MS-tauti
Käypä hoito -suositus |  Julkaistu: 2019-02-05   | Tila: voimassa  |  Aihepiiri(t): Kliininen farmakologia, Kuntoutus, Neurologia, Työterveyshuolto, Yleislääketiede
Mikä on Käypä hoito -suositus?
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen Yhdistys ry:n asettama työryhmä
Tulosta

MS-tauti

Käypä hoito
5.2.2019
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen Yhdistys ry:n asettama työryhmä

Opi ja ota käyttöön

 

Miten viitata Käypä hoito -suositukseen? «»1

Keskeinen sanoma

  • Multippeliskleroosin eli MS-taudin diagnoosi tehdään McDonaldin vuoden 2017 kriteereiden mukaisesti.
  • Hoito aloitetaan viipymättä diagnoosin jälkeen ja se valitaan tautiaktiivisuuden mukaan turvallisuusseikat huomioiden.
    • MS-tauti määritetään joko aktiiviseksi tai erittäin aktiiviseksi kliinisten pahenemisvaiheiden ja magneettikuvauksessa (MK) todettavien uusien T2- tai Gd-tehostuvien MS-tautiin sopivien muutosten perusteella.
    • Lääkevalinnasta keskustellaan potilaan kanssa ja siinä voidaan ottaa huomioon myös kustannukset.
  • KEO (kliinisesti eriytynyt oireyhtymä) -potilaita seurataan MK:lla 3–12 kuukauden aikana ensimmäisestä kuvauksesta, jotteivät MS-taudin diagnoosi ja hoidon aloitus viivästyisi.
  • Tautiaktiivisuutta seurataan säännöllisesti pahenemisvaiheiden, kliinisen tilanteen (esim. EDSS-pistein arvioituna) ja MK:n avulla ja niiden perusteella tehdään päätökset hoidon tehostamisesta tai muutoksesta.
    • Tulehduksellisella aktiivisuudella tarkoitetaan akuutteja pahenemisvaiheita ja MK:ssa näkyviä Gd-tehosteisia tai uusia tai laajenevia T2-muutoksia. Aaltomaisessa MS-taudissa oirekuvan hidas eteneminen ei ole tässä tarkoitettua tulehduksellista aktiivisuutta.
  • Kun aaltomainen MS-tauti on siirtynyt toissijaisesti etenevään vaiheeseen mutta tautiaktiivisuutta edelleen ilmenee pahenemisvaiheina tai MK:n perusteella, käytössä olevaa lääkehoitoa jatketaan tai tarvittaessa vaihdetaan.
  • Lääkityksen lopettamista suositellaan, jos sairauden oireet etenevät tasaisesti eikä tulehduksellista aktiviteettia ole esiintynyt 3 vuoteen.
  • Lääkinnälliseen kuntoutukseen kuuluvat hyvä informointi sairaudesta, riittävä ja oikea-aikainen sopeutumisvalmennus, lihashuolto- ja liikuntaneuvonta sekä yksilöllinen ja moniammatillinen havaittujen tarpeiden mukainen kuntoutus.
  • Työkyvyttömyyden uhka tulee tunnistaa ajoissa, ja siihen on viipymättä puututtava työterveyshuollon ja ammatillisen kuntoutuksen toimin. Työkykyarvion tekee työolot tunteva työterveyslääkäri. Neurologian erikoislääkäri suunnittelee muun hoidon ja arvioi sairauden vaikutusta toimintakykyyn.

Sisältö ja kohderyhmät

  • Suosituksessa keskitytään MS-taudin diagnostiikkaan, akuuttien pahenemisvaiheiden hoitoon, taudin immunologiseen hoitoon ja kuntoutukseen. Oireenmukaista lääkehoitoa ei käsitellä.
  • Suositus on tarkoitettu MS-tautia hoitaville neurologian erikoislääkäreille, neurologiaan erikoistuville lääkäreille ja muille MS-potilaiden parissa työskenteleville terveydenhuollon ammattilaisille.

Määritelmiä

  • MS-tauti: keskushermoston hajapesäkkeinen tulehduksellinen sairaus, jonka oireet aiheutuvat joko suoranaisesta hermokudoksen vauriosta tai tulehduksen välittäjäaineiden vaikutuksesta hermosoluihin tulehduspesäkkeissä tai niiden ympäristössä «Ruutiainen J, Tienari P. MS-tauti ja muut demyelinaatiosairaudet. Kirjassa: Neurologia, toimittaneet Soinila S, Kaste M, Somer H.  Duodecim 2006;379-94»1.
  • KEO: kliinisesti eriytynyt oireyhtymä: ajallisesti rajautunut ensimmäinen MS-tautiin sopiva oirejakso, jossa MS-taudin diagnostiset kriteerit eivät täyty.
    • Oirejakso on samanlainen kuin MS-taudin pahenemisvaihe, ja se kestää 24 tunnista 1 kuukauteen.
  • Akuutti pahenemisvaihe: tilanne, jossa MS-taudin aiheuttama uusi neurologinen oireisto tai vanhojen oireiden äkillinen selvä paheneminen kestää 24 tuntia ja josta toipuminen saattaa kestää useita viikkoja «Thompson AJ, Banwell BL, Barkhof F ym. Diagnosis of multiple sclerosis: 2017 revisions of the McDonald criteria. Lancet Neurol 2018;17:162-173 »2, «Kuusisto H, Elovaara I. MS-taudin akuutin pahenemisvaiheen hoito. Suom Lääkäril 2003;58:5043-6»3.
  • REO: radiologisesti eriytynyt oireyhtymä. MK:ssa todetaan sattumalöydöksenä MS-tautiin sopivia muutoksia ilman MS-taudin oireita.
  • RRMS (relapsing remitting MS): aaltomainen MS-tauti. Diagnoosivaiheessa RRMS käsittää 85–90 % kaikista MS-tautitapauksista. Potilaalla esiintyy toistuvaa tulehduksellista aktiivisuutta, jonka merkkinä on
    • useita pahenemisvaiheita, joista on toivuttu joko osin tai kokonaan tai
    • KEO, jonka seurannassa todetaan MK:ssa uudet tulehdukselliset muutokset, jotka vahvistavat taudin aaltomaisuuden.
  • PPMS (primary progressive MS): ensisijaisesti etenevä MS-tauti: taudin alusta asti tasaisesti etenevä liikunta- ja toimintakyvyn heikentyminen ilman selkeitä pahenemisvaiheita
    • PPMS käsittää 10–15 % MS-tapauksista.
  • SPMS (secondary progressive MS): toissijaisesti etenevä MS-tauti. Aaltomainen MS-tauti muuttuu useimmiten eteneväksi vuosien mittaan.
    • Potilaalla ilmenee tasaisesti etenevää liikunta- ja toimintakyvyn heikentymistä. Myös pahenemisvaiheita voi vielä esiintyä.

Oireet ja löydökset

Diagnostiikka

Taulukko 1. McDonaldin diagnostiset kriteerit aaltoilevalle (RRMS) ja ensisijaisesti etenevälle (PPMS) MS-taudille
2017 McDonaldin diagnostiset kriteerit aaltoilevalle (RRMS) MS-taudille
DIS = dissemination in space, paikallinen hajapesäkkeisyys
DIT = dissemination in time, ajallinen hajapesäkkeisyys
MK = magneettikuvaus, OCT = optical coherence tomography, VEP = visual evoked potential
*Kliininen näyttö, vältä hyväksymästä relapsiksi subjektiivista oirevaihtelua.
**Objektiivinen löydös ilman kliinistä oiretta tai pahenemisvaihetta ei täytä diagnostisia kriteereitä.
Tyypilliset MS-oirejaksot Objektiivinen kliininen* tai parakliininen** näyttö (MK, OCT, VEP), mikä liittyy nykyoireeseen tai aiempaan pahenemis-vaiheeseen ja viittaa tiettyyn anatomiseen alueeseen MS-diagnoosiin vaadittava lisätieto
≥ 2 kliinistä oirejaksoa ≥ 2 Erotusdiagnostiset vaihtoehdot suljettu pois
≥ 2 kliinistä oirejaksoa 1 (myös esitieto aiemmasta oirejaksosta, joka on kliinisillä löydöksillä edelleen yhdistettävissä erilliseen anatomiseen alueeseen) Erotusdiagnostiset vaihtoehdot suljettu pois
≥ 2 kliinistä oirejaksoa 1 Paikallinen hajapesäkkeisyys (DIS): Uusi oirejakso uudelta anatomiselta alueelta tai yksi tai useampi paikallinen MK-muutos vähintään kahdessa seuraavista sijainneista:
  1. - periventrikulaarinen
  2. - kortikaalinen tai jukstakortikaalinen
  3. - infratentoriaalinen
  4. - selkäytimen alue.
1 kliininen oirejakso ≥ 2 Ajallinen hajapesäkkeisyys (DIT): Uusi oirejakso tai uusi MK-muutos tai likvorissa oligoklonaalisia jaokkeita
1 kliininen oirejakso 1 Paikallinen hajapesäkkeisyys (DIS):
Uudelta anatomiselta alueelta joko uusi oirejakso tai uusi MK-muutos
JA
Ajallinen hajapesäkkeisyys (DIT):
Uusi oirejakso tai MK:ssa ajallinen hajapesäkkeisyys tai likvorissa oligoklonaalisia jaokkeita
2017 McDonaldin diagnostiset kriteerit: ensisijaisesti etenevä MS-tauti (primaarisprogressiivinen MS, PPMS)
Taudin kliinisen haitan eteneminen yhden vuoden aikana; retrospektiivinen tai prospektiivinen arvio (esim. EDSS) oirejaksoista riippumatta Vähintään 2 seuraavista kohdista; löydöksen ei tarvitse olla oireita selittävä (symptomaattinen):
  1. 1. MK:ssa yksi tai useampi paikallinen MS-muutos vähintään yhdessä seuraavista sijainneista:
  2. - periventrikulaarinen
  3. - kortikaalinen tai jukstakortikaalinen
  4. - infratentoriaalinen.
  5. 2. selkäytimen MK:ssa vähintään kaksi T2-hyperintensiivistä muutosta
  6. 3. likvorissa vähintään 2 oligoklonaalista jaoketta

Magneettikuvaus (MK)

Selkäydinnestetutkimus (likvoritutkimus)

Tautiaktiivisuus ja ennuste

Taulukko 2. Aaltomaisen MS-taudin aktiivisuuden arviointi ennen lääkehoidon aloittamista
Aktiivinen MS (aina pahenemisvaihe ja toinen MK-kriteereistä täyttyy) Erittäin aktiivinen MS (aina pahenemisvaihe ja toinen MK-kriteereistä täyttyy)
MK = aivojen tai aivojen ja selkäytimen magneettikuvaus
Gd+ = gadoliniumilla (Gd) tehostuvat aktiiviset muutokset
Taulukon kriteeristö on suhteutettu lääkkeiden myyntilupavaatimuksiin.
*Pahenemisvaiheen vaikeusaste huomioituna
Pahenemisvaiheet 12 kk:n aikana 1 ≥ 1*
Uudet T2 (MK) -muutokset 1–8 ≥ 9
Uudet T1 Gd+ (MK) -muutokset 1 ≥ 1

Akuuttien pahenemisvaiheiden hoito

  • Hoidon tarkoituksena on lievittää liikunta- tai toimintakykyä selvästi heikentäviä akuutteja pahenemisvaiheita.
    • Esimerkiksi silmälääkärit suosittelevat optikusneuriitin hoitoa, jos näöntarkkuus heikkenee tasolle ≤ 0,5.
  • Suuriannoksista metyyliprednisolonihoitoa käytetään pahenemisvaiheen ensisijaisena hoitona.
    • Pieniannoksinen kortikosteroidilääkitys ei ole tehokasta hoitoa.
  • Pahenemisvaihe tulee erottaa infektion tai ruumiinlämmön nousun aiheuttamasta samanaikaisesta vanhojen oireiden korostumisesta. Tällaisissa tapauksissa metyyliprednisolonihoitoa ei tule käyttää.
  • Plasmanvaihtoa voidaan harkita rajuoireisen pahenemisvaiheen yhteydessä, vaikkei sen hyödystä ole tutkimusnäyttöä «Plasmanvaihdolla ei liene vaikutusta oireiden korjaantumiseen pahenemisvaiheen yhteydessä MS-tautia sairastavilla potilailla.»C.
    • Plasmanvaihto tulisi tehdä joka toinen päivä. Puolen veritilavuuden vaihto tehdään yhteensä 5 kertaa.

MS-taudin immunologinen hoito ja hoidon seuranta

  • Hoidon aloitus ja seuranta järjestetään MS-taudin hoitoon perehtyneissä neurologisissa yksiköissä. MS-taudin diagnoosin jälkeen hoito tulee aloittaa mahdollisimman varhain.
    • Keskushermoston tulehduksen hillitseminen lääkityksellä mahdollisimman varhain saattaa vähentää korjaantumattomien hermovaurioiden kehittymistä ja siten hidastaa toimintakyvyn heikkenemistä myöhemmin. Varma pitkäaikaisseurantaan perustuva näyttö asiasta kuitenkin toistaiseksi puuttuu.
  • Hoidon aloituksessa käytetään taudin kliinisen ja MK-aktiivisuuden mukaista lääkettä (taulukot «Aaltomaisen MS-taudin aktiivisuuden arviointi ennen lääkehoidon aloittamista»2 ja «Aktiivisen ja erittäin aktiivisen aaltomaisen ja aktiivisen ensisijaisesti etenevän MS-taudin lääkehoito (aakkosjärjestyksessä myyntiluvan sekä erillisen hyötyjen ja haittojen arvion perusteella)»3).
    • Lääkehoito suunnitellaan yksilöllisesti potilaan kanssa keskustellen niin, että otetaan huomioon eri lääkkeiden hyödyt ja haitat, potilaan taudinkulku ja elämäntilanne sekä hoidon kustannukset.
  • Sekä aktiivisen MS-taudin lääkkeiden että erittäin aktiivisen MS-taudin lääkkeiden keskinäiset vertailututkimukset puuttuvat lähes kokonaan, joten suosituksessa ei voida ottaa kantaa lääkkeiden keskinäiseen paremmuuteen.
    • Aktiivisen ja erittäin aktiivisen MS-taudin lääkkeitä on kuitenkin verrattu toisiinsa useissa myyntilupatutkimuksissa.
  • Tällä hetkellä kaikki Kelan korvaamat lääkkeet, paitsi kladribiini, ovat erityiskorvattavia ( «http://www.kela.fi»1), jos potilas kykenee edelleen kävelemään vähintään 20 metriä apuvälineillä tai ilman.
  • Eri lääkevalmisteiden vaihtojen turvaväleistä ks. taulukko «Eri valmisteiden turvavälit ennen uutta hoitoa tai ennen suunnitellun raskauden alkua»4. Kaikki tiedot turvallisista vaihtoajoista perustuvat epäsuoraan tietoon, valmistajien suosituksiin ja kliiniseen käytäntöön, sillä kliinisiä tutkimuksia aiheesta ei ole tehty.
  • Hoidon vastetta seurataan vähintään vuosittain arvioimalla sekä taudinkuvan tulehduksellista aktiivisuutta että sen etenemistä. Tällöin otetaan huomioon pahenemisvaiheiden esiintyminen, kliinisen neurologisen tutkimuksen löydökset, liikunta- ja toimintakyky EDSS-mittaria käyttämällä sekä MK-löydökset. Ks. taulukko «Aaltomaisen MS-taudin aktiivisuuden arviointi (12 kuukauden seurannassa) lääkehoidon aikana*»5.
    • Tulehduksellisella aktiivisuudella tarkoitetaan akuutteja pahenemisvaiheita ja MK:ssa näkyviä Gd-tehosteisia tai uusia tai laajenevia T2-muutoksia. Oirekuvan hidas eteneminen ei ole tässä tarkoitettua tulehduksellista aktiivisuutta.
  • MK:ta suositellaan käytettäväksi hoitovasteen seurannan lisäksi lääkehoidon riskien hallinnassa. Ks. myös lisätietoa aiheesta «Magneettikuvaus MS-taudin hoidon seurannassa»2.
    • MK:n suurin hyöty lääkehoidon vasteen seurannassa on ensimmäisten vuosien aikana hoidon aloituksesta.
    • Lääkehoitojen teho saavutetaan lääkevalmisteesta riippuen 6–18 kuukauden sisällä lääkkeen aloituksesta.
      • Lääkehoidon alussa otetaan ns. baseline- eli referenssi-MK siinä aikapisteessä, jossa kunkin valmisteen teho tulisi olla saavutettu. Sen jälkeen uusi MK suositellaan otettavaksi valmisteesta riippuen joko teho- tai riskiseurantana 6–12 kuukauden välein.
      • Ks. taulukosta «Magneettikuvaus (MK)-seuranta hoidon alussa»6 valmistekohtainen MK-seuranta.
    • MK:n tulisi sisältää ainakin T2- ja varjoainetehosteiset T1-sekvenssit.
  • Muissa asioissa, kuten oireenmukaisessa hoidossa, etuuksissa ja kuntoutuksessa, hoitovastuu voi olla alueellisesti sovittujen käytäntöjen mukaisesti myös perusterveydenhuollolla tai työterveyshuollolla.
  • Suomessa käytössä olevan hoidonseurantajärjestelmän (ks. neurorekisteri.fi «https://www.neurorekisteri.fi»2) avulla pystytään selkeämmin arvioimaan potilaan taudin kulkua ja lääkehoidon vastetta. Järjestelmän avulla on myös mahdollista saada luotettavaa kansallista tietoa hoitojen vaikuttavuudesta, kustannusvaikuttavuudesta ja turvallisuudesta.
  • Kansallisen rokoteohjelman mukainen rokotussuoja tulee tarkistaa aina ennen MS-taudin hoidon aloitusta.
    • Rokotevasteen varmistamiseksi potilaan tarvitsemat rokotukset tulee antaa viimeistään 6 viikkoa ennen MS-taudin lääkehoidon aloitusta.
    • Vesirokkorokotuksen jälkimmäinen rokote on otettava 6 viikkoa ennen alemtutsumabi-, fingolimodi-, kladribiini- ja okrelitsumabihoidon aloittamista ellei immuniteettia varicella-zostervirukselle ole todettavissa.
    • Ei-elävät rokotteet ovat turvallisia MS-taudin lääkehoidon aikana.
    • Eläviä ja heikennettyjä rokotteita tulee välttää MS-taudin lääkehoidon aikana.
    • Kausi-influenssarokotusta suositellaan MS-tautia sairastaville.
      • Kausi-influenssarokotus suositellaan annettavaksi viimeistään 6 viikkoa ennen jaksottaisten lääkkeiden (alemtutsumabi, kladribiini, okrelitsumabi) seuraavaa antokertaa.
Taulukko 3. Aktiivisen ja erittäin aktiivisen aaltomaisen ja aktiivisen ensisijaisesti etenevän MS-taudin lääkehoito (aakkosjärjestyksessä myyntiluvan sekä erillisen hyötyjen ja haittojen arvion perusteella)
Aktiivinen aaltomainen MS-tauti
  • beetainterferoni
  • dimetyylifumaraatti
  • glatirameeriasetaatti
  • okrelitsumabi
  • teriflunomidi
Erittäin aktiivinen aaltomainen MS-tauti
  • alemtutsumabi
  • fingolimodi
  • kladribiini
  • mitoksantroni
  • natalitsumabi
  • okrelitsumabi
Aktiivinen ensisijaisesti etenevä MS-tauti
  • okrelitsumabi
Taulukko 4. Eri valmisteiden turvavälit ennen uutta hoitoa tai ennen suunnitellun raskauden alkua
Vaikuttava lääkeaine Turvaväli ennen uutta hoitoa Aika viimeisestä annoksesta ehkäisyn poisjättöön, kun raskaustoive
1Varmistettava, että lymfosyyttitaso on ainakin 0,8 × 109/l ennen uuden lääkkeen aloitusta.
Beetainterferonit ei taukoa Käyttöä voi jatkaa, kunnes raskaustesti on positiivinen
Dimetyyli- fumaraatti1 ei taukoa 3 kk
Glatirameeri-asetaatti ei taukoa Ei ole vasta-aiheinen raskauden aikana
Teriflunomidi 8 kk (ei taukoa, jos nopeutettu eliminaatio) Nopeutetun eliminaation jälkeen
Alemtutsumabi 4 kk viimeisestä lääkityksestä 4 kk
Fingolimodi1 6 vk 2 kk
Kladribiini 6 kk (ja kun lymfosyyttitaso palautunut1) 6 kk
Mitoksantroni 6 vk 6 kk
Natalitsumabi 2 kk 2 kk
Okrelitsumabi 6 kk (ja kun lymfosyyttitaso palautunut1) 12 kk
Taulukko 5. Aaltomaisen MS-taudin aktiivisuuden arviointi (12 kuukauden seurannassa) lääkehoidon aikana*
Edellisen 12 kuukauden aikana Vakaa MS Aktiivinen MS (yksikin kriteeri riittää) Erittäin aktiivinen MS (pahenemisvaihe** ja toinen MK-kriteereistä täyttyy)
MK = aivojen tai aivojen ja selkäytimen magneettikuvaus
Gd+ = gadoliniumilla (Gd) tehostuvat aktiivit muutokset
Taulukon kriteeristö on suhteutettu lääkkeiden myyntilupavaatimuksiin.
* Kyseistä lääkehoitoa on jatkettu riittävän kauan tehon saavuttamiseksi.
**Pahenemisvaiheen vaikeusaste huomioituna
Pahenemisvaiheet 0 1 ≥ 1
Uudet T2 (MK) -muutokset 0 1–4 ≥ 5
Uudet T1 Gd+ (MK) -muutokset 0 1 ≥ 1
Taulukko 6. Magneettikuvaus (MK)-seuranta hoidon alussa
Vaikuttava lääkeaine Referenssi/baseline-MK (kk hoidon aloituksen jälkeen) Seuraava tehon arviointi-MK (kuukausia referenssikuvauksesta)
* 6 kk jälkimmäisen hoitosyklin viimeisestä lääkeannoksesta.
Beetainterferonit 6 6–12
Dimetyyli- fumaraatti 6 6–12
Glatirameeri-asetaatti 6 6–12
Teriflunomidi 6 6–12
Alemtutsumabi 18* 12
Fingolimodi 6 6–12
Kladribiini 18* 12
Natalitsumabi-JCV-positiivinen 12 6 kk:n välein koko hoidon ajan
Natalitsumabi-JCV-negatiivinen 12 12
Okrelitsumabi 12 12

Aktiivisen aaltomaisen MS-taudin lääkehoito

Erittäin aktiivisen aaltomaisen MS-taudin lääkehoito

  • Jos vaste aktiivisen MS-taudin hoitoihin jää huonoksi eli tauti osoittautuu erittäin aktiiviseksi kliinisen tilan ja MK-löydösten perusteella, voidaan siirtyä alemtutsumabiin, fingolimodiin, kladribiiniin tai natalitsumabiin. Hoidoksi voidaan vaihtaa myös okrelitsumabi, jos aktiivisen vaiheen hoitona on käytetty jotain muuta lääkettä.
  • Jos tauti on erittäin aktiivinen alusta asti, näitä lääkkeitä voidaan käyttää myös ensimmäisenä hoitona.
  • Erittäin aktiivisen MS-taudin hoito voidaan vaihtaa muuhun teholtaan samankaltaiseen hoitoon, jos
    • potilas ei siedä käyttämäänsä hoitoa tai ei hyödy siitä tai
    • natalitsumabihoidon aikaisen progressiivisen multifokaalisen leukoenkefalopatian (PML) riski on suuri (ks. kohta JC-virus ja progressiivinen multifokaalinen leukoenkefalopatia «»2).
  • Eri lääkevalmisteiden vaihtojen turvaväleistä ks. taulukko «Eri valmisteiden turvavälit ennen uutta hoitoa tai ennen suunnitellun raskauden alkua»4.
  • Rituksimabilla ei ole virallista käyttöaihetta MS-taudin hoitoon, mutta sitä käytetään MS-taudin hoidossa osassa Pohjoismaista.
    • Sitä voidaan yksittäistapauksissa harkita hoidoksi potilaan kanssa asiasta keskustellen.
  • Mitoksantronia voidaan harkita, jos edellä mainitut hoidot eivät osoittaudu tehokkaiksi tai taudinkulku on muuttumassa toissijaisesti eteneväksi «Scott LJ, Figgitt DP. Mitoxantrone: a review of its use in multiple sclerosis. CNS Drugs 2004;18:379-96 »39.
    • Hoitoon liittyvien vakavien haittavaikutusten, kuten sydäntoksisuuden, leukemian ja sukusoluvaurion riskin, takia sen käyttöä ei voi työryhmän mielestä suositella, ennen kuin kaikki muut kysymykseen tulevat hoitovaihtoehdot on kokeiltu.

Ensisijaisesti etenevän MS-taudin lääkehoito

  • Taudin alkuvaiheessa voidaan harkita aloitettavaksi okrelitsumabilääkitys, jos tulehduksellista aktiivisuutta esiintyy kliinisen kuvan tai MK:n perusteella.
  • EDSS-arvon tulee hoitoa aloitettaessa olla ≤ 6,5.

Toissijaisesti etenevän MS-taudin lääkehoito

  • MS-taudin voidaan katsoa siirtyneen aaltomaisesta toissijaisesti eteneväksi, kun potilaan liikunta- ja toimintakyky (esim. EDSS-pistein mitattuna) heikkenee etenevästi ja pysyvästi pahenemisvaiheiden välillä tai ilman niitä.
  • Aaltomaisessa vaiheessa aloitettua hoitoa jatketaan, jos invaliditeettia aiheuttavia pahenemisvaiheita vielä esiintyy toissijaisesti etenevän vaiheen aikana, sillä hoito vähentää niiden esiintymistä ja voimakkuutta.
  • Jos tautiin liittyvä haitta liikunta- ja toimintakyvyssä etenee esimerkiksi 3 vuoden ajan ilman akuutteja pahenemisvaiheita eikä pään MK:ssa ole uusia T2- tai Gd-tehosteisia muutoksia, suositellaan lääkityksen lopettamista.
    • Immunomoduloiva hoito voidaan aloittaa uudelleen, jos hoidon lopettamisen jälkeen ilmaantuu pahenemisvaiheita.
  • Vältä beetainterferonin käyttöä toissijaisesti etenevässä MS-taudissa, sillä se ei ilmeisesti estä taudin etenemistä. Ks. Vältä viisaasti -suositus «Beetainterferoni toissijaisesti etenevässä MS-taudissa»3.

Toimintakyvyn arviointi ja kuntoutus

Ammatillinen kuntoutus

  • MS-potilaan hyvää selviytymistä työelämässä ennustavat aaltomainen taudinkulku, korkea koulutustaso ja fyysisesti kevyt työ «Messmer Uccelli M, Specchia C, Battaglia MA ym. Factors that influence the employment status of people with multiple sclerosis: a multi-national study. J Neurol 2009;256:1989-96 »49. Järjestelmällisen kirjallisuuskatsauksen anti on MS-potilaan ammatillisen kuntoutuksen vaikutusten osalta niukka, sillä satunnaistetun tutkimuksen järjestäminen on erittäin vaikeaa «Ammatillisen kuntoutuksen vaikutuksesta MS-tautia sairastavien työkykyyn ei ole riittävästi näyttöä.»D.
  • Työssä käyvien MS-potilaiden työkyvyn arvioinnissa työterveyshuollon ja erikoissairaanhoidon tulee tehdä yhteistyötä: hoitava neurologi arvioi sairauden ennustetta ja vaikutusta työntekijän toimintakykyyn, ja työolot tunteva työterveyslääkäri arvioi työntekijän jäljellä olevaa työkykyä suhteessa tämän työn vaatimuksiin.
  • Työn mukauttaminen tulee ottaa huomioon ajoissa. Hyvin yksinkertaiset asiat, kuten kulkemisen esteettömyys, työtilojen viileys ja WC-tilojen hyvä käytettävyys, voivat olla ratkaisevia asioita työkyvyn ylläpitämiseksi.
  • Kuntoutustarpeiden selvittämisessä kannattaa toimia ripeästi ja ottaa huomioon myös ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuudet työkyvyn ylläpitämiseksi. Erityisesti työkyvyttömyyden pitkittyessä on tärkeää arvioida työntekijän mahdollisuuksia palata työhön.
  • Jos potilaan työkykyä ei työn mukauttamisen ja kuntoutustoimien avulla saada kohennetuksi kokopäivätyön vaatimusten mukaiseksi, lyhennetty työaika osatyökyvyttömyyseläkkeen tai vammaistuen avulla on usein oikea ratkaisu.

Lääkinnällinen kuntoutus

Akuutin pahenemisvaiheen lääkehoito

Suuriannoksinen metyyliprednisolonihoito

MS-taudin immunomoduloivat lääkkeet

  • Tässä suosituksessa kuvataan eri lääkkeiden teho (arviointimenetelmistä ks. Hoitosuositustyöryhmien käsikirja «http://www.terveysportti.fi/dtk/khk/koti»4) sekä lyhyesti hoidon toteutus ja yleisimmät haittavaikutukset. Hoidon aloituksesta, vasta-aiheista ja turvaseurannasta ks. kyseisen lääkevalmisteen valmisteyhteenveto.

Aktiivisen aaltomaisen MS-taudin lääkkeet

Beetainterferonit

Kliininen teho

Hoidon toteutus

  • Markkinoilla on sekä ihon alle pistettäviä (annostelu joka toinen päivä, 3 kertaa viikossa tai joka toinen viikko) että lihakseen kerran viikossa pistettäviä valmisteita.
  • Hoidon aloituksesta, lääkeannostelusta, hoidon seurannasta ja vasta-aiheista ks. valmisteyhteenveto.
  • MxA-vaste eli MxA-proteiinin pitoisuus määritetään 12 ja 24 kuukauden kuluttua hoidon aloituksesta. Vasteen vähäisyys tai puuttuminen voidaan varmistaa 3 kuukauden kuluttua uusintatestillä. Jos MxA-vasteen puuttuminen on todettu kahdesti, hoito tulee lopettaa. Pienentynyttä vastetta voidaan seurata ilman hoidon lopetusta, kunnes MxA-vaste joko suurenee normaaliksi tai puuttuu kokonaan, jolloin hoito lopetetaan «Lublin FD, Reingold SC, Cohen JA ym. Defining the clinical course of multiple sclerosis: the 2013 revisions. Neurology 2014;83:278-86 »6.

Tärkeimmät haittavaikutukset

Dimetyylifumaraatti

Kliininen teho

Hoidon toteutus

Valmiste otetaan suun kautta 2 kertaa päivässä.

  • Hoidon aloituksesta, lääkeannostelusta, hoidon seurannasta ja vasta-aiheista ks. valmisteyhteenveto.

Tärkeimmät haittavaikutukset

  • Erityisesti hoidon alkuvaiheessa haittavaikutuksina ovat punastuminen ja maha-suolikanavan oireet (ripuli, pahoinvointi, vatsakipu).
    • Punastelutaipumukseen voidaan ottaa 100 mg:n ASA-annos ennen lääkettä.
    • Haittavaikutusten minimoimiseksi aloitusannoksen käyttöä voidaan harkinnan mukaan pidentää viikosta 2–4 viikkoon.
  • Lymfopeniariskin vuoksi lymfosyyttitasoa seurataan 3 kuukauden välein koko hoidon ajan.
    • Jos potilaan lymfosyyttipitoisuus on alle 0,5 x 109/l jatkuvasti yli 6 kuukauden ajan, on mahdollisen progressiivisen multifokaalisen leukoenkefalopatian (PML) riskin vuoksi harkittava hoidon lopetusta.
    • Jos hoito lopetetaan lymfopenian vuoksi, lymfosyyttipitoisuuksia on seurattava, kunnes ne palautuvat normaaleiksi.
  • FDA:n (U.S. Food and Drug Administration) haittavaikutusrekisterin mukaan vuosina 2015–2017 PML-tapauksia oli raportoitu 47 ja korjatuksi PML-riskisuhteeksi (OR) arvioitiin 1,77 (95 % luottamusväli 1,2–2,62) «Oshima Y, Tanimoto T, Yuji K ym. Drug-associated progressive multifocal leukoencephalopathy in multiple sclerosis patients. Mult Scler 2018:1352458518786075 »72.

Glatirameeriasetaatti

Kliininen teho

Hoidon toteutus

Valmisteesta on markkinoilla 3 kertaa viikossa ja joka päivä ihon alle pistettävä muoto.

  • Hoidon aloituksesta, lääkeannostelusta, hoidon seurannasta ja vasta-aiheista ks. valmisteyhteenveto.

Tärkeimmät haittavaikutukset

Okrelitsumabi

Kliininen teho

Hoidon toteutuksesta ks. valmisteyhteenveto

  • Valmiste annetaan laskimonsisäisinä infuusioina 6 kuukauden välein niin, että 1. annos annetaan kahtia jaettuna 2 viikon välein.
  • Hoidon aloituksesta, lääkeannostelusta, hoidon seurannasta ja vasta-aiheista ks. valmisteyhteenveto.

Tärkeimmät haittavaikutukset

  • Tärkeimpiä haittavaikutuksia ovat
    • infuusioreaktiot (tutkimuksissa 34 %:lla)
      • muun muassa kutina, ihottuma, urtikaria, hypotensio, kuume, päänsärky, kurkun ärsytys
    • herpes zoster- ja herpesinfektiot.

Teriflunomidi

Kliininen teho

Hoidon toteutus

  • Valmiste otetaan suun kautta kerran päivässä.
  • Hoidon aloituksesta, lääkeannostelusta, hoidon seurannasta ja vasta-aiheista ks. valmisteyhteenveto.
  • Teriflunomidi poistuu elimistöstä hyvin hitaasti: keskimääräinen poistumisaika on 8 kuukautta, mutta siihen saattaa kulua jopa 2 vuotta.
    • Lääke voidaan poistaa nopeutetusti elimistöstä. Ks. valmisteyhteenveto.

Tärkeimmät haittavaikutukset

  • Tärkeimpiä haittavaikutuksia ovat
    • ylähengitystie- ja virtsatieinfektiot
    • hiusten ohimenevä lähteminen tai oheneminen
    • ALAT-arvon suureneminen.

Erittäin aktiivisen MS-taudin lääkkeet

Alemtutsumabi

Kliininen teho

Hoidon toteutus

Ensimmäinen hoitojakso annetaan 5 peräkkäisenä päivänä ja toinen hoitojakso vuoden kuluttua 3 peräkkäisenä päivänä laskimonsisäisinä infuusioina.

  • Hoidon aloituksesta, lääkeannostelusta, hoidon seurannasta ja vasta-aiheista ks. valmisteyhteenveto.
  • Viiden vuoden säännöllisen seurannan tarpeesta on kerrottava potilaalle selkeästi ennen hoidon aloitusta, ja hänen on sitouduttava siihen.
  • Hoitoon liittyvistä vakavien haittavaikutusten riskistä, kuten autoimmuunisairauksista ja tulehduksista, on keskusteltava potilaan kanssa ennen hoidon aloitusta.
  • Infektioprofylaksia

Tärkeimmät haittavaikutukset

Fingolimodi

Kliininen teho

Hoidon toteutus

  • Valmiste otetaan suun kautta kerran päivässä.
  • Hoidon aloituksesta, lääkeannostelusta, hoidon seurannasta ja vasta-aiheista ks. valmisteyhteenveto
  • Kardiologin konsultaatio pyydetään, jos potilaalla on
    • sydänperäisiä riskitekijöitä (sairas sinus -oireyhtymä, AV-johtumisen häiriö tai oireinen bradykardia: syke < 55/min) tai lääkityksenä beetasalpaaja tai verapamiili.
  • Silmälääkärin konsultaatio pyydetään, jos potilaalla on diabetes tai hän on sairastanut uveiitin.
  • Ensimmäisen tabletin oton yhteydessä potilasta on seurattava neurologian poliklinikassa 6 tuntia. Seurannan yhteydessä tarkkaillaan sykettä ja verenpainetta.
    • EKG tarkastetaan ennen hoidon aloitusta ja uudelleen 6 tunnin kohdalla.
    • Jos sydänoireita (bradykardiaa tai eteis-kammiojohtumisen häiriöitä) esiintyy seurannan jälkeen, potilaan seurantaa jatketaan sairaalaoloissa yön yli.
  • Jos lääkitykseen tulee 2 viikon tauko, aloitus on tehtävä uudelleen poliklinikassa 6 tunnin seurannassa.
  • Jos lymfosyyttitaso on < 0,2, pidetään viikon lääketauko ja mitataan TVK uudelleen. Jos arvo on taas normaali, lääkitystä jatketaan 2 viikon sisällä ilman uutta aloitusseurantaa.
  • Silmälääkärin konsultaatio tai OCT tehdään noin 4 kuukauden kuluttua hoidon aloituksesta.

Tärkeimmät haittavaikutukset

Kladribiini

Teho

Hoidon toteutus

Valmiste otetaan suun kautta kahtena hoitojaksona vuoden välein. Otettavien tablettien määrä riippuu potilaan painosta. Hoitojakso sisältää painon mukaan 4–5 päivän lääkityksen kahdesti kuukauden välein.

  • Hoidon aloituksesta, lääkeannostelusta, hoidon seurannasta ja vasta-aiheista ks. valmisteyhteenveto.

Hoidon seuranta

  • TVK, lymfosyyttien alaluokat ja immunoglobuliinit määritetään ennen hoitojaksoja sekä 2 ja 6 kuukautta näiden jälkeen molempina vuosina.
  • Jos lymfosyyttipitoisuus pienenee alle 0,5 x 109/l:aan, seurataan lymfopeniaa, kunnes arvo korjautuu.
  • Aina ennen hoitojaksoa tehdään lisäksi pään MK, määritetään ALAT ja Krea, tehdään raskaustesti ja määritetään paino.

Natalitsumabi

Kliininen teho

Hoidon toteutus ja lopetus

Valmiste annetaan laskimonsisäisinä infuusioina 4 viikon välein.

  • Hoidon aloituksesta, lääkeannostelusta, hoidon seurannasta ja vasta-aiheista ks. valmisteyhteenveto.
  • Natalitsumabin lopettamisen jälkeen MS-tauti saattaa aktivoitua voimakkaasti 2–3 kuukauden sisällä, jos uuden lääkityksen aloitus jostain syystä viivästyy.
    • Työryhmän näkemyksen mukaan tätä tulisi pyrkiä estämään lääkityksen jälkeisellä hoidolla, joka voidaan toteuttaa esimerkiksi 6–8 viikon kuluttua viimeisestä natalitsumabihoidosta annettavalla metyyliprednisolonipulssilla tai siirtymällä uuteen immunomoduloivaan lääkkeeseen ottaen huomioon aiemman tautiaktiivisuuden.

Tärkeimmät haittavaikutukset

JC-virus ja progressiivinen multifokaalinen leukoenkefalopatia

Muu seuranta

  • ALAT-seuranta tehdään ensimmäisen hoitovuoden aikana 3 kuukauden välein.
  • Natalitsumabivasta-aineet määritetään 3, 6 ja 12 kuukautta hoidon aloituksesta. Jos pysyviä vasta-aineita ilmaantuu (seuranta 6 viikon kuluttua), hoito lopetetaan.

Ensisijaisesti etenevän MS-taudin lääkehoito

Hoidon toteutus

  • Ks. kohta Okrelitsumabi, Kliininen teho «»4.

Tärkeimmät haittavaikutukset

  • Tärkeimpiä haittavaikutuksia ovat
    • infuusioreaktiot (tutkimuksessa 40 %:lla potilaista)
      • oireista ks. aktiivisen aaltomaisen MS-taudin lääkehoito «»5.
      • herpes zoster- ja muut herpesinfektiot.

Muut immunomoduloivat hoidot

Rituksimabi

Kliininen teho

Tärkeimmät haittavaikutukset

Mitoksantroni

Kliininen teho

Hoidon toteutus

  • Valmiste annetaan laskimonsisäisenä infuusiona vähintään 3 kuukauden välein. Elinikäinen kokonaisannos on 120 mg.
  • Hoidon aloituksesta, lääkeannostelusta, hoidon seurannasta ja vasta-aiheista ks. valmisteyhteenveto.
  • EKG ja sydämen UÄ-tutkimus on syytä tehdä ennen jokaista hoitoa.

Tärkeimmät haittavaikutukset

Hoidot erityistilanteissa

Kantasolusiirto

MS-tauti, raskaus ja imetys

Tukihoidot

D-vitamiini

Biotiini

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologisen Yhdistyksen asettama työryhmä

MS-tauti Käypä hoito -suosituksen historiatiedot «MS-tauti, Käypä hoito -suosituksen historiatiedot»4.

Puheenjohtaja:

Anne Remes, dekaani, professori, neurologian erikoislääkäri; OYS ja Oulun yliopisto

Kokoava kirjoittaja

Sari Atula, kokoava kirjoittaja, dosentti, neurologian erikoislääkäri, osastonylilääkäri; HYKS:n neurologian klinikka, Neurokeskus ja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Jäsenet:

Laura Airas, professori, neurologian erikoislääkäri; TYKS:n neurologian klinikka

Juha-Pekka Erälinna, dosentti, neurologian erikoislääkäri; Mehiläinen Oy

Päivi Hartikainen, dosentti, neurologian erikoislääkäri, osastonylilääkäri; KYS:n neurologian klinikka, Neurokeskus

Eliisa Mäenpää, LT, työterveyshuollon erikoislääkäri; Terveystalo Oy

Juhani Ruutiainen, dosentti, professori, neurologian erikoislääkäri, vastaava ylilääkäri, kuntoutuksen erityispätevyys; Neuroliitto ry

Mervi Ryytty LT, neurologian erikoislääkäri; OYS:n neurologian klinikka ja Oulun yliopisto

Raija Sipilä, LT, terveydenhuollon erikoislääkäri; Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Käypä hoito -toimittaja

Maritta Ukkonen, LT, neurologian erikoislääkäri; TAYS:n neurologian klinikka

Sidonnaisuudet

Laura Airas: Tutkimusrahoitus: BiogenIdec, Novartis, Roche, Merck. Korvaukset koulutus- ja kongressikuluista: Sanofi Genzyme, Teva, Merck, Biogen, Roche, Novartis. Luento-, koulutus- ja asiantuntijapalkkiot: Novartis, Sanofi Genzyme, Teva, Merck, Biogen, Roche.

Sari Atula: Korvaukset koulutus- ja kongressikuluista: Biogen, Sanofi Genzyme, Merck, Orion, Pfizer. Luento-, koulutus- ja asiantuntijapalkkiot: Biogen, Sanofi Genzyme, Merck, Novartis, Santen, Teva. Luottamustoimet: Potilasvahinkolautakunnan pysyvä neurologijäsen, Työeläkemuutoksenhakulautakunnan varajäsen, Valviran asiantuntija. Muut sidonnaisuudet: Lääkäritoimittaja, osa-aikainen, Lääkärin tietokannat, Kustannus Oy Duodecim.

Juha-Pekka Erälinna: Tutkimusrahoitus: Actelion, Alexion, Merck, Novartis, Roche, Sanofi-Genzyme, Teva. Korvaukset koulutus- ja kongressikuluista: Biogen, Merck, Novartis, Roche, Sanofi-Genzyme, Teva. Luento-, koulutus- ja asiantuntijapalkkiot: Actelion, Alexion, Merck, Novartis, Roche, Sanofi-Genzyme, Teva. Luottamustoimet: Neuroliiton liittohallituksen jäsen, LS-neuroyhdistyksen hallituksen jäsen, Suomen MS-säätiön hallituksen varajäsen, Multiple Sclerosis International Federation hallituksen jäsen, Turun Lääkärit ry hallituksen jäsen. Muut sidonnaisuudet: Lääketutkimusjohtaja Mehiläinen Oy, Tutkimusjohtaja NEO Terveys Oy, Strategiajohtaja Medishare Oy, Lääketieteellinen johtaja Medishare Oy, Medishare Oy hallituksen jäsen, vähemmistöosakas.

Päivi Hartikainen: Tutkimusrahoitus: Biogen, Sanofi Genzyme. Korvaukset koulutus- ja kongressikuluista: Sanofi Genzyme, Merck, Teva, Allergan, Roche, NordicInfu Care, Biogen, SNY. Luento-, koulutus- ja asiantuntijapalkkiot: Sanofi Genzyme, Merck, Teva, Allergan, Roche, NordicInfu Care, Biogen, SNY. Luottamustoimet: Aivosäätiön valtuuskunnan jäsenyys 2014–, Avohoidon potilasryhmittelyn kehittämistyöryhmä, FCG 2014–2016. Muut sidonnaisuudet: Mehiläinen Kuopio.

Eliisa Mäenpää: Luento-, koulutus- ja asiantuntijapalkkiot: Suomen Lääkäriliitto, Duodecimin ja Nordic Drugs. Luottamustoimet: Suomen Lääkäriliiton Terveyspoliittinen valiokunta Tampere. Muut sidonnaisuudet: Luottamuslääkäri.

Anne Remes: Korvaukset koulutus- ja kongressikuluista: Sanofi Genzyme, Teva, Merck, Novartis. Luento-, koulutus- ja asiantuntijapalkkiot: Sanofi Genzyme, Teva, Merck, Novartis (toiminut kouluttajana tai ollut työnantajan nimeämänä koulutuksessa). Muut sidonnaisuudet: Ylilääkäri, OYS, tutkimusjohtaja, PPSHP (2017), ylilääkäri, KYS (2012–2016), Kansallisen neurokeskuksen valmistelevan työryhmän jäsen, Kansallisen syöpäkeskuksen ohjausryhmän jäsen, Biopankkiosuuskunnan hallituksen varajäsen.

Juhani Ruutiainen: Korvaukset koulutus- ja kongressikuluista: Orion, Sanofi Genzyme. Luento-, koulutus- ja asiantuntijapalkkiot: Merck, Novartis, Roche, Sanofi Genzyme, Teva. Luottamustoimet: Kuntoutuksen kehittämisryhmä, STEA; Kuntoutuksen toimialayhdistys ry hallitus; Hyvinvointialan liitto ry kuntoutustoimikunta; International Medical Advisory Board, Multiple Sclerosis International Federation (MSIF).

Mervi Ryytty: Korvaukset koulutus- ja kongressikuluista: Roche, Zambon, Teva. Luento-, koulutus- ja asiantuntijapalkkiot: Merck, Biogen, Sanofi Genzyme, Roche.

Raija Sipilä: Luottamustoimet: Suomen yleislääketieteen yhdistys, hallituksen varajäsen 2010–2017. Muut sidonnaisuudet: Yleislääkäri, Terveystalo; Rationallisen lääkehoidon toimeenpano-ohjelma, STM 2016–2017; hankerahoitus työnantajalle Kelalta Kuntoutussuositusten implementointi -hanke, (2015–2017). Lääketeollisuus ry:n rahoittaman tutkimushanke (Realisation of the Current Care Guidelines for diabetes in Finland – A case study of the usability of electronic patient information systems and national registers to support evidence based health care decision making) ohjausryhmän jäsen 11/2012–2018 (ei palkkiota itselle tai työnantajalle).

Maritta Ukkonen: Korvaukset koulutus- ja kongressikuluista: Novartis, Ratiopharm, Merck, Biogen, Roche, Sanofi Genzyme. Luento-, koulutus- ja asiantuntijapalkkiot: Merck, Roche, Biogen, Sanofi Genzyme, Ratiopharm, Santen, Novartis.

Kirjallisuusviite

MS-tauti. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen Yhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2019 (viitattu pp.kk.vvvv). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi

Tarkemmat viittausohjeet: «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/viittaaminen»6

Vastuun rajaus

Käypä hoito -suositukset ja Vältä viisaasti -suositukset ovat asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta, hoidosta ja kuntoutuksesta hoitopäätöksiä tehtäessä.

Tiedonhakukäytäntö

Systemaattinen kirjallisuushaku on hoitosuosituksen perusta. Lue lisää artikkelista khk00007

Kirjallisuutta

  1. Ruutiainen J, Tienari P. MS-tauti ja muut demyelinaatiosairaudet. Kirjassa: Neurologia, toimittaneet Soinila S, Kaste M, Somer H.  Duodecim 2006;379-94
  2. Thompson AJ, Banwell BL, Barkhof F ym. Diagnosis of multiple sclerosis: 2017 revisions of the McDonald criteria. Lancet Neurol 2018;17:162-173 «PMID: 29275977»PubMed
  3. Kuusisto H, Elovaara I. MS-taudin akuutin pahenemisvaiheen hoito. Suom Lääkäril 2003;58:5043-6
  4. Miller D, Barkhof F, Montalban X ym. Clinically isolated syndromes suggestive of multiple sclerosis, part I: natural history, pathogenesis, diagnosis, and prognosis. Lancet Neurol 2005;4:281-8 «PMID: 15847841»PubMed
  5. Miller DH, Weinshenker BG, Filippi M ym. Differential diagnosis of suspected multiple sclerosis: a consensus approach. Mult Scler 2008;14:1157-74 «PMID: 18805839»PubMed
  6. Lublin FD, Reingold SC, Cohen JA ym. Defining the clinical course of multiple sclerosis: the 2013 revisions. Neurology 2014;83:278-86 «PMID: 24871874»PubMed
  7. Miller DH, Leary SM. Primary-progressive multiple sclerosis. Lancet Neurol 2007;6:903-12 «PMID: 17884680»PubMed
  8. Abdelhak A, Hottenrott T, Mayer C ym. CSF profile in primary progressive multiple sclerosis: Re-exploring the basics. PLoS One 2017;12:e0182647 «PMID: 28797088»PubMed
  9. Brownlee WJ, Swanton JK, Miszkiel KA ym. Should the symptomatic region be included in dissemination in space in MRI criteria for MS? Neurology 2016;87:680-3 «PMID: 27421541»PubMed
  10. Tintore M, Otero-Romero S, Río J ym. Contribution of the symptomatic lesion in establishing MS diagnosis and prognosis. Neurology 2016;87:1368-74 «PMID: 27566747»PubMed
  11. Harrison DM, Oh J, Roy S ym. Thalamic lesions in multiple sclerosis by 7T MRI: Clinical implications and relationship to cortical pathology. Mult Scler 2015;21:1139-50 «PMID: 25583851»PubMed
  12. Arrambide G, Tintore M. CSF examination still has value in the diagnosis of MS - Commentary. Mult Scler 2016;22:997-8 «PMID: 27059063»PubMed
  13. Andersson M, Alvarez-Cermeño J, Bernardi G ym. Cerebrospinal fluid in the diagnosis of multiple sclerosis: a consensus report. J Neurol Neurosurg Psychiatry 1994;57:897-902 «PMID: 8057110»PubMed
  14. Stangel M, Fredrikson S, Meinl E ym. The utility of cerebrospinal fluid analysis in patients with multiple sclerosis. Nat Rev Neurol 2013;9:267-76 «PMID: 23528543»PubMed
  15. Freedman MS, Thompson EJ, Deisenhammer F ym. Recommended standard of cerebrospinal fluid analysis in the diagnosis of multiple sclerosis: a consensus statement. Arch Neurol 2005;62:865-70 «PMID: 15956157»PubMed
  16. Zipoli V, Hakiki B, Portaccio E ym. The contribution of cerebrospinal fluid oligoclonal bands to the early diagnosis of multiple sclerosis. Mult Scler 2009;15:472-8 «PMID: 19153171»PubMed
  17. Skov AG, Skov T, Frederiksen JL. Oligoclonal bands predict multiple sclerosis after optic neuritis: a literature survey. Mult Scler 2011;17:404-10 «PMID: 21159718»PubMed
  18. Wingerchuk DM, Banwell B, Bennett JL ym. International consensus diagnostic criteria for neuromyelitis optica spectrum disorders. Neurology 2015;85:177-89 «PMID: 26092914»PubMed
  19. Solomon AJ, Bourdette DN, Cross AH ym. The contemporary spectrum of multiple sclerosis misdiagnosis: A multicenter study. Neurology 2016;87:1393-9 «PMID: 27581217»PubMed
  20. Swanton JK, Rovira A, Tintore M ym. MRI criteria for multiple sclerosis in patients presenting with clinically isolated syndromes: a multicentre retrospective study. Lancet Neurol 2007;6:677-86 «PMID: 17616439»PubMed
  21. Barkhof F, Filippi M, Miller DH ym. Comparison of MRI criteria at first presentation to predict conversion to clinically definite multiple sclerosis. Brain 1997;120 ( Pt 11):2059-69 «PMID: 9397021»PubMed
  22. Offenbacher H, Fazekas F, Schmidt R ym. Assessment of MRI criteria for a diagnosis of MS. Neurology 1993;43:905-9 «PMID: 8274173»PubMed
  23. Thorpe JW, Kidd D, Moseley IF ym. Spinal MRI in patients with suspected multiple sclerosis and negative brain MRI. Brain 1996;119 ( Pt 3):709-14 «PMID: 8673484»PubMed
  24. Lycklama à Nijeholt GJ, Uitdehaag BM, Bergers E ym. Spinal cord magnetic resonance imaging in suspected multiple sclerosis. Eur Radiol 2000;10:368-76 «PMID: 10663771»PubMed
  25. Ingle GT, Stevenson VL, Miller DH ym. Primary progressive multiple sclerosis: a 5-year clinical and MR study. Brain 2003;126:2528-36 «PMID: 12902314»PubMed
  26. Montalban X. Primary progressive multiple sclerosis. Curr Opin Neurol 2005;18:261-6 «PMID: 15891409»PubMed
  27. Bieniek M, Altmann DR, Davies GR ym. Cord atrophy separates early primary progressive and relapsing remitting multiple sclerosis. J Neurol Neurosurg Psychiatry 2006;77:1036-9 «PMID: 16793860»PubMed
  28. Sastre-Garriga J, Ingle GT, Chard DT ym. Grey and white matter volume changes in early primary progressive multiple sclerosis: a longitudinal study. Brain 2005;128:1454-60 «PMID: 15817511»PubMed
  29. Okuda DT, Siva A, Kantarci O ym. Radiologically isolated syndrome: 5-year risk for an initial clinical event. PLoS One 2014;9:e90509 «PMID: 24598783»PubMed
  30. Bernitsas E, Khan O, Razmjou S ym. Cerebrospinal fluid humoral immunity in the differential diagnosis of multiple sclerosis. PLoS One 2017;12:e0181431 «PMID: 28727770»PubMed
  31. Cole SR, Beck RW, Moke PS ym. The predictive value of CSF oligoclonal banding for MS 5 years after optic neuritis. Optic Neuritis Study Group. Neurology 1998;51:885-7 «PMID: 9748050»PubMed
  32. McLean BN, Luxton RW, Thompson EJ. A study of immunoglobulin G in the cerebrospinal fluid of 1007 patients with suspected neurological disease using isoelectric focusing and the Log IgG-Index. A comparison and diagnostic applications. Brain 1990;113 ( Pt 5):1269-89 «PMID: 2245296»PubMed
  33. Link H, Kostulas V. Utility of isoelectric focusing of cerebrospinal fluid and serum on agarose evaluated for neurological patients. Clin Chem 1983;29:810-5 «PMID: 6839458»PubMed
  34. Giles PD, Heath JP, Wroe SJ. Oligoclonal bands and the IgG index in multiple sclerosis: uses and limitations. Ann Clin Biochem 1989;26 ( Pt 4):1317-23 «PMID: 2764482»PubMed
  35. Imrell K, Landtblom AM, Hillert J ym. Multiple sclerosis with and without CSF bands: clinically indistinguishable but immunogenetically distinct. Neurology 2006;67:1062-4 «PMID: 17000979»PubMed
  36. Sola P, Mandrioli J, Simone AM ym. Primary progressive versus relapsing-onset multiple sclerosis: presence and prognostic value of cerebrospinal fluid oligoclonal IgM. Mult Scler 2011;17:303-11 «PMID: 21078694»PubMed
  37. Koch MW, Greenfield J, Javizian O ym. The natural history of early versus late disability accumulation in primary progressive MS. J Neurol Neurosurg Psychiatry 2015;86:615-21 «PMID: 25091366»PubMed
  38. Kingwell E, van der Kop M, Zhao Y ym. Relative mortality and survival in multiple sclerosis: findings from British Columbia, Canada. J Neurol Neurosurg Psychiatry 2012;83:61-6 «PMID: 21865212»PubMed
  39. Scott LJ, Figgitt DP. Mitoxantrone: a review of its use in multiple sclerosis. CNS Drugs 2004;18:379-96 «PMID: 15089110»PubMed
  40. Ruutiainen J, Viita AM, Hahl J ym. Burden of illness in multiple sclerosis (DEFENSE) study: the costs and quality-of-life of Finnish patients with multiple sclerosis. J Med Econ 2016;19:21-33 «PMID: 26360615»PubMed
  41. Landfeldt E, Castelo-Branco A, Svedbom A ym. Sick leave and disability pension before and after diagnosis of multiple sclerosis. Mult Scler 2016;22:1859-1866 «PMID: 27650517»PubMed
  42. Wickström A, Fagerström M, Wickström L ym. The impact of adjusted work conditions and disease-modifying drugs on work ability in multiple sclerosis. Mult Scler 2017;23:1137-1147 «PMID: 27758955»PubMed
  43. Ruutiainen J, Wikström J, Sivenius J. Etenevät neurologiset sairaudet. Kirjassa: Kuntoutus (Rissanen P, Kallanranta T, Suikkanen A) 2.p. Kustannus Oy Duodecim; Jyväskylä 2008;235-50
  44. Pirttilä T, Hämäläinen P, Ruutiainen J. Uupumus neurologisissa sairauksissa. Kirjassa: Kliininen neuropsykiatria (Juva K, Hublin C, Kalska H, Korkeila J, Sainio M, Tani P, Vataja R, toim.) luvussa Neuropsykiatrian erikoiskysymyksiä. Kustannus Oy Duodecim; Keuruu (Suomi) 2011;261-2
  45. Ruutiainen J, Hämäläinen P. MS-tauti. Kirjassa Muistisairaudet (Erkinjuntti T, Remes A, Rinne J, Soininen H, toim.), luvussa Tiedonkäsittelyyn liittyvät oireet neurologisissa sairauksissa. Kustannus oy Duodecim; Helsinki 2015;290-293
  46. Rosti-Otajärvi E, Hämäläinen P. Behavioural symptoms and impairments in multiple sclerosis: a systematic review and meta-analysis. Mult Scler 2013;19:31-45 «PMID: 22383231»PubMed
  47. Salminen A, Hämäläinen P, Karhula M ym. MS-kuntoutujien ryhmämuotoinen moniammatillinen avokuntoutus. Kuntoutusmallin kehittäminen ja arviointi. Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 2014;129
  48. Coenen M, Cieza A, Freeman J ym. The development of ICF Core Sets for multiple sclerosis: results of the International Consensus Conference. J Neurol 2011;258:1477-88 «PMID: 21373900»PubMed
  49. Messmer Uccelli M, Specchia C, Battaglia MA ym. Factors that influence the employment status of people with multiple sclerosis: a multi-national study. J Neurol 2009;256:1989-96 «PMID: 19582536»PubMed
  50. Paltamaa J, Knuuttila P, Peurala S ym. Kelan kuntoutuksen piirissä olevien vaikeavammaisten kuntoutussuunnitelmissa on suuria puutteita. Suom Lääkäril 2009;64:3853-60
  51. Paltamaa J, Karhula M, Suomela-Markkanen T ym. Hyvän kuntoutuskäytännön perusta. Käytännön ja tutkimustiedon analyysistä suosituksiin vaikeavammaisten kuntoutuksen kehittämishankkeessa. Helsinki: Kela, 2011;ISBN 978-951-669-849-9 (nid.), 978-951-669-850-5 (pdf):https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/24581/Hyvan;jsessionid «https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/24581/Hyvan;jsessionid»7
  52. Khan F, Amatya B. Rehabilitation in Multiple Sclerosis: A Systematic Review of Systematic Reviews. Arch Phys Med Rehabil 2017;98:353-367 «PMID: 27216225»PubMed
  53. Pilutti LA, Platta ME, Motl RW ym. The safety of exercise training in multiple sclerosis: a systematic review. J Neurol Sci 2014;343:3-7 «PMID: 24880538»PubMed
  54. Kalron A, Rosenblum U, Frid L ym. Pilates exercise training vs. physical therapy for improving walking and balance in people with multiple sclerosis: a randomized controlled trial. Clin Rehabil 2017;31:319-328 «PMID: 26951348»PubMed
  55. Rosti-Otajärvi E, Hämäläinen P. Neuropsykologisen kuntoutuksen mahdollisuudet MS-taudissa. Duodecim 2010;126:2845-52 «http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/etusivu/artikkeli?tunnus=duo99244»8
  56. van den Akker LE, Beckerman H, Collette EH ym. Effectiveness of cognitive behavioral therapy for the treatment of fatigue in patients with multiple sclerosis: A systematic review and meta-analysis. J Psychosom Res 2016;90:33-42 «PMID: 27772557»PubMed
  57. Sangelaji B, Smith CM, Paul L ym. The effectiveness of behaviour change interventions to increase physical activity participation in people with multiple sclerosis: a systematic review and meta-analysis. Clin Rehabil 2016;30:559-76 «PMID: 26198892»PubMed
  58. Wendebourg MJ, Heesen C, Finlayson M ym. Patient education for people with multiple sclerosis-associated fatigue: A systematic review. PLoS One 2017;12:e0173025 «PMID: 28267811»PubMed
  59. Vermöhlen V, Schiller P, Schickendantz S ym. Hippotherapy for patients with multiple sclerosis: A multicenter randomized controlled trial (MS-HIPPO). Mult Scler 2018;24:1375-1382 «PMID: 28770664»PubMed
  60. Le Page E, Veillard D, Laplaud DA ym. Oral versus intravenous high-dose methylprednisolone for treatment of relapses in patients with multiple sclerosis (COPOUSEP): a randomised, controlled, double-blind, non-inferiority trial. Lancet 2015;386:974-81 «PMID: 26135706»PubMed
  61. Scalfari A, Neuhaus A, Daumer M ym. Early relapses, onset of progression, and late outcome in multiple sclerosis. JAMA Neurol 2013;70:214-22 «PMID: 23407713»PubMed
  62. Wingerchuk DM, Weinshenker BG. Disease modifying therapies for relapsing multiple sclerosis. BMJ 2016;354:i3518 «PMID: 27549763»PubMed
  63. Chalmer TA, Baggesen LM, Nørgaard M ym. Early versus later treatment start in multiple sclerosis: a register-based cohort study. Eur J Neurol 2018;25:1262-e110 «PMID: 29847005»PubMed
  64. Uitdehaag B, Constantinescu C, Cornelisse P ym. Impact of exposure to interferon beta-1a on outcomes in patients with relapsing-remitting multiple sclerosis: exploratory analyses from the PRISMS long-term follow-up study. Ther Adv Neurol Disord 2011;4:3-14 «PMID: 21339904»PubMed
  65. Calabresi PA, Kieseier BC, Arnold DL ym. Pegylated interferon ß-1a for relapsing-remitting multiple sclerosis (ADVANCE): a randomised, phase 3, double-blind study. Lancet Neurol 2014;13:657-65 «PMID: 24794721»PubMed
  66. Sørensen PS, Deisenhammer F, Duda P ym. Guidelines on use of anti-IFN-beta antibody measurements in multiple sclerosis: report of an EFNS Task Force on IFN-beta antibodies in multiple sclerosis. Eur J Neurol 2005;12:817-27 «PMID: 16241970»PubMed
  67. Elovaara I, Pirttilä T, Färkkilä M ym. Immunologinen lääkehoito MS-taudin eri vaiheissa. Duodecim 2008;124:1615-22 «http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/etusivu/artikkeli?tunnus=duo97383»9
  68. Fox RJ, Miller DH, Phillips JT ym. Placebo-controlled phase 3 study of oral BG-12 or glatiramer in multiple sclerosis. N Engl J Med 2012;367:1087-97 «PMID: 22992072»PubMed
  69. Kappos L, Gold R, Miller DH ym. Efficacy and safety of oral fumarate in patients with relapsing-remitting multiple sclerosis: a multicentre, randomised, double-blind, placebo-controlled phase IIb study. Lancet 2008;372:1463-72 «PMID: 18970976»PubMed
  70. Gold R, Kappos L, Arnold DL ym. Placebo-controlled phase 3 study of oral BG-12 for relapsing multiple sclerosis. N Engl J Med 2012;367:1098-107 «PMID: 22992073»PubMed
  71. Gold R, Arnold DL, Bar-Or A ym. Long-term effects of delayed-release dimethyl fumarate in multiple sclerosis: Interim analysis of ENDORSE, a randomized extension study. Mult Scler 2017;23:253-265 «PMID: 27207449»PubMed
  72. Oshima Y, Tanimoto T, Yuji K ym. Drug-associated progressive multifocal leukoencephalopathy in multiple sclerosis patients. Mult Scler 2018:1352458518786075 «PMID: 29985084»PubMed
  73. Drago F, Brusati C, Mancardi G ym. Localized lipoatrophy after glatiramer acetate injection in patients with remitting-relapsing multiple sclerosis. Arch Dermatol 1999;135:1277-8 «PMID: 10522686»PubMed
  74. O'Connor P, Wolinsky JS, Confavreux C ym. Randomized trial of oral teriflunomide for relapsing multiple sclerosis. N Engl J Med 2011;365:1293-303 «PMID: 21991951»PubMed
  75. Confavreux C, O'Connor P, Comi G ym. Oral teriflunomide for patients with relapsing multiple sclerosis (TOWER): a randomised, double-blind, placebo-controlled, phase 3 trial. Lancet Neurol 2014;13:247-56 «PMID: 24461574»PubMed
  76. Vermersch P, Czlonkowska A, Grimaldi LM ym. Teriflunomide versus subcutaneous interferon beta-1a in patients with relapsing multiple sclerosis: a randomised, controlled phase 3 trial. Mult Scler 2014;20:705-16 «PMID: 24126064»PubMed
  77. Freedman MS, Wolinsky JS, Wamil B ym. Teriflunomide added to interferon-ß in relapsing multiple sclerosis: a randomized phase II trial. Neurology 2012;78:1877-85 «PMID: 22622860»PubMed
  78. NCT01252355. Efficacy and Safety of Teriflunomide in Patients with Relapsing Multiple Sclerosis and Treated with Interferon-beta (TERACLES). www.clinicaltrials.gov/ct2/show/results/NCT01252355 (assessed 12 January 2016) «http://www.clinicaltrials.gov/ct2/show/results/NCT01252355»10
  79. Freedman MS, Wolinsky JS, Truffinet P ym. A randomized trial of teriflunomide added to glatiramer acetate in relapsing multiple sclerosis. Mult Scler J Exp Transl Clin 2015;1:2055217315618687 «PMID: 28607708»PubMed
  80. O'Connor P, Comi G, Freedman MS ym. Long-term safety and efficacy of teriflunomide: Nine-year follow-up of the randomized TEMSO study. Neurology 2016;86:920-30 «PMID: 26865517»PubMed
  81. CAMMS223 Trial Investigators., Coles AJ, Compston DA ym. Alemtuzumab vs. interferon beta-1a in early multiple sclerosis. N Engl J Med 2008;359:1786-801 «PMID: 18946064»PubMed
  82. Cohen JA, Coles AJ, Arnold DL ym. Alemtuzumab versus interferon beta 1a as first-line treatment for patients with relapsing-remitting multiple sclerosis: a randomised controlled phase 3 trial. Lancet 2012;380:1819-28 «PMID: 23122652»PubMed
  83. Coles AJ, Twyman CL, Arnold DL ym. Alemtuzumab for patients with relapsing multiple sclerosis after disease-modifying therapy: a randomised controlled phase 3 trial. Lancet 2012;380:1829-39 «PMID: 23122650»PubMed
  84. Tuohy O, Costelloe L, Hill-Cawthorne G ym. Alemtuzumab treatment of multiple sclerosis: long-term safety and efficacy. J Neurol Neurosurg Psychiatry 2015;86:208-15 «PMID: 24849515»PubMed
  85. Holmøy T, von der Lippe H, Leegaard TM. Listeria monocytogenes infection associated with alemtuzumab - - a case for better preventive strategies. BMC Neurol 2017;17:65 «PMID: 28376817»PubMed
  86. Pariani N, Willis M, Muller I ym. Alemtuzumab-Induced Thyroid Dysfunction Exhibits Distinctive Clinical and Immunological Features. J Clin Endocrinol Metab 2018;103:3010-3018 «PMID: 29878256»PubMed
  87. Croteau D, Flowers C, Kulick CG ym. Acute acalculous cholecystitis: A new safety risk for patients with MS treated with alemtuzumab. Neurology 2018;90:e1548-e1552 «PMID: 29602912»PubMed
  88. Saarela M, Senthil K, Jones J ym. Hemophagocytic lymphohistiocytosis in 2 patients with multiple sclerosis treated with alemtuzumab. Neurology 2018;90:849-851 «PMID: 29602914»PubMed
  89. Cohen JA, Barkhof F, Comi G ym. Oral fingolimod or intramuscular interferon for relapsing multiple sclerosis. N Engl J Med 2010;362:402-15 «PMID: 20089954»PubMed
  90. Kappos L, O'Connor P, Radue EW ym. Long-term effects of fingolimod in multiple sclerosis: the randomized FREEDOMS extension trial. Neurology 2015;84:1582-91 «PMID: 25795646»PubMed
  91. Giovannoni G, Soelberg Sorensen P, Cook S ym. Safety and efficacy of cladribine tablets in patients with relapsing-remitting multiple sclerosis: Results from the randomized extension trial of the CLARITY study. Mult Scler 2018;24:1594-1604 «PMID: 28870107»PubMed
  92. Giovannoni G, Comi G, Cook S ym. A placebo-controlled trial of oral cladribine for relapsing multiple sclerosis. N Engl J Med 2010;362:416-26 «PMID: 20089960»PubMed
  93. O'Connor P, Goodman A, Kappos L ym. Long-term safety and effectiveness of natalizumab redosing and treatment in the STRATA MS Study. Neurology 2014;83:78-86 «PMID: 24898925»PubMed
  94. Polman CH, O'Connor PW, Havrdova E ym. A randomized, placebo-controlled trial of natalizumab for relapsing multiple sclerosis. N Engl J Med 2006;354:899-910 «PMID: 16510744»PubMed
  95. Calabresi PA, Giovannoni G, Confavreux C ym. The incidence and significance of anti-natalizumab antibodies: results from AFFIRM and SENTINEL. Neurology 2007;69:1391-403 «PMID: 17761550»PubMed
  96. Ho PR, Koendgen H, Campbell N ym. Risk of natalizumab-associated progressive multifocal leukoencephalopathy in patients with multiple sclerosis: a retrospective analysis of data from four clinical studies. Lancet Neurol 2017;16:925-933 «PMID: 28969984»PubMed
  97. Maas RP, Muller-Hansma AH, Esselink RA ym. Drug-associated progressive multifocal leukoencephalopathy: a clinical, radiological, and cerebrospinal fluid analysis of 326 cases. J Neurol 2016;263:2004-21 «PMID: 27401179»PubMed
  98. Plavina T, Subramanyam M, Bloomgren G ym. Anti-JC virus antibody levels in serum or plasma further define risk of natalizumab-associated progressive multifocal leukoencephalopathy. Ann Neurol 2014;76:802-12 «PMID: 25273271»PubMed
  99. Rigau V, Mania A, Béfort P ym. Lethal multiple sclerosis relapse after natalizumab withdrawal. Neurology 2012;79:2214-6 «PMID: 23100404»PubMed
  100. Clerico M, Artusi CA, Liberto AD ym. Natalizumab in Multiple Sclerosis: Long-Term Management. Int J Mol Sci 2017;18: «PMID: 28468254»PubMed
  101. Antoniol C, Jilek S, Schluep M ym. Impairment of JCV-specific T-cell response by corticotherapy: effect on PML-IRIS management? Neurology 2012;79:2258-64 «PMID: 23175722»PubMed
  102. Alping P, Frisell T, Novakova L ym. Rituximab versus fingolimod after natalizumab in multiple sclerosis patients. Ann Neurol 2016;79:950-8 «PMID: 27038238»PubMed
  103. Salzer J, Svenningsson R, Alping P ym. Rituximab in multiple sclerosis: A retrospective observational study on safety and efficacy. Neurology 2016;87:2074-2081 «PMID: 27760868»PubMed
  104. Scotti B, Disanto G, Sacco R ym. Effectiveness and safety of Rituximab in multiple sclerosis: an observational study from Southern Switzerland. PLoS One 2018;13:e0197415 «PMID: 29758075»PubMed
  105. Hartung HP, Gonsette R, König N ym. Mitoxantrone in progressive multiple sclerosis: a placebo-controlled, double-blind, randomised, multicentre trial. Lancet 2002;360:2018-25 «PMID: 12504397»PubMed
  106. Millefiorini E, Gasperini C, Pozzilli C ym. Randomized placebo-controlled trial of mitoxantrone in relapsing-remitting multiple sclerosis: 24-month clinical and MRI outcome. J Neurol 1997;244:153-9 «PMID: 9050955»PubMed
  107. van de Wyngaert FA, Beguin C, D'Hooghe MB ym. A double-blind clinical trial of mitoxantrone versus methylprednisolone in relapsing, secondary progressive multiple sclerosis. Acta Neurol Belg 2001;101:210-6 «PMID: 11851027»PubMed
  108. Bastianello S, Pozzilli C, D'Andrea F ym. A controlled trial of mitoxantrone in multiple sclerosis: serial MRI evaluation at one year. Can J Neurol Sci 1994;21:266-70 «PMID: 8000984»PubMed
  109. Ellis R, Brown S, Boggild M. Therapy-related acute leukaemia with mitoxantrone: four years on, what is the risk and can it be limited? Mult Scler 2015;21:642-5 «PMID: 25013152»PubMed
  110. Scolding NJ, Pasquini M, Reingold SC ym. Cell-based therapeutic strategies for multiple sclerosis. Brain 2017;140:2776-2796 «PMID: 29053779»PubMed
  111. Muraro PA, Pasquini M, Atkins HL ym. Long-term Outcomes After Autologous Hematopoietic Stem Cell Transplantation for Multiple Sclerosis. JAMA Neurol 2017;74:459-469 «PMID: 28241268»PubMed
  112. Pakpoor J, Disanto G, Lacey MV ym. Breastfeeding and multiple sclerosis relapses: a meta-analysis. J Neurol 2012;259:2246-8 «PMID: 22619059»PubMed
  113. Airas L, Jalkanen A, Alanen A ym. Breast-feeding, postpartum and prepregnancy disease activity in multiple sclerosis. Neurology 2010;75:474-6 «PMID: 20679640»PubMed
  114. Pastò L, Portaccio E, Ghezzi A ym. Epidural analgesia and cesarean delivery in multiple sclerosis post-partum relapses: the Italian cohort study. BMC Neurol 2012;12:165 «PMID: 23276328»PubMed
  115. Hongell K, Silva DG, Ritter S ym. Efficacy and safety outcomes in vitamin D supplement users in the fingolimod phase 3 trials. J Neurol 2018;265:348-355 «PMID: 29243005»PubMed
  116. Atkins HL, Bowman M, Allan D ym. Immunoablation and autologous haemopoietic stem-cell transplantation for aggressive multiple sclerosis: a multicentre single-group phase 2 trial. Lancet 2016;388:576-85 «PMID: 27291994»PubMed
  117. Beer S, Aschbacher B, Manoglou D ym. Robot-assisted gait training in multiple sclerosis: a pilot randomized trial. Mult Scler 2008;14:231-6 «PMID: 17942510»PubMed
  118. Brichetto G, Spallarossa P, de Carvalho ML ym. The effect of Nintendo® Wii® on balance in people with multiple sclerosis: a pilot randomized control study. Mult Scler 2013;19:1219-21 «PMID: 23322502»PubMed
  119. Briken S, Gold SM, Patra S ym. Effects of exercise on fitness and cognition in progressive MS: a randomized, controlled pilot trial. Mult Scler 2014;20:382-90 «PMID: 24158978»PubMed
  120. Broekmans T, Roelants M, Feys P ym. Effects of long-term resistance training and simultaneous electro-stimulation on muscle strength and functional mobility in multiple sclerosis. Mult Scler 2011;17:468-77 «PMID: 21148266»PubMed
  121. Burton JM, O'Connor PW, Hohol M ym. Oral versus intravenous steroids for treatment of relapses in multiple sclerosis. Cochrane Database Syst Rev 2012;12:CD006921 «PMID: 23235634»PubMed
  122. Buttmann M, Seuffert L, Mäder U ym. Malignancies after mitoxantrone for multiple sclerosis: A retrospective cohort study. Neurology 2016;86:2203-7 «PMID: 27170571»PubMed
  123. Cakt BD, Nacir B, Genç H ym. Cycling progressive resistance training for people with multiple sclerosis: a randomized controlled study. Am J Phys Med Rehabil 2010;89:446-57 «PMID: 20216060»PubMed
  124. Calabrò RS, Russo M, Naro A ym. Robotic gait training in multiple sclerosis rehabilitation: Can virtual reality make the difference? Findings from a randomized controlled trial. J Neurol Sci 2017;377:25-30 «PMID: 28477702»PubMed
  125. Camu W. Cholecalciferol supplementation in relapsing multiple sclerosis patients treated with subcutaneous interferon beta-1a: A randomized controlled trial. Neurology 2017;88(Suppl. 16):S44.004
  126. Cattaneo D, Jonsdottir J, Zocchi M ym. Effects of balance exercises on people with multiple sclerosis: a pilot study. Clin Rehabil 2007;21:771-81 «PMID: 17875557»PubMed
  127. Claerbout M, Gebara B, Ilsbroukx S ym. Effects of 3 weeks' whole body vibration training on muscle strength and functional mobility in hospitalized persons with multiple sclerosis. Mult Scler 2012;18:498-505 «PMID: 22084490»PubMed
  128. Cohen JA, Imrey PB, Planchon SM ym. Pilot trial of intravenous autologous culture-expanded mesenchymal stem cell transplantation in multiple sclerosis. Mult Scler 2018;24:501-511 «PMID: 28381130»PubMed
  129. Collett J, Dawes H, Meaney A ym. Exercise for multiple sclerosis: a single-blind randomized trial comparing three exercise intensities. Mult Scler 2011;17:594-603 «PMID: 21247971»PubMed
  130. Comi G, De Stefano N, Freedman MS ym. Comparison of two dosing frequencies of subcutaneous interferon beta-1a in patients with a first clinical demyelinating event suggestive of multiple sclerosis (REFLEX): a phase 3 randomised controlled trial. Lancet Neurol 2012;11:33-41 «PMID: 22146409»PubMed
  131. Comi G, Filippi M, Barkhof F ym. Effect of early interferon treatment on conversion to definite multiple sclerosis: a randomised study. Lancet 2001;357:1576-82 «PMID: 11377645»PubMed
  132. Comi G, Filippi M, Wolinsky JS. European/Canadian multicenter, double-blind, randomized, placebo-controlled study of the effects of glatiramer acetate on magnetic resonance imaging--measured disease activity and burden in patients with relapsing multiple sclerosis. European/Canadian Glatiramer Acetate Study Group. Ann Neurol 2001;49:290-7 «PMID: 11261502»PubMed
  133. Comi G, Martinelli V, Rodegher M ym. Effect of glatiramer acetate on conversion to clinically definite multiple sclerosis in patients with clinically isolated syndrome (PreCISe study): a randomised, double-blind, placebo-controlled trial. Lancet 2009;374:1503-11 «PMID: 19815268»PubMed
  134. Correia I, Ribeiro JJ, Isidoro L ym. Plasma exchange in severe acute relapses of multiple sclerosis - Results from a Portuguese cohort. Mult Scler Relat Disord 2018;19:148-152 «PMID: 29241141»PubMed
  135. Dalgas U, Stenager E, Jakobsen J ym. Fatigue, mood and quality of life improve in MS patients after progressive resistance training. Mult Scler 2010;16:480-90 «PMID: 20194584»PubMed
  136. Dalgas U, Stenager E, Jakobsen J ym. Muscle fiber size increases following resistance training in multiple sclerosis. Mult Scler 2010;16:1367-76 «PMID: 20685760»PubMed
  137. Dalgas U, Stenager E, Jakobsen J ym. Resistance training improves muscle strength and functional capacity in multiple sclerosis. Neurology 2009;73:1478-84 «PMID: 19884575»PubMed
  138. Dalgas U, Stenager E, Sloth M ym. The effect of exercise on depressive symptoms in multiple sclerosis based on a meta-analysis and critical review of the literature. Eur J Neurol 2015;22:443-e34 «PMID: 25327395»PubMed
  139. das Nair R, Martin KJ, Lincoln NB. Memory rehabilitation for people with multiple sclerosis. Cochrane Database Syst Rev 2016;3:CD008754 «PMID: 27004596»PubMed
  140. DeBolt LS, McCubbin JA. The effects of home-based resistance exercise on balance, power, and mobility in adults with multiple sclerosis. Arch Phys Med Rehabil 2004;85:290-7 «PMID: 14966716»PubMed
  141. Derakhshandi H, Etemadifar M, Feizi A ym. Preventive effect of vitamin D3 supplementation on conversion of optic neuritis to clinically definite multiple sclerosis: a double blind, randomized, placebo-controlled pilot clinical trial. Acta Neurol Belg 2013;113:257-63 «PMID: 23250818»PubMed
  142. Dettmers C, Sulzmann M, Ruchay-Plössl A ym. Endurance exercise improves walking distance in MS patients with fatigue. Acta Neurol Scand 2009;120:251-7 «PMID: 19178385»PubMed
  143. Dodd KJ, Taylor NF, Shields N ym. Progressive resistance training did not improve walking but can improve muscle performance, quality of life and fatigue in adults with multiple sclerosis: a randomized controlled trial. Mult Scler 2011;17:1362-74 «PMID: 21677021»PubMed
  144. Ebers GC, Traboulsee A, Li D ym. Analysis of clinical outcomes according to original treatment groups 16 years after the pivotal IFNB-1b trial. J Neurol Neurosurg Psychiatry 2010;81:907-12 «PMID: 20562430»PubMed
  145. Edan G, Kappos L, Montalbán X ym. Long-term impact of interferon beta-1b in patients with CIS: 8-year follow-up of BENEFIT. J Neurol Neurosurg Psychiatry 2014;85:1183-9 «PMID: 24218527»PubMed
  146. Edan G, Miller D, Clanet M ym. Therapeutic effect of mitoxantrone combined with methylprednisolone in multiple sclerosis: a randomised multicentre study of active disease using MRI and clinical criteria. J Neurol Neurosurg Psychiatry 1997;62:112-8 «PMID: 9048709»PubMed
  147. Ehler J, Koball S, Sauer M ym. Response to Therapeutic Plasma Exchange as a Rescue Treatment in Clinically Isolated Syndromes and Acute Worsening of Multiple Sclerosis: A Retrospective Analysis of 90 Patients. PLoS One 2015;10:e0134583 «PMID: 26244762»PubMed
  148. Eyssen IC, Steultjens MP, de Groot V ym. A cluster randomised controlled trial on the efficacy of client-centred occupational therapy in multiple sclerosis: good process, poor outcome. Disabil Rehabil 2013;35:1636-46 «PMID: 23343363»PubMed
  149. Fimland MS, Helgerud J, Gruber M ym. Enhanced neural drive after maximal strength training in multiple sclerosis patients. Eur J Appl Physiol 2010;110:435-43 «PMID: 20512584»PubMed
  150. Finlayson M, Preissner K, Cho C ym. Randomized trial of a teleconference-delivered fatigue management program for people with multiple sclerosis. Mult Scler 2011;17:1130-40 «PMID: 21561960»PubMed
  151. Ford C, Goodman AD, Johnson K ym. Continuous long-term immunomodulatory therapy in relapsing multiple sclerosis: results from the 15-year analysis of the US prospective open-label study of glatiramer acetate. Mult Scler 2010;16:342-50 «PMID: 20106943»PubMed
  152. Freedman MS and PRISMS Study Group. PRISMS 4-year results: Evidence of clinical dose effect of interferon beta-1a in relapsing MS. Neurology 2000;54:2350
  153. Fuller KJ, Dawson K, Wiles CM. Physiotherapy in chronic multiple sclerosis: a controlled trial. Clin Rehabil 1996;10:195-205
  154. Gal RL, Vedula SS, Beck R. Corticosteroids for treating optic neuritis. Cochrane Database Syst Rev 2015;8:CD001430 «PMID: 26273799»PubMed
  155. Garrett M, Hogan N, Larkin A ym. Exercise in the community for people with minimal gait impairment due to MS: an assessor-blind randomized controlled trial. Mult Scler 2013;19:782-9 «PMID: 23128667»PubMed
  156. Geddes EL, Costello E, Raivel K ym. The effects of a twelve-week home walking program on cardiovascular parameters and fatigue perception of individuals with multiple sclerosis: a pilot study. Cardiopulm Phys Ther J 2009;20:5-12 «PMID: 20467528»PubMed
  157. Ghalie RG, Edan G, Laurent M ym. Cardiac adverse effects associated with mitoxantrone (Novantrone) therapy in patients with MS. Neurology 2002;59:909-13 «PMID: 12297576»PubMed
  158. Ghalie RG, Mauch E, Edan G ym. A study of therapy-related acute leukaemia after mitoxantrone therapy for multiple sclerosis. Mult Scler 2002;8:441-5 «PMID: 12356214»PubMed
  159. Giovannelli M, Borriello G, Castri P ym. Early physiotherapy after injection of botulinum toxin increases the beneficial effects on spasticity in patients with multiple sclerosis. Clin Rehabil 2007;21:331-7 «PMID: 17613573»PubMed
  160. Goodin DS, Ebers GC, Cutter G ym. Cause of death in MS: long-term follow-up of a randomised cohort, 21 years after the start of the pivotal IFNß-1b study. BMJ Open 2012;2: «PMID: 23204140»PubMed
  161. Goodin DS, Reder AT, Ebers GC ym. Survival in MS: a randomized cohort study 21 years after the start of the pivotal IFNß-1b trial. Neurology 2012;78:1315-22 «PMID: 22496198»PubMed
  162. Goodman AD, Rossman H, Bar-Or A ym. GLANCE: results of a phase 2, randomized, double-blind, placebo-controlled study. Neurology 2009;72:806-12 «PMID: 19255407»PubMed
  163. Granqvist M, Boremalm M, Poorghobad A ym. Comparative Effectiveness of Rituximab and Other Initial Treatment Choices for Multiple Sclerosis. JAMA Neurol 2018;75:320-327 «PMID: 29309484»PubMed
  164. Gunn H, Markevics S, Haas B ym. Systematic Review: The Effectiveness of Interventions to Reduce Falls and Improve Balance in Adults With Multiple Sclerosis. Arch Phys Med Rehabil 2015;96:1898-912 «PMID: 26070975»PubMed
  165. Hauser SL, Bar-Or A, Comi G ym. Ocrelizumab versus Interferon Beta-1a in Relapsing Multiple Sclerosis. N Engl J Med 2017;376:221-234 «PMID: 28002679»PubMed
  166. Hauser SL, Waubant E, Arnold DL ym. B-cell depletion with rituximab in relapsing-remitting multiple sclerosis. N Engl J Med 2008;358:676-88 «PMID: 18272891»PubMed
  167. Hawker K, O'Connor P, Freedman MS ym. Rituximab in patients with primary progressive multiple sclerosis: results of a randomized double-blind placebo-controlled multicenter trial. Ann Neurol 2009;66:460-71 «PMID: 19847908»PubMed
  168. Hayes HA, Gappmaier E, LaStayo PC. Effects of high-intensity resistance training on strength, mobility, balance, and fatigue in individuals with multiple sclerosis: a randomized controlled trial. J Neurol Phys Ther 2011;35:2-10 «PMID: 21475078»PubMed
  169. He D, Zhang C, Zhao X ym. Teriflunomide for multiple sclerosis. Cochrane Database Syst Rev 2016;3:CD009882 «PMID: 27003123»PubMed
  170. Hebert JR, Corboy JR, Manago MM ym. Effects of vestibular rehabilitation on multiple sclerosis-related fatigue and upright postural control: a randomized controlled trial. Phys Ther 2011;91:1166-83 «PMID: 21680771»PubMed
  171. Herring MP, Fleming KM, Hayes SP ym. Moderators of Exercise Effects on Depressive Symptoms in Multiple Sclerosis: A Meta-regression. Am J Prev Med 2017;53:508-518 «PMID: 28602542»PubMed
  172. Hugos CL, Copperman LF, Fuller BE ym. Clinical trial of a formal group fatigue program in multiple sclerosis. Mult Scler 2010;16:724-32 «PMID: 20375125»PubMed
  173. Interferon beta-1b in the treatment of multiple sclerosis: final outcome of the randomized controlled trial. The IFNB Multiple Sclerosis Study Group and The University of British Columbia MS/MRI Analysis Group. Neurology 1995;45:1277-85
  174. Interferon beta-1b is effective in relapsing-remitting multiple sclerosis. I. Clinical results of a multicenter, randomized, double-blind, placebo-controlled trial. The IFNB Multiple Sclerosis Study Group. Neurology 1993;43:655-61
  175. Jacobs LD, Beck RW, Simon JH ym. Intramuscular interferon beta-1a therapy initiated during a first demyelinating event in multiple sclerosis. CHAMPS Study Group. N Engl J Med 2000;343:898-904 «PMID: 11006365»PubMed
  176. Jacobs LD, Cookfair DL, Rudick RA ym. Intramuscular interferon beta-1a for disease progression in relapsing multiple sclerosis. The Multiple Sclerosis Collaborative Research Group (MSCRG) Ann Neurol 1996;39:285-94 «PMID: 8602746»PubMed
  177. Jacobs LD, Cookfair DL, Rudick RA ym. Intramuscular interferon beta-1a for disease progression in relapsing multiple sclerosis. The Multiple Sclerosis Collaborative Research Group (MSCRG) Ann Neurol 1996;39:285-94 «PMID: 8602746»PubMed
  178. Johnson KP, Brooks BR, Cohen JA ym. Copolymer 1 reduces relapse rate and improves disability in relapsing-remitting multiple sclerosis: results of a phase III multicenter, double-blind placebo-controlled trial. The Copolymer 1 Multiple Sclerosis Study Group. Neurology 1995;45:1268-76 «PMID: 7617181»PubMed
  179. Johnson KP, Brooks BR, Cohen JA ym. Extended use of glatiramer acetate (Copaxone) is well tolerated and maintains its clinical effect on multiple sclerosis relapse rate and degree of disability. Copolymer 1 Multiple Sclerosis Study Group. Neurology 1998;50:701-8 «PMID: 9521260»PubMed
  180. Johnson KP, Brooks BR, Ford CC ym. Sustained clinical benefits of glatiramer acetate in relapsing multiple sclerosis patients observed for 6 years. Copolymer 1 Multiple Sclerosis Study Group. Mult Scler 2000;6:255-66 «PMID: 10962546»PubMed
  181. Kang H, Lu J, Xu G. The effects of whole body vibration on muscle strength and functional mobility in persons with multiple sclerosis: A systematic review and meta-analysis. Mult Scler Relat Disord 2016;7:1-7 «PMID: 27237747»PubMed
  182. Kantele S, Karinkanta S, Sievänen H. Effects of long-term whole-body vibration training on mobility in patients with multiple sclerosis: A meta-analysis of randomized controlled trials. J Neurol Sci 2015;358:31-7 «PMID: 26421830»PubMed
  183. Kappos L, Antel J, Comi G ym. Oral fingolimod (FTY720) for relapsing multiple sclerosis. N Engl J Med 2006;355:1124-40 «PMID: 16971719»PubMed
  184. Kappos L, Freedman MS, Polman CH ym. Effect of early versus delayed interferon beta-1b treatment on disability after a first clinical event suggestive of multiple sclerosis: a 3-year follow-up analysis of the BENEFIT study. Lancet 2007;370:389-97 «PMID: 17679016»PubMed
  185. Kappos L, Freedman MS, Polman CH ym. Long-term effect of early treatment with interferon beta-1b after a first clinical event suggestive of multiple sclerosis: 5-year active treatment extension of the phase 3 BENEFIT trial. Lancet Neurol 2009;8:987-97 «PMID: 19748319»PubMed
  186. Kappos L, Polman CH, Freedman MS ym. Treatment with interferon beta-1b delays conversion to clinically definite and McDonald MS in patients with clinically isolated syndromes. Neurology 2006;67:1242-9 «PMID: 16914693»PubMed
  187. Kappos L, Radue EW, O'Connor P ym. A placebo-controlled trial of oral fingolimod in relapsing multiple sclerosis. N Engl J Med 2010;362:387-401 «PMID: 20089952»PubMed
  188. Khan F, Ng L, Turner-Stokes L. Effectiveness of vocational rehabilitation intervention on the return to work and employment of persons with multiple sclerosis. Cochrane Database Syst Rev 2009;1:CD007256 «PMID: 19160331»PubMed
  189. Khan F, Turner-Stokes L, Ng L ym. Multidisciplinary rehabilitation for adults with multiple sclerosis. Cochrane Database Syst Rev 2007;2:CD006036 «PMID: 17443610»PubMed
  190. Kinkel RP, Dontchev M, Kollman C ym. Association between immediate initiation of intramuscular interferon beta-1a at the time of a clinically isolated syndrome and long-term outcomes: a 10-year follow-up of the Controlled High-Risk Avonex Multiple Sclerosis Prevention Study in Ongoing Neurological Surveillance. Arch Neurol 2012;69:183-90 «PMID: 21987393»PubMed
  191. La Mantia L, Di Pietrantonj C, Rovaris M ym. Interferons-beta versus glatiramer acetate for relapsing-remitting multiple sclerosis. Cochrane Database Syst Rev 2016;11:CD009333 «PMID: 27880972»PubMed
  192. La Mantia L, Vacchi L, Di Pietrantonj C ym. Interferon beta for secondary progressive multiple sclerosis. Cochrane Database Syst Rev 2012;1:CD005181 «PMID: 22258960»PubMed
  193. Le Page E, Leray E, Edan G ym. Long-term safety profile of mitoxantrone in a French cohort of 802 multiple sclerosis patients: a 5-year prospective study. Mult Scler 2011;17:867-75 «PMID: 21325016»PubMed
  194. Lebrun C, Debouverie M, Vermersch P ym. Cancer risk and impact of disease-modifying treatments in patients with multiple sclerosis. Mult Scler 2008;14:399-405 «PMID: 18420778»PubMed
  195. Leist TP, Comi G, Cree BA ym. Effect of oral cladribine on time to conversion to clinically definite multiple sclerosis in patients with a first demyelinating event (ORACLE MS): a phase 3 randomised trial. Lancet Neurol 2014;13:257-67 «PMID: 24502830»PubMed
  196. Li DK, Paty DW. Magnetic resonance imaging results of the PRISMS trial: a randomized, double-blind, placebo-controlled study of interferon-beta1a in relapsing-remitting multiple sclerosis. Prevention of Relapses and Disability by Interferon-beta1a Subcutaneously in Multiple Sclerosis. Ann Neurol 1999;46:197-206 «PMID: 10443885»PubMed
  197. Llufriu S, Castillo J, Blanco Y ym. Plasma exchange for acute attacks of CNS demyelination: Predictors of improvement at 6 months. Neurology 2009;73:949-53 «PMID: 19770470»PubMed
  198. Llufriu S, Sepúlveda M, Blanco Y ym. Randomized placebo-controlled phase II trial of autologous mesenchymal stem cells in multiple sclerosis. PLoS One 2014;9:e113936 «PMID: 25436769»PubMed
  199. Lo AC, Triche EW. Improving gait in multiple sclerosis using robot-assisted, body weight supported treadmill training. Neurorehabil Neural Repair 2008;22:661-71 «PMID: 18971381»PubMed
  200. Lord SE, Wade DT, Halligan PW. A comparison of two physiotherapy treatment approaches to improve walking in multiple sclerosis: a pilot randomized controlled study. Clin Rehabil 1998;12:477-86 «PMID: 9869251»PubMed
  201. Lúcio AC, Campos RM, Perissinotto MC ym. Pelvic floor muscle training in the treatment of lower urinary tract dysfunction in women with multiple sclerosis. Neurourol Urodyn 2010;29:1410-3 «PMID: 20976816»PubMed
  202. Manca A, Cabboi MP, Dragone D ym. Resistance Training for Muscle Weakness in Multiple Sclerosis: Direct Versus Contralateral Approach in Individuals With Ankle Dorsiflexors' Disparity in Strength. Arch Phys Med Rehabil 2017;98:1348-1356.e1 «PMID: 28342828»PubMed
  203. Mancardi GL, Sormani MP, Gualandi F ym. Autologous hematopoietic stem cell transplantation in multiple sclerosis: a phase II trial. Neurology 2015;84:981-8 «PMID: 25672923»PubMed
  204. Marriott JJ, Miyasaki JM, Gronseth G ym. Evidence Report: The efficacy and safety of mitoxantrone (Novantrone) in the treatment of multiple sclerosis: Report of the Therapeutics and Technology Assessment Subcommittee of the American Academy of Neurology. Neurology 2010;74:1463-70 «PMID: 20439849»PubMed
  205. Martinelli Boneschi F, Vacchi L, Rovaris M ym. Mitoxantrone for multiple sclerosis. Cochrane Database Syst Rev 2013;5:CD002127 «PMID: 23728638»PubMed
  206. Martinelli V, Cocco E, Capra R ym. Acute myeloid leukemia in Italian patients with multiple sclerosis treated with mitoxantrone. Neurology 2011;77:1887-95 «PMID: 22076543»PubMed
  207. Mathiowetz VG, Finlayson ML, Matuska KM ym. Randomized controlled trial of an energy conservation course for persons with multiple sclerosis. Mult Scler 2005;11:592-601 «PMID: 16193899»PubMed
  208. Mathiowetz VG, Matuska KM, Finlayson ML ym. One-year follow-up to a randomized controlled trial of an energy conservation course for persons with multiple sclerosis. Int J Rehabil Res 2007;30:305-13 «PMID: 17975450»PubMed
  209. McClurg D, Ashe RG, Lowe-Strong AS. Neuromuscular electrical stimulation and the treatment of lower urinary tract dysfunction in multiple sclerosis--a double blind, placebo controlled, randomised clinical trial. Neurourol Urodyn 2008;27:231-7 «PMID: 17705160»PubMed
  210. McClurg D, Ashe RG, Marshall K ym. Comparison of pelvic floor muscle training, electromyography biofeedback, and neuromuscular electrical stimulation for bladder dysfunction in people with multiple sclerosis: a randomized pilot study. Neurourol Urodyn 2006;25:337-48 «PMID: 16637070»PubMed
  211. Miller DH, Khan OA, Sheremata WA ym. A controlled trial of natalizumab for relapsing multiple sclerosis. N Engl J Med 2003;348:15-23 «PMID: 12510038»PubMed
  212. Miller L, Paul L, Mattison P ym. Evaluation of a home-based physiotherapy programme for those with moderate to severe multiple sclerosis: a randomized controlled pilot study. Clin Rehabil 2011;25:720-30 «PMID: 21504954»PubMed
  213. Montalban X, Hauser SL, Kappos L ym. Ocrelizumab versus Placebo in Primary Progressive Multiple Sclerosis. N Engl J Med 2017;376:209-220 «PMID: 28002688»PubMed
  214. Mostert S, Kesselring J. Effects of a short-term exercise training program on aerobic fitness, fatigue, health perception and activity level of subjects with multiple sclerosis. Mult Scler 2002;8:161-8 «PMID: 11990874»PubMed
  215. Nash RA, Hutton GJ, Racke MK ym. High-dose immunosuppressive therapy and autologous hematopoietic cell transplantation for relapsing-remitting multiple sclerosis (HALT-MS): a 3-year interim report. JAMA Neurol 2015;72:159-69 «PMID: 25546364»PubMed
  216. Nilsagård Y, Denison E, Gunnarsson LG. Evaluation of a single session with cooling garment for persons with multiple sclerosis--a randomized trial. Disabil Rehabil Assist Technol 2006;1:225-33 «PMID: 19260170»PubMed
  217. Nilsagård YE, Forsberg AS, von Koch L. Balance exercise for persons with multiple sclerosis using Wii games: a randomised, controlled multi-centre study. Mult Scler 2013;19:209-16 «PMID: 22674972»PubMed
  218. Paty DW, Li DK. Interferon beta-1b is effective in relapsing-remitting multiple sclerosis. II. MRI analysis results of a multicenter, randomized, double-blind, placebo-controlled trial. UBC MS/MRI Study Group and the IFNB Multiple Sclerosis Study Group. Neurology 1993;43:662-7 «PMID: 8469319»PubMed
  219. Platta ME, Ensari I, Motl RW ym. Effect of Exercise Training on Fitness in Multiple Sclerosis: A Meta-Analysis. Arch Phys Med Rehabil 2016;97:1564-1572 «PMID: 26896750»PubMed
  220. Pompa A, Morone G, Iosa M ym. Does robot-assisted gait training improve ambulation in highly disabled multiple sclerosis people? A pilot randomized control trial. Mult Scler 2017;23:696-703 «PMID: 27486219»PubMed
  221. Prosperini L, Fortuna D, Giannì C ym. Home-based balance training using the Wii balance board: a randomized, crossover pilot study in multiple sclerosis. Neurorehabil Neural Repair 2013;27:516-25 «PMID: 23478168»PubMed
  222. Randomised double-blind placebo-controlled study of interferon beta-1a in relapsing/remitting multiple sclerosis. PRISMS (Prevention of Relapses and Disability by Interferon beta-1a Subcutaneously in Multiple Sclerosis) Study Group. Lancet 1998;352:1498-504 «PMID: 9820297»PubMed
  223. Riera R, Porfírio GJ, Torloni MR. Alemtuzumab for multiple sclerosis. Cochrane Database Syst Rev 2016;4:CD011203 «PMID: 27082500»PubMed
  224. Rietberg MB, Veerbeek JM, Gosselink R ym. Respiratory muscle training for multiple sclerosis. Cochrane Database Syst Rev 2017;12:CD009424 «PMID: 29267988»PubMed
  225. Rintala A, Hakala S, Paltamaa J ym. Effectiveness of technology-based distance physical rehabilitation interventions on physical activity and walking in multiple sclerosis: a systematic review and meta-analysis of randomized controlled trials. Disabil Rehabil 2018;40:373-387 «PMID: 27973919»PubMed
  226. Romberg A, Virtanen A, Ruutiainen J ym. Effects of a 6-month exercise program on patients with multiple sclerosis: a randomized study. Neurology 2004;63:2034-8 «PMID: 15596746»PubMed
  227. Romberg A, Virtanen A, Ruutiainen J. Long-term exercise improves functional impairment but not quality of life in multiple sclerosis. J Neurol 2005;252:839-45 «PMID: 15765197»PubMed
  228. Rosti-Otajärvi EM, Hämäläinen PI. Neuropsychological rehabilitation for multiple sclerosis. Cochrane Database Syst Rev 2014;2:CD009131 «PMID: 24515630»PubMed
  229. Rudick RA, Stuart WH, Calabresi PA ym. Natalizumab plus interferon beta-1a for relapsing multiple sclerosis. N Engl J Med 2006;354:911-23 «PMID: 16510745»PubMed
  230. Sabapathy NM, Minahan CL, Turner GT ym. Comparing endurance- and resistance-exercise training in people with multiple sclerosis: a randomized pilot study. Clin Rehabil 2011;25:14-24 «PMID: 20713434»PubMed
  231. Sawant A, Dadurka K, Overend T ym. Systematic review of efficacy of TENS for management of central pain in people with multiple sclerosis. Mult Scler Relat Disord 2015;4:219-27 «PMID: 26008938»PubMed
  232. Schuhfried O, Mittermaier C, Jovanovic T ym. Effects of whole-body vibration in patients with multiple sclerosis: a pilot study. Clin Rehabil 2005;19:834-42 «PMID: 16323382»PubMed
  233. Schwartz I, Sajin A, Moreh E ym. Robot-assisted gait training in multiple sclerosis patients: a randomized trial. Mult Scler 2012;18:881-90 «PMID: 22146609»PubMed
  234. Schwid SR, Petrie MD, Murray R ym. A randomized controlled study of the acute and chronic effects of cooling therapy for MS. Neurology 2003;60:1955-60 «PMID: 12821739»PubMed
  235. Simon JH, Jacobs LD, Campion M ym. Magnetic resonance studies of intramuscular interferon beta-1a for relapsing multiple sclerosis. The Multiple Sclerosis Collaborative Research Group. Ann Neurol 1998;43:79-87 «PMID: 9450771»PubMed
  236. Skjerbæk AG, Næsby M, Lützen K ym. Endurance training is feasible in severely disabled patients with progressive multiple sclerosis. Mult Scler 2014;20:627-30 «PMID: 24057428»PubMed
  237. Smolders J, Hupperts RM, Vieth R. High dose cholecalciferol (vitamin D3) oil as add-on therapy in subjects with relapsing-remitting multiple sclerosis (RRMS) receiving subcutaneous interferon β-1a (scIFNβ-1a). ECTRIMS Online Library 2016, 147013
  238. Soilu-Hänninen M, Aivo J, Lindström BM ym. A randomised, double blind, placebo controlled trial with vitamin D3 as an add on treatment to interferon ß-1b in patients with multiple sclerosis. J Neurol Neurosurg Psychiatry 2012;83:565-71 «PMID: 22362918»PubMed
  239. Solari A, Filippini G, Gasco P ym. Physical rehabilitation has a positive effect on disability in multiple sclerosis patients. Neurology 1999;52:57-62 «PMID: 9921849»PubMed
  240. Sosnoff J, Motl RW, Snook EM ym. Effect of a 4-week period of unloaded leg cycling exercise on spasticity in multiple sclerosis. NeuroRehabilitation 2009;24:327-31 «PMID: 19597270»PubMed
  241. Sosnoff JJ, Finlayson M, McAuley E ym. Home-based exercise program and fall-risk reduction in older adults with multiple sclerosis: phase 1 randomized controlled trial. Clin Rehabil 2014;28:254-63 «PMID: 23983091»PubMed
  242. Spelman T, Frisell T, Piehl F ym. Comparative effectiveness of rituximab relative to IFN-ß or glatiramer acetate in relapsing-remitting MS from the Swedish MS registry. Mult Scler 2018;24:1087-1095 «PMID: 28649912»PubMed
  243. Straudi S, Fanciullacci C, Martinuzzi C ym. The effects of robot-assisted gait training in progressive multiple sclerosis: A randomized controlled trial. Mult Scler 2016;22:373-84 «PMID: 26658817»PubMed
  244. Tarakci E, Yeldan I, Huseyinsinoglu BE ym. Group exercise training for balance, functional status, spasticity, fatigue and quality of life in multiple sclerosis: a randomized controlled trial. Clin Rehabil 2013;27:813-22 «PMID: 23543341»PubMed
  245. Thomas S, Thomas PW, Kersten P ym. A pragmatic parallel arm multi-centre randomised controlled trial to assess the effectiveness and cost-effectiveness of a group-based fatigue management programme (FACETS) for people with multiple sclerosis. J Neurol Neurosurg Psychiatry 2013;84:1092-9 «PMID: 23695501»PubMed
  246. Tourbah A, Lebrun-Frenay C, Edan G ym. MD1003 (high-dose biotin) for the treatment of progressive multiple sclerosis: A randomised, double-blind, placebo-controlled study. Mult Scler 2016;22:1719-1731 «PMID: 27589059»PubMed
  247. van den Berg M, Dawes H, Wade DT ym. Treadmill training for individuals with multiple sclerosis: a pilot randomised trial. J Neurol Neurosurg Psychiatry 2006;77:531-3 «PMID: 16543538»PubMed
  248. Vaney C, Gattlen B, Lugon-Moulin V ym. Robotic-assisted step training (lokomat) not superior to equal intensity of over-ground rehabilitation in patients with multiple sclerosis. Neurorehabil Neural Repair 2012;26:212-21 «PMID: 22140197»PubMed
  249. Weiner HL, Dau PC, Khatri BO ym. Double-blind study of true vs. sham plasma exchange in patients treated with immunosuppression for acute attacks of multiple sclerosis. Neurology 1989;39:1143-9 «PMID: 2549450»PubMed
  250. Widener GL, Allen DD, Gibson-Horn C. Randomized clinical trial of balance-based torso weighting for improving upright mobility in people with multiple sclerosis. Neurorehabil Neural Repair 2009;23:784-91 «PMID: 19470807»PubMed
  251. Wiles CM, Newcombe RG, Fuller KJ ym. Controlled randomised crossover trial of the effects of physiotherapy on mobility in chronic multiple sclerosis. J Neurol Neurosurg Psychiatry 2001;70:174-9 «PMID: 11160464»PubMed
  252. Voltz R, Starck M, Zingler V ym. Mitoxantrone therapy in multiple sclerosis and acute leukaemia: a case report out of 644 treated patients. Mult Scler 2004;10:472-4 «PMID: 15327049»PubMed
  253. Xie X, Sun H, Zeng Q ym. Do Patients with Multiple Sclerosis Derive More Benefit from Robot-Assisted Gait Training Compared with Conventional Walking Therapy on Motor Function? A Meta-analysis. Front Neurol 2017;8:260 «PMID: 28659856»PubMed
  254. Xu Z, Zhang F, Sun F ym. Dimethyl fumarate for multiple sclerosis. Cochrane Database Syst Rev 2015;4:CD011076 «PMID: 25900414»PubMed
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko