Kielellinen erityisvaikeus (dysfasia, lapset ja nuoret)

Käypä hoito
18.5.2010
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Foniatrit ry:n ja Suomen Lastenneurologisen yhdistyksen ja asettama työryhmä

Opi ja ota käyttöön

Koosteet

Potilaalle

Keskeinen sanoma

  • Kielellinen erityisvaikeus (specific language impairment, SLI) on laaja-alaisesti toimintakykyyn, osallistumiseen ja vuorovaikutukseen vaikuttava ongelma.
  • Puheen ymmärtämisen vaikeutta voi olla vaikea tunnistaa arjessa.
  • Vaikka kielellinen erityisvaikeus on luotettavimmin diagnosoitavissa vasta neljän vuoden iästä lähtien, tukitoimenpiteet on aloitettava heti epäilyn herätessä.
  • Diagnostiikka sekä kuntoutuksen ja muiden tukitoimenpiteiden suunnittelu edellyttävät moniammatillista yhteistyötä.
  • Tärkeimmät ennustetta parantavat tekijät ovat
    • riittävä ja varhain aloitettu toimintakyvyn tukeminen arjessa
    • riittävä ja oikein ajoitettu kuntoutus sekä
    • kielellisen oppimisen ja toimintakyvyn puutteiden huomioon ottaminen koulussa.

Aiheen rajaus

  • Hoitosuositus koskee lasten ja nuorten (alle 18-vuotiaiden) kielellisen erityisvaikeuden
    • diagnosointia
    • kuntoutusta ja
    • muita tukitoimenpiteitä.
  • Suosituksessa käsitellään myös varhaislapsuuden kielellisiä vaikeuksia, jotka eivät vielä ole luokiteltavissa erityisvaikeudeksi.
  • Suosituksessa ei käsitellä älylliseen kehitysvammaisuuteen (ICD-10: F70–F79), monimuotoiseen kehityshäiriöön (ICD-10: F83) eikä autismikirjoon (ICD-10: F84) liittyvää kielellisen kehityksen häiriötä, mutta suositusta voidaan soveltaa myös näihin diagnoosiryhmiin kuuluvien lasten kuntoutuksessa.

Tavoitteet

  • Hoitosuosituksen tavoitteena on yhtenäistää lasten ja nuorten kielellisten erityisvaikeuksien diagnostiikka-, vaikeusasteluokittelu- ja kuntoutuskäytäntöä.

Kohderyhmä

  • Suosituksen kohderyhmänä ovat SLI-lasten ja -nuorten sekä heidän perheidensä kanssa työskentelevät tahot erikoissairaanhoidossa ja perusterveydenhuollossa.
  • Suositus on tarkoitettu myös lasten perheiden ja heidän sidosryhmiensä kuten päiväkotien, koulujen sekä kunnallisten kuntoutustyöryhmien avuksi.

Määritelmät

  • Kielellinen erityisvaikeus (SLI):
    • Häiriö, jossa lapsen kielellinen toimintakyky ei kehity iän mukaisesti, vaikka näönvarainen päättely on ikätasoista.
    • Häiriö ei selity neurologisilla, aistitoimintojen, tunne-elämän tai ympäristötekijöiden (esimerkiksi merkittävät lapsen kasvuympäristöön ja vuorovaikutukseen liittyvät puutteet, monikielisyys) poikkeavuuksilla.
  • Suomessa kielellistä erityisvaikeutta on aiemmin kutsuttu dysfasiaksi.
  • Tässä suosituksessa käytetään kansainvälisen käytännön mukaista termiä kielellinen erityisvaikeus.

Esiintyvyys ja oirekuva

Vaikeusaste

  • SLI:n vaikeusaste vaihtelee lievästä vaikeaan «Kielellisen erityisvaikeuden vaikeusaste»1. Rajanveto vaikeusasteiden välillä ei ole yksiselitteistä.
    • Työryhmän näkemyksen mukaan kielellinen ongelma on vaikea, jos
      • kolme vuotta täyttänyt lapsi ei pysty ilmaisemaan itseään sanallisesti tai hänellä on huomattava kielellinen ymmärtämisvaikeus taikka molemmat
      • kommunikoinnin vaikeudet haittaavat lapsen mahdollisuuksia osallistua arjen vuorovaikutustilanteisiin ja oppia uutta
      • lapsi tarvitsee puhetta tukevia ja korvaavia kommunikaatiokeinoja lähes kaikissa tilanteissa.
  • Samantasoiset kielelliset erityisvaikeudet haittaavat eri lapsia eri tavoin.

Etiologia ja myötävaikuttavia tekijöitä

Seulonta

Diagnoosikriteerit

Diagnostiikka

  • Diagnoosi perustuu
  • Kielellinen erityisvaikeus on yleensä luotettavimmin diagnosoitavissa 4–6 vuoden iässä.
    • Ilmaisussa on 4–6 vuoden iässä havaittavissa runsaasti ns. poikkeavia, kielelliseen erityisvaikeuteen viittaavia piirteitä. Jokapäiväisen kielen hallinnan kehittyessä poikkeavat piirteet tyypillisesti vähenevät ja voivat hävitä kokonaankin.
    • Tässä iässä psykologin tutkimus antaa useimmiten jo riittävän luotettavat tulokset.
  • Suomessa yleisemmin käytetyt testi- ja arviointimittarit löytyvät sähköisestä tausta-aineistosta «Kielellisen erityisvaikeuden arvioinnissa ja diagnosoinnissa Suomessa yleisimmin käytetyt testit ja arviointimenetelmät»8.
  • Lääkärin tehtävä on moniammatillisen arvioinnin perusteella vastata diagnostiikasta sekä hoidon ja kuntoutuksen koordinoinnista «Lääkärin osuus tutkimuksissa epäiltäessä lapsella SLI:tä»9.
  • Puheterapeutin tutkimuksissa arvioidaan sanaston ja käsitteistön hallintaa, ilmaisujen sanastollista, kieliopillista ja sisällöllistä koostumusta, puhemotoriikan hallintaa, kuullun (kouluiässä myös luetun) ymmärtämistä, lyhytkestoista kuulomuistia, kuullunerottelukykyä, kykyä olla kielellisessä ja sosiaalisessa vuorovaikutuksessa sekä kykyä käyttää muita kommunikointikeinoja.
  • Psykologin tai neuropsykologin tutkimuksissa arvioidaan lapsen kognitiivista, emotionaalista ja sosiaalista kehittymistä.
    • Kognitiivisten toimintojen arvioinnin kohteita ovat muun muassa lapsen kielellinen ja ei-kielellinen päättely, tarkkaavuus, toiminnanohjaus, muisti, oppimiskyky, sensomotoriset taidot, sosiaalinen havaitseminen ja visuospatiaaliset taidot.
  • Puheterapeuttisen ja psykologisen tai neuropsykologisen tutkimuksen löydöksiä on kuvattu tausta-aineistossa «Puheterapeuttisen ja psykologisen tutkimuksen löydöksiä lapsilla, joilla on SLI»10.
  • Muut tutkimukset
    • Hieno- tai karkeamotorisen, hahmottamisen tai aistisäätelyn kehityksen ongelmia epäiltäessä lapsen toimintakyvyn arviointiin osallistuu toiminta- tai fysioterapeutti.
    • Jos toimintakyvyn kehittymisen luotettava arviointi edellyttää osastotutkimusta, työryhmään kuuluu yleensä myös foniatrisen tai lastenneurologisen yksikön lasten- tai sairaanhoitaja ja joissakin paikoissa (erityis)lastentarhanopettaja.
  • Etiologiset tutkimukset
    • Kuulovika tulee sulkea pois mahdollisimman aikaisin.
    • Jos kuuloa ei voida tutkia luotettavasti perusterveydenhuollossa, lapsi tulee lähettää erikoissairaanhoitoon.
    • Etiologiset tutkimukset ovat tarpeen ainoastaan epäiltäessä spesifistä syytä.

Erotusdiagnostiikka

  • Kielellisen kehityksen vaikeudet voivat liittyä seuraaviin tekijöihin:
  • Diagnoosia viivästynyt puheenkehitys (R62.0) suositellaan käytettäväksi silloin, kun erotusdiagnostiikka esimerkiksi lapsen iän vuoksi ei vielä luotettavasti onnistu.
  • Suosittelemme diagnoosikoodia F80.8 (muu puheen ja kielen kehityksen häiriö) käytettäväksi silloin, kun diagnosoiva työryhmä ei ole voinut tehdä SLI-diagnoosia mutta lapsella kuitenkin todetaan merkittäviä kielen ongelmia.

Liitännäisoireet

Kielellisen erityisvaikeuden seurannaisvaikutukset ja ennuste

Lähiympäristön tukitoimet

Hoito ja kuntoutus

Puheterapia

Muut hoidon ja kuntoutuksen menetelmät

  • Tietokoneavusteisia harjoitteluohjelmia voidaan käyttää osana kuntoutusta. Tällöin tavoitteiden ja harjoitusmenetelmien valinnan täytyy olla oikein suunnattuja. Harjoittelu toteutetaan yhdessä aikuisen kanssa.
  • Ryhmäkuntoutusta voidaan käyttää muun muassa kielellisen tietoisuuden harjoittelussa.
  • Neuropsykologinen kuntoutus
    • Joissain tapauksissa kouluikäisille lapsille, joilla on SLI, harkitaan neuropsykologista kuntoutusta. Neuropsykologisessa kuntoutuksessa harjaannutetaan muun muassa kielellisiä perustoimintoja ja niitä kompensoivia taitoja, vahvistetaan koulussa tarvittavia taitoja sekä tuetaan kognitiivisia, sosiaalisia ja vuorovaikutustaitoja.
    • Lapsi voidaan ohjata neuropsykologisiin tutkimuksiin, jos hänellä on riittävistä koulun tukitoimista huolimatta edelleen vaikeita oppimisen, tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen tai vuorovaikutuksen ongelmia.
    • Perusterveydenhuollon psykologi voi oman tutkimuksensa perusteella suositella neuropsykologista tutkimusta.
  • Toimintaterapia
  • Musiikkiterapia
    • Musiikkiterapian vaikutuksista SLI-lasten kielelliseen toimintakykyyn ei ole tutkimuksia.
  • Muu kuntoutus
  • Kommunikoinnin apuvälineet
    • Kommunikoinnin apuvälineillä tarkoitetaan puhetta tukevia tai korvaavia yksinkertaisia tai teknisesti hyvinkin monimutkaisia apuvälineitä.
    • Yleisimmin käytettyjä ovat esimerkiksi kuvataulut ja -kansiot, joiden avulla voidaan tukea lasta ymmärtämään puhetta. Ne auttavat myös silloin, kun lapsi ei puhu lainkaan tai puhe on huomattavan vaikeaselkoista.
    • Varsinaisesta puhekommunikaattorista (joka tuottaa synteettistä tai ennalta tallennettua puhetta) on vain harvoin hyötyä SLI-lapselle.
    • Tietokoneen käyttö kirjoittamis- ja kommunikointivälineenä voi olla aiheellista, jos
      • puhe on huomattavan vaikeaselkoista
      • kynällä kirjoittaminen on huomattavan työlästä.
    • Apuvälineitä voidaan yksilöllisen harkinnan mukaan käyttää myös kielellisen vuorovaikutuksen peruselementtien harjoitteluun.
  • Sopeutumisvalmennus
    • Sopeutumisvalmennus on lääkinnällistä kuntoutusta, jonka tavoitteena on antaa tietoa ja tukea lasten perheiden selviytymistä arjessa.
    • Lapsen kuntoutuksesta vastuussa oleva yksikkö tiedottaa kuntoutujille ja heidän läheisilleen sopeutumisvalmennuskursseista, niiden hakuprosessista sekä kurssien sisällöistä ja toteutuksesta.
    • Sopeutumisvalmennuskursseja järjestävät useat tahot (ks. sähköinen tausta-aineisto «Sopeutumisvalmennus»14). Kurssit ovat perheille maksuttomia. Kurssilaiset valitaan kuntoutussuunnitelman ja vanhempien hakemuksen perusteella.
  • Kuntoutusohjaus
    • Joissain erikoissairaanhoidon kuntoutustyöryhmissä on kuntoutusohjaaja, joka toimii lasten kuntoutuksen asiantuntijana koti-, päiväkoti- ja koulukäynneillä.
  • Tulkkipalvelut
    • Lapsi tai nuori voi saada puhevammaisille tarkoitettua tulkkipalvelua, jos kielihäiriö tai huomattava puheliikkeiden ohjailun vaikeus haittaa oleellisesti esimerkiksi asiointia kodin ulkopuolella, opiskelua, harrastamista tai muuta osallistumista. Edellytyksenä on, että lapsi kykenee ilmaisemaan omaa tahtoaan tulkkauksen avulla.
  • Erityiskoulut
    • Jotkin erityiskoulut toimivat resurssikeskuksina. Ne tarjoavat opetusta omille oppilailleen sekä ohjaus- ja tukipalveluja lähikoulujen opettajille.

Seuranta

  • Hoidosta vastaavan tahon (perusterveydenhuolto tai erikoissairaanhoito) tulee seurata leikki-ikäisen lapsen kehitystä vähintään kerran vuodessa tehtävillä arvioilla ja pitää kuntoutussuunnitelma ajantasaisena.
  • Toimintakyvyn kehittymistä arvioitaessa on tärkeää, että käytettävissä ovat myös vanhempien, päiväkodin ja koulun havainnot arjen tilanteissa sekä terapeuttien hoitopalautteet.
  • Kouluiässä seuranta siirtyy yleensä kouluterveydenhuoltoon ja oppilashuoltotyöryhmälle (ks. seuraava kohta Hoidon porrastus). Tarvittaessa kouluterveydenhuolto lähettää lapsen tai nuoren myöhemmin uudelleen erikoissairaanhoidon tutkimuksiin.
  • Osa nuorista tarvitsee ammatinvalintaa tukevia tutkimuksia tai erityisammatinvalinnanohjausta, joissa määritetään peruskoulun jälkeisessä koulutuksessa (toisen asteen koulutus) tarvittavat tukitoimenpiteet.

Hoidon porrastus

  • Lievien kielellisten ongelmien tutkimukset sekä kuntoutuksen ja muiden tukitoimien järjestäminen ja seuranta kuuluvat perusterveydenhuoltoon. Epäselvissä tapauksissa perusterveydenhuolto voi konsultoida erikoissairaanhoitoa.
    • Kielellisen erityisvaikeuden toteaminen edellyttää lääkärin, puheterapeutin ja psykologin tai neuropsykologin tutkimuksia sekä perehtyneisyyttä kielellisen erityisvaikeuden ilmenemismuotoihin ja tukitoimenpiteisiin.
  • Vaikeiden kielellisten ongelmien tutkimukset sekä kuntoutuksen ja tukitoimenpiteiden järjestäminen ja seuranta kuuluvat erikoissairaanhoitoon tai muuhun erityisosaamista omaavaan hoitoyksikköön. Vaikeavammaisten kuntoutuksen rahoittaa Kela, joka arvioi saamiensa lausuntojen perusteella, täyttyvätkö vaikeavammaisuuden kriteerit.
  • Ennen seurannan siirtymistä perusterveydenhuoltoon on huolehdittava siitä, että lapsen lähiympäristölle on annettu riittävästi tietoa kielelliseen erityisvaikeuteen liittyvistä haitoista, ennusteesta sekä haittojen kompensaatio- ja kuntoutusmahdollisuuksista.
  • Hoitoketjumalli laaditaan paikallisesti huomioiden käytettävissä olevat resurssit ja asiantuntijapalvelut sekä pitkäaikainen seurannan ja tuen tarve.

Sähköinen tausta-aineisto

Kielellisen erityisvaikeuden arvioinnissa ja diagnosoinnissa Suomessa yleisimmin käytetyt testit ja arviointimenetelmät «Kielellisen erityisvaikeuden arvioinnissa ja diagnosoinnissa Suomessa yleisimmin käytetyt testit ja arviointimenetelmät»8

Kielellisen erityisvaikeuden vaikeusaste «Kielellisen erityisvaikeuden vaikeusaste»1

Kielen kehityksen keskeisiä saavutuksia «Kielen kehityksen keskeisiä saavutuksia»4

Kielen kehityksen piirteitä, jotka antavat aihetta seurantaan tai tutkimuksiin «Kielen kehityksen piirteitä, jotka antavat aihetta seurantaan tai tutkimuksiin»5

Kommunikointi dysfaattisen lapsen kanssa. Ohjeita puheen ja kielen kehityksen tukemiseksi kotioloissa suoraan tekstiin. Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry. Opas pdf-muodossa Internetissä «http://www.stroke.fi/files/176/kommunikointi_www.pdf»2

Lääkärin osuus SLI-lapsen tutkimisessa «Lääkärin osuus tutkimuksissa epäiltäessä lapsella SLI:tä»9

Ohjeita SLI-lapsen lähiympäristölle «Ohjeita lähiympäristölle, kun lapsella on kielellinen erityisvaikeus»6

Papunet-verkkopalveluyksikkö Internetissä «http://papunet.net/tietoa/kommunikointikeinot»3

Perusopetuslaki 628/1998 «http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980628»5

Puheterapeuttisen ja psykologisen tutkimuksen löydöksiä SLI-lapsilla «Puheterapeuttisen ja psykologisen tutkimuksen löydöksiä lapsilla, joilla on SLI»10

Puheterapia kielellisessä erityisvaikeudessa «Puheterapia kielellisessä erityisvaikeudessa»13

Rakennussuositukset - huomioidaan melun vähentäminen «Rakennussuositukset – huomioidaan melun vähentäminen»12

Seulonta ja kielellisten erityisvaikeuksien varhainen toteaminen «Seulonta ja kielellisten erityisvaikeuksien varhainen toteaminen»3

SLI:n diagnostiset kriteerit WHO:n ja suomalaisessa ICD-10-luokituksessa «SLI:n diagnostiset kriteerit WHO:n ja suomalaisessa ICD-10-luokituksessa»7

SLI:n genetiikkaa «SLI:n genetiikkaa»2

SLI:n yhteys ADHD/ADD-oireisiin «SLI:n yhteys ADHD/ADD-oireisiin»11

Sopeutumisvalmennus «Sopeutumisvalmennus»14

Vuorotellen: Opas vuorovaikutukseen ja kielen kehityksen alkuvaiheisiin. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus. Opas pdf-muodossa Internetissä «http://papunet.net/yleis/fileadmin/muut/Esitteet/Vuorotellen.pdf»4

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Foniatrit ry:n ja Suomen Lastenneurologisen yhdistyksen ja asettama työryhmä

Kielellinen erityisvaikeus (dysfasia, lapset ja nuoret) -suosituksen historiatiedot «Kielellinen erityisvaikeus (dysfasia, lapset ja nuoret), Käypä hoito -suosituksen historiatiedot»15

Puheenjohtaja:

Marja Asikainen, LT, foniatrian erikoislääkäri, ennaltaehkäisevän terveydenhuollon apulaisylilääkäri; Vantaan kaupunki

Kokoava kirjoittaja:

Leena Ervast, FL, erikoispuheterapeutti; Neural Oy

Jäsenet:

Timo Ahonen, professori, neuropsykologi; Jyväskylän yliopisto, psykologian laitos

Jorma Komulainen, LT, lastentautien ja lastenendokrinologian erikoislääkäri, ylilääkäri; Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki (Käypä hoito -toimittaja)

Krista Korhonen, yleislääketieteen erikoislääkäri; Härkätien terveyskeskus

Mirja Luotonen, LT, foniatri, osastonylilääkäri; OYS, korva-, nenä- ja kurkkutautien vastuualue, audiofoniatrian yksikkö

Jaana Nopola-Hemmi, LT, lastenneurologian erikoislääkäri; HUS:n lastenneurologian klinikka

Mari Qvarnström, LT, foniatrian apulaisylilääkäri; KYS, korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka, foniatrian poliklinikka

Erkki Vilkman, professori, ylilääkäri; HUS:n korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka, foniatrian yksiköt

Tiina Walldén, LL, lastenneurologian ylilääkäri; Kymenlaakson keskussairaala

Sidonnaisuudet

Timo Ahonen: Niilo Mäki Instituutin hallituksen jäsen.

Marja Asikainen: Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry:n dysfasianeuvottelukunnan asiantuntijajäsen.

Leena Ervast: Neural Oy:n osakas. Neural Oy:n määräaikainen toimitusjohtaja muun työn ohessa.

Krista Korhonen: Ei sidonnaisuuksia.

Jorma Komulainen: Ks. www.kaypahoito.fi / Yhteystiedot / Toimitus / Lisätiedot

Mirja Luotonen: Ei sidonnaisuuksia.

Jaana Nopola-Hemmi: Ei sidonnaisuuksia.

Mari Qvarnström: Ei sidonnaisuuksia.

Erkki Vilkman: Ei sidonnaisuuksia.

Tiina Wallden: Ulkomaan kongressimatka lääkealan yrityksen rahoittamana (Janssen-Cilag).

Vastuun rajaus

Käypä hoito -suositukset ovat parhaiden asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta, hoidosta ja kuntoutuksesta hoitopäätöksiä tehtäessä.

Tiedonhakukäytäntö

Käypä hoito -suositukset tehdään näyttöön perustuvan lääketieteen (EBM) periaatteilla. Lue lisää artikkelista nix01853

Kirjallisuutta

  1. Vilkman E, Helminen E. Kun puhe viipyy – kuntoutusohjaus ja dysfaattisen lapsen perhe. Dysfaattisten lasten kuntoutusohjausprojektin loppuraportti 1.5.1986-30.4.1989. Loimaa: Afasia- ja aivohalvausyhdistysten liitto, 1990
  2. Tomblin JB, Records NL, Buckwalter P ym. Prevalence of specific language impairment in kindergarten children. J Speech Lang Hear Res 1997;40:1245-60 «PMID: 9430746»PubMed
  3. Law J, Boyle J, Harris F ym. Screening for speech and language delay: a systematic review of the literature. Health Technol Assess 1998;2:1-184 «PMID: 9728296»PubMed
  4. Beitchman JH, Hood J, Rochon J ym. Empirical classification of speech/language impairment in children. II. Behavioral characteristics. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 1989;28:118-23 «PMID: 2914824»PubMed
  5. Hannus S, Kauppila T, Launonen K. Increasing prevalence of specific language impairment (SLI) in primary healthcare of a Finnish town, 1989-99. Int J Lang Commun Disord 2009;44:79-97 «PMID: 18608605»PubMed
  6. Nelson HD, Nygren P, Walker M ym. Screening for speech and language delay in preschool children: systematic evidence review for the US Preventive Services Task Force. Pediatrics 2006;117:e298-319 «PMID: 16452337»PubMed
  7. Tallal P, Ross R, Curtiss S. Familial aggregation in specific language impairment. J Speech Hear Disord 1989;54:167-73 «PMID: 2709834»PubMed
  8. Cohen NJ, Barwick MA, Horodezky NB ym. Language, achievement, and cognitive processing in psychiatrically disturbed children with previously identified and unsuspected language impairments. J Child Psychol Psychiatry 1998;39:865-77 «PMID: 9758195»PubMed
  9. Cohen NJ, Davine M, Horodezky N ym. Unsuspected language impairment in psychiatrically disturbed children: prevalence and language and behavioral characteristics. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 1993;32:595-603 «PMID: 8496124»PubMed
  10. McGrath LM, Hutaff-Lee C, Scott A ym. Children with comorbid speech sound disorder and specific language impairment are at increased risk for attention-deficit/hyperactivity disorder. J Abnorm Child Psychol 2008;36:151-63 «PMID: 17882543»PubMed
  11. Toppelberg CO, Shapiro T. Language disorders: a 10-year research update review. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2000;39:143-52 «PMID: 10673823»PubMed
  12. Oetting JB, Rice ML, Swank LK. Quick Incidental Learning (QUIL) of words by school-age children with and without SLI. J Speech Hear Res 1995;38:434-45 «PMID: 7596109»PubMed
  13. Nash M, Donaldson ML. Word learning in children with vocabulary deficits. J Speech Lang Hear Res 2005;48:439-58 «PMID: 15989403»PubMed
  14. Casalini C, Brizzolara D, Chilosi A ym. Non-word repetition in children with specific language impairment: a deficit in phonological working memory or in long-term verbal knowledge? Cortex 2007;43:769-76 «PMID: 17710828»PubMed
  15. Girbau D, Schwartz RG. Phonological working memory in Spanish-English bilingual children with and without specific language impairment. J Commun Disord 2008;41:124-45 «PMID: 17765916»PubMed
  16. Stothard SE, Snowling MJ, Bishop DV ym. Language-impaired preschoolers: a follow-up into adolescence. J Speech Lang Hear Res 1998;41:407-18 «PMID: 9570592»PubMed
  17. Snowling MJ, Bishop DV, Stothard SE ym. Psychosocial outcomes at 15 years of children with a preschool history of speech-language impairment. J Child Psychol Psychiatry 2006;47:759-65 «PMID: 16898989»PubMed
  18. Snowling MJ, Adams JW, Bishop DV ym. Educational attainments of school leavers with a preschool history of speech-language impairments. Int J Lang Commun Disord 2001;36:173-83 «PMID: 11344593»PubMed
  19. Botting N. Non-verbal cognitive development and language impairment. J Child Psychol Psychiatry 2005;46:317-26 «PMID: 15755307»PubMed
  20. Bishop DV. Genetic and environmental risks for specific language impairment in children. Int J Pediatric Otorhinoloaryngol 2003;6751:5143-57
  21. Webster RI, Shevell MI. Neurobiology of specific language impairment. J Child Neurol 2004;19:471-81 «PMID: 15526950»PubMed
  22. Bishop DV. What Causes Specific Language Impairment in Children? Curr Dir Psychol Sci 2006;15:217-221 «PMID: 19009045»PubMed
  23. Barry JG, Yasin I, Bishop DV. Heritable risk factors associated with language impairments. Genes Brain Behav 2007;6:66-76 «PMID: 17233642»PubMed
  24. Bartlett CW, Flax JF, Logue MW ym. A major susceptibility locus for specific language impairment is located on 13q21. Am J Hum Genet 2002;71:45-55 «PMID: 12048648»PubMed
  25. Tallal P, Hirsch LS, Realpe-Bonilla T ym. Familial aggregation in specific language impairment. J Speech Lang Hear Res 2001;44:1172-82 «PMID: 11708534»PubMed
  26. Tallal P, Townsend J, Curtiss S ym. Phenotypic profiles of language-impaired children based on genetic/family history. Brain Lang 1991;41:81-95 «PMID: 1884193»PubMed
  27. Lai CS, Fisher SE, Hurst JA ym. A forkhead-domain gene is mutated in a severe speech and language disorder. Nature 2001;413:519-23 «PMID: 11586359»PubMed
  28. Delgado CE, Vagi SJ, Scott KG. Tracking preschool children with developmental delay: third grade outcomes. Am J Ment Retard 2006;111:299-306 «PMID: 16792431»PubMed
  29. Bishop DV, Snowling MJ. Developmental dyslexia and specific language impairment: same or different? Psychol Bull 2004;130:858-86 «PMID: 15535741»PubMed
  30. Flax JF, Realpe-Bonilla T, Hirsch LS ym. Specific language impairment in families: evidence for co-occurrence with reading impairments. J Speech Lang Hear Res 2003;46:530-43 «PMID: 14696984»PubMed
  31. Snowling M, Bishop DV, Stothard SE. Is preschool language impairment a risk factor for dyslexia in adolescence? J Child Psychol Psychiatry 2000;41:587-600 «PMID: 10946751»PubMed
  32. Launonen K. Varhainen vuorovaikutus kielen kehityksen perustana. Suom Lääkäril 2006;61:3719-23
  33. Mäntymaa M, Luoma I, Puura K ym. Tunteet, varhainen vuorovaikutus ja aivojen toiminnallinen kehitys. Duodecim 2003;119:459-65 «http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/etusivu/artikkeli?tunnus=duo93467»6 «PMID: 12708331»PubMed
  34. Mäntymaa M, Tamminen T. Varhainen vuorovaikutus ja lapsen psyykkinen kehitys.. Duodecim 1999;115:2447-53 «http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/etusivu/artikkeli?tunnus=duo91150»7 «PMID: 11973969»PubMed
  35. Sinkkonen J. Kiintymyssuhdeteoria – tutkimuslöydöksistä käytännön sovelluksiin. Duodecim 2004;120:1866-73 «http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/etusivu/artikkeli?tunnus=duo94437»8 «PMID: 15508760»PubMed
  36. Johnson DL, McCormick DP, Baldwin CD. Early middle ear effusion and language at age seven. J Commun Disord 2008;41:20-32 «PMID: 17418231»PubMed
  37. Majerus S, Amand P, Boniver V ym. A quantitative and qualitative assessment of verbal short-term memory and phonological processing in 8-year-olds with a history of repetitive otitis media. J Commun Disord 2005;38:473-98 «PMID: 15950984»PubMed
  38. Roberts JE, Rosenfeld RM, Zeisel SA. Otitis media and speech and language: a meta-analysis of prospective studies. Pediatrics 2004;113:e238-48 «PMID: 14993583»PubMed
  39. Roberts J, Hunter L, Gravel J ym. Otitis media, hearing loss, and language learning: controversies and current research. J Dev Behav Pediatr 2004;25:110-22 «PMID: 15083134»PubMed
  40. McCormick DP, Baldwin CD, Klecan-Aker JS ym. Association of early bilateral middle ear effusion with language at age 5 years. Ambul Pediatr 2001;1:87-90 «PMID: 11888378»PubMed
  41. Maruthy S, Mannarukrishnaiah J. Effect of early onset otitis media on brainstem and cortical auditory processing. Behav Brain Funct 2008;4:17 «PMID: 18384677»PubMed
  42. Moore DR. Auditory processing disorders: acquisition and treatment. J Commun Disord 2007;40:295-304 «PMID: 17467002»PubMed
  43. Moore DR, Hartley DE, Hogan SC. Effects of otitis media with effusion (OME) on central auditory function. Int J Pediatr Otorhinolaryngol 2003;67 Suppl 1:S63-7 «PMID: 14662170»PubMed
  44. Zumach A, Gerrits E, Chenault MN ym. Otitis media and speech-in-noise recognition in school-aged children. Audiol Neurootol 2009;14:121-9 «PMID: 18852485»PubMed
  45. Catts HW, Fey ME, Proctor-Williams K. The relationship between language and reading. Preliminary results from a longitudinal investigation. Logoped Phoniatr Vocol 2000;25:3-11 «PMID: 10937291»PubMed
  46. Bishop DV, Adams C. A prospective study of the relationship between specific language impairment, phonological disorders and reading retardation. J Child Psychol Psychiatry 1990;31:1027-50 «PMID: 2289942»PubMed
  47. Fazio BB. Arithmetic calculation, short-term memory, and language performance in children with specific language impairment: a 5-year follow-up. J Speech Lang Hear Res 1999;42:420-31 «PMID: 10229457»PubMed
  48. Botting N, Faragher B, Simkin Z ym. Predicting pathways of specific language impairment: what differentiates good and poor outcome? J Child Psychol Psychiatry 2001;42:1013-20 «PMID: 11806682»PubMed
  49. Conti-Ramsden G, Durkin K. Phonological short-term memory, language and literacy: developmental relationships in early adolescence in young people with SLI. J Child Psychol Psychiatry 2007;48:147-56 «PMID: 17300553»PubMed
  50. Conti-Ramsden G, Durkin K. Language and independence in adolescents with and without a history of specific language impairment (SLI). J Speech Lang Hear Res 2008;51:70-83 «PMID: 18230856»PubMed
  51. Fey ME, Catts HW, Proctor-Williams K ym. Oral and written story composition skills of children with language impairment. J Speech Lang Hear Res 2004;47:1301-18 «PMID: 15842012»PubMed
  52. Rescorla L. Age 13 language and reading outcomes in late-talking toddlers. J Speech Lang Hear Res 2005;48:459-72 «PMID: 15989404»PubMed
  53. Trauner D, Wulfeck B, Tallal P ym. Neurological and MRI profiles of children with developmental language impairment. Dev Med Child Neurol 2000;42:470-5 «PMID: 10972419»PubMed
  54. Beitchman JH, Hood J, Inglis A. Psychiatric risk in children with speech and language disorders. J Abnorm Child Psychol 1990;18:283-96 «PMID: 2376655»PubMed
  55. Beitchman JH, Brownlie EB, Inglis A ym. Seven-year follow-up of speech/language impaired and control children: psychiatric outcome. J Child Psychol Psychiatry 1996;37:961-70 «PMID: 9119943»PubMed
  56. Botting N, Adams C. Semantic and inferencing abilities in children with communication disorders. Int J Lang Commun Disord 2005;40:49-66 «PMID: 15832525»PubMed
  57. Miller CA, Leonard LB, Kail RV ym. Response time in 14-year-olds with language impairment. J Speech Lang Hear Res 2006;49:712-28 «PMID: 16908871»PubMed
  58. Silva PA, Williams S, McGee R. A longitudinal study of children with developmental language delay at age three: later intelligence, reading and behaviour problems. Dev Med Child Neurol 1987;29:630-40 «PMID: 2444484»PubMed
  59. Durkin K, Conti-Ramsden G. Language, social behavior, and the quality of friendships in adolescents with and without a history of specific language impairment. Child Dev 2007;78:1441-57 «PMID: 17883441»PubMed
  60. Benasich AA, Curtiss S, Tallal P. Language, learning, and behavioral disturbances in childhood: a longitudinal perspective. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 1993;32:585-94 «PMID: 8496123»PubMed
  61. Helenius P, Parviainen T, Paetau R ym. Neural processing of spoken words in specific language impairment and dyslexia. Brain 2009;132:1918-27 «PMID: 19498087»PubMed
  62. Koponen T, Aunola K, Ahonen T ym. Cognitive predictors of single-digit and procedural calculation skills and their covariation with reading skill. J Exp Child Psychol 2007;97:220-41 «PMID: 17560969»PubMed
  63. Koivikko M, Sipari S. Lapsen ja nuoren hyvä kuntoutus. Vajaaliikkeisten Kunto ry, 2006
  64. Sevcik RA, Barton-Hulsey A, Romski M. Early intervention, AAC, and transition to school for young children with significant spoken communication disorders and their families. Semin Speech Lang 2008;29:92-100 «PMID: 18645911»PubMed
  65. Light J, McNaughton D, Weyer M ym. Evidence-based literacy instruction for individuals who require augmentative and alternative communication: a case study of a student with multiple disabilities. Semin Speech Lang 2008;29:120-32 «PMID: 18645914»PubMed
  66. Millar DC, Light JC, Schlosser RW. The impact of augmentative and alternative communication intervention on the speech production of individuals with developmental disabilities: a research review. J Speech Lang Hear Res 2006;49:248-64 «PMID: 16671842»PubMed
  67. Romski M, Sevcik RA. Augmentative communication and early intervention: Myths and realities. Infants Young Child 2005;18:174-85
  68. Law J, Garrett Z, Nye C. Speech and language therapy interventions for children with primary speech and language delay or disorder. Cochrane Database Syst Rev 2003;3:CD004110 «PMID: 12918003»PubMed
  69. Haapanen ML. Suunsisäisen irtokojeen käytön aiheet ja hoitovaste puhehäiriöissä. Suom Lääkäril 2003;58:3877-81
  70. Acoustical Society of America. Position on the Use of Sound Amplification in the Classroom. http://asa.aip.org/amplification.pdf, Acoustical Society of America, Melville, NY, Jun 2006
  71. Acoustics in educational settings. Subcommittee on Acoustics in Educational Settings of the Bioacoustics Standards and Noise Standards Committee American Speech-Language-Hearing Association. ASHA Suppl 1995;37:15-9 «PMID: 7696882»PubMed
  72. Aram DM, Morris R, Hall NE. Clinical and research congruence in identifying children with specific language impairment. J Speech Hear Res 1993;36:580-91 «PMID: 8331914»PubMed
  73. Aram DM, Morris R, Hall NE. The validity of discrepancy criteria for identifying children with developmental language disorders. J Learn Disabil 1992;25:549-54 «PMID: 1431538»PubMed
  74. Bishop D, Adams C, Lehtonen A, Rosen S. Effectiveness of computerised spelling training in children with language impairments: a comparison of modified and unmodified speech input. J Res Read 2005;28:144-57
  75. Bishop DV, Adams CV, Rosen S. Resistance of grammatical impairment to computerized comprehension training in children with specific and non-specific language impairments. Int J Lang Commun Disord 2006;41:19-40 «PMID: 16272001»PubMed
  76. Bishop DV, Bishop SJ. "Twin language": a risk factor for language impairment? J Speech Lang Hear Res 1998;41:150-60 «PMID: 9493741»PubMed
  77. Buschmann A, Jooss B, Rupp A ym. Parent based language intervention for 2-year-old children with specific expressive language delay: a randomised controlled trial. Arch Dis Child 2009;94:110-6 «PMID: 18703544»PubMed
  78. Chao PC, Bryan T, Burstein K, Ergul C. Family-centered intervention for young children at-risk for language and behavior problems. Early Child Educ J 2006;34:147-53
  79. Cheuk DK, Wong V, Leung GM. Multilingual home environment and specific language impairment: a case-control study in Chinese children. Paediatr Perinat Epidemiol 2005;19:303-14 «PMID: 15958153»PubMed
  80. Chonchaiya W, Pruksananonda C. Television viewing associates with delayed language development. Acta Paediatr 2008;97:977-82 «PMID: 18460044»PubMed
  81. Cirrin FM, Gillam RB. Language intervention practices for school-age children with spoken language disorders: a systematic review. Lang Speech Hear Serv Sch 2008;39:S110-37 «PMID: 18162642»PubMed
  82. Cohen W, Hodson A, O'Hare A ym. Effects of computer-based intervention through acoustically modified speech (Fast ForWord) in severe mixed receptive-expressive language impairment: outcomes from a randomized controlled trial. J Speech Lang Hear Res 2005;48:715-29 «PMID: 16197283»PubMed
  83. Dunn M, Flax J, Sliwinski M ym. The use of spontaneous language measures as criteria for identifying children with specific language impairment: an attempt to reconcile clinical and research incongruence. J Speech Hear Res 1996;39:643-54 «PMID: 8783141»PubMed
  84. Ebbels SH, van der Lely HK, Dockrell JE. Intervention for verb argument structure in children with persistent SLI: a randomized control trial. J Speech Lang Hear Res 2007;50:1330-49 «PMID: 17905915»PubMed
  85. Evans GW. Child development and the physical environment. Annu Rev Psychol 2006;57:423-51 «PMID: 16318602»PubMed
  86. Gill CB, Klecan-Aker J, Roberts T, Fredenburg KA. Following directions: Rehearsal and visualization strategies for children with specific language impairment. Child Lang Teach Ther 2003;19:85-103
  87. Griffer MR. Is sensory integration effective for children with language-learning disorders: a critical review of the evidence. Lang Speech Hear Serv Sch 1999;30:393-400
  88. Hewitt LE, Hammer CS, Yont KM ym. Language sampling for kindergarten children with and without SLI: mean length of utterance, IPSYN, and NDW. J Commun Disord 2005;38:197-213 «PMID: 15748724»PubMed
  89. Hill EL. A dyspraxic deficit in specific language impairment and developmental coordination disorder? Evidence from hand and arm movements. Dev Med Child Neurol 1998;40:388-95 «PMID: 9652780»PubMed
  90. Hill EL. Non-specific nature of specific language impairment: a review of the literature with regard to concomitant motor impairments. Int J Lang Commun Disord 2001;36:149-71 «PMID: 11344592»PubMed
  91. Hygge S, Evans GW, Bullinger M. A prospective study of some effects of aircraft noise on cognitive performance in schoolchildren. Psychol Sci 2002;13:469-74 «PMID: 12219816»PubMed
  92. Hygge S, Boman E, Enmarker I. The effects of road traffic noise and meaningful irrelevant speech on different memory systems. Scand J Psychol 2003;44:13-21 «PMID: 12602999»PubMed
  93. Joffe VL, Cain K, Maric N. Comprehension problems in children with specific language impairment: does mental imagery training help? Int J Lang Commun Disord 2007;42:648-64 «PMID: 17852537»PubMed
  94. Leonard LB, Camarata SM, Brown B ym. Tense and agreement in the speech of children with specific language impairment: patterns of generalization through intervention. J Speech Lang Hear Res 2004;47:1363-79 «PMID: 15842016»PubMed
  95. Leonard LB, Camarata SM, Pawlowska M ym. Tense and agreement morphemes in the speech of children with specific language impairment during intervention: phase 2. J Speech Lang Hear Res 2006;49:749-70 «PMID: 16908873»PubMed
  96. Leonard LB, Camarata SM, Pawlowska M ym. The acquisition of tense and agreement morphemes by children with specific language impairment during intervention: phase 3. J Speech Lang Hear Res 2008;51:120-5 «PMID: 18230859»PubMed
  97. Lyytinen H, Ronimus M, Alanko A, Poikkeus AM, Taanila M. Early identification of dyslexia and the use of computer game-based practice to support reading acquisition. Nordic Psychol 2007;59:109-26
  98. Mawhood L, Howlin P, Rutter M. Autism and developmental receptive language disorder--a comparative follow-up in early adult life. I: Cognitive and language outcomes. J Child Psychol Psychiatry 2000;41:547-59 «PMID: 10946748»PubMed
  99. Paradis J, Crago M. Tense and temporality: a comparison between children learning a second language and children with SLI. J Speech Lang Hear Res 2000;43:834-47 «PMID: 11386472»PubMed
  100. Pihko E, Mickos A, Kujala T ym. Group intervention changes brain activity in bilingual language-impaired children. Cereb Cortex 2007;17:849-58 «PMID: 16707736»PubMed
  101. Pokorni JL, Worthington CK, Jamison PJ. Phonological awareness intervention: comparison of Fast ForWord, Earobics, and LiPS. J Educ Res 2004;97:147-57
  102. Rintala P, Pienimäki K, Ahonen T, Cantell M, Kooistra L. Effects of psychomotor training programme on motor skill development in children with developmental langugae disorders. Human Move Sci 1998;17:721-37
  103. Robertson SB, Weismer SE. Effects of treatment on linguistic and social skills in toddlers with delayed language development. J Speech Lang Hear Res 1999;42:1234-48 «PMID: 10515518»PubMed
  104. Salameh EK, Nettelbladt U, Gullberg B. Risk factors for language impairment in Swedish bilingual and monolingual children relative to severity. Acta Paediatr 2002;91:1379-84 «PMID: 12578298»PubMed
  105. Segers E, Verhoeven L. Computer-supported phonological awareness intervention for kindergarten children with specific language impairment. Lang Speech Hear Serv Sch 2004;35:229-39 «PMID: 15248793»PubMed
  106. Sperling AJ, Lu ZL, Manis FR ym. Motion-perception deficits and reading impairment: it's the noise, not the motion. Psychol Sci 2006;17:1047-53 «PMID: 17201786»PubMed
  107. Stansfeld SA, Berglund B, Clark C ym. Aircraft and road traffic noise and children's cognition and health: a cross-national study. Lancet 2005;365:1942-9 «PMID: 15936421»PubMed
  108. Stevens C, Sanders L, Neville H. Neurophysiological evidence for selective auditory attention deficits in children with specific language impairment. Brain Res 2006;1111:143-52 «PMID: 16904658»PubMed
  109. Tanimura M, Okuma K, Kyoshima K. Television viewing, reduced parental utterance, and delayed speech development in infants and young children. Arch Pediatr Adolesc Med 2007;161:618-9 «PMID: 17548773»PubMed
  110. Thakkar RR, Garrison MM, Christakis DA. A systematic review for the effects of television viewing by infants and preschoolers. Pediatrics 2006;118:2025-31 «PMID: 17079575»PubMed
  111. Tomblin JB, Zhang X, Buckwalter P ym. The association of reading disability, behavioral disorders, and language impairment among second-grade children. J Child Psychol Psychiatry 2000;41:473-82 «PMID: 10836677»PubMed
  112. Warrier CM, Johnson KL, Hayes EA ym. Learning impaired children exhibit timing deficits and training-related improvements in auditory cortical responses to speech in noise. Exp Brain Res 2004;157:431-41 «PMID: 15067434»PubMed
  113. Visscher C, Houwen S, Scherder EJ ym. Motor profile of children with developmental speech and language disorders. Pediatrics 2007;120:e158-63 «PMID: 17576781»PubMed
  114. Zuurbier M, Lundqvist C, Salines G ym. The environmental health of children: priorities in Europe. Int J Occup Med Environ Health 2007;20:291-307 «PMID: 17932020»PubMed
  115. ADHD (aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö, lapset ja nuoret) (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Lastenneurologinen Yhdistys Ry:n ja Suomen Lastenpsykiatriyhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2007 (4.11.2007). Saatavilla Internetissä: www.kaypahoito.fi