Puheterapia kielellisessä erityisvaikeudessa
Lisätietoa aiheesta
Leena Ervast
24.1.2019
- Puheterapia on lääkinnällistä kuntoutusta, joka sisältää muun muassa kielellisten
taitojen, puheen ja kommunikaatiotaitojen tutkimuksen, kuntoutuksen suunnittelun ja
järjestämisen. Puheterapia voi olla yksilö- tai ryhmäkuntoutusta tai molempia. Puheterapia
sisältää myös lasten vanhempien ja muun lähiympäristön ohjauksen ja konsultoinnin.
Puheterapia voi sisältää myös puhetta tukevien ja korvaavien kommunikaatiokeinojen
suunnittelun, ohjauksen ja kommunikaatioapuvälineiden käytön ohjauksen. Puheterapiaa
voi
antaa vain Valviran laillistama puheterapeutti.
- Kielellisessä erityisvaikeudessa puheterapian tavoitteena on auttaa lasta saavuttamaan
mahdollisimman hyvä lapsen iänmukaisia tarpeita vastaava kielellinen ja kommunikatiivinen
toimintakyky. Puheterapian lähtökohtana on yksilöllinen kuntoutussuunnitelma, jossa
määritellään huolellisesti kuntoutustavoitteet ja valitaan kuntoutusmenetelmät ja
lähestymistavat. Puheterapiaa koskeva kuntoutussuunnitelma laaditaan aina yhdessä
vanhempien kanssa, ja siihen kirjataan tarvittaessa myös muiden lapsen kanssa työskentelevien
henkilöiden osuus. Hyvä kuntoutuskäytäntö edellyttää, että vanhemmat ovat aktiivisesti
mukana lapsen puheterapiassa mahdollistaen sen sisällön siirtymisen lapsen arkeen.
Hyvän kuntoutuskäytännön mukaisesti lapsen lähiympäristön (esimerkiksi päiväkoti tai
koulu) ohjaus, yhteistyö muiden kuntouttajien kanssa, kuntoutustavoitteiden säännöllinen
tarkastaminen sekä kuntoutuksen vaikuttavuuden arviointi ja ajankohdat ovat yhdessä
sovittuja ja terapiasopimukseen kirjattuja. Vanhemmat tarvitsevat tietoa lapsensa
kielen
ja puheen ongelmista, niiden vaikutuksista arjessa ja opastusta erilaisista kompensaatio-
ja tukitoimenpiteistä, joilla he voivat helpottaa ja auttaa lapsensa kommunikointia.
Tiedon jakaminen ja tiedon vaihtaminen myös lapsen lähiympäristön muiden ihmisten
kanssa on tarpeellista.
- Puheterapian menetelmät suunnitellaan ja valitaan lapsen taitojen ja sovittujen tavoitteiden
mukaisesti. Lapsen oma tietoisuus puheterapian tavoitteista ja myönteinen asenne motivoi
lasta. Puheterapiassa harjoitellaan leikinomaisesti erilaisia kielellisiä taitoja
(muun muassa puheen ymmärtäminen, sanavaraston ja käsitteistön hallinta, kieliopillisten
taitojen ja lauserakenteiden hallinta, kuullun erottelu, kielellinen tietoisuus ja
kuulomuisti), puheen tuottoa (muun muassa puhemotoriikka, puheäänteistön hallinta,
puheilmaisun lisääminen ja laajentaminen) tai muun puhetta tukevan tai korvaavan kommunikaatiokeinon
käyttöä (muun muassa eleet, kuvat ja tukiviittomat). Puheterapiassa huomioidaan myös
vuorovaikutukseen ja yhteistyötaitoihin liittyviä asioita sekä tuetaan lapsen keskittymistä
ja tarkkaavuuden suuntaamista tilanteen kannalta olennaiseen.
Artikkelin tunnus: nix01478
© 2022 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim