Keskeinen sanoma

Aiheen rajaus

• Hoitosuositus koskee lasten ja nuorten (alle 18-vuotiaiden) kielellisen erityisvaikeuden
  • diagnosointia
  • kuntoutusta ja
  • muita tukitoimenpiteitä.
• Suosituksessa käsitellään myös varhaislapsuuden kielellisiä vaikeuksia, jotka eivät vielä ole luokiteltavissa erityisvaikeudeksi.
• Suosituksessa ei käsitellä älylliseen kehitysvammaisuuteen (ICD-10: F70–F79), monimuotoiseen kehityshäiriöön (ICD-10: F83) eikä autismikirjoon (ICD-10: F84) liittyvää kielellisen kehityksen häiriötä, mutta suositusta voidaan soveltaa myös näihin diagnoosiryhmiin kuuluvien lasten kuntoutuksessa.

Tavoitteet

• Hoitosuosituksen tavoitteena on yhtenäistää lasten ja nuorten kielellisten erityisvaikeuksien diagnostiikka-, vaikeusasteluokittelu- ja kuntoutuskäytäntöä.

Kohderyhmä

• Suosituksen kohderyhmänä ovat SLI-lasten ja -nuorten sekä heidän perheidensä kanssa työskentelevät tahot erikoissairaanhoidossa ja perusterveydenhuollossa.
• Suositus on tarkoitettu myös lasten perheiden ja heidän sidosryhmiensä kuten päiväkotien, koulujen sekä kunnallisten kuntoutustyöryhmien avuksi.

Määritelmät

• Kielellinen erityisvaikeus (SLI):
  • Häiriö, jossa lapsen kielellinen toimintakyky ei kehity iän mukaisesti, vaikka näönvarainen päättely on ikätasoista.
  • Häiriö ei selity neurologisilla, aistitoimintojen, tunne-elämän tai ympäristötekijöiden (esimerkiksi merkittävät lapsen kasvuympäristöön ja vuorovaikutukseen liittyvät puutteet, monikielisyys) poikkeavuuksilla.
• Suomessa kielellistä erityisvaikeutta on aiemmin kutsuttu dysfasiaksi.
• Tässä suosituksessa käytetään kansainvälisen käytännön mukaista termiä kielellinen erityisvaikeus.

Esiintyvyys ja oirekuva

• Lapsilla SLI:n esiintyvyydeksi on todettu diagnosointikriteerien mukaan vaihdelleen 1–7 % «Vilkman E, Helminen E. Kun puhe viipyy – kuntoutusohjaus ja dysfaattisen lapsen perhe. Dysfaattisten lasten kuntoutusohjausprojektin loppuraportti 1.5.1986-30.4.1989. Loimaa: Afasia- ja aivohal»1, «Tomblin JB, Records NL, Buckwalter P, Zhang X, Smith E, O´Brian M. Prevalence of specific language impairment in kindergarten children. J Speech Lang Hear Res 1997;40:1245-60; PMID: 9430746»2, «Law J, Boyle J, Harris F, Harkness A, Nye C. Screening for speech and language delay: a systematic review of the literature. Health Technol Assess 1998;2:1-184; PMID: 9728296»3, «Beitchmann JH, Hood J, Rochon J, Peterson M. Empirical classification of speech/language impairment in children. II. Behavioral characteristics. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 1989;28:118-23; PMID»4, «Hannus S, Kauppila T, Launonen K. Increasing prevalence of specific language impairment (SLI) in primary healthcare of a Finnish town, 1989-99. Int J Lang Commun Disord 2009;44:79-97; PMID: 18608605»5. Kun lievät kielelliset erityisvaikeudet huomioidaan (ks. kohta Diagnostiikka), lienee esiintyvyys noin 7 % «Tomblin JB, Records NL, Buckwalter P, Zhang X, Smith E, O´Brian M. Prevalence of specific language impairment in kindergarten children. J Speech Lang Hear Res 1997;40:1245-60; PMID: 9430746»2.
• Puheen kehitys viivästyy jopa 19 %:lla lapsista «Nelson HD, Nygren P, Walker M, Panoscha R. Screening for speech and language delay in preschool children: systematic evidence review for the US Preventive Services Task Force. Pediatrics 2006;117:e298»6.
• Pojilla kielellinen erityisvaikeus voi olla yleisempi kuin tytöillä «Tomblin JB, Records NL, Buckwalter P, Zhang X, Smith E, O´Brian M. Prevalence of specific language impairment in kindergarten children. J Speech Lang Hear Res 1997;40:1245-60; PMID: 9430746»2, «Tallal P, Ross R, Curtiss S. Familial aggregation in specific language impairment. J Speech Hear Disord 1989;54:167-73; PMID: 2709834»7.
• Kielellinen erityisvaikeus on useimmiten luotettavimmin diagnosoitavissa leikki-iässä (noin neljän vuoden iästä lähtien).
  • Yleinen oirekuva on viivästynyt tai poikkeava puheen ja kielen kehitys, joka ilmenee kielellisten ilmausten tuottamisessa tai ymmärtämisessä taikka molemmissa.
  • Pitkään jatkuva puheen epäselvyys on tavallista virheellisten ja muuntuneiden sanahahmojen, virheellisten ja puuttuvien taivutuspäätteiden ja sananlöytämisvaikeuden vuoksi.
  • Ymmärtämisvaikeutta on usein vaikea havaita arjessa. Se voi ilmetä levottomuutena, käytöshäiriöinä tai vetäytymisenä «Cohen NJ, Barwick MA, Horodezky NB, Vallance DD, Im N. Language, achievement, and cognitive processing in psychiatrically disturbed children with previously identified and unsuspected language impairm»8, «Cohen NJ, Davine M, Horodezky N, Lipsett L, Isaacson L. Unsuspected language impairment in psychiatrically disturbed children: prevalence and language and behavioral characteristics. J Am Acad Child A»9, «McGrath L, Hutaff-Lee C, Scott A, Boada R, Shriberg L, Pennington B. Children with comorbid speech sound disorder and specific language impairment are at increased risk for attention-deficit/hyperacti»10, «Toppelberg CO, Shapiro T. Language disorders: a 10-year research update review. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2000;39:143-52; PMID: 10673823»11.
  • Ilmaisuista saattaa puuttua sisällön kannalta oleellisia sanoja, tai sanoja voi olla puheen ymmärrettävyyden kannalta liikaa.
• Ensi sanat voivat ilmaantua normaalin kehitysaikataulun mukaisesti, mutta aktiivisen sanavaraston lisääntyminen ja lausetasoinen puhe kehittyvät yleensä normaalia hitaammin «Oetting JB, Rice ML, Swank LK. Quick incidental learning (QUIL) of words by school-age children with and without SLI. J Speech Hear Res 1995;38:434-45; PMID: 7596109»12, «Nash M, Donaldson ML. Word learning in children with vocabulary deficits. J Speech Hear Res 2005;48:439-58; PMID: 15989403»13, «Casalini C, Brizzolara D, Chilosi A ym. Non-word repetition in children with specific language impairment: a deficit in phonological working memory or in long-term verbal knowledge? Cortex 2007;43:769»14, «Girbau D, Schwartz RG. Phonological working memory in Spanish-English bilingual children with and without specific language impairment. J Commun Disord 2008;41:124-45; PMID: 17765916»15.
• Lapsilla, joilla on ennen kouluikää todettu kielellinen erityisvaikeus, on usein kouluiässä edelleen puutteellinen kielellinen toimintakyky «Lapsilla, joilla on ennen kouluikää todettu kielellinen erityisvaikeus, on usein kouluiässä edelleen puutteellinen kielellinen toimintakyky. Myös heidän ei-kielellinen päättelykykynsä voi kehittyä kouluiässä ikäodotuksia heikommin, vaikka se olisi leikki-iässä ollutkin ikäodotusten mukainen.»A.
  • Viiden vuoden iässä todetut kielelliset ja puheen ymmärtämisen vaikeudet ennustavat kielellisten vaikeuksien jatkumista sekä luetun ymmärtämisen ja muun oppimiskyvyn heikkoutta vielä 15 vuoden iässä «Stothard SE, Snowling MJ, Bishop DV, Chipchase BB, Kaplan CA. Language-impaired preschoolers: a follow-up into adolescence. J Speech Lang Hear Res 1998;41:407-18; PMID: 9570592»16, «Snowling MJ, Bishop DV, Stothard SE, Chipchase B, Kaplan C. Psychosocial outcomes at 15 years of children with a preschool history of speech-language impairment. J Child Psychol Psychiatry 2006;47:759»17, «Snowling MJ, Adams JW, Bishop DV, Stothard SE. Educational attainments of school leavers with a preschool history of speech-language impairments. Int J Lang Commun Disordord 2001;36:173-83; PMID: 1134»18.
• Iän myötä kielellisen erityisvaikeuden oirekuva muuttuu.
  • Puhe selkiytyy vähitellen ja jokapäiväisen kielen hallinta kehittyy, mutta pitkien, käsitteellisten ja monimutkaisten kuultujen ja luettujen lauseiden ymmärtäminen on ikään nähden vaikeaa.
  • Nämä lapset oppivat kouluiässäkin uusia sanoja heikommin kuin normaalisti kehittyneet «Lapset, joilla on todettu kielellinen erityisvaikeus, näyttävät kouluiässäkin oppivan uusia sanoja normaalisti kehittyneitä lapsia heikommin.»B.
    • Jokapäiväisen kielen ulkopuolelle jäävän sanaston ja käsitteistön hallinnan puutteet korostuvat kouluiässä.
  • Kielellisen ymmärtämisen ja muistamisen vaikeus haittaa kielellistä päättelyä. Kielellisen muistamisen vaikeus voi kouluiässä heijastua visuaalisen (näönvaraisen) päättelykyvyn kehittymiseen.
  • Kouluiässä saattaa ilmetä kielelliseen erityisvaikeuteen ja sen taustalla oleviin tekijöihin liittyen myös keskittymisvaikeutta ja puutteita oman toiminnan ohjauksessa, kaverisuhteiden niukkuutta, vuorovaikutustaitojen puutteellista kehitystä ja tunne-elämän ongelmia «Puutteelliseen kielelliseen toimintakykyyn liittyy lapsuus- ja nuoruusiässä kohonnut käytös- ja ihmissuhdeongelmien sekä tunne-elämän häiriöiden riski.»B.
• SLI:n esiintyvyydestä lapsuuden jälkeen on niukasti tutkimustietoa.

Vaikeusaste

• SLI:n vaikeusaste vaihtelee lievästä vaikeaan «Kielellisen erityisvaikeuden vaikeusaste»1. Rajanveto vaikeusasteiden välillä ei ole yksiselitteistä.
  • Työryhmän näkemyksen mukaan kielellinen ongelma on vaikea, jos
    • kolme vuotta täyttänyt lapsi ei pysty ilmaisemaan itseään sanallisesti tai hänellä on huomattava kielellinen ymmärtämisvaikeus taikka molemmat
    • kommunikoinnin vaikeudet haittaavat lapsen mahdollisuuksia osallistua arjen vuorovaikutustilanteisiin ja oppia uutta
    • lapsi tarvitsee puhetta tukevia ja korvaavia kommunikaatiokeinoja lähes kaikissa tilanteissa.
• Samantasoiset kielelliset erityisvaikeudet haittaavat eri lapsia eri tavoin.
  • Lapsen kasvu- ja toimintaympäristön aikuiset voivat tukea lapsen oppimista ja selviytymistä.
  • Lapsi, jolla on hyvä kognitiivinen toimintakyky, saattaa pystyä päättelemään lause- tai tilanneyhteyden perusteella esimerkiksi puutteellisesti kuulemiaan tai tunnistamiaan sanoja «Botting N. Non-verbal cognitive development and language impairment. J Child Psychol Psychiatry 2005;46:317-26; PMID: 15755307»19. Työryhmän kokemuksen mukaan lapsi, jolla on hyvä kognitiivinen toimintakyky, voi silti kärsiä kielellisestä erityisvaikeudesta huomattavan paljon.

Etiologia ja myötävaikuttavia tekijöitä

• Kaikkia SLI:tä aiheuttavia taustamekanismeja ei vielä tunneta, mutta erityisvaikeuden arvellaan johtuvan aivojen toimintahäiriöstä «Bishop DV. Genetic and environmental risks for specific language impairment in children. Int J Pediatric Otorhinoloaryngol 2003;6751:5143-57»20, «Webster RI, Shevell MI. Neurobiology of specific language impairment. J Child Neurol 2004;19:471-81; PMID: 15526950»21. Aivojen toimintahäiriö johtunee useimmiten perinnöllisten tekijöiden ja ympäristön yhteisvaikutuksesta «Bishop DV. What causes specific language impairment in children? Curr Dir Psychol Sci 2006;15:217-21; PMID: 19009045»22, «Barry JG, Yasin I, Bishop DV. Heritable risk factors associated with language impairments. Genes Brain Behav 2007;6:66-76; PMID: 17233642»23, «Bartlett CW, Flax JF, Logue MW ym. A major susceptibility locus for specific language impairment is located on 13q21. Am J Human Genet 2002;71:45-55; PMID: 12048648»24.
  • Kaksos- ja perhetaustatutkimusten mukaan erityisvaikeuden syy näyttäisi olevan valtaosassa geneettinen «Tallal P, Ross R, Curtiss S. Familial aggregation in specific language impairment. J Speech Hear Disord 1989;54:167-73; PMID: 2709834»7, «Bishop DV. Genetic and environmental risks for specific language impairment in children. Int J Pediatric Otorhinoloaryngol 2003;6751:5143-57»20, «Bishop DV. What causes specific language impairment in children? Curr Dir Psychol Sci 2006;15:217-21; PMID: 19009045»22, «Tallal P, Hirsch LS, Realpe-Bonilla T ym. Familial aggregation in specific language impairment. J Speech Lang Hear Res 2001;44:1172-82; PMID: 11708534»25, «Tallal P, Townsend J, Curtiss S, Wulfeck B. Phenotypic profiles of language-impaired children based on genetic/family history. Brain Lang 1991;41:81-95; PMID: 1884193»26, «Lai CS, Fisher SE, Hurst JA, Varga-Khadem F, Monaco AP. A forkhead-domain gene is mutated in a severe speech and language disorder. Nature 2001;413: 519-23; PMID: 11586359»27.
  • Raskauteen, synnytykseen ja vastasyntyneisyyskauteen liittyvät ongelmat selittävät harvoin erityisvaikeutta «Delgado CEF, Vagi SJ, Scott KG. Early risk factors for speech and language impairments. Exceptionality 2005;13:173-91»28. Kielellisten ongelmien, luki- tai oppimisvaikeuksien ja puheen ja kielen viivästyneen kehityksen esiintyminen lähisuvussa lisäävät SLI:n riskiä lapsella, jonka puheen kehitys viivästyy «Tallal P, Ross R, Curtiss S. Familial aggregation in specific language impairment. J Speech Hear Disord 1989;54:167-73; PMID: 2709834»7, «Bishop DV, Snowling MJ. Developmental dyslexia and specific language impairment: same or different? Psychol Bull 2004;130:858-86; PMID: 15535741»29, «Flax JF, Realpe-Bonilla T, Hirsch LS, Brzustowicz LM, Bartlett CW, Tallal P. Specific language impairment in families: evidence for co-occurance with reading impairments. J Speech Lang Hear Res 2003;4»30, «Snowling M, Bishop DV, Stothard SE. Is preschool language impairment a risk factor for dyslexia in adolescence? J Child Psychol Psychiatry 2000;41;587-600; PMID: 10946751»31, «SLI:n genetiikkaa»2.
• Laajat etiologiset selvittelyt ovat tarpeen vain, jos epäillään älyllistä kehitysvammaisuutta tai spesifistä oireyhtymää.
• Kaksosten keskenään käyttämä, muille vaikeaselkoinen kommunikointi ”kaksoskielellä” (jargon) voi ennakoida pitkäaikaisia kielellisiä ongelmia «Kaksosten käyttämä muille vaikeasti ymmärrettävä kommunikointi ¿kaksoskielellä¿ (jargon) saattaa ennakoida myöhempiä kielellisiä vaikeuksia.»C.
• Kielellisen erityisvaikeuden aiheuttamaa haittaa voivat lisätä seuraavat tekijät (olematta etiologisia tekijöitä):
  • Kaksi- tai monikielisyys
    • Useampi kotikieli saattaa lisätä SLI:n aiheuttamaa haittaa «Useampi kotikieli saattaa lisätä SLI:n riskiä ja vaikeusastetta.»C.
    • Riskitekijät, jotka ennustavat kielellisen kehityksen ongelmien suuruutta, näyttäisivät olevan pääosin samat yksi- ja kaksikielisillä lapsilla «Riskitekijät, jotka ennustavat kielellisen kehityksen ongelmien (LI) suuruutta, näyttäisivät olevat pääosin samat yksi- ja kaksikielisillä lapsilla.»B.
  • Melu
    • Melu vaikuttaa haitallisesti lapsen kielellisiin taitoihin ja oppimiseen «Melu vaikuttaa haitallisesti lapsen kielellisiin taitoihin ja oppimiseen.»A.
  • Television ja videoiden katselu
    • Television katselu ilman aikuista, pitkä katseluaika ja ohjelman sisältö saattavat viivästyttää lapsen kielellistä kehitystä «Television katselu ilman aikuista, runsas TV:n katselu ja lapsille tarkoittamattomien ohjelmien katselu saattavat viivästyttää lapsen kielellistä kehitystä.»C.
    • Pienen lapsen ja vanhemman yhteinen television katselu saattaa lisätä ei-kielellistä mutta vähentää kielellistä vuorovaikutusta «Pienen lapsen ja vanhemman yhteinen television katselu saattaa lisätä ei-kielellistä mutta vähentää kielellistä vuorovaikutusta.»C.
    • Hyvin toteutettu televisio-ohjelma voi lisätä yli kolmivuotiaan lapsen yleistietoutta, sanojen ja numeroiden oppimista ja mielikuvitusleikkejä «Hyvin toteutetulla TV-ohjelmalla saattaa olla myönteisiä vaikutuksia alle kouluikäisten lasten yleistietouteen, sanojen ja numeroiden oppimiseen ja mielikuvitusleikkiin.»C.
  • Puutteellinen perusturvallisuus tai riittämätön vanhemmuus «Launonen K. Varhainen vuorovaikutus kielen kehityksen perustana. Suom Lääkäril 2006;61:3719-23»32 (SLL «Varhainen vuorovaikutus kielen kehityksen perustana (37/06)»4), «Mäntymaa M, Luoma I, Puura K, Tamminen T. Tunteet, varhainen vuorovaikutus ja aivojen toiminnallinen kehitys. Duodecim 2003;119:459-65»33 (Duodecim «Tunteet, varhainen vuorovaikutus ja aivojen toiminnallinen kehitys (6/03)»5), «Mäntymaa M, Tamminen T. Varhainen vuorovaikutus ja lapsen psyykkinen kehitys. Duodecim 1999;115: 2447-53»34, «Sinkkonen J. Kiintymyssuhdeteoria – tutkimuslöydöksistä käytännön sovelluksiin. Duodecim 2004;120:1866-73»35 (Duodecim «Kiintymyssuhdeteoria tutkimuslöydöksistä käytännön sovelluksiin (15/04)»6).
• Toistuvilla välikorvatulehduksilla tai liimakorvataudilla on enintään vähäinen yhteys myöhempään kielelliseen kehitykseen tyypillisesti kehittyneillä lapsilla «Johnson DL, McCormick DP, Baldwin CD. Early middle ear effusion and language at age seven. J Commun Disord 2008;41:20-32; PMID: 17418231»36, «Majerus S, Amand P, Boniver V, Demanez JP, Demanez L, Van der Linden M. A quantitative and qualitative assessment of verbal short-term memory and phonological processing in 8-year-olds with a history »37, «Roberts JE, Rosenfeld RM, Zeisel SA. Otitis media and speech and language: a meta-analysis of prospective studies. Pediatrics 2004;113:e238-48; PMID: 14993583»38, «Roberts J, Hunter L, Gravel J ym. Otitis media, hearing loss, and language learning: controversies and current research. J Dev Behav Pediatr 2004;25:110-22; PMID: 15083134»39, «McCormick DP, Baldwin CD, Klecan-Aker JS, Swank PR, Johnson DL. Association of early bilateral middle ear effusion with language at age 5 years. Ambul Pediatr 2001;1:87-90; PMID: 11888378»40.
  • Vastaavia tutkimuksia ei ole tehty lapsilla, joilla on SLI. Ääniärsykkeiden sentraaliset johtumisnopeudet ja prosessointi on todettu varhaislapsuudessa runsaasti korvatulehduksia sairastaneilla 3–5 vuoden iässä hitaammiksi kuin niillä lapsilla, joilla ei ole esiintynyt korvatulehduksia «Maruthy S, Mannarukrishnaiah J. Effect of early onset otitis media on brainstem and cortical auditory processing. Behav Brain Funct 2008;4:17; PMID: 18384677»41, «Moore DR. Auditory processing disorders: acquisition and treatment. J Commun Disord 2007;40:295-304; PMID: 17467002»42, «Moore DR, Hartley DE, Hogan SC. Effects of otitis media with effusion (OME) on central auditory function. Int J Pediatr Otorhinolaryngol 2003;67(Suppl 1):S63-7; PMID: 14662170»43, «Zumach A, Gerrits E, Chenault MN, Anteunis LJ. Otitis media and speech-in-noise recognition in school-aged children. Audiol Neurootol 2009;14:121-9; PMID: 18852485»44.
  • Varhaislapsuudessa toistuvia välikorvatulehduksia sairastaneilla voi olla puheen tunnistamisen vaikeuksia melussa vielä seitsemän vuoden iässä «Varhaislapsuudessa toistuvia välikorvatulehduksia sairastaneilla voi olla puheen tunnistamisen vaikeuksia melussa vielä seitsemän vuoden iässä.»C.

Seulonta

• Kielellisten ongelmien varhainen toteaminen on varhaisen puuttumisen edellytys «Seulonta ja kielellisten erityisvaikeuksien varhainen toteaminen»3.
• Millään yksittäisellä testillä ei löydetä luotettavasti kielellistä erityisvaikeutta.
• Lapsen kielellisten taitojen kartoittaminen neuvolassa on jatkuva prosessi, joka perustuu lapsesta neuvolakäynneillä tehtyihin havaintoihin sekä vanhemmilta ja päivähoidosta saatuihin tietoihin «Kielen kehityksen keskeisiä saavutuksia»4, «Kielen kehityksen piirteitä, jotka antavat aihetta seurantaan tai tutkimuksiin»5.
• Hyvin toimiessaan suomalainen neuvola- ja päivähoitojärjestelmä tarjoaa mielekkäämmän seulontaprosessin kuin yksittäinen seulontatesti.
• Vanhempien tai päivähoidon huoleen lapsen kielellisestä kehityksestä on syytä suhtautua vakavasti.
• Neuvolassa on tärkeää tunnistaa puheen kehityksen viive 2–2.5-vuotiaalla lapsella, mikä saattaa edellyttää ylimääräisiä neuvolakäyntejä.
• Kun johdonmukaisesti kerättyjen havaintojen perusteella herää epäily, että lapsen kielellinen toimintakyky ei kehity ikätason mukaisesti, tulee lapsen tukitoimia tehostaa (ks. Vuorotellen-opas «http://papunet.net/yleis/fileadmin/muut/Esitteet/Vuorotellen.pdf»1, Papunet-verkkopalveluyksikkö «http://papunet.net/yleis/kommunikointikeinot.html»2, Kommunikointi dysfaattisen lapsen kanssa. Ohjeita puheen ja kielen kehityksen tukemiseksi kotioloissa «http://www.stroke.fi/files/176/kommunikointi_www.pdf»3 ja sähköinen tausta-aineisto «Ohjeita lähiympäristölle, kun lapsella on kielellinen erityisvaikeus»6) ja ohjata lapsi tarkempaan arvioon.
  • Ns. riskiperheiden lasten puheen ja kielen kehityksen ongelmien varhainen tunnistaminen on erittäin tärkeää. Riskiperheellä tarkoitetaan perhettä, jossa sisaruksilla tai vanhemmilla esiintyy kielellisiä tai puheen tuottamisen vaikeuksia tai oppimisvaikeuksia.

Diagnoosikriteerit

• Diagnostiikka perustuu ICD-10-tautiluokituksen kriteereihin, jotka kuitenkin eroavat WHO:n alkuperäisessä luokituksessa ja suomalaisessa luokituksessa (ks. sähköinen tausta-aineisto «SLI:n diagnostiset kriteerit WHO:n ja suomalaisessa ICD-10-luokituksessa»7).
• Puheen tuottoon painottuva kielellinen erityisvaikeus (F80.1):
  • Puheentuottamistaidot mitattuina standardoiduilla testeillä ovat lapsen iänmukaisen -2 SD rajan alapuolella. Tosin riittävän kattavaa tai laadukasta standardoitua suomenkielistä testiä ei ole yleisesti käytössä.
  • Puheentuottamistaidot ovat vähintään yhden SD-yksikön verran ei-kielellisen älykkyysosamäärän alapuolella mitattuina standardoiduilla testeillä.
  • Puheenymmärtämistaidot mitattuina standardoiduilla testeillä ovat lapsen iänmukaisten 2 SD rajojen sisällä.
  • Ei-kielellisen viestinnän käyttö ja ymmärtäminen sekä mielikuvitukselliset kielelliset toiminnot ovat normaalivaihtelun rajoissa.
  • Ei todeta neurologista aisteihin liittyvää tai muuta ruumiillista vammaa, joka suoraan vaikuttaa puheen tuottamiseen, eikä laaja-alaista (autismikirjon) kehityshäiriötä (F84).
  • Ei-kielellinen älykkyysosamäärä ei ole alle 70 standardoidussa testissä.
• Puheen tuottoon painottuvaan erityisvaikeuteen (F80.1) sisällytetään myös verbaalinen dyspraksia, jossa lapsen kyky ohjailla puheliikkeitä kehittyy huomattavasti ikäodotuksia hitaammin. Verbaaliseen dyspraksiaan liittyy usein vähintään lieviä puutteita kielellisessä toimintakyvyssä. Verbaalisen dyspraksian diagnostiikassa ei edellytetä yllä mainittujen hajontakriteereiden täyttymistä.
• Puheen ymmärtämiseen painottuva kielellinen erityisvaikeus (F80.2):
  • Puheen ymmärtäminen mitattuna standardoiduilla testeillä on lapsen iänmukaisen -2 SD rajan alapuolella.
  • Puheenymmärtämistaidot ovat vähintään yhden SD-yksikön verran ei-kielellisen älykkyysosamäärän alapuolella mitattuna standardoiduilla testeillä.
  • Ei todeta neurologista, aisteihin liittyvää tai muuta ruumiillista vammaa, joka suoraan vaikuttaa puheen ymmärtämiseen, eikä laaja-alaista (autismikirjon) kehityshäiriötä (F84).
  • Ei-kielellinen älykkyysosamäärä ei ole alle 70 standardoidussa testissä.
• Huomiota on hyvä kiinnittää myös puheen ja kielen toimintamalliin. Jos malli on poikkeava (eikä vain aiemmille kehitysvaiheille ominainen) tai jos lapsen puhe tai kieli sisältää laadullisesti poikkeavia piirteitä, kliinisesti merkittävä häiriö on todennäköinen.
• Jos puheen tai kielen häiriöön liittyy oppimis-, ihmissuhde- ja/tai tunne- tai käytöshäiriöitä, on harvoin kysymys normaalivariaatiosta.
• Vaikeusastetta kuvaavista testituloksista on vähemmän apua vanhempien lasten diagnostiikassa. Näissä tapauksissa häiriön kulku on hyvä apuväline diagnostiikassa. Jos tämänhetkinen häiriö on lievä mutta aiemmin on esiintynyt puhetaitojen ja/tai puheen ymmärtämisen vaikeaa heikkoutta, on todennäköistä, että nykyinen toimintataso on kliinisesti merkittävän häiriön seuraus eikä normaalivariaatio.
• Edellä mainittujen seikkojen perusteella työryhmä suosittelee diagnooseja F80.1 tai F80.2 myös silloin, kun asiantunteva moniammatillinen työryhmä toteaa kliinisesti merkittävän kielellisen erityisvaikeuden, vaikka suomalaisen ICD-10:n edellyttämät hajontakriteerit (-2 SD) eivät täyttyisikään.
• Testituloksiin samoin kuin muihinkin lapsen kieltä ja kommunikaatiota koskeviin havaintoihin on aina suhtauduttava kriittisesti, ja tulosten tulkinta edellyttää hyvää perehtymistä kielihäiriöihin, arviointimenetelmiin ja niiden psykometrisiin ominaisuuksiin.
  • Testitulokset voivat vaihdella tutkimuskerrasta toiseen, ja korrelaatiot eri testien välillä ovat heikkoja «Mikään yksittäinen testipatteri ei luotettavasti erottele SLI-lapsia (specific language impairment, kielellinen erityisvaikeus) ei-SLI-lapsista. Tämän vuoksi on oleellista, että kielihäiriötä epäiltäessä lasta tutkii asiaan perehtynyt työryhmä.»B.
  • Testien luotettavuutta ja käytettyjä standardointiaineistoja koskevat tiedot ovat tärkeitä testituloksia arvioitaessa.
  • Käytettäessä kriteerinä vähintään -1.25 SD:n testitulosta, on kielellisen toimintakyvyn todettu voivan aiheuttaa haittaa oppimiseen ja toimintakykyyn «Catts HW, Fey ME, Proctor-Williams K. The relationship between language and reading. Preliminary results from a longitudinal investigation. Logoped Phoniatr Vocol 2000;25:3-11; PMID: 10937291»45, «Bishop DV, Adams C. A prospective study of the relationship between specific language impairment, phonological disorders and reading retardation. J Child Psychol Psychiatry 1990;31:1027-50; PMID: 2289»46, «Fazio BB. Arithmetic calculation, short-term memory, and language performance in children with specific language impairment: a 5-year follow-up. J Speech Lang Hear Res 1999;42:420-31; PMID: 10229457»47, «Botting N, Faragher B, Simkin Z, Knox E, Conti-Ramsden G. Predicting pathways of specific language impairment: what differentiates good and poor outcome? J Child Psychol Psychiatry 2001;42:1013-20; PM»48, «Conti-Ramsden G, Durkin K. Phonological short-term memory, language and literacy: developmental relationships in early adolescence in young people with SLI. J Child Psychol Psychiatry 2007;48:147-56; »49, «Conti-Ramsden G, Durkin K. Language and independence in adolescents with and without a history of specific language impairment (SLI). J Speech Lang Hear Res 2008;51:70-83; PMID: 18230856»50.

Diagnostiikka

• Diagnoosi perustuu
  • moniammatillisen työryhmän (kielellisiin ongelmiin perehtynyt lääkäri, psykologi tai neuropsykologi, puheterapeutti sekä tarvittaessa myös toimintaterapeutti) tutkimuksiin
  • kielellisen erityisvaikeuden toteamiseen (testitulokset ja kliininen arviointi)
    • Mikään yksittäinen testipatteri ei luotettavasti löydä lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus «Mikään yksittäinen testipatteri ei luotettavasti erottele SLI-lapsia (specific language impairment, kielellinen erityisvaikeus) ei-SLI-lapsista. Tämän vuoksi on oleellista, että kielihäiriötä epäiltäessä lasta tutkii asiaan perehtynyt työryhmä.»B.
  • muiden hidasta puheen ja kielen kehittymistä aiheuttavien tekijöiden pois sulkemiseen (ks. kohta Erotusdiagnostiikka).
• Kielellinen erityisvaikeus on yleensä luotettavimmin diagnosoitavissa 4–6 vuoden iässä.
  • Ilmaisussa on 4–6 vuoden iässä havaittavissa runsaasti ns. poikkeavia, kielelliseen erityisvaikeuteen viittaavia piirteitä. Jokapäiväisen kielen hallinnan kehittyessä poikkeavat piirteet tyypillisesti vähenevät ja voivat hävitä kokonaankin.
  • Tässä iässä psykologin tutkimus antaa useimmiten jo riittävän luotettavat tulokset.
• Suomessa yleisemmin käytetyt testi- ja arviointimittarit löytyvät sähköisestä tausta-aineistosta «Kielellisen erityisvaikeuden arvioinnissa ja diagnosoinnissa Suomessa yleisimmin käytetyt testit ja arviointimenetelmät»8.
• Lääkärin tehtävä on moniammatillisen arvioinnin perusteella vastata diagnostiikasta sekä hoidon ja kuntoutuksen koordinoinnista «Lääkärin osuus tutkimuksissa epäiltäessä lapsella SLI:tä»9.
• Puheterapeutin tutkimuksissa arvioidaan sanaston ja käsitteistön hallintaa, ilmaisujen sanastollista, kieliopillista ja sisällöllistä koostumusta, puhemotoriikan hallintaa, kuullun (kouluiässä myös luetun) ymmärtämistä, lyhytkestoista kuulomuistia, kuullunerottelukykyä, kykyä olla kielellisessä ja sosiaalisessa vuorovaikutuksessa sekä kykyä käyttää muita kommunikointikeinoja.
• Psykologin tai neuropsykologin tutkimuksissa arvioidaan lapsen kognitiivista, emotionaalista ja sosiaalista kehittymistä.
  • Kognitiivisten toimintojen arvioinnin kohteita ovat muun muassa lapsen kielellinen ja ei-kielellinen päättely, tarkkaavuus, toiminnanohjaus, muisti, oppimiskyky, sensomotoriset taidot, sosiaalinen havaitseminen ja visuospatiaaliset taidot.
• Puheterapeuttisen ja psykologisen tai neuropsykologisen tutkimuksen löydöksiä on kuvattu tausta-aineistossa «Puheterapeuttisen ja psykologisen tutkimuksen löydöksiä lapsilla, joilla on SLI»10.
• Muut tutkimukset
  • Hieno- tai karkeamotorisen, hahmottamisen tai aistisäätelyn kehityksen ongelmia epäiltäessä lapsen toimintakyvyn arviointiin osallistuu toiminta- tai fysioterapeutti.
  • Jos toimintakyvyn kehittymisen luotettava arviointi edellyttää osastotutkimusta, työryhmään kuuluu yleensä myös foniatrisen tai lastenneurologisen yksikön lasten- tai sairaanhoitaja ja joissakin paikoissa (erityis)lastentarhanopettaja.
• Etiologiset tutkimukset
  • Kuulovika tulee sulkea pois mahdollisimman aikaisin.
  • Jos kuuloa ei voida tutkia luotettavasti perusterveydenhuollossa, lapsi tulee lähettää erikoissairaanhoitoon.
  • Etiologiset tutkimukset ovat tarpeen ainoastaan epäiltäessä spesifistä syytä.

Erotusdiagnostiikka

• Kielellisen kehityksen vaikeudet voivat liittyä seuraaviin tekijöihin:
  • Kuulovikaan
  • Älylliseen kehitysvammaan
    • Kun kielellinen vaikeus on osa älyllistä kehitysvammaisuutta (ei-kielellinen ÄO alle 70), diagnoosi on älyllinen kehitysvammaisuus (F70–79), vaikka ei-kielellinen ÄO olisi yhden SD-yksikön verran tai enemmän kielellistä ÄO:ta verran parempi.
  • Kehitysvammaa lievempään suorituskyvyn heikkouteen
    • Kun kielellinen vaikeus on osa laaja-alaista kehitysongelmaa (ei-kielellinen ÄO 70–84), diagnoosi on monimuotoinen kehityshäiriö (F83), vaikka ei-kielellinen ÄO olisi yhden SD:n verran parempi kuin kielellinen ÄO. Työryhmä suosittelee tätä siitä huolimatta, että ICD-10:n kielellisen erityisvaikeuden kriteereissä ei-kielellisen päättelyn alarajaksi määritetään 70.
  • Autismikirjon ongelmaan (F84)
  • Neurologiseen vammaan tai sairauteen
    • SLI:tä selviteltäessä työryhmän lääkärin tulee tehdä lapselle somaattinen ja neurologinen statustutkimus, ja mikäli näissä on poikkeavuutta, konsultoida lastenneurologia. Mikäli lapsen kehitys pysähtyy tai taantuu tai lapsella on kohtausoireita, hänet tulee ohjata lastenneurologisen yksikön arvioon.
  • Tunne-elämän ongelmiin
  • Kasvuympäristön ja vuorovaikutuksen puutteisiin
  • Monikielisyyteen
    • Kaksikielisyyden aiheuttamat ongelmat saattavat olla vaikeasti erotettavissa kielen kehityksen häiriöistä «Kaksikielisyyden aiheuttamat ongelmat saattavat olla vaikeasti erotettavissa kielen kehityksen häiriöstä, mutta luotettava näyttö puuttuu.»C.
    • Monikielisten SLI-lasten on todettu toistavan "epäsanoja" merkitsevästi huonommin verrattuna normaalisti kieltä oppiviin «Fey ME, Catts HW, Proctor-Williams K, Tomblin JB, Zhang X. Oral and written story composition skills of children with language impairment. J Speech Lang Hear Res 2004;47:1301-18; PMID: 15842012»51. Uusien sanojen oppimisen vaikeus voi viitata SLI:hin.
  • Hyvänlaatuiseen puheen kehityksen viiveeseen
    • Viive luokitellaan yleisen käytännön mukaisesti hyvänlaatuiseksi, jos lapsi alkaa puhua ikäistensä tavoin neljän vuoden ikään mennessä.
    • Myös hyvänlaatuiseksi luokiteltavaan kehitysviiveeseen saattaa liittyä arjen toimintakykyä haittaavaa kielellistä vaikeutta «Myös hyvänlaatuiseksi luokiteltavaan puheen kehityksen viivästymiseen saattaa liittyä kielellistä vaikeutta.»C.
    • Hyvänlaatuisesti viivästyneiksi luokiteltujen lasten kielellisessä toimintakyvyssä on todettu ongelmia 13 vuoden iässä «Rescorla L. Age 13 language and reading outcomes in late-talking toddlers. J Speech Lang Hear Res 2005;48:459-72; PMID: 15989404»52.
• Diagnoosia viivästynyt puheenkehitys (R62.0) suositellaan käytettäväksi silloin, kun erotusdiagnostiikka esimerkiksi lapsen iän vuoksi ei vielä luotettavasti onnistu.
• Suosittelemme diagnoosikoodia F80.8 (muu puheen ja kielen kehityksen häiriö) käytettäväksi silloin, kun diagnosoiva työryhmä ei ole voinut tehdä SLI-diagnoosia mutta lapsella kuitenkin todetaan merkittäviä kielen ongelmia.

Liitännäisoireet

• Yleiset liitännäisoireet:
  • Karkea- ja hienomotorinen kömpelyys «Trauner D, Wulfeck B, Tallal P, Hesselink J. Neurological and MRI profiles of children with developmental language impairment. Dev Med Child Neurol 2000;42:470-5; PMID: 10972419»53
    • Suurella osalla lapsista, joilla on SLI, esiintyy motorisia tai visuomotorisia ongelmia «Suurella osalla SLI-lapsista on motorisia ongelmia.»A.
    • Lapsilla, joilla on puhemotoriikan ongelmia, ilmenee enemmän muitakin motorisia ongelmia kuin muilla kielihäiriöisillä lapsilla «Niillä SLI-lapsilla, joilla on puhemotoriikan ongelmia, on ilmeisesti enemmän motorisia ongelmia kuin muilla SLI-lapsilla.»C.
• SLI-lasten praksiataidot (tahdonalaisten liikkeiden koordinaatio) lienevät huonompia kuin ikätovereilla «SLI-lasten praksiataidot lienevät ikätovereita huonompia ja muistuttavat iältään nuorempien lasten taitoja.»C.
• Tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen ongelmista «Beitchman JH, Hood J, Inglis A. Psychiatric risk in children with speech and language disorders. J Abnormal Child Psychol 1990;18:283-96; PMID: 2376655»54, «Beitchman JH, Brownlie EB, Inglis A ym. Seven-year follow-up of speech/language impaired and control children: psychiatric outcome. J Child Psychol Psychiatry 1996;37:961-70; PMID: 9119943»55 ks. Käypä hoito -suositus Lasten ja nuorten aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön (ADHD) hoito «ADHD:n (aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön) hoito lapsilla ja nuorilla»7, «Lasten ja nuorten aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön (ADHD) hoito (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Lastenneurologinen Yhdistys Ry:n ja Suomen Lastenpsy»115.

Kielellisen erityisvaikeuden seurannaisvaikutukset ja ennuste

• Kielellisen erityisvaikeuden ennusteeseen vaikuttavat ainakin
  • erityisvaikeuden aste
  • lapsen ei-kielellinen suorituskyky ja siihen liittyvä kyky kompensoida kielellisen erityisvaikeuden aiheuttamia haittoja
  • ympäristön toimintakulttuuri ja
  • vuorovaikutustottumukset.
• ICD-10:n diagnostiset kriteerit eivät usein enää täyty kouluiässä, vaikka ne olisivat täyttyneet ennen kouluikää «Stothard SE, Snowling MJ, Bishop DV, Chipchase BB, Kaplan CA. Language-impaired preschoolers: a follow-up into adolescence. J Speech Lang Hear Res 1998;41:407-18; PMID: 9570592»16, «Botting N. Non-verbal cognitive development and language impairment. J Child Psychol Psychiatry 2005;46:317-26; PMID: 15755307»19, «Snowling M, Bishop DV, Stothard SE. Is preschool language impairment a risk factor for dyslexia in adolescence? J Child Psychol Psychiatry 2000;41;587-600; PMID: 10946751»31, «Botting N, Adams C. Semantic and inferencing abilitiesin children with communication disorders. Int J Lang Commun Disord 2005;40:49-66; PMID: 15832525»56, «Miller CA, Leonard LB, Kail RV, Zhang X, Tomblin JB, Francis DJ. Response time in 14-year-olds with language impairment. J Speech Lang Hear Res 2006;49:712-28; PMID: 16908871»57, «Silva P, Williams S, McGee R. A longitudinal study of children with developmental language delay at age three: later intelligence, reading and behaviour problems. Dev Med Child Neurol 1987;29:630-40; »58, «Durkin K, Conti-Ramsden G. Language, social behavior, and the quality of friendships in adolescents with and without a history of specific language impairment. Child Dev 2007;78:1441-57; PMID: 1788344»59, «Benasich A, Curtiss S, Tallal P. Language, learning and behavioral disturbances in childhood: a longitudinal perspective. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 1993;32:585-94; PMID: 8496123»60. Kuitenkin
  • virheettömän ja sujuvan teknisen luku- ja kirjoitustaidon oppiminen voi olla hidasta
  • uusien sanojen ja käsitteiden oppimisen on osoitettu olevan edelleen puutteellista «Lapset, joilla on todettu kielellinen erityisvaikeus, näyttävät kouluiässäkin oppivan uusia sanoja normaalisti kehittyneitä lapsia heikommin.»B ja sanaston ja käsitteistön sekä kuullun ja luetun ymmärtämisen puutteet voivat kouluiässä korostua «Lapsilla, joilla on ennen kouluikää todettu kielellinen erityisvaikeus, on usein kouluiässä edelleen puutteellinen kielellinen toimintakyky. Myös heidän ei-kielellinen päättelykykynsä voi kehittyä kouluiässä ikäodotuksia heikommin, vaikka se olisi leikki-iässä ollutkin ikäodotusten mukainen.»A, «Stothard SE, Snowling MJ, Bishop DV, Chipchase BB, Kaplan CA. Language-impaired preschoolers: a follow-up into adolescence. J Speech Lang Hear Res 1998;41:407-18; PMID: 9570592»16, «Snowling M, Bishop DV, Stothard SE. Is preschool language impairment a risk factor for dyslexia in adolescence? J Child Psychol Psychiatry 2000;41;587-600; PMID: 10946751»31, «Botting N, Adams C. Semantic and inferencing abilitiesin children with communication disorders. Int J Lang Commun Disord 2005;40:49-66; PMID: 15832525»56, «Helenius P, Parviainen T, Paetau R, Salmelin R. Neural processing of spoken words in specific language impairment and dyslexia. Brain 2009;132:1918-27; PMID: 19498087»61
  • kielellinen erityisvaikeus haittaa vieraiden kielten oppimista
  • matematiikassa erityisesti sanalliset tehtävät ovat haastavia; lisäksi vaikeuksia voi esiintyä lukujonotaidoissa, lukujen kirjoittamisessa ja ymmärtämisessä sekä peruslaskutoimitusten sujuvuudessa «Koponen T. Calculation and language – diagnostic and intervention studies. Jyväskylä studies in education, psychology and social research 2008/340»62
  • mainitut sanaston ja käsitteistön sekä luetun ja kuullun ymmärtämisen vaikeudet saattavat haitata minkä tahansa uuden tiedon tai taidon oppimista.
• Lapsilla ja nuorilla, joilla on kielellisiä ongelmia, ilmenee usein tarkkaamattomuutta tai ylivilkkautta. Puheen ymmärtämisen häiriö voi ilmentyä ADHD-tyyppisenä käyttäytymisenä (ks. sähköinen tausta-aineisto «SLI:n yhteys ADHD/ADD-oireisiin»11).
• Kielellinen erityisvaikeus saattaa haitata sosiaalisten taitojen sekä tunteiden ilmaisun ja käsittelyn kehittymistä.
  • Puutteelliseen kielelliseen toimintakykyyn liittyy käytös- ja ihmissuhdeongelmien sekä tunne-elämän häiriöiden suurentunut riski lapsuus- ja nuoruusiässä «Puutteelliseen kielelliseen toimintakykyyn liittyy lapsuus- ja nuoruusiässä kohonnut käytös- ja ihmissuhdeongelmien sekä tunne-elämän häiriöiden riski.»B.

Lähiympäristön tukitoimet

• Oleellinen osa haittojen ehkäisyä ovat tukitoimet lapsen arjessa, kuten kotona, päivähoidossa ja koulussa.
• Tukitoimet tulee aloittaa heti, kun on herännyt epäily kielellisen kehityksen viiveestä tai poikkeavuudesta (ks. Vuorotellen-opas «http://papunet.net/yleis/fileadmin/muut/Esitteet/Vuorotellen.pdf»1, Papunet-verkkopalveluyksikkö «http://papunet.net/yleis/kommunikointikeinot.html»2, Kommunikointi dysfaattisen lapsen kanssa. Ohjeita puheen ja kielen kehityksen tukemiseksi kotioloissa «http://www.stroke.fi/files/176/kommunikointi_www.pdf»3 ja sähköinen tausta-aineisto «Ohjeita lähiympäristölle, kun lapsella on kielellinen erityisvaikeus»6).
  • Ohjauksen antaminen ja perusterveydenhuollossa käynnistetty puheterapia ovat tärkeitä eivätkä edellytä, että SLI-diagnoosi on jo varma.
  • Jos tukitoimet käynnistetään vasta, kun SLI on diagnosoitu, on menetetty ennusteen kannalta tärkeää varhaista kuntoutumisaikaa.
• Pienet päiväkoti- ja opetusryhmät ovat suositeltavia.
• Kirjallisuuskatsaukset ja kansainväliset suositukset painottavat päiväkotien ja koulujen melun haitallista vaikutusta lapsen kognitiiviseen kehitykseen. Melun aiheuttama haitta on otettava huomioon niin kielellisen erityisvaikeuden tutkimuksissa kuin suunniteltaessa kielihäiriöisen lapsen päivähoito- ja koulusijoitusta «Kirjallisuuskatsaukset ja yhdysvaltalaiset sekä eurooppalaiset suositukset painottavat päiväkotien ja koulujen melun haitallista vaikutusta lapsen kognitiiviselle kehitykselle. Tämä on otettava huomioon kielihäiriön etiologisissa tutkimuksissa ja suunniteltaessa kielihäiriölapsen päiväkoti- ja koulusijoitusta.»B. Kuunteluolosuhteet tulee huomioida vaikuttamalla muun muassa huonetilan akustiikkaan ja jälkikaiuntaan «Rakennussuositukset – huomioidaan melun vähentäminen»12.
• Koulussa oleellista on vuorovaikutustaitojen tukeminen ja kielelliset ongelmat huomioiva opetus.
• Opetusmuotoa valittaessa on huomioitava kielellisen ja muun toimintakyvyn kehittyminen kouluikään mennessä sekä odotettavissa oleva kielellisen ja muun toimintakyvyn kehittyminen. Oppimisvaikeudet ja kielelliset vaikeudet on huomioitava myös toisen asteen koulutuksessa.
• Jos on ilmeistä, että lapsi ei selviydy peruskoulun oppimäärästä yhdeksässä vuodessa, hänellä on oikeus 11-vuotiseen oppivelvollisuuteen, jolloin opetus alkaa vuosi tavanomaista varhaisemmin (Perusopetuslaki 628/1998 «http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980628»4).

Hoito ja kuntoutus

• Hyvään hoitoon kuuluvat vanhempien informointi, vanhempien sitoutuminen ja aktiivinen osallistuminen sekä tukitoimet kodin lisäksi päivähoidossa ja koulussa «Koivikko M, Sipari S. Lapsen ja nuoren hyvä kuntoutus. Vajaaliikkeisten Kunto ry, 2006»63.
• Lapselle päivähoidossa, koulussa tai terveydenhuollossa tehtävässä yksilöllisessä varhaiskasvatus-, opetus- tai kuntoutussuunnitelmassa huomioidaan kielellinen ja yleinen toimintakyky sekä lapsen ja perheen tarpeet ja voimavarat.
• Varhainen perheen ohjaus tai kielellinen interventio edistävät riskilasten kielellisten taitojen ja käyttäytymisen suotuisaa kehitystä «Varhaisella perheen ohjauksella tai kielellisellä interventiolla näyttäisi olevan vaikutusta riskilasten kielellisten taitojen ja käyttäytymisen suotuisaan kehitykseen.»B.
• Kun vanhemmat taikka neuvolan tai päivähoidon henkilökunta epäilevät kielellisiä ongelmia, lapsi on lähetettävä puheterapeutin ohjaukseen 2–2.5 vuoden ikäisenä. Neuvolassakin tulee antaa ohjausta kielellisen kehityksen tukemiseen (ks. Vuorotellen-opas «http://papunet.net/yleis/fileadmin/muut/Esitteet/Vuorotellen.pdf»1, Papunet-verkkopalveluyksikkö «http://papunet.net/yleis/kommunikointikeinot.html»2, Kommunikointi dysfaattisen lapsen kanssa. Ohjeita puheen ja kielen kehityksen tukemiseksi kotioloissa «http://www.stroke.fi/files/176/kommunikointi_www.pdf»3).
  • Lyhytjänteisyys, keskittymättömyys tai niukka kontaktinotto voivat viitata kielellisiin vaikeuksiin ja antaa aiheen kielellisen toimintakyvyn arviointiin.
• Puhetta tukevat ja korvaavat kommunikointikeinot ovat usein tarpeen. AAC-menetelmät (augmentative and alternative communication), kuten kuvien ja tukiviittomien käyttö, helpottavat kommunikoimista lapsen kanssa ja vähentävät usein puheen ymmärtämisen ja ilmaisemisen vaikeuksiin liittyviä seurauksia kuten oppimisen, käyttäytymisen ja vuorovaikutuksen ongelmia.
  • Ne havainnollistavat ja jäsentävät toimintaa, auttavat ennakoimaan asioita ja toimivat muistin tukena. Niiden avulla voidaan opetella käsitteitä ja kartuttaa sanavarastoa.
  • AAC-menetelmien käyttö ei hidasta puheen ja kielen kehittymistä vaan useimmissa tapauksissa edistää sitä. Menetelmät valitaan yksilöllisesti. Käytön aloittaminen on suositeltavaa aina, kun ymmärtämis- tai ilmaisuvaikeudet haittaavat vuorovaikutusta tai aiheuttavat esimerkiksi käytösongelmia «Sevcik RA, Barton-Hulsey A, Romski M. Early intervention, AAC, and transition to school for young children with significant spoken communication disorders and their families. Semin Speech Lang 2008;29»64, «Light J, McNaughton D, Weyer M, Karg L. Evidence-based literacy instruction for individuals who require augmentative and alternative communication: a case study of a student with multiple disabilities»65, «Millar DC, Light JC, Schlosser RW. The impact of augmentative and alternative communication intervention on the speech production of individuals with developmental disabilities: a research review. J S»66, «Romski M, Sevcik RA. Augmentative communication and early intervention: Myths and realities. Infants Young Child 2005;18:174-85»67.
• Jos kielellinen erityisvaikeus on erittäin hankala, on AAC-menetelmien laaja käyttö kuntoutuksen keskeinen väline. Perheelle voidaan suositella viittomaopetusta.
• Vaikka kuntoutusmahdollisuudet vaihtelevat kotipaikkakunnan mukaan, on pyrittävä valtakunnallisesti tasavertaiseen käytäntöön.

Seuranta

• Hoidosta vastaavan tahon (perusterveydenhuolto tai erikoissairaanhoito) tulee seurata leikki-ikäisen lapsen kehitystä vähintään kerran vuodessa tehtävillä arvioilla ja pitää kuntoutussuunnitelma ajantasaisena.
• Toimintakyvyn kehittymistä arvioitaessa on tärkeää, että käytettävissä ovat myös vanhempien, päiväkodin ja koulun havainnot arjen tilanteissa sekä terapeuttien hoitopalautteet.
• Kouluiässä seuranta siirtyy yleensä kouluterveydenhuoltoon ja oppilashuoltotyöryhmälle (ks. seuraava kohta Hoidon porrastus). Tarvittaessa kouluterveydenhuolto lähettää lapsen tai nuoren myöhemmin uudelleen erikoissairaanhoidon tutkimuksiin.
• Osa nuorista tarvitsee ammatinvalintaa tukevia tutkimuksia tai erityisammatinvalinnanohjausta, joissa määritetään peruskoulun jälkeisessä koulutuksessa (toisen asteen koulutus) tarvittavat tukitoimenpiteet.

Hoidon porrastus

• Lievien kielellisten ongelmien tutkimukset sekä kuntoutuksen ja muiden tukitoimien järjestäminen ja seuranta kuuluvat perusterveydenhuoltoon. Epäselvissä tapauksissa perusterveydenhuolto voi konsultoida erikoissairaanhoitoa.
  • Kielellisen erityisvaikeuden toteaminen edellyttää lääkärin, puheterapeutin ja psykologin tai neuropsykologin tutkimuksia sekä perehtyneisyyttä kielellisen erityisvaikeuden ilmenemismuotoihin ja tukitoimenpiteisiin.
• Vaikeiden kielellisten ongelmien tutkimukset sekä kuntoutuksen ja tukitoimenpiteiden järjestäminen ja seuranta kuuluvat erikoissairaanhoitoon tai muuhun erityisosaamista omaavaan hoitoyksikköön. Vaikeavammaisten kuntoutuksen rahoittaa Kela, joka arvioi saamiensa lausuntojen perusteella, täyttyvätkö vaikeavammaisuuden kriteerit.
• Ennen seurannan siirtymistä perusterveydenhuoltoon on huolehdittava siitä, että lapsen lähiympäristölle on annettu riittävästi tietoa kielelliseen erityisvaikeuteen liittyvistä haitoista, ennusteesta sekä haittojen kompensaatio- ja kuntoutusmahdollisuuksista.
• Hoitoketjumalli laaditaan paikallisesti huomioiden käytettävissä olevat resurssit ja asiantuntijapalvelut sekä pitkäaikainen seurannan ja tuen tarve.

Sähköinen tausta-aineisto

Kielellisen erityisvaikeuden arvioinnissa ja diagnosoinnissa Suomessa yleisimmin käytetyt testit ja arviointimenetelmät «Kielellisen erityisvaikeuden arvioinnissa ja diagnosoinnissa Suomessa yleisimmin käytetyt testit ja arviointimenetelmät»8

Kielellisen erityisvaikeuden vaikeusaste «Kielellisen erityisvaikeuden vaikeusaste»1

Kielen kehityksen keskeisiä saavutuksia «Kielen kehityksen keskeisiä saavutuksia»4

Kielen kehityksen piirteitä, jotka antavat aihetta seurantaan tai tutkimuksiin «Kielen kehityksen piirteitä, jotka antavat aihetta seurantaan tai tutkimuksiin»5

Kommunikointi dysfaattisen lapsen kanssa. Ohjeita puheen ja kielen kehityksen tukemiseksi kotioloissa suoraan tekstiin. Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry. Opas pdf-muodossa Internetissä «http://www.stroke.fi/files/176/kommunikointi_www.pdf»3

Lääkärin osuus SLI-lapsen tutkimisessa «Lääkärin osuus tutkimuksissa epäiltäessä lapsella SLI:tä»9

Ohjeita SLI-lapsen lähiympäristölle «Ohjeita lähiympäristölle, kun lapsella on kielellinen erityisvaikeus»6

Papunet-verkkopalveluyksikkö Internetissä «http://papunet.net/yleis/kommunikointikeinot.html»2

Perusopetuslaki 628/1998 «http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980628»4

Puheterapeuttisen ja psykologisen tutkimuksen löydöksiä SLI-lapsilla «Puheterapeuttisen ja psykologisen tutkimuksen löydöksiä lapsilla, joilla on SLI»10

Puheterapia kielellisessä erityisvaikeudessa «Puheterapia kielellisessä erityisvaikeudessa»13

Rakennussuositukset - huomioidaan melun vähentäminen «Rakennussuositukset – huomioidaan melun vähentäminen»12

Seulonta ja kielellisten erityisvaikeuksien varhainen toteaminen «Seulonta ja kielellisten erityisvaikeuksien varhainen toteaminen»3

SLI:n diagnostiset kriteerit WHO:n ja suomalaisessa ICD-10-luokituksessa «SLI:n diagnostiset kriteerit WHO:n ja suomalaisessa ICD-10-luokituksessa»7

SLI:n genetiikkaa «SLI:n genetiikkaa»2

SLI:n yhteys ADHD/ADD-oireisiin «SLI:n yhteys ADHD/ADD-oireisiin»11

Sopeutumisvalmennus «Sopeutumisvalmennus»14

Vuorotellen: Opas vuorovaikutukseen ja kielen kehityksen alkuvaiheisiin. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus. Opas pdf-muodossa Internetissä «http://papunet.net/yleis/fileadmin/muut/Esitteet/Vuorotellen.pdf»1

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Foniatrit ry:n ja Suomen Lastenneurologisen yhdistyksen ja asettama työryhmä

Puheenjohtaja:

Marja Asikainen, LT, foniatrian erikoislääkäri, ennaltaehkäisevän terveydenhuollon apulaisylilääkäri; Vantaan kaupunki

Kokoava kirjoittaja:

Leena Ervast, FL, erikoispuheterapeutti; Neural Oy

Jäsenet:

Timo Ahonen, professori, neuropsykologi; Jyväskylän yliopisto, psykologian laitos

Jorma Komulainen, LT, lastentautien ja lastenendokrinologian erikoislääkäri, ylilääkäri; Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki (Käypä hoito -toimittaja)

Krista Korhonen, yleislääketieteen erikoislääkäri; Härkätien terveyskeskus

Mirja Luotonen, LT, foniatri, osastonylilääkäri; OYS, korva-, nenä- ja kurkkutautien vastuualue, audiofoniatrian yksikkö

Jaana Nopola-Hemmi, LT, lastenneurologian erikoislääkäri; HUS:n lastenneurologian klinikka

Mari Qvarnström, LT, foniatrian apulaisylilääkäri; KYS, korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka, foniatrian poliklinikka

Erkki Vilkman, professori, ylilääkäri; HUS:n korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka, foniatrian yksiköt

Tiina Walldén, LL, lastenneurologian ylilääkäri; Kymenlaakson keskussairaala