197-208 «PMID: 16618548»PubMed
  13. Psykiatria. Lönnqvist J, Heikkinen M, Henriksson M, Marttunen M, Partonen T (toim). Kustannus Oy Duodecim, Helsinki, 2006
  14. Pahkala K. Iäkkäiden depressiot. Epidemiologinen tutkimus. Lääkintöhallitus. Sarja: Tutkimukset, 55. Helsinki 1990
  15. Pahkala K, Kesti E, Köngäs-Saviaro P ym. Prevalence of depression in an aged population in Finland. Soc Psychiatry Psychiatr Epidemiol 1995;30:99-106 «PMID: 7624809»PubMed
  16. Currie SR, Clark S, Rimac S ym. Comprehensive assessment of insomnia in recovering alcoholics using daily sleep diaries and ambulatory monitoring. Alcohol Clin Exp Res 2003;27:1262-9 «PMID: 12966320»PubMed
  17. Partinen M. Levottomat jalat. Duodecim 2006;122:2999-3008 «PMID: 17330423»PubMed
  18. Halfens R, Cox K, Kuppen-Van Merwijk A. Effect of the use of sleep medication in Dutch hospitals on the use of sleep medication at home. J Adv Nurs 1994;19:66-70 «PMID: 8138632»PubMed
  19. Warie H, Petrovic M, Somers A ym. The use of hypnosedative drugs in a university hospital setting. Acta Clin Belg 2003;58:225-32 «PMID: 14635530»PubMed
  20. Hublin C, Partinen M, Koskenvuo M ym. Sleep and mortality: a population-based 22-year follow-up study. Sleep 2007;30:1245-53 «PMID: 17969458»PubMed
  21. Partinen M. Väsymys, unihäiriöt ja liikenne. Kirjassa: Karkola K, Müller K, Ojala M (toim.) Liikennelääketiede. Kustannus Oy Duodecim 2002:97-104
  22. Partinen M. Väsymys ja nukahtaminen kuolemaan johtaneissa liikenneonnettomuuksissa. Helsinki: VALT, Liikenne ja viestintäministeriö 2004
  23. Sallinen M. Kasautuva univaje selittää pitkien työaikojen epäterveellisyyttä. Suom Lääkäril 2006;14:S1610-1
  24. Dembe AE, Erickson JB, Delbos RG ym. The impact of overtime and long work hours on occupational injuries and illnesses: new evidence from the United States. Occup Environ Med 2005;62:588-97 «PMID: 16109814»PubMed
  25. Hublin C, Härmä M, Taskinen H. Yötyö. Kirjassa: Terveystarkastukset työterveyshuollossa. 2. painos. Työterveyslaitos ja sosiaali- ja terveysministeriö, Helsinki 2006
  26. Tsai WH, Remmers JE, Brant R ym. A decision rule for diagnostic testing in obstructive sleep apnea. Am J Respir Crit Care Med 2003;167:1427-32 «PMID: 12738600»PubMed
  27. Ylikoski J, Bäck L. Kuorsaus ja sen hoito. Suom Lääkäril 2006;61:691-6
  28. Estivill E, Bové A, García-Borreguero D ym. Consensus on drug treatment, definition and diagnosis for insomnia. Clin Drug Investig 2003;23:351-85 «PMID: 17535048»PubMed
  29. Virtsankarkailu (naiset); (online). Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Gynekologiyhdistyksen asettama työryhmä. Käypä hoito -suositus. 30.10.2006. www.kaypahoito.fi
  30. Keuhkoahtaumatauti (online). Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Keuhkolääkäriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Käypä hoito -suositus. 1.3.2004. www.kaypahoito.fi
  31. Diabetes (online). Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen sisätautilääkäreiden yhdistyksen ja Diabetesliiton lääkärineuvoston asettama työryhmä. Käypä hoito -suositus. 17.5.2007. www.kaypahoito.fi
  32. Buysse DJ, Ancoli-Israel S, Edinger JD ym. Recommendations for a standard research assessment of insomnia. Sleep 2006;29:1155-73 «PMID: 17040003»PubMed
  33. Chesson A Jr, Hartse K, Anderson WM ym. Practice parameters for the evaluation of chronic insomnia. An American Academy of Sleep Medicine report. Standards of Practice Committee of the American Academy of Sleep Medicine. Sleep 2000;23:237-41 «PMID: 10737341»PubMed
  34. Kushida CA, Littner MR, Morgenthaler T ym. Practice parameters for the indications for polysomnography and related procedures: an update for 2005. Sleep 2005;28:499-521 «PMID: 16171294»PubMed
  35. Morgenthaler T, Alessi C, Friedman L ym. Practice parameters for the use of actigraphy in the assessment of sleep and sleep disorders: an update for 2007. Sleep 2007;30:519-29 «PMID: 17520797»PubMed
  36. Hailey D, Tran K, Dales R ym. Recommendations and supporting evidence in guidelines for referral of patients to sleep laboratories. Sleep Med Rev 2006;10:287-99 «PMID: 16807006»PubMed
  37. Kajaste S. Unihäiriöt. Kirjassa: Kognitiivinen psykoterapia. Kähkönen S, Karila I, Holmberg N (toim.) 3. uudistettu painos. Kustannus Oy Duodecim, Helsinki 2008:332-45
  38. Mimeault V, Morin CM. Self-help treatment for insomnia: bibliotherapy with and without professional guidance. J Consult Clin Psychol 1999;67:511-9 «PMID: 10450621»PubMed
  39. Riedel BW, Lichstein KL. Strategies for evaluating adherence to sleep restriction treatment for insomnia. Behav Res Ther 2001;39:201-12 «PMID: 11153973»PubMed
  40. Morin CM, Hauri PJ, Espie CA ym. Nonpharmacologic treatment of chronic insomnia. An American Academy of Sleep Medicine review. Sleep 1999;22:1134-56 «PMID: 10617176»PubMed
  41. Stetter F, Kupper S. Autogenic training: a meta-analysis of clinical outcome studies. Appl Psychophysiol Biofeedback 2002;27:45-98 «PMID: 12001885»PubMed
  42. Montgomery P, Dennis J. Cognitive behavioural interventions for sleep problems in adults aged 60+. Cochrane Database Syst Rev 2004;3:CD003161 «PMID: 12535460»PubMed
  43. Morin CM, Colecchi C, Stone J ym. Behavioral and pharmacological therapies for late-life insomnia: a randomized controlled trial. JAMA 1999;281:991-9 «PMID: 10086433»PubMed
  44. Hartman E. The Sleeping Pill. Yale University Press New Haven 1978
  45. Dündar Y, Dodd S, Strobl J ym. Comparative efficacy of newer hypnotic drugs for the short-term management of insomnia: a systematic review and meta-analysis. Hum Psychopharmacol 2004;19:305-22 «PMID: 15252823»PubMed
  46. Dündar Y, Boland A, Strobl J ym. Newer hypnotic drugs for the short-term management of insomnia: a systematic review and economic evaluation. Health Technol Assess 2004;8:iii-x, 1-125 «PMID: 15193209»PubMed
  47. Vermeeren A. Residual effects of hypnotics: epidemiology and clinical implications. CNS Drugs 2004;18:297-328 «PMID: 15089115»PubMed
  48. Riedel BW, Lichstein K, Peterson BA, Epperson MT, Means MK, Aguillard RN. A comparison of the efficacy of stimulus control for medicated and nonmedicated insomniacs. Behav Modif 1998;22:3-28
  49. Buscemi N, Vandermeer B, Friesen C ym. Manifestations and Management of Chronic Insomnia in Adults. Summary, Evidence Report/Technology Assessment: Number 125. AHRQ Publication Number 05-E021-1, June 2005. Agency for Healthcare Research and Quality, Rockville, MD. www.ahrq.gov/clinic/epcsums/insomnsum.htm
  50. Depressio (online). Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Käypä hoito -suositus. 29.1.2004. www.kaypahoito.fi
  51. Hartmann E, Lindsley JG, Spinweber C. Chronic insomnia: effects of tryptophan, flurazepam, secobarbital, and placebo. Psychopharmacology (Berl) 1983;80:138-42 «PMID: 6410442»PubMed
  52. Buscemi N, Vandermeer B, Hooton N ym. Efficacy and safety of exogenous melatonin for secondary sleep disorders and sleep disorders accompanying sleep restriction: meta-analysis. BMJ 2006;332:385-93 «PMID: 16473858»PubMed
  53. MacMahon MA, Broomfield NM, Espie CA. A systematic review of the effectiveness of oral melatonin for adults (18 to 65 years) with delayed sleep phase syndrome and adults (18 to 65 years) with primary insomnia. Curr Psych Rev 2005;1:103-13
  54. Oertel WH, Trenkwalder C, Zucconi M ym. State of the art in restless legs syndrome therapy: Practice recommendations for treating restless legs syndrome. Mov Disord 2007 May 21
  55. Ancoli-Israel S. Sleep and aging: prevalence of disturbed sleep and treatment considerations in older adults. J Clin Psychiatry 2005;66 Suppl 9:24-30; quiz 42-3 «PMID: 16336039»PubMed
  56. Redline S, Kirchner HL, Quan SF ym. The effects of age, sex, ethnicity, and sleep-disordered breathing on sleep architecture. Arch Intern Med 2004;164:406-18 «PMID: 14980992»PubMed
  57. Vitiello MV, Bliwise DL, Prinz PN. Sleep in Alzheimer's disease and the sundown syndrome. Neurology 1992;42:83-93; discussion 93-4 «PMID: 1630644»PubMed
  58. Forbes D, Morgan DG, Bangma J ym. Light therapy for managing sleep, behaviour, and mood disturbances in dementia. Cochrane Database Syst Rev 2004;2:CD003946 «PMID: 15106228»PubMed
  59. Naylor E, Penev PD, Orbeta L ym. Daily social and physical activity increases slow-wave sleep and daytime neuropsychological performance in the elderly. Sleep 2000;23:87-95 «PMID: 10678469»PubMed
  60. Petit L, Azad N, Byszewski A ym. Non-pharmacological management of primary and secondary insomnia among older people: review of assessment tools and treatments. Age Ageing 2003;32:19-25 «PMID: 12540343»PubMed
  61. Schnelle JF, Alessi CA, Al-Samarrai NR ym. The nursing home at night: effects of an intervention on noise, light, and sleep. J Am Geriatr Soc 1999;47:430-8 «PMID: 10203118»PubMed
  62. Richards KC, Beck C, O'Sullivan PS ym. Effect of individualized social activity on sleep in nursing home residents with dementia. J Am Geriatr Soc 2005;53:1510-7 «PMID: 16137280»PubMed
  63. Ouslander JG, Connell BR, Bliwise DL ym. A nonpharmacological intervention to improve sleep in nursing home patients: results of a controlled clinical trial. J Am Geriatr Soc 2006;54:38-47 «PMID: 16420196»PubMed
  64. Alessi CA, Martin JL, Webber AP ym. Randomized, controlled trial of a nonpharmacological intervention to improve abnormal sleep/wake patterns in nursing home residents. J Am Geriatr Soc 2005;53:803-10 «PMID: 15877555»PubMed
  65. Glass J, Lanctôt KL, Herrmann N ym. Sedative hypnotics in older people with insomnia: meta-analysis of risks and benefits. BMJ 2005;331:1169 «PMID: 16284208»PubMed
  66. Wortelboer U, Cohrs S, Rodenbeck A ym. Tolerability of hypnosedatives in older patients. Drugs Aging 2002;19:529-39 «PMID: 12182689»PubMed
  67. Holbrook AM, Crowther R, Lotter A ym. Meta-analysis of benzodiazepine use in the treatment of insomnia. CMAJ 2000;162:225-33 «PMID: 10674059»PubMed
  68. Beers MH. Explicit criteria for determining potentially inappropriate medication use by the elderly. An update. Arch Intern Med 1997;157:1531-6 «PMID: 9236554»PubMed
  69. Schredl M, Alm B, Sobanski E. Sleep quality in adult patients with attention deficit hyperactivity disorder (ADHD). Eur Arch Psychiatry Clin Neurosci 2007;257:164-8 «PMID: 17131215»PubMed
  70. Tani P, Lindberg N, Nieminen-von Wendt T ym. Actigraphic assessment of sleep in young adults with Asperger syndrome. Psychiatry Clin Neurosci 2005;59:206-8 «PMID: 15823169»PubMed
  71. Paavonen EJ, Nieminen-von Wendt T, Vanhala R ym. Effectiveness of melatonin in the treatment of sleep disturbances in children with Asperger disorder. J Child Adolesc Psychopharmacol 2003;13:83-95 «PMID: 12804129»PubMed
  72. Rybak YE, McNeely HE, Mackenzie BE ym. An open trial of light therapy in adult attention-deficit/hyperactivity disorder. J Clin Psychiatry 2006;67:1527-35 «PMID: 17107243»PubMed
  73. Hakola T, Hublin CH, Härmä M, Kandolin I, Laitinen J, Sallinen M. Miten ikääntyminen vaikuttaa työssä selviytymiseen. Kirjassa: Toimivat ja terveet työajat. Okkonen H (toim.) Työterveyslaitos, Helsinki 2007:43-4
  74. Ala-Mursula L, Vahtera J, Linna A ym. Employee worktime control moderates the effects of job strain and effort-reward imbalance on sickness absence: the 10-town study. J Epidemiol Community Health 2005;59:851-7 «PMID: 16166358»PubMed
  75. Sallinen M, Härmä M, Mutanen P ym. Sleepiness in various shift combinations of irregular shift systems. Ind Health 2005;43:114-22 «PMID: 15732313»PubMed
  76. Cluydts R, Peeters K, de Bouyalsky I ym. Comparison of continuous versus intermittent administration of zolpidem in chronic insomniacs: a double-blind, randomized pilot study. J Int Med Res 1998;26:13-24 «PMID: 9513073»PubMed
  77. Doghramji K. The need for flexibility in dosing of hypnotic agents. Sleep 2000;23 Suppl 1:S16-20; discussion S21-2 «PMID: 10755804»PubMed
  78. Perlis ML, McCall WV, Krystal AD ym. Long-term, non-nightly administration of zolpidem in the treatment of patients with primary insomnia. J Clin Psychiatry 2004;65:1128-37 «PMID: 15323600»PubMed
  79. Akerstedt T, Torsvall L. Shift work. Shift-dependent well-being and individual differences. Ergonomics 1981;24:265-73 «PMID: 7195336»PubMed
  80. Allain H, Bentué-Ferrer D, Tarral A ym. Effects on postural oscillation and memory functions of a single dose of zolpidem 5 mg, zopiclone 3.75 mg and lormetazepam 1 mg in elderly healthy subjects. A randomized, cross-over, double-blind study versus placebo. Eur J Clin Pharmacol 2003;59:179-88 «PMID: 12756510»PubMed
  81. Ancoli-Israel S, Richardson GS, Mangano RM ym. Long-term use of sedative hypnotics in older patients with insomnia. Sleep Med 2005;6:107-13 «PMID: 15716214»PubMed
  82. Barbera J, Shapiro C. Benefit-risk assessment of zaleplon in the treatment of insomnia. Drug Saf 2005;28:301-18 «PMID: 15783240»PubMed
  83. Barger LK, Cade BE, Ayas NT ym. Extended work shifts and the risk of motor vehicle crashes among interns. N Engl J Med 2005;352:125-34 «PMID: 15647575»PubMed
  84. Barton J, Folkard S, Smith L ym. Effects on health of a change from a delaying to an advancing shift system. Occup Environ Med 1994;51:749-55 «PMID: 7849852»PubMed
  85. Baskett JJ, Broad JB, Wood PC ym. Does melatonin improve sleep in older people? A randomised crossover trial. Age Ageing 2003;32:164-70 «PMID: 12615559»PubMed
  86. Bent S, Padula A, Moore D ym. Valerian for sleep: a systematic review and meta-analysis. Am J Med 2006;119:1005-12 «PMID: 17145239»PubMed
  87. Borcovec TD, Fowles DC. Controlled investigation of the effects of progressive and hypnotic relaxation on insomnia. J Abnormal Psychol 1973;82:153-8
  88. Brzezinski A, Vangel MG, Wurtman RJ ym. Effects of exogenous melatonin on sleep: a meta-analysis. Sleep Med Rev 2005;9:41-50 «PMID: 15649737»PubMed
  89. Buscemi N, Vandermeer B, Hooton N ym. The efficacy and safety of exogenous melatonin for primary sleep disorders. A meta-analysis. J Gen Intern Med 2005;20:1151-8 «PMID: 16423108»PubMed
  90. Camacho ME, Morin CM. The effect of temazepam on respiration in elderly insomniacs with mild sleep apnea. Sleep 1995;18:644-5 «PMID: 8560129»PubMed
  91. Camfield P, Gordon K, Dooley J ym. Melatonin appears ineffective in children with intellectual deficits and fragmented sleep: six "N of 1" trials. J Child Neurol 1996;11:341-3 «PMID: 8807426»PubMed
  92. Chesson AL Jr, Anderson WM, Littner M ym. Practice parameters for the nonpharmacologic treatment of chronic insomnia. An American Academy of Sleep Medicine report. Standards of Practice Committee of the American Academy of Sleep Medicine. Sleep 1999;22:1128-33 «PMID: 10617175»PubMed
  93. Chesson AL Jr, Littner M, Davila D ym. Practice parameters for the use of light therapy in the treatment of sleep disorders. Standards of Practice Committee, American Academy of Sleep Medicine. Sleep 1999;22:641-60 «PMID: 10450599»PubMed
  94. Cooper JK, Mungas D, Weiler PG. Relation of cognitive status and abnormal behaviors in Alzheimer's disease. J Am Geriatr Soc 1990;38:867-70 «PMID: 2201714»PubMed
  95. Coppola G, Iervolino G, Mastrosimone M ym. Melatonin in wake-sleep disorders in children, adolescents and young adults with mental retardation with or without epilepsy: a double-blind, cross-over, placebo-controlled trial. Brain Dev 2004;26:373-6 «PMID: 15275698»PubMed
  96. Darwish M. The effects of age and gender on the pharmacokinetics of zaleplon. J Eur Coll Neuropsychopharmacol 1999;9(Suppl 5):360
  97. Dawson D, Rogers NL, van den Heuvel CJ ym. Effect of sustained nocturnal transbuccal melatonin administration on sleep and temperature in elderly insomniacs. J Biol Rhythms 1998;13:532-8 «PMID: 9850013»PubMed
  98. Dehlin O, Rubin B, Rundgren A. Double-blind comparison of zopiclone and flunitrazepam in elderly insomniacs with special focus on residual effects. Curr Med Res Opin 1995;13:317-24 «PMID: 8829890»PubMed
  99. Dehlin O, Rundgren A, Börjesson L ym. Zopiclone to geriatric patients. A parallel double-blind dose-response clinical trial of zopiclone as a hypnotic to geriatric patients - a study in a geriatric hospital. Pharmacology 1983;27 Suppl 2:173-8 «PMID: 6366821»PubMed
  100. Dodge NN, Wilson GA. Melatonin for treatment of sleep disorders in children with developmental disabilities. J Child Neurol 2001;16:581-4 «PMID: 11510929»PubMed
  101. Edinger JD, Sampson WS. A primary care "friendly" cognitive behavioral insomnia therapy. Sleep 2003;26:177-82 «PMID: 12683477»PubMed
  102. Ellman PI, Kron IL, Alvis JS ym. Acute sleep deprivation in the thoracic surgical resident does not affect operative outcomes. Ann Thorac Surg 2005;80:60-4; discussion 64-5 «PMID: 15975341»PubMed
  103. Ellman PI, Law MG, Tache-Leon C ym. Sleep deprivation does not affect operative results in cardiac surgery. Ann Thorac Surg 2004;78:906-11; discussion 906-11 «PMID: 15337018»PubMed
  104. Espie CA, Inglis SJ, Harvey L. Predicting clinically significant response to cognitive behavior therapy for chronic insomnia in general medical practice: analysis of outcome data at 12 months posttreatment. J Consult Clin Psychol 2001;69:58-66 «PMID: 11302278»PubMed
  105. Espie CA, Inglis SJ, Tessier S ym. The clinical effectiveness of cognitive behaviour therapy for chronic insomnia: implementation and evaluation of a sleep clinic in general medical practice. Behav Res Ther 2001;39:45-60 «PMID: 11125723»PubMed
  106. Garbarino S, De Carli F, Nobili L ym. Sleepiness and sleep disorders in shift workers: a study on a group of italian police officers. Sleep 2002;25:648-53 «PMID: 12224843»PubMed
  107. Garfinkel D, Laudon M, Nof D ym. Improvement of sleep quality in elderly people by controlled-release melatonin. Lancet 1995;346:541-4 «PMID: 7658780»PubMed
  108. Haimov I, Lavie P, Laudon M ym. Melatonin replacement therapy of elderly insomniacs. Sleep 1995;18:598-603 «PMID: 8552931»PubMed
  109. Hajak G, Rodenbeck A, Voderholzer U ym. Doxepin in the treatment of primary insomnia: a placebo-controlled, double-blind, polysomnographic study. J Clin Psychiatry 2001;62:453-63 «PMID: 11465523»PubMed
  110. Hakola T, Härmä M. Evaluation of a fast forward rotating shift schedule in the steel industry with a special focus on ageing and sleep. J Hum Ergol (Tokyo) 2001;30:315-9 «PMID: 14564901»PubMed
  111. Härmä MI, Hakola T, Akerstedt T ym. Age and adjustment to night work. Occup Environ Med 1994;51:568-73 «PMID: 7951784»PubMed
  112. Harma M. Ageing, physical fitness and shiftwork tolerance. Appl Ergon 1996:27:S25-9
  113. Hedner J, Yaeche R, Emilien G ym. Zaleplon shortens subjective sleep latency and improves subjective sleep quality in elderly patients with insomnia. The Zaleplon Clinical Investigator Study Group. Int J Geriatr Psychiatry 2000;15:704-12 «PMID: 10960882»PubMed
  114. Hemmeter U, Müller M, Bischof R ym. Effect of zopiclone and temazepam on sleep EEG parameters, psychomotor and memory functions in healthy elderly volunteers. Psychopharmacology (Berl) 2000;147:384-96 «PMID: 10672632»PubMed
  115. Henderson S, Jorm AF, Scott LR ym. Insomnia in the elderly: its prevalence and correlates in the general population. Med J Aust 1995;162:22-4 «PMID: 7845293»PubMed
  116. Herxheimer A, Petrie KJ. Melatonin for the prevention and treatment of jet lag. Cochrane Database Syst Rev 2002;2:CD001520 «PMID: 12076414»PubMed
  117. Hohagen F, Montero RF, Weiss E ym. Treatment of primary insomnia with trimipramine: an alternative to benzodiazepine hypnotics? Eur Arch Psychiatry Clin Neurosci 1994;244:65-72 «PMID: 7948056»PubMed
  118. Hughes RJ, Sack RL, Lewy AJ. The role of melatonin and circadian phase in age-related sleep-maintenance insomnia: assessment in a clinical trial of melatonin replacement. Sleep 1988;21:52-68
  119. Ivanenko A, Crabtree VM, Tauman R ym. Melatonin in children and adolescents with insomnia: a retrospective study. Clin Pediatr (Phila) 2003;42:51-8 «PMID: 12635982»PubMed
  120. Jan JE, Espezel H, Appleton RE. The treatment of sleep disorders with melatonin. Dev Med Child Neurol 1994;36:97-107 «PMID: 8132132»PubMed
  121. King AC, Oman RF, Brassington GS ym. Moderate-intensity exercise and self-rated quality of sleep in older adults. A randomized controlled trial. JAMA 1997;277:32-7 «PMID: 8980207»PubMed
  122. Kirisoglu C, Guilleminault C. Twenty minutes versus forty-five minutes morning bright light treatment on sleep onset insomnia in elderly subjects. J Psychosom Res 2004;56:537-42 «PMID: 15172210»PubMed
  123. Kirsch I, Montgomery G, Sapirstein G. Hypnosis as an adjunct to cognitive-behavioral psychotherapy: a meta-analysis. J Consult Clin Psychol 1995;63:214-20 «PMID: 7751482»PubMed
  124. Klimm HD, Dreyfus JF, Delmotte M. Zopiclone versus nitrazepam: a double-blind comparative study of efficacy and tolerance in elderly patients with chronic insomnia. Sleep 1987;10 Suppl 1:73-8 «PMID: 3326118»PubMed
  125. Kobayashi R, Fukuda N, Kohsaka M ym. Effects of bright light at lunchtime on sleep of patients in a geriatric hospital I. Psychiatry Clin Neurosci 2001;55:287-9 «PMID: 11422879»PubMed
  126. Kubitz KA, Landers DM, Petruzzello SJ ym. The effects of acute and chronic exercise on sleep. A meta-analytic review. Sports Med 1996;21:277-91 «PMID: 8726346»PubMed
  127. Landrigan CP, Rothschild JM, Cronin JW ym. Effect of reducing interns' work hours on serious medical errors in intensive care units. N Engl J Med 2004;351:1838-48 «PMID: 15509817»PubMed
  128. Lockley SW, Landrigan CP, Barger LK ym. When policy meets physiology: the challenge of reducing resident work hours. Clin Orthop Relat Res 2006;449:116-27 «PMID: 16770285»PubMed
  129. Martikainen K, Partinen M, Hasan J ym. The impact of somatic health problems on insomnia in middle age. Sleep Med 2003;4:201-6 «PMID: 14592322»PubMed
  130. McArthur AJ, Budden SS. Sleep dysfunction in Rett syndrome: a trial of exogenous melatonin treatment. Dev Med Child Neurol 1998;40:186-92 «PMID: 9566656»PubMed
  131. Mendelson WB. A review of the evidence for the efficacy and safety of trazodone in insomnia. J Clin Psychiatry 2005;66:469-76 «PMID: 15816789»PubMed
  132. Montgomery P, Dennis J. Physical exercise for sleep problems in adults aged 60+. Cochrane Database Syst Rev 2002;4:CD003404 «PMID: 12519595»PubMed
  133. Montgomery P, Dennis J. Bright light therapy for sleep problems in adults aged 60+. Cochrane Database Syst Rev 2002;2:CD003403 «PMID: 12076478»PubMed
  134. Morin CM, Bastien CH, Brink D ym. Adverse effects of temazepam in older adults with chronic insomnia. Hum Psychopharmacol 2003;18:75-82 «PMID: 12532318»PubMed
  135. Morin CM, Bootzin RR, Buysse DJ ym. Psychological and behavioral treatment of insomnia:update of the recent evidence (1998-2004). Sleep 2006;29:1398-414 «PMID: 17162986»PubMed
  136. Morin CM, Culbert JP, Schwartz SM. Nonpharmacological interventions for insomnia: a meta-analysis of treatment efficacy. Am J Psychiatry 1994;151:1172-80 «PMID: 8037252»PubMed
  137. Morin CM. Insomnia: Psychological assessment and management. Guilford 1993
  138. Mouret J, Ruel D, Maillard F ym. Zopiclone versus triazolam in insomniac geriatric patients: a specific increase in delta sleep with zopiclone. Int Clin Psychopharmacol 1990;5 Suppl 2:47-55 «PMID: 2201730»PubMed
  139. Nakra BR, Gfeller JD, Hassan R. A double-blind comparison of the effects of temazepam and triazolam on residual, daytime performance in elderly insomniacs. Int Psychogeriatr 1992;4:45-53 «PMID: 1391671»PubMed
  140. Niederhofer H, Staffen W, Mair A ym. Brief report: melatonin facilitates sleep in individuals with mental retardation and insomnia. J Autism Dev Disord 2003;33:469-72 «PMID: 12959427»PubMed
  141. NIH State-of-the-Science Conference Statement on manifestations and management of chronic insomnia in adults. NIH Consens State Sci Statements 2005;22:1-30 «PMID: 17308547»PubMed
  142. O'Callaghan FJ, Clarke AA, Hancock E ym. Use of melatonin to treat sleep disorders in tuberous sclerosis. Dev Med Child Neurol 1999;41:123-6 «PMID: 10075098»PubMed
  143. Okawa M, Takahashi K, Egashira K ym. Vitamin B12 treatment for delayed sleep phase syndrome: a multi-center double-blind study. Psychiatry Clin Neurosci 1997;51:275-9 «PMID: 9413873»PubMed
  144. Olde Rikkert MG, Rigaud AS. Melatonin in elderly patients with insomnia. A systematic review. Z Gerontol Geriatr 2001;34:491-7 «PMID: 11828891»PubMed
  145. Pallesen S, Nordhus IH, Kvale G. Nonpharmacological interventions for insomnia in older adults: a meta-analysis of treatment efficacy. Psychother 1998;35:472-82
  146. Palm L, Blennow G, Wetterberg L. Long-term melatonin treatment in blind children and young adults with circadian sleep-wake disturbances. Dev Med Child Neurol 1997;39:319-25 «PMID: 9236698»PubMed
  147. Pillar G, Shahar E, Peled N ym. Melatonin improves sleep-wake patterns in psychomotor retarded children. Pediatr Neurol 2000;23:225-8 «PMID: 11033284»PubMed
  148. Riemann D, Voderholzer U, Cohrs S ym. Trimipramine in primary insomnia: results of a polysomnographic double-blind controlled study. Pharmacopsychiatry 2002;35:165-74 «PMID: 12237787»PubMed
  149. Rodenbeck A, Cohrs S, Jordan W ym. The sleep-improving effects of doxepin are paralleled by a normalized plasma cortisol secretion in primary insomnia. A placebo-controlled, double-blind, randomized, cross-over study followed by an open treatment over 3 weeks. Psychopharmacology (Berl) 2003;170:423-8 «PMID: 13680082»PubMed
  150. Roger M, Attali P, Coquelin JP. Multicenter, double-blind, controlled comparison of zolpidem and triazolam in elderly patients with insomnia. Clin Ther 1993;15:127-36 «PMID: 8458042»PubMed
  151. Roth T, Rogowski R, Hull S ym. Efficacy and safety of doxepin 1 mg, 3 mg, and 6 mg in adults with primary insomnia. Sleep 2007;30:1555-61 «PMID: 18041488»PubMed
  152. Scholz OB, Ott R. Effect and course of tape-based hypnotherapy in subjects suffering from insomnia. Austral J Clin Hypnother Hypnosis 2000;21:96-114
  153. Singh NA, Clements KM, Fiatarone MA. A randomized controlled trial of the effect of exercise on sleep. Sleep 1997;20:95-101 «PMID: 9143068»PubMed
  154. Smith MT, Perlis ML, Park A ym. Comparative meta-analysis of pharmacotherapy and behavior therapy for persistent insomnia. Am J Psychiatry 2002;159:5-11 «PMID: 11772681»PubMed
  155. Smith-Coggins R, Howard SK, Mac DT ym. Improving alertness and performance in emergency department physicians and nurses: the use of planned naps. Ann Emerg Med 2006;48:596-604, 604.e1-3 «PMID: 17052562»PubMed
  156. Stanton HE. Hypnotic relaxation and the reduction of sleep onset insomnia. Int J Psychosom 1989;36:64-8 «PMID: 2689375»PubMed
  157. Taibi DM, Landis CA, Petry H ym. A systematic review of valerian as a sleep aid: safe but not effective. Sleep Med Rev 2007;11:209-30 «PMID: 17517355»PubMed
  158. Tworoger SS, Yasui Y, Vitiello MV ym. Effects of a yearlong moderate-intensity exercise and a stretching intervention on sleep quality in postmenopausal women. Sleep 2003;26:830-6 «PMID: 14655916»PubMed
  159. Wakamura T, Tokura H. Influence of bright light during daytime on sleep parameters in hospitalized elderly patients. J Physiol Anthropol Appl Human Sci 2001;20:345-51 «PMID: 11840687»PubMed
  160. Vallières A, Morin CM, Guay B ym. Sequential treatment for chronic insomnia: a pilot study. Behav Sleep Med 2004;2:94-112 «PMID: 15600227»PubMed
  161. Walsh JK, Erman M, Erwin CW ym. Subjective hypnotic efficacy of trazodone and zolpidem in DSM-III-R primary insomnia. Hum Psychopharmacol 1998;13:191-8
  162. van Amelsvoort LG, Jansen NW, Swaen GM ym. Direction of shift rotation among three-shift workers in relation to psychological health and work-family conflict. Scand J Work Environ Health 2004;30:149-56 «PMID: 15143742»PubMed
  163. van der Hulst M. Long workhours and health. Scand J Work Environ Health 2003;29:171-88 «PMID: 12828387»PubMed
  164. van Manen JG, Bindels PJ, IJzermans CJ ym. Prevalence of comorbidity in patients with a chronic airway obstruction and controls over the age of 40. J Clin Epidemiol 2001;54:287-93 «PMID: 11223326»PubMed
  165. Vincent N, Lionberg C. Treatment preference and patient satisfaction in chronic insomnia. Sleep 2001;24:411-7 «PMID: 11403525»PubMed
  166. Wu R, Zhang C, Deng J, Long C. Comparison between cognitive-behavior therapy and medication on chronic insomnia. Chinese Mental Health J 2002;16:677-80
  167. Youngstedt SD, O'Connor PJ, Dishman RK. The effects of acute exercise on sleep: a quantitative synthesis. Sleep 1997;20:203-14 «PMID: 9178916»PubMed
  168. Zhdanova IV, Wurtman RJ, Regan MM ym. Melatonin treatment for age-related insomnia. J Clin Endocrinol Metab 2001;86:4727-30 «PMID: 11600532»PubMed
  169. Zhdanova IV, Wurtman RJ, Wagstaff J. Effects of a low dose of melatonin on sleep in children with Angelman syndrome. J Pediatr Endocrinol Metab 1999;12:57-67 «PMID: 10392349»PubMed
  170. Ziegler G, Ploch M, Miettinen-Baumann A ym. Efficacy and tolerability of valerian extract LI 156 compared with oxazepam in the treatment of non-organic insomnia--a randomized, double-blind, comparative clinical study. Eur J Med Res 2002;7:480-6 «PMID: 12568976»PubMed