Takaisin Tulosta

Puheterapia kielellisessä erityisvaikeudessa

Lisätietoa aiheesta
Leena Ervast
24.1.2019
  • Puheterapia on lääkinnällistä kuntoutusta, joka sisältää muun muassa kielellisten taitojen, puheen ja kommunikaatiotaitojen tutkimuksen, kuntoutuksen suunnittelun ja järjestämisen. Puheterapia voi olla yksilö- tai ryhmäkuntoutusta tai molempia. Puheterapia sisältää myös lasten vanhempien ja muun lähiympäristön ohjauksen ja konsultoinnin. Puheterapia voi sisältää myös puhetta tukevien ja korvaavien kommunikaatiokeinojen suunnittelun, ohjauksen ja kommunikaatioapuvälineiden käytön ohjauksen. Puheterapiaa voi antaa vain Valviran laillistama puheterapeutti.
  • Kielellisessä erityisvaikeudessa puheterapian tavoitteena on auttaa lasta saavuttamaan mahdollisimman hyvä lapsen iänmukaisia tarpeita vastaava kielellinen ja kommunikatiivinen toimintakyky. Puheterapian lähtökohtana on yksilöllinen kuntoutussuunnitelma, jossa määritellään huolellisesti kuntoutustavoitteet ja valitaan kuntoutusmenetelmät ja lähestymistavat. Puheterapiaa koskeva kuntoutussuunnitelma laaditaan aina yhdessä vanhempien kanssa, ja siihen kirjataan tarvittaessa myös muiden lapsen kanssa työskentelevien henkilöiden osuus. Hyvä kuntoutuskäytäntö edellyttää, että vanhemmat ovat aktiivisesti mukana lapsen puheterapiassa mahdollistaen sen sisällön siirtymisen lapsen arkeen. Hyvän kuntoutuskäytännön mukaisesti lapsen lähiympäristön (esimerkiksi päiväkoti tai koulu) ohjaus, yhteistyö muiden kuntouttajien kanssa, kuntoutustavoitteiden säännöllinen tarkastaminen sekä kuntoutuksen vaikuttavuuden arviointi ja ajankohdat ovat yhdessä sovittuja ja terapiasopimukseen kirjattuja. Vanhemmat tarvitsevat tietoa lapsensa kielen ja puheen ongelmista, niiden vaikutuksista arjessa ja opastusta erilaisista kompensaatio- ja tukitoimenpiteistä, joilla he voivat helpottaa ja auttaa lapsensa kommunikointia. Tiedon jakaminen ja tiedon vaihtaminen myös lapsen lähiympäristön muiden ihmisten kanssa on tarpeellista.
  • Puheterapian menetelmät suunnitellaan ja valitaan lapsen taitojen ja sovittujen tavoitteiden mukaisesti. Lapsen oma tietoisuus puheterapian tavoitteista ja myönteinen asenne motivoi lasta. Puheterapiassa harjoitellaan leikinomaisesti erilaisia kielellisiä taitoja (muun muassa puheen ymmärtäminen, sanavaraston ja käsitteistön hallinta, kieliopillisten taitojen ja lauserakenteiden hallinta, kuullun erottelu, kielellinen tietoisuus ja kuulomuisti), puheen tuottoa (muun muassa puhemotoriikka, puheäänteistön hallinta, puheilmaisun lisääminen ja laajentaminen) tai muun puhetta tukevan tai korvaavan kommunikaatiokeinon käyttöä (muun muassa eleet, kuvat ja tukiviittomat). Puheterapiassa huomioidaan myös vuorovaikutukseen ja yhteistyötaitoihin liittyviä asioita sekä tuetaan lapsen keskittymistä ja tarkkaavuuden suuntaamista tilanteen kannalta olennaiseen.