Elvytys (vastasyntynyt)

Käypä hoito -suositus | Julkaistu: 2014-08-04 | Tila: voimassa | Aihepiiri(t): Anestesiologia ja tehohoito, Lastentaudit, Neonatologia

Mikä on Käypä hoito -suositus?

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Perinatologisen seuran Suomen Neonatologit -alajaoksen asettama työryhmä

Suositus
Näytönastekatsaukset
Lisätietoa
Kuvat ja kaaviot

Sisällys Piilota sisällys

Elvytys (vastasyntynyt)

Keskeinen sanoma
Kohderyhmä
Tavoitteet
Määritelmiä
Mikä on sopiva synnytyspaikka?
Elvytykseen varautuminen
Elvytyskaavio ja -lomake
Elvytystarpeen arviointi
Vastasyntyneen lämpötalous
Vastasyntyneen stimulointi hengityksen käynnistämiseksi
Hengitysteiden avaaminen
- Vihreä lapsivesi
Napanuoran sulkeminen
Vastasyntyneen seuranta elvytyksen aikana
Lisähappi
Hengityksen avustus (ventilaatio) vastasyntyneen elvytyksessä
- Täysiaikaisten vastasyntyneiden hengityksen avustaminen elvytyksessä
- Maskiventilaatio
- Intubaatio
- Vaikea ilmatie
Paineluelvytys
- Painelutekniikka
Suoniyhteyden avaaminen
Elvytyksessä käytettävät lääkkeet
- Adrenaliini
- Natriumbikarbonaatti
- Naloksoni
Nestetäyttö
Puutteellinen elvytysvaste
- Tuloksettoman elvytyksen lopettaminen
Vastasyntyneen elvytys muualla kuin sairaalassa
Elvytyksenjälkeinen hoito
- Mekoniumaspiraatio
- Hypoglykemian esto
- Asfyksia
- Infektio
- Sydänvikainen vastasyntynyt
Ennenaikaisena syntyneen elvytyksen erityispiirteitä
- Jäähtymisen estäminen
- Hengityksen avustaminen
- Lisähappi
- Varhainen surfaktanttihoito
Vastasyntyneen siirtäminen jatkohoitopaikkaan
Eettiset perusteet
- Elvytyksestä pidättäytyminen
Elvytyskoulutuksen järjestäminen
Työryhmä
- Sidonnaisuudet
Kirjallisuusviite
Vastuun rajaus
Tiedonhakukäytäntö
Kirjallisuutta

PDF Tulosta

Elvytys (vastasyntynyt)

Käypä hoito

4.8.2014

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Perinatologisen seuran Suomen Neonatologit -alajaoksen asettama työryhmä

Opi ja ota käyttöön

Elvytyskaavio «»1

Elvytyskaavio, painokelpoinen versio «»2

Elvytyslomake «»3

Kuljetuslomake «»4

Luentomateriaali (pptx) «http://www.terveysportti.fi/xmedia/khl/hoi50065_elvytys_vastasyntynyt.pptx»1

Koosteet

Tiivistelmä suomeksi «Elvytys (vastasyntynyt)»1 ja englanniksi «Resuscitation (newborn)»2

Muut suositukset

Elvytys «Elvytys»3

Miten viitata Käypä hoito -suositukseen? «»1

Keskeinen sanoma

Vastasyntyneellä lapsella tulee olla oikeus tehokkaaseen elvytykseen kaikissa maamme synnytysyksiköissä.
Synnytysyksikössä tulee olla ympärivuorokautinen valmius hätäkeisarileikkaukseen ja vastasyntyneen elvytykseen.
Kaikissa synnytyssairaaloissa on oltava mahdollisuus saada tarvittaessa välittömästi paikalle lääkäri, joka osaa vastasyntyneen elvytyksen.
Jokaisen vastasyntyneen vointi tulee arvioida heti syntymän jälkeen, ja elvytys on tarvittaessa aloitettava viivyttelemättä.
Vastasyntyneen elvytykseen kuuluvat stimuloinnin lisäksi hengityksen avustaminen sekä paineluelvytys ja muu verenkierron tukihoito.
Keskeisintä elvytyksessä on hengityksen avustaminen.
Elvytystaidon oppimiseksi ja ylläpitämiseksi tarvitaan säännöllistä koulutusta.

Kohderyhmä

Suositus on tarkoitettu synnytyksiä ja vastasyntyneitä hoitaville.

Tavoitteet

Suosituksen tavoitteena on antaa tutkimusnäyttöön tai sen puuttuessa työryhmän asiantuntija-arvioon perustuvat ohjeet vastasyntyneen elvytyksestä. Ohjeet koskevat
- vastasyntyneen voinnin ja elvytyksen tarpeen arviointia
- huonokuntoisen vastasyntyneen stimulointia, hengitysteiden avaamista, hengityksen avustamista ja paineluelvytystä
- vastasyntyneen elvytyksessä tarvittavaa lääkehoitoa
- elvytyksen aloittamiseen ja lopettamiseen liittyvää päätöksentekoa.
Suosituksen osatavoitteina ovat määritellä, millainen on vastasyntyneelle turvallinen paikka syntyä.

Määritelmiä

Tässä suosituksessa vastasyntyneellä tarkoitetaan juuri syntynyttä lasta, mutta se on osittain sovellettavissa koko vastasyntyneisyyskauteen.
Ennenaikaisesti vastasyntyneellä tarkoitetaan lasta, joka on syntynyt ennen raskausviikkoa 37⁺⁰.
Pikkukeskosella tarkoitetaan lasta, joka on syntynyt ennen raskausviikkoa 32⁺⁰ tai painanut syntyessään enintään 1 500 g.
Syntyneellä tarkoitetaan lasta, joka on syntynyt raskausviikolla 22^{+ 0} tai sen jälkeen tai syntyessään painanut vähintään 500 g.

Mikä on sopiva synnytyspaikka?

Työryhmän ja kansainvälisen suosituksen mukaan synnytyssairaalassa tulee olla asianmukaiset synnytys-, anestesia- ja lastenlääkäripalvelut sekä virka- että päivystysaikana «Tammela O, Lehtonen L, Andersson S, Hallman M, Heinonen K, Leipälä J. Riittävätkö synnytyssairaaloiden resurssit vastasyntyneiden turvalliseen hoitoon? Suom Lääkäril 2006;61:4957-8»1, (www «Riittävätkö synnytyssairaaloiden resurssit vastasyntyneiden turvalliseen hoitoon? (47/2006)»4), «Obstetric standards for the provision of perinatal care 1998. Standards for hospitals providing neonatal intensive and high dependency care. 2. painos 2001. British Association of Perinatal Medicine. »2, (www «http://www.bapm.org/publications/documents/guidelines/obs_standards.pdf»2). Näihin luetaan myös ympärivuorokautinen hätäkeisarileikkausvalmius ja tämän suosituksen mukaiseen elvytykseen tarvittavat asianmukaiset tilat, välineet ja elvytyssuunnitelma sekä jatkuva elvytyskoulutus.
Sosiaali- ja terveysministeriön valtakunnallisesta raportissa «Tapper A-M Synnytyspalveluiden valtakunnallinen toteuttaminen. Selvityshenkilön raportti. Sosiaali-ja terveysministeriön muistioita 2011:8.»3 todetaan, että riskiryhmiin kuulumattomat synnytykset tulee keskittää vähintään 1 000 vuosittaisen synnytyksen yksiköihin, koska
- THL:n syntymärekisterin mukaan varhaisneonataalikuolleisuus (< 7 vrk:n iässä) oli ongelmattomissa raskauksissa (yksisikiöiset raskaudet ja synnytykset, joissa vastasyntyneen syntymäpaino yli 2 500 g) vuosina 2004–2008 muita yksiköitä suurempi yksiköissä, joissa oli vähemmän kuin 1 000 synnytystä vuodessa
- yksiköissä, joissa on synnytyslääkärin sairaalapäivystys, varhaisneonataalikuolleisuus on pienempi kuin yksiköissä, joissa päivystävä lääkäri on kotona.
Alle 1 000 vuosittaisen synnytyksen yksikkö voi olla maantieteellisesti välttämätön.
Kun raskauden kesto on alle 30–32⁺⁰ raskausviikkoa tai arvio syntymäpainosta ≤ 1 500 g, synnytys tulee hoitaa yliopistollisessa sairaalassa, sillä se parantaa lapsen eloonjäämisennustetta «Alle 32 raskausviikolla syntyvien ja enintään 1 500 g syntymäpainoisten vastasyntyneiden synnytysten keskittäminen yliopistosairaaloihin saattaa parantaa näiden lasten eloonjäämistä.»C.
Kansainvälisten tutkimusten mukaan pikkukeskosten eloonjäämisennustetta saattaa parantaa syntymä yliopistosairaalatason keskuksissa, joissa hoidetaan enemmän kuin 50 «Phibbs CS, Baker LC, Caughey AB ym. Level and volume of neonatal intensive care and mortality in very-low-birth-weight infants. N Engl J Med 2007;356:2165-75 »4 tai 100 «Wehby GL, Ullrich F, Xie Y. Very low birth weight hospital volume and mortality: an instrumental variables approach. Med Care 2012;50:714-21 »5 pikkukeskosta vuodessa.
- Suomen valtakunnallisen pikkukeskosrekisterin seurannassa tällaista ei kuitenkaan ole havaittu.
Jos lapsella on jo sikiöaikana diagnosoitu sellainen sairaus, joka syntymän jälkeen vaatii erityistä hoitoa, kuten vaikea sydänvika, vatsanpeitepuutos tai palleatyrä, odottava äiti tulee siirtää yliopistolliseen keskussairaalaan synnyttämään «Rautava L, Lehtonen L, Peltola M ym. The effect of birth in secondary- or tertiary-level hospitals in Finland on mortality in very preterm infants: a birth-register study. Pediatrics 2007;119:e257-63 »6.

Elvytykseen varautuminen

Vastasyntyneiden elvytykseen tulee varautua etukäteen «Tammela O, Lehtonen L, Andersson S, Hallman M, Heinonen K, Leipälä J. Riittävätkö synnytyssairaaloiden resurssit vastasyntyneiden turvalliseen hoitoon? Suom Lääkäril 2006;61:4957-8»1, «Obstetric standards for the provision of perinatal care 1998. Standards for hospitals providing neonatal intensive and high dependency care. 2. painos 2001. British Association of Perinatal Medicine. »2 (www «http://www.bapm.org/publications/documents/guidelines/hosp_standards.pdf»3), «Tilanteita, jotka lisäävät vastasyntyneen riskiä joutua elvytettäväksi»1.
Kaikissa synnytyssairaaloissa on oltava valmiudet huonokuntoisen lapsen hoitoon, sillä joka kolmas vastasyntyneen elvytystilanne alkaa äkkiarvaamatta «Obstetric standards for the provision of perinatal care 1998. Standards for hospitals providing neonatal intensive and high dependency care. 2. painos 2001. British Association of Perinatal Medicine. »2, (www «http://www.bapm.org/publications/documents/guidelines/hosp_standards.pdf»3).
Kätilön, synnytyslääkärin ja lastenlääkärin välinen hyvä tiedonkulku ja yhteistyö ovat elvytykseen varautumisessa tärkeitä.
Synnytys- ja leikkaussalissa tulee olla elvytyspöytä lämpölähteineen ja tarvittavat elvytysvälineet sekä lääkkeet ja nesteet «Vastasyntyneen elvytysvälineet»2.
Synnytystä hoitavan kätilön on selvitettävä syntyvän lapsen vointiin mahdollisesti vaikuttavat riskitekijät, joita ovat äidistä, raskaudesta ja sen kestosta sekä synnytyksestä johtuvat riskit «Tilanteita, jotka lisäävät vastasyntyneen riskiä joutua elvytettäväksi»1 sekä sikiön riskit, kuten kasvuhäiriö ja anomaliat.
Elvytykseen tulee saada paikalle vähintään 3 vastasyntyneen elvytyksen osaavaa henkilöä, joista ainakin yksi on lääkäri «Perlman JM, Wyllie J, Kattwinkel J ym. Neonatal resuscitation: 2010 International Consensus on Cardiopulmonary Resuscitation and Emergency Cardiovascular Care Science with Treatment Recommendations. P»7.
Elvytyksen kulku tulee kirjata «»3.
Synnytyksiä hoitavan tulee tuntea vastasyntyneen elvytysvälineet, lääkkeet ja nesteet sekä niiden käyttötavat «Vastasyntyneen elvytysvälineet»2.
Säännöllinen henkilökunnan koulutus ja uusien työntekijöiden perehdytys lisää elvytystilanteessa toimintavalmiutta ja -varmuutta (ks. kohta Elvytyskoulutuksen järjestäminen «»2).

Elvytyskaavio ja -lomake

Elvytyskaavio esitetään kuvassa «»1.
Elvytyslomake on saatavilla oheisesta linkistä «»3.

Elvytystarpeen arviointi

Vastasyntyneistä 10 % tarvitsee stimulaatiota hengityksen käynnistymiseen, 3–6 % hengityksen avustamista ja 0,1 % paineluelvytystä tai adrenaliinia tai molempia «Perlman JM, Wyllie J, Kattwinkel J ym. Neonatal resuscitation: 2010 International Consensus on Cardiopulmonary Resuscitation and Emergency Cardiovascular Care Science with Treatment Recommendations. P»7, «Lee AC, Cousens S, Wall SN ym. Neonatal resuscitation and immediate newborn assessment and stimulation for the prevention of neonatal deaths: a systematic review, meta-analysis and Delphi estimation o»8.
Vastasyntyneen hengitys, sydämen syke ja jäntevyys arvioidaan heti syntymän jälkeen «Fellman V, Luukkainen P., Asikainen T. toim. 2013. Vastasyntyneiden tehohoito. 3. uudistettu painos, Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 2013.»9, «Synnytystä hoitavan kätilön toimet»3.
- Kirkkaasta lapsivedestä syntynyt itkevä ja jäntevä vastasyntynyt asetetaan kätilön tarkastelun jälkeen hyvin kuivattuna äidin rinnalle ja peitellään lämpimästi.
Vastasyntynyttä arvioidaan Apgarin pistein, jotka annetaan yhden, viiden ja kymmenen minuutin iässä «American Academy of Pediatrics, Committee on Fetus and Newborn, American College of Obstetricians and Gynecologists and Committee on Obstetric Practice. The Apgar score. Pediatrics 2006;117:1444-7 »10, «Rennie & Roberton's textbook of neonatology / edited by Janet M. Rennie.5th ed. Edinburgh. Churchill Livingstone/Elsevier, cop. 2012.»11 ja sen jälkeen tarvittaessa viiden minuutin välein.
- Apgarin pisteet yksinään eivät määritä elvytyksen tarvetta, mutta niillä voidaan seurata vastetta elvytykseen.
Vastasyntyneen rintakehän liikkeistä arvioidaan hänen hengityksensä määrää ja syvyyttä.
Haukkova tai katkonainen hengitys tai hengittämättömyys tai pieni syketaajuus kertoo hengityksen avustuksen tarpeesta.
Sykettä kuunnellaan stetoskoopilla vasemmalta puolelta rintakehää «O'Donnell CP, Kamlin CO, Davis PG ym. Clinical assessment of infant colour at delivery. Arch Dis Child Fetal Neonatal Ed 2007;92:F465-7 »12.

Vastasyntyneen lämpötalous

Vastasyntynyt asetetaan lämmitetylle elvytyspöydälle selälleen.
Vastasyntyneen lämmöstä (ihon tavoitelämpötila 37 °C) tulee huolehtia heti syntymän jälkeen, sillä suojaamaton vastasyntynyt jäähtyy nopeasti «Hammarlund K, Nilsson GE, Oberg PA ym. Transepidermal water loss in newborn infants. V. Evaporation from the skin and heat exchange during the first hours of life. Acta Paediatr Scand 1980;69:385-92 »13.
Vastasyntyneet ovat alttiita huoneilman aiheuttamalle kylmästressille, joka pienentää veren happikyllästeisyyttä ja johtaa metaboliseen asidoosiin.
- Erityisen alttiita viilenemiselle ovat ennenaikaisesti ja huonokuntoisina syntyneet. Veden ja lämmön haihtumisen estämiseksi synnytyshuoneen on oltava riittävän lämmin (suositus 25 °C) «World Health Organization. Thermal control of the newborn, a practical guide. Maternal Health And Safe Motherhood Programme. Geneva: WHO 1993»14.
- Vastasyntynyt on suojattava vedolta.
- Syntymän jälkeen vastasyntynyt on kuivattava ja märät ja kosteat liinat on heti poistettava.
Hyvin paljon ennenaikaisesti syntyneille edellä mainitut toimet eivät välttämättä riitä. Ks. kohta Ennenaikaisena syntyneen elvytyksen erityispiirteitä «»3.
Myös hypertermia on haitallista vastasyntyneelle. On tärkeää estää hypertermia ja tarvittaessa hoitaa sitä.
- Kuumeisten äitien vastasyntyneillä on suurentunut kuoleman, hengityslaman, kouristusten ja CP-vamman riski «Grether JK, Nelson KB. Maternal infection and cerebral palsy in infants of normal birth weight. JAMA 1997;278:207-11 »15, «Petrova A, Demissie K, Rhoads GG ym. Association of maternal fever during labor with neonatal and infant morbidity and mortality. Obstet Gynecol 2001;98:20-7 »16.
Asfyksian jälkeinen viilennyshoito parantaa täysiaikaisten tai lähes täysiaikaisten vastasyntyneiden ennustetta «Elvytyksen jälkeinen lievä viilennys parantaa asfyktisten, raskausviikolla 35 tai sen jälkeen syntyneiden vastasyntyneiden sekä eloonjäämistä että eloonjäämistä ilman vaikeaa neurologista vammaa.»A.
- Viilennys aloitetaan vasta elvytyksen jälkeen kuuden tunnin ikään mennessä.

Vastasyntyneen stimulointi hengityksen käynnistämiseksi

Vastasyntynyttä stimuloidaan kuivaamalla ja hieromalla hänen selkäänsä, raajojaan ja jalkapohjiaan. Ks. sähköisen tausta-aineiston «Synnytystä hoitavan kätilön toimet»3 kuva «Vastasyntyneen stimulointi hengityksen käynnistämiseksi»1

.

Hengitysteiden avaaminen

Vastasyntyneen hengitystiet avataan taivuttamalla hänen päätään hieman taaksepäin mutta välttäen kuitenkin niskan yliojentamista (kuva «Pään asento maskiventilaatiossa»2

).
Ylähengitysteiden rutiinimainen puhdistaminen imulla ei ole tarpeellista «Velaphi S, Vidyasagar D. The pros and cons of suctioning at the perineum (intrapartum) and post-delivery with and without meconium. Semin Fetal Neonatal Med 2008;13:375-82 »17.
Huonokuntoisilla lapsilla imu voi vagaalisen heijasteen kautta edelleen huonontaa lapsen vointia (syventää bradykardiaa) ja viivästyttää ventiloinnin aloitusta «Velaphi S, Vidyasagar D. The pros and cons of suctioning at the perineum (intrapartum) and post-delivery with and without meconium. Semin Fetal Neonatal Med 2008;13:375-82 »17.
Jos lapsi hengittää huonosti tai ei lainkaan eikä lapsivesi ole kirkasta, ylähengitystiet tulee puhdistaa eritteistä imulla.
- Ensin puhdistetaan suu, sitten sieraimet.
- Katetri valitaan lapsen koon mukaan:
  - täysiaikaisille imukatetri nro 10
  - 1–2,5 kg painaville lapsille imukatetri nro 8
  - alle 1 kg painaville lapsille imukatetri nro 6.
- Liian syvää imua on syytä välttää haitallisen vagaalisen heijasteen vuoksi.

Vihreä lapsivesi

Rutiinimaista ylähengitysteiden puhdistamista imulla heti pään syntymisen jälkeen ei suositella, sillä se ei ilmeisesti estä mekoniumaspiraatio-oireyhtymää «Vihreästä lapsivedestä syntyvien lasten ylähengitysteiden imeminen ei ilmeisesti estä mekoniumaspiraatiosyndroomaa (MAS).»B, «Gupta V, Bhatia BD, Mishra OP. Meconium stained amniotic fluid: antenatal, intrapartum and neonatal attributes. Indian Pediatr 1996;33:293-7 »18, «Al Takroni AM, Parvathi CK, Mendis KB ym. Selective tracheal suctioning to prevent meconium aspiration syndrome. Int J Gynaecol Obstet 1998;63:259-63 »19, «Saugstad OD. New guidelines for newborn resuscitation. Acta Paediatr 2007;96:333-7 »20.
Jos lapsi hengittää huonosti, hänen ylähengitystiensä puhdistetaan imulla ennen ventilaation aloitusta.
Huonokuntoiselle vihreästä lapsivedestä syntyneelle lapselle tehdyn henkitorvi-imun hyödyistä tai haitoista ei ole näyttöä «Velaphi S, Vidyasagar D. The pros and cons of suctioning at the perineum (intrapartum) and post-delivery with and without meconium. Semin Fetal Neonatal Med 2008;13:375-82 »17. Kokenut elvyttäjä voi kuitenkin harkintansa mukaan tehdä tällaiselle lapselle nopean henkitorvi-imun heti syntymän jälkeen ennen kuivausta ja stimulaatiota.
- Imu voidaan tehdä intubaatioputken kautta ja putki voidaan tarvittaessa jättää paikoilleen ventilointia varten.
- Henkitorvi voidaan puhdistaa myös käyttämällä suoraan intubaatioputkeen erillisellä yhdistäjällä yhdistettyä imua (kuvat «Henkitorvi-imun välineet»3
  
  ja «Henkitorvi-imun tekeminen»4
  
  ), jolloin putki poistetaan henkitorvesta imun yhteydessä. Imu voidaan toistaa, jos henkitorvesta tulee imettävää eikä lapsi ole merkittävän harvasykkeinen.
Ventilaatiosta tulee huolehtia.

Napanuoran sulkeminen

Myöhäinen napanuoran sulku (1–3 minuuttia syntymän jälkeen) takaa terveille täysiaikaisille korkeamman painon ja suuremman hemoglobiinipitoisuuden heti syntymän jälkeen sekä suuremmat rautavarastot aina 3–6 kuukauden ikään asti, mutta se myös jonkin verran suurentaa valohoitoa vaativan keltaisuuden riskiä «Myöhäisen napanuoran sulun (1–3 minuutin iässä) ansiosta terveet täysiaikaiset vastasyntyneet olivat jonkin verran painavampia syntymäpainoltaan ja saivat korkeamman Hb-tason heti syntymän jälkeen. Samoin heidän rautavarastonsa olivat suuremmat 3–6 kuukauden ikään asti. Tosin myöhäinen sulku lisäsi jonkin verran riskiä valohoitoa vaativaan keltaisuuteen.»A.
Ennenaikaisesti syntyneillä vastasyntyneillä myöhäinen napanuoran sulku (30–120 sekuntia syntymän jälkeen) tai napanuoran lypsäminen ilmeisesti vähentää verensiirtojen tarvetta, aivoverenvuotojen määrää ja nekrotisoivan enterokoliitin vaaraa «Raskausviikoilla 24–26 syntyneillä lapsilla myöhäinen napanuoran sulku (30–120 sekuntia) tai napanuoran lypsäminen ilmeisesti vähentävät verensiirtojen tarvetta, aivoverenvuotojen määrää ja nekrotisoivan enterokoliitin riskiä.»B.

Vastasyntyneen seuranta elvytyksen aikana

Elvytysvastetta seurataan ensisijaisesti sykkeen avulla «Sydämen sykkeen paraneminen osoittanee luotettavasti ventilaation riittävyyttä vastasyntyneen elvytyksen aikana.»C.
Syketavoite on yli 100 lyöntiä/min «Dawson JA, Kamlin CO, Wong C ym. Changes in heart rate in the first minutes after birth. Arch Dis Child Fetal Neonatal Ed 2010;95:F177-81 »21.
Sykettä seurataan elvytyksen aikana
- pulssioksimetrilla, jonka anturi kiinnitetään oikeaan käteen (preduktaalisesti) ja/tai «Kamlin CO, Dawson JA, O'Donnell CP ym. Accuracy of pulse oximetry measurement of heart rate of newborn infants in the delivery room. J Pediatr 2008;152:756-60 »22
- EKG-monitorilla, joka löytää sykkeen nopeammin kuin pulssioksimetri «Katheria A, Rich W, Finer N. Electrocardiogram provides a continuous heart rate faster than oximetry during neonatal resuscitation. Pediatrics 2012;130:e1177-81 »23.
- kliinisin keinoin joko auskultoimalla stetoskoopilla vasemmalta puolen rintakehää tai palpoimalla napanuoran tyvestä.
  - Sykkeen palpaatio on epäluotettavampaa kuin auskultaatio, eikä kumpikaan niistä ole yhtä luotettavaa kuin sykkeen jatkuva monitorointi «Kamlin CO, O'Donnell CP, Everest NJ ym. Accuracy of clinical assessment of infant heart rate in the delivery room. Resuscitation 2006;71:319-21 »24.
Happeutumisen seurannassa tulee käyttää pulssioksimetriä «Pulssioksimetri ja happikyllästeisyys vastasyntyneen elvytyksessä»4, «Saturaatiomittauksista synnytyssalissa»5, (ks. kohta Hengityksen avustus «»4).
- Ihon värin tarkastelu on epäluotettavaa «O'Donnell CP, Kamlin CO, Davis PG ym. Clinical assessment of infant colour at delivery. Arch Dis Child Fetal Neonatal Ed 2007;92:F465-7 »12.
Saturaation normaalialueet «Dawson JA, Kamlin CO, Vento M ym. Defining the reference range for oxygen saturation for infants after birth. Pediatrics 2010;125:e1340-7 »25:
- Täysiaikaisen sikiön normaali intrauteriininen happisaturaatio on 50–60 %, ja se voi supistuksen aikana pienentyä 30 %:iin «Leszczynska-Gorzelak B, Poniedzialek-Czajkowska E, Oleszczuk J. Fetal blood saturation during the 1st and 2nd stage of labor and its relation to the neonatal outcome. Gynecol Obstet Invest 2002;54:159»26
- Hyväkuntoisella vastasyntyneellä saturaatioarvot ovat aluksi tyypillisesti pienet, mutta ne suurenevat 10 minuutin ikään mennessä yli 90 %:iin.
Hyväkuntoisten vastasyntyneiden (eli vastasyntyneiden, jotka eivät ole tarvinneet elvytystä tms. hoitoa) saturaatioarvoista on julkaistu havainnolliset persentiilikäyrät, joista käy ilmi saturaatioarvojen suuri vaihtelu «Dawson JA, Kamlin CO, Vento M ym. Defining the reference range for oxygen saturation for infants after birth. Pediatrics 2010;125:e1340-7 »25. Ks. kuva «Täysiaikaisen vastasyntyneen saturaatio»5

.
Saturaatioseurannan tavoitteena on välttää sekä hypoksiaa että hyperoksiaa.

Lisähappi

Täysiaikaisen vastasyntyneen ventilaatio aloitetaan ilmalla «Saugstad OD. New guidelines for newborn resuscitation. Acta Paediatr 2007;96:333-7 »20, «Saugstad OD, Ramji S, Soll RF ym. Resuscitation of newborn infants with 21% or 100% oxygen: an updated systematic review and meta-analysis. Neonatology 2008;94:176-82 »27.
Elvytyksen aikana lisähappea annetaan, jos onnistunut ventilaatio ei suurenna sykettä yli 60/min:n tai saturaatioarvo pysyy iänmukaisten vähimmäisrajojen alapuolella.
Elvytettävän vastasyntyneen saturaatiotavoitteista ei ole tutkimusnäyttöä. Työryhmä suosittaa hyväkuntoisten vastasyntyneiden fysiologisten saturaatioarvojen «Dawson JA, Kamlin CO, Vento M ym. Defining the reference range for oxygen saturation for infants after birth. Pediatrics 2010;125:e1340-7 »25, kokemuksen ja kansainvälisten hoitosuositusten «Perlman JM, Wyllie J, Kattwinkel J ym. Part 11: Neonatal resuscitation: 2010 International Consensus on Cardiopulmonary Resuscitation and Emergency Cardiovascular Care Science With Treatment Recommend»28, «Kattwinkel J, Perlman JM, Aziz K ym. Neonatal resuscitation: 2010 American Heart Association Guidelines for Cardiopulmonary Resuscitation and Emergency Cardiovascular Care. Pediatrics 2010;126:e1400-1»29, «Bennow M, Sjörs G. toim. Asfyxi och Neonatal HLR. Arbets- och Referensgruppen för, Perinatologi. 2013 Nr 70, Svensk Förening för Obstetrik och Gynekologi»30 perusteella seuraavia tavoitearvoja:
- 3 min: 50–70 %
- 5 min: 70–85 %
- 10 min: ≥ 90 %.
Lisähapen annolla ei tule aiheuttaa saturaation suurenemista edellä mainittuja tavoiteylärajoja suuremmaksi.
Hyperoksia on vastasyntyneelle haitallista:
- 100-prosenttisen hapen käyttö elvytyksessä huoneilman sijaan ilmeisesti lisää asfyktisten vastasyntyneiden kuolleisuutta «Saugstad OD, Ramji S, Soll RF ym. Resuscitation of newborn infants with 21% or 100% oxygen: an updated systematic review and meta-analysis. Neonatology 2008;94:176-82 »27, «Vastasyntyneen elvytyksen aloittaminen 100-prosenttisella hapella huoneilman sijasta lisännee kuolleisuutta.»B.
- Hyperoksia viivästyttää elvytyksessä oman hengityksen alkua «Saugstad OD, Ramji S, Vento M. Resuscitation of depressed newborn infants with ambient air or pure oxygen: a meta-analysis. Biol Neonate 2005;87:27-34 »31, vähentää aivoverenkiertoa täysiaikaisilla ja keskosilla «Niijima S, Shortland DB, Levene MI ym. Transient hyperoxia and cerebral blood flow velocity in infants born prematurely and at full term. Arch Dis Child 1988;63:1126-30 »32 ja lisää vapaita happiradikaaleja, jotka ovat kudostoksisia asfyksian jälkeisessä reperfuusiovaiheessa «Hammerman C, Kaplan M. Ischemia and reperfusion injury. The ultimate pathophysiologic paradox. Clin Perinatol 1998;25:757-77 »33.
- Lyhytkin hyperoksialle altistuminen elvytyksessä voi suurentaa lapsuusiän syöpäriskiä «Spector LG, Klebanoff MA, Feusner JH ym. Childhood cancer following neonatal oxygen supplementation. J Pediatr 2005;147:27-31 »34.

Hengityksen avustus (ventilaatio) vastasyntyneen elvytyksessä

Hengityksen avustaminen on tärkein ja tehokkain keino huonokuntoisen vastasyntyneen elvytyksessä. Ks. elvytyskaavio «»1.
Ylipainehengitys aloitetaan, jos lapsen hengitys on työlästä.
Ventilaatio aloitetaan, jos hengitys on riittämätöntä.
Kontrolloituja ja kliinisiä prospektiivisia satunnaistettuja tutkimuksia, joissa vertailtaisiin eri ventilaatiotekniikoita vastasyntyneen elvytyksessä, ei ole julkaistu.
Ventilaation riittävyyden luotettavin osoittaja vastasyntyneen elvytyksen aikana on sydämen sykkeen paraneminen «Sydämen sykkeen paraneminen osoittanee luotettavasti ventilaation riittävyyttä vastasyntyneen elvytyksen aikana.»C.
Rintakehän liikkumisen havainnointi voi olla riittämätön tapa arvioida ventilaation onnistumista «Spears RS Jr, Yeh A, Fisher DM ym. The "educated hand". Can anesthesiologists assess changes in neonatal pulmonary compliance manually? Anesthesiology 1991;75:693-6 »35, «Stenson BJ, Wilkie RA, Laing IA ym. Reliability of clinical assessments of respiratory system compliance (Crs) made by junior doctors. Intensive Care Med 1995;21:257-60 »36, «Upton CJ, Milner AD. Endotracheal resuscitation of neonates using a rebreathing bag. Arch Dis Child 1991;66:39-42 »37.

Täysiaikaisten vastasyntyneiden hengityksen avustaminen elvytyksessä

Työryhmä suosittelee maskin tai intubaatioputken kautta annettavan ventilaation välineeksi T-kappaleresuskitaattoria tai anestesiapussia.
- Kliinistä tutkimusnäyttöä eri välineiden paremmuudesta ei ole, joten väline valitaan saatavuuden ja osaamisen mukaan.
T-kappaleresuskitaattori saattaa olla hengityspaljetta ja anestesiapussia parempi vastasyntyneen hengityksen avustamisessa. Ks. kuvat «T-kappale-resuskitaattori»6

ja «Ventilaatio T-kappale-resuskitaattorilla»7

, «Vastasyntyneen elvytyksessä T-kappaleresuskitaattorin käytöllä saattaa olla useita etuja verrattuna hengityspalkeen tai anestesiapussin käyttöön, mutta se on vaikeampi laittaa käyttökuntoon.»C.
- T-kappaleresuskitaattorilla saavutetaan halutut PIP²- ja PEEP³-tasot tarkemmin kuin hengityspalkeella ja anestesiapussilla (kuva «Anestesiapussi»8
  
  ).
- T-kappaleresuskitaattorilla ventiloitaessa sisäänhengitysajan ja hengitystilavuuden vaihtelu on vähäisempää kuin hengityspalkeella ja anestesiapussilla ventiloitaessa.
- Hengityspalkeeseen ja anestesiapussiin verrattuna T-kappaleresuskitaattori on kuitenkin vaikeampi säätää käyttökuntoon. Sitä käytettäessä saattaa myös olla vaikeampi havaita keuhkokomplianssin muutoksia ja sisäänhengityspaineiden muuttaminen kestää kauemmin.
Anestesiapussia tai hengityspaljetta käytettäessä manometri tai painerajoitin voi estää liian suuriin hengitystilavuuksiin johtavat paineet «Finer NN, Rich W, Craft A ym. Comparison of methods of bag and mask ventilation for neonatal resuscitation. Resuscitation 2001;49:299-305 »38, «Howard-Glenn L, Koniak-Griffin D. Evaluation of manometer use in manual ventilation of infants in neonatal intensive care units. Heart Lung 1990;19:620-7 »39.
Ventilaatioparametrit:
- Sisäänhengityksen huippupaineena käytetään aloitusarvoa 20–30 cmH₂O «Upton CJ, Milner AD. Endotracheal resuscitation of neonates using a rebreathing bag. Arch Dis Child 1991;66:39-42 »37, «Hull D. Lung expansion and ventilation during resuscitation of asphyxiated newborn infants. J Pediatr 1969;75:47-58 »40, «Boon AW, Milner AD, Hopkin IE. Lung expansion, tidal exchange, and formation of the functional residual capacity during resuscitation of asphyxiated neonates. J Pediatr 1979;95:1031-6 »41, «Boon AW, Milner AD, Hopkin IE. Physiological responses of the newborn infant to resuscitation. Arch Dis Child 1979;54:492-8 »42, «Vyas H, Milner AD, Hopkins IE. Intrathoracic pressure and volume changes during the spontaneous onset of respiration in babies born by cesarean section and by vaginal delivery. J Pediatr 1981;99:787-9»43, «Milner AD, Vyas H, Hopkin IE. Efficacy of facemask resuscitation at birth. Br Med J (Clin Res Ed) 1984;289:1563-5 »44, «International Liaison Committee on Resuscitation. The International Liaison Committee on Resuscitation (ILCOR) consensus on science with treatment recommendations for pediatric and neonatal patients: »45.
- Työryhmä suosittelee PEEP:n käyttöä, vaikka sen hyödystä täysiaikaisten vastasyntyneiden hoidossa ei ole näyttöä. Korkea, 8–12 cmH₂O:n, PEEP voi kuitenkin huonontaa keuhkoverenkiertoa ja suurentaa ilmarinnan riskiä «Gupta V, Bhatia BD, Mishra OP. Meconium stained amniotic fluid: antenatal, intrapartum and neonatal attributes. Indian Pediatr 1996;33:293-7 »18.
- Suositeltava ventilaatiotaajuus on 30–60/min (eri taajuuksia ei ole vertailtu keskenään) «International Liaison Committee on Resuscitation. The International Liaison Committee on Resuscitation (ILCOR) consensus on science with treatment recommendations for pediatric and neonatal patients: »45.
- Sisäänhengitysajasta ei ole riittävästi tutkimustietoa. Ks. myös kohta Maskiventilaatio «»5.

Maskiventilaatio

Ventilaatiota varten valitaan sopivan kokoinen maski, joka saadaan asetetuksi lapsen kasvoille siten, että hänen suunsa ja nenänsä jäävät mahdollisimman tiiviisti maskin reunojen sisäpuolelle (kuva «Liian pieni, sopiva ja iso maski»9

).
Maskia pidetään siten, että painetaan etusormella ja peukalolla maskin päältä ja samalla nostetaan kolmella sormella leukaa ylöspäin, jotteivät hengitystiet painu kasaan.
- Maski ei saa myöskään painaa silmiä, koska se aiheuttaa bradykardiaa (kuva «Maskiventilaatio»10
  
  ).
Maskin tiiviys on olennaisinta ventilaation onnistumiseksi, sillä suuret ilmavuodot maskin reunan alta ovat yleisiä riippumatta käytetyistä välineistä ja ventiloijan kokemuksesta «O'Donnell CP, Davis PG, Lau R ym. Neonatal resuscitation 2: an evaluation of manual ventilation devices and face masks. Arch Dis Child Fetal Neonatal Ed 2005;90:F392-6 »46.
Rintakehän liikkumisen havainnointi ja hengitysäänten kuuntelu voivat auttaa ventilaation tehokkuuden arvioimisessa.
Jos lapsen kieli pyrkii painumaan kurkunpään eteen, nieluputkesta voi olla apua.
Lasta ventiloidaan taajuudella 30–60/min siten, että sisäänhengitys kattaa noin yhden kolmasosan ja uloshengitys noin kaksi kolmasosaa ventilaatiosyklin kokonaiskestosta: "PUH – kaa – koo – PUH – kaa – koo" (sisäänhengitys + uloshengitys = ventilaatiosykli).
Paras osoitus riittävästä ventilaatiosta on sykkeen tiheneminen «Sydämen sykkeen paraneminen osoittanee luotettavasti ventilaation riittävyyttä vastasyntyneen elvytyksen aikana.»C. Sen jälkeen ventilaation onnistumista osoittavat myös oman hengityksen alkaminen ja lapsen värin ja jäntevyyden paraneminen.
Kun vastasyntyneen syketaajuus on suurentunut yli 100/min:n, tarkistetaan, hengittääkö hän jo itse riittävästi vai tarvitseeko hän vielä hengitystukea (takypnea, vaikeutunut hengitys) tai lisähappea (happikyllästeisyydestä pulssioksimetrilla ks. Saturaation normaalialueet vastasyntyneillä «Dawson JA, Kamlin CO, Vento M ym. Defining the reference range for oxygen saturation for infants after birth. Pediatrics 2010;125:e1340-7 »25) tai molempia.
Vaste ventilaatioon huomioidaan säännöllisin väliajoin (esim. minuutin välein), ks. elvytyskaavio «»1.
Jos vastasyntyneen maskiventilaatio ei onnistu,
- tarkista maskin koko ja tiiviys
- korja pään asento
- avaa suu
- ime ensin suu ja sitten sieraimet
- intuboi tarvittaessa
- harkitse kurkunpäämaskin käyttöä
- arvioi, käytetäänkö ventiloitaessa riittävän suurta painetta
- arvioi, onko mahaan kertynyt ilmaa, joka painaa palleaa ja estää ventilaatiota
  - Aseta mahaletku nenän tai suun kautta.
- arvioi, ovatko sieraimet pienet
  - Jos imukatetri ei mene läpi, avaa lapsen suu.
- nieluputkesta voi olla apua, mutta asiasta ei ole vastasyntyneiden osalta tutkimusnäyttöä (kuva «Nieluputki»11
  
  ).
Jos lapsen syketaajuudeksi saadaan 60–100/min, ventilaatiota jatketaan ja samalla harkitaan hapen lisäämistä ja intubaatiota.
Jos lapsen syketaajuus jää alle 60/min:n, lapsi intuboidaan ja ventilaatiota jatketaan intubaatioputken kautta.

Intubaatio

Työryhmä suosittaa, että lapsi intuboidaan, jos hän ei ala hengittää riittävästi tai hänen syketaajuutensa ei happilisän kanssa annetulla minuutin tehokkaalla maskiventilaatiolla suurene yli 60/min:n; ks. elvytyskaavio «»1.
Maskiventilaatiota on jatkettava keskeytyksettä, ellei intubaatio onnistu.
Intubaatioputken koon valinta, intubaation suoritus ja intubaatioputken paikan varmistaminen kuvataan sähköisessä tausta-aineistossa «Vastasyntyneen elvytysvälineet»2.
Intubaatioyrityksen ei tulisi kestää 30 sekuntia pitempään, koska hypoksia voi aiheuttaa bradykardian jo 30 sekunnin kuluessa «Kattwinkel J. (toim.) Textbook of Neonatal Resuscitation, 5. painos. 2006; American Heart Association and American Academy of Pediatrics»47.
Intubaatioputken paikantamisessa voidaan käyttää apuna CO₂-osoitinta (kuva «CO2-ilmaisin»12

).
- Uloshengitysilmasta osoitettu CO₂-pitoisuus saattaa nopeuttaa intubaatioputken paikan varmistamista «Bhende MS, Thompson AE. Evaluation of an end-tidal CO2 detector during pediatric cardiopulmonary resuscitation. Pediatrics 1995;95:395-9 »48, «Aziz HF, Martin JB, Moore JJ. The pediatric disposable end-tidal carbon dioxide detector role in endotracheal intubation in newborns. J Perinatol 1999;19:110-3 »49, «Repetto JE, Donohue PA-C PK, Baker SF ym. Use of capnography in the delivery room for assessment of endotracheal tube placement. J Perinatol 2001;21:284-7 »50.

Vaikea ilmatie

Vaikeaan ilmatiehen tulee aina varautua etukäteen sopimalla, miten toimitaan, jos maskiventilaatio tai intubaatio ei onnistu.
Vaikean intubaation onnistuminen vaatii useita yrityksiä tai apuvälineitä.
- Ventiloidaan maskilla noin 30 sekunnin ajan ennen seuraavaa yritystä. Tarvittaessa käytetään lisähappea.
- Intubaatio voi onnistua jäykemmällä ja kapeammalla hengitysputkella.
- Ohjain voi helpottaa hengitysputken asettamista suun kautta «Intubaatio vastasyntyneen elvytyksessä»6.
- Optinen laryngoskooppi voi helpottaa hengitysputken asettamista.
Jos intubaatio ei onnistu, jatketaan elvytystä ventiloimalla maskilla tai asennetaan kurkunpäämaski
- Kurkunpäämaski on ilmeisesti hyödyllinen raskausviikon 34⁺⁰ jälkeen syntyneen tai yli 2 000 g painavan vastasyntyneen elvytyksessä, jos maskiventilaatio tai intubaatio ei onnistu «Kurkunpäämaski on ilmeisesti hyödyllinen yli 34+0 raskausviikolla syntyneen tai yli 2 000 g painavan vastasyntyneen elvytyksessä, jos maskiventilaatio tai intubaatio ei onnistu. Tutkimuksia alle 34. raskausviikolla syntyneiden lasten osalta ei ole, joten satunnaistettuja kontrolloituja tutkimuksia tarvitaan, ennen kuin kurkunpäämaskia voidaan suositella ensisijaiseksi keinoksi ilmatien hallinnassa vastasyntyneen elvytyksessä.»B, (kuva «Kurkunpäämaski»13
  
  ).
- Tutkimuksia kurkunpäämaskin käytöstä ennen raskausviikkoa 34 syntyneillä on tehty vähän.
- Kurkunpäämaskin toimivuus paineluelvytyksen yhteydessä on epävarma.
- Kurkunpäämaskin asetusta ja käyttöä tulee harjoitella nukella «Kurkunpäämaskin käyttö vastasyntyneen elvytyksessä»7.

Paineluelvytys

Paineluelvytys aloitetaan vasta, jos vastasyntyneen syketaajuus ei tehokkaallakaan lisähapen kanssa annetulla ventilaatiolla ole kasvanut yli 60/min:n.

Painelutekniikka

Rintalastaa painetaan kahdella peukalolla alakolmanneksesta, yksi kolmasosa rintakehän syvyydestä alas selkärankaa kohden. Muut sormet ovat rintakehän ympärillä tukemassa «Seuraava tapa saattaa olla tehokkain tapa antaa paineluelvytystä vastasyntyneelle: painelu kolmesti rintalastan alakolmanneksesta 1/3 rintakehän syvyydestä alaspäin painaen kahdella peukalolla sormien kiertyessä rintakehän ympäri puristusotteeksi, jonka jälkeen yksi puhallus.»D.
Jokaisen painalluksen jälkeen rintakehän tulee palautua
Maskiventilaation aikana ventilaatio ja painelu rytmitetään suhteessa 1:3, niin että ensimmäinen painallus aloitetaan uloshengityksen aikana: "PUH – yy – kaa – koo – PUH – yy – kaa – koo."
Tavoitteena on yksi puhallus ja kolme painallusta kahdessa sekunnissa eli 30 puhallusta ja 90 painallusta minuutissa.
- Painelun ja ventilaation tulee olla mahdollisimman keskeytyksetöntä, kunnes syke on yli 60/min.
Sykettä ja sydämen rytmiä seurataan EKG-monitoroinnilla paineluelvytyksen aikana.

Suoniyhteyden avaaminen

Elvytystilanteessa suoniyhteyttä tarvitaan adrenaliinin tai nestetäytön tai molempien antoa varten. Tällöin voidaan käyttää
- perifeeristä suoniyhteyttä
- napalaskimokatetria «Vastasyntyneen napalaskimokatetrin asettaminen»8 tai
- luuydinneulaa tai intraosseaaliporaa «Luuydinneulan asettaminen hätätilanteessa»9
  - Käyttö on mahdollista niissä harvinaisissa tilanteissa, joissa suoniyhteyttä ei saada «Engle WA. Intraosseous access for administration of medications in neonates. Clin Perinatol 2006;33:161-8, ix »51.
  - Luuydinneula pistetään vastasyntyneillä yleensä sääriluun yläosaan (kuva «Luuydinneulan laitto»14
    
    ).

Elvytyksessä käytettävät lääkkeet

Adrenaliini

Adrenaliini suurentaa sydämen supistusvoimaa ja -taajuutta sekä supistaa ääreisverisuonia, mikä lisää sepelvaltimoiden verenvirtausta.
Adrenaliinia annetaan elvytyksessä ensisijaisesti suoneen (napa- tai perifeerinen laskimo), koska intubaatioputkeen annettuna se imeytyy ja vaikuttaa huonommin «Adrenaliini saattaa parantaa sykettä nopeammin laskimonsisäisesti kuin hengitysputkeen annettuna.»C.
Vastasyntyneen elvytyksessä käytetään adrenaliiniliuosta, jonka vahvuus on 1:10.000 eli 0,1 mg/ml; ks. elvytyskaavio «»1.
- Suoneen tai intraosseaalineulan kautta annettava adrenaliiniannos on 0,01–0,03 mg/kg (eli 0,1–0,3 ml/kg 1:10 000:n liuosta), ja se annetaan nopeana boluksena. Sen jälkeen annetaan vielä 1 ml keittosuolaliuosta, millä varmistetaan boluksen eteneminen katetrista.
- Annostus voidaan toistaa 3–5 minuutin välein. Toistettunakin annostus on syytä pitää samana, sillä suuriannoksinen hoito ei paranna tehoa mutta se lisää haittavaikutuksia «Suonensisäisen adrenaliinin suositeltua kerta-annosta (0,01–0,03 mg/kg) ei tule ylittää, vaikka tutkimustieto vastasyntyneen elvytyksessä puuttuu.»D.
- Intubaatioputken kautta annettava annos on 0,05–0,1 mg/kg (eli 0,5–1 ml/kg 1:10.000 liuosta).

Natriumbikarbonaatti

Natriumbikarbonaatin (NaHCO₃) hyödyistä ja haitoista vastasyntyneen elvytyksessä ei ole luotettavaa tutkimusnäyttöä «Natriumbikarbonaatin hyödystä tai haitasta vastasyntyneen elvytyksessä ei ole luotettavaa tutkimusnäyttöä.»D.
- Natriumbikarbonaatin annon on ajateltu korjaavan asidoosia.
- Natriumbikarbonaatti kuitenkin pahentaa asidoosia, jos hiilidioksidin poisto on sitä annettaessa riittämätöntä puutteellisen ventilaation takia.
Työryhmän mielestä natriumbikarbonaattia voidaan kuitenkin harkita annettavaksi pitkittyneessä elvytyksessä, jos elvytykseen ei riittävästä ventilaatiosta huolimatta ilmaannu vastetta «Saugstad OD. New guidelines for newborn resuscitation. Acta Paediatr 2007;96:333-7 »20.
- Natriumbikarbonaattia ei saa antaa intubaatioputkeen.
- Natriumbikarbonaattia annetaan 3,75-prosenttisena liuoksena 2 ml/kg:n annoksena (laimennusohje: 7,5-prosenttinen liuos + aqua, 1:1) vähintään minuutin aikana.

Naloksoni

Naloksonista ei todennäköisesti ole hyötyä huonokuntoisen vastasyntyneen elvytyksessä «Naloksonista ei todennäköisesti ole hyötyä huonokuntoisen vastasyntyneen elvytyksessä.»C, joten työryhmä ei suosittele sen rutiinimaista käyttöä «Perlman JM, Wyllie J, Kattwinkel J ym. Neonatal resuscitation: 2010 International Consensus on Cardiopulmonary Resuscitation and Emergency Cardiovascular Care Science with Treatment Recommendations. P»7.

Nestetäyttö

Nestetäytön merkitys vastasyntyneen elvytyksessä on epäselvä.
Nestetäyttö on aiheellinen akuutissa verenvuodossa, kun vastasyntynyt reagoi elvytykseen huonosti «Perlman JM, Wyllie J, Kattwinkel J ym. Neonatal resuscitation: 2010 International Consensus on Cardiopulmonary Resuscitation and Emergency Cardiovascular Care Science with Treatment Recommendations. P»7.
Nestetäyttöä tulee harkita, jos ventilaatioon ei ilmaannu vastetta vastasyntyneen elvytyksessä, mutta tutkimukset aiheesta puuttuvat «Volyymitäyttö lienee aiheellinen akuutissa vuodossa ja jos ventilaatiolle ei tule vastetta vastasyntyneen elvytyksessä, mutta tutkimukset aiheesta puuttuvat.»D.
Isotoninen suolaliuos lienee yhtä tehokas ja saattaa olla turvallisempi täyttönä vastasyntyneen elvytyksessä kuin albumiiniliuos «Isotoninen suolaliuos lienee yhtä tehokas ja saattaa olla turvallisempi täyttönä vastasyntyneen elvytyksessä kuin albumiiniliuos, mutta kunnollinen tutkimusnäyttö vastasyntyneiden elvytyksessä puuttuu.»D.
Vastasyntyneen nestetäytössä käytetään isotonisia suolaliuoksia tai O Rh -negatiivisia punasoluja:
- Annetaan 0,9-prosenttista NaCl-liuosta tai Ringerin asetaattia nopeasti 10 ml/kg. Annostus voidaan tarvittaessa toistaa «Richmond S, Wyllie J. European Resuscitation Council Guidelines for Resuscitation 2010 Section 7. Resuscitation of babies at birth. Resuscitation 2010;81:1389-99 »52.
- Huomattavassa verenvuodossa suositeltavimpia lienevät O Rh -negatiiviset punasolut «Huomattavassa verenvuodossa suositeltavin täyttö lienevät ORh-negatiiviset punasolut, mutta kunnollinen tutkimusnäyttö vastasyntyneen elvytyksessä puuttuu.»D.
- Akuutissa vuodossa täyttötilavuus määräytyy elvytysvasteen ja kokonaisvuodon mukaan.

Puutteellinen elvytysvaste

Intubaatioputken sijainti ja syvyys tarkistetaan auskultaatiolla, CO₂-osoittimella ja laryngoskoopilla.
Intubaatioputken aukiolo varmistetaan imulla.
Jos intubaatioputki on paikoillaan, ilmarinta suljetaan pois valostuksella, koepunktiolla tai röntgenkuvauksella.
Intubaatioputki voi olla tukossa, tai sen pää saattaa nojata henkitorven seinämään tai mennä ruokatorveen fistelin kautta.
Elvytysvaste voi olla huono,
- jos vastasyntyeellä on
  - surfaktantin puutos
  - synnynnäinen keuhkoinfektio
  - mekoniumaspiraatio-oireyhtymä (MAS)
  - synnynnäinen sydänvika
  - asfyksian aiheuttama monielinvaurio
  - synnynnäinen neuromuskulaarinen sairaus
- jos äiti käyttää lapseen vaikuttavaa lääkitystä.

Tuloksettoman elvytyksen lopettaminen

Ehdotonta takarajaa elvytyksen lopetukselle ei voida antaa «Natarajan G, Shankaran S, Laptook AR ym. Apgar scores at 10 min and outcomes at 6-7 years following hypoxic-ischaemic encephalopathy. Arch Dis Child Fetal Neonatal Ed 2013;98:F473-9 »53.
Elvytys voidaan lopettaa toivottomana, jos
- lapsella ei ole sykettä elvytyksen aikana ja
- lasta on ventiloitu asianmukaisesti 20 minuutin ajan ja
- lapselle on annettu paineluelvytystä 20 minuutin ajan ja
- lapselle on annettu adrenaliinia ja
- lapselle on annettu nestetäyttöä eikä
- ilmarintaa ole «Vastasyntyneen akuutti ilmarinnan tai pleuraeffuusion/askiteskertymän hoito»10 tai se on hoidettu.

Vastasyntyneen elvytys muualla kuin sairaalassa

Synnytykset sairaalan ulkopuolella ovat Suomessa harvinaisia.
- Vuonna 2010 THL:n rekisteritietojen mukaan sairaalan ulkopuolella syntyi 150 lasta, mutta näistä suunnitellusti vain 12.
Sairaalan ulkopuolella syntyminen on riski vastasyntyneelle «World Health Organization. Thermal control of the newborn, a practical guide. Maternal Health And Safe Motherhood Programme. Geneva: WHO 1993»14, «Bhoopalam PS, Watkinson M. Babies born before arrival at hospital. Br J Obstet Gynaecol 1991;98:57-64 »54.
- Erityisesti ennenaikaisuus ja pienipainoisuus suurentavat kuolleisuutta.
- Tavallisin ongelma on lämmönhukka.
Sairaalan ulkopuolella syntyneen vastasyntyneen hoitoa kuvataan sähköisessä tausta-aineistossa «Lapsen syntymä sairaalan ulkopuolella»11.

Elvytyksenjälkeinen hoito

Elvytetty vastasyntynyt tarvitsee elvytystilanteen jälkeen seurantaa «Frazier MD, Werthammer J. Post-resuscitation complications in term neonates. J Perinatol 2007;27:82-4 »55, «Elvytyksenjälkeistä hoitoa ohjaa seuranta»12.

Mekoniumaspiraatio

Välittömän rutiininomaisen henkitorvi-imun hyödystä ei ole näyttöä edes huonokuntoisten, vihreästä lapsivedestä syntyneiden hoidossa «Lee AC, Cousens S, Wall SN ym. Neonatal resuscitation and immediate newborn assessment and stimulation for the prevention of neonatal deaths: a systematic review, meta-analysis and Delphi estimation o»8, «Costeloe K, Hennessy E, Gibson AT ym. The EPICure study: outcomes to discharge from hospital for infants born at the threshold of viability. Pediatrics 2000;106:659-71 »60, eikä sitä voitane suositella rutiinitoimenpiteeksi.
- Kokeneen elvyttäjän suorittamasta nopeasta henkitorvi-imusta saattaa kuitenkin olla hyötyä.
Vastasyntyneen suu ja nielu on tarkistettava mahdollisen ylähengitysteitä tukkivan mekoniumin varalta «Saugstad OD. New guidelines for newborn resuscitation. Acta Paediatr 2007;96:333-7 »20.
Elvytystä jatketaan kuten muillakin vastasyntyneillä.
Surfaktantti inaktivoituu mekoniumin vuoksi. Boluksena annettavasta surfaktantista (100–200 mg/kg) ja surfaktanttilavaatiosta on ilmeisesti hyötyä vaikean mekoniumaspiraatio-oireyhtymän hoidossa «Surfaktanttibolushoito ilmeisesti vähentää ECMO-hoidon tarvetta mutta ei kuolemia vaikean mekoniumaspiraatio-oireyhtymän hoidossa.»B, «Surfaktanttilavaatio ilmeisesti vähentää ECMO-hoidon tarvetta ja/tai kuolemia vaikean mekoniumaspiraatio-oireyhtymän hoidossa.»B.

Hypoglykemian esto

Suonensisäinen glukoosiliuoksen anto pian elvytyksen jälkeen on suositeltavaa hypoglykemian estämiseksi «Perlman JM, Wyllie J, Kattwinkel J ym. Neonatal resuscitation: 2010 International Consensus on Cardiopulmonary Resuscitation and Emergency Cardiovascular Care Science with Treatment Recommendations. P»7.

Asfyksia

Kehittyneissäkin maissa 1–2 ‰ vastasyntyneistä kärsii vakavasta asfyksiasta synnytyksen aikana.
Verenkierron vakauttaminen ja sopiva hapetus mahdollistavat aivojen energiatasapainon palauttamisen elvytyksen jälkeen.
Elvytyksenjälkeinen viilennyshoito parantaa vastasyntyneiden ennustetta «Elvytyksen jälkeinen lievä viilennys parantaa asfyktisten, raskausviikolla 35 tai sen jälkeen syntyneiden vastasyntyneiden sekä eloonjäämistä että eloonjäämistä ilman vaikeaa neurologista vammaa.»A.

Infektio

Vastasyntynyt, jolla on hengitysvaikeus elvytyksen jälkeenkin, tarvitsee antibioottihoitoa (G-penisilliiniä tai ampisilliinia yhdistettynä aminoglykosidiin) «Gerdes JS. Diagnosis and management of bacterial infections in the neonate. Pediatr Clin North Am 2004;51:939-59, viii-ix »56.

Sydänvikainen vastasyntynyt

Kriittistä, varhaista hoitoa vaativaa sydänvikaa tulee epäillä, jos vastasyntynyt jää hyvästä elvytyksestä huolimatta huonokuntoiseksi, syanoottiseksi, tiheästi hengittäväksi tai harvasykkeiseksi.
Elvytyksenjälkeinen hoito sekä sydänvikaepäilyitä koskevat ohjeet «Sydänvikaisen vastasyntyneen hoito»13 kuvataan sähköisessä tausta-aineistossa.

Ennenaikaisena syntyneen elvytyksen erityispiirteitä

Ennenaikaisten vastasyntyneiden elvytyksestä ei ole laadittu kansainvälisiä ohjeita.
Kotimaisen tutkimuksen mukaan alle 30 raskausviikon ikäisenä syntyneiden eloonjäämisennuste on yliopistosairaalassa syntyneillä parempi kuin keskus- tai aluesairaaloissa syntyneillä «Rautava L, Lehtonen L, Peltola M ym. The effect of birth in secondary- or tertiary-level hospitals in Finland on mortality in very preterm infants: a birth-register study. Pediatrics 2007;119:e257-63 »6.

Jäähtymisen estäminen

Syntymän jälkeen vastasyntyneen ruumiin- ja ihonlämpö voivat laskea 0,1–0,3 °C minuutissa, jos lasta ei hoideta asianmukaisesti «ADAMSON SK Jr, GANDY GM, JAMES LS. THE INFLUENCE OF THERMAL FACTORS UPON OXYGEN CONSUMPTION OF THE NEWBORN HUMAN INFANT. J Pediatr 1965;66:495-508 »57.
Hypotermia on merkittävä itsenäinen kuoleman ja sairastavuuden riskiä suurentava tekijä vastasyntyneillä «SILVERMAN WA, FERTIG JW, BERGER AP. The influence of the thermal environment upon the survival of newly born premature infants. Pediatrics 1958;22:876-86 »58, «Vohra S, Frent G, Campbell V ym. Effect of polyethylene occlusive skin wrapping on heat loss in very low birth weight infants at delivery: a randomized trial. J Pediatr 1999;134:547-51 »59, «Costeloe K, Hennessy E, Gibson AT ym. The EPICure study: outcomes to discharge from hospital for infants born at the threshold of viability. Pediatrics 2000;106:659-71 »60.
Jopa 40–50 % ennenaikaisesti syntyneistä on hypotermisia «Johanson RB, Spencer SA, Rolfe P ym. Effect of post-delivery care on neonatal body temperature. Acta Paediatr 1992;81:859-63 »61, «Costeloe K, Hennessy E, Gibson AT ym. The EPICure study: outcomes to discharge from hospital for infants born at the threshold of viability. Pediatrics 2000;106:659-71 »62. Eristävään muoviin kapaloiminen (kuva «Muovipeite keskosen lämpimänä pitämiseen»15

), päähine tai lämpöpatjalle asettaminen heti syntymän jälkeen ehkäisevät hypotermiaa pienipainoisilla ennenaikaisesti (ennen raskausviikkoa 28) syntyneillä keskosilla «Muovipussiin tai okklusiiviseen muoviin kietominen, muovipäähine, kenguruhoito tai lämpöpatjalle asettaminen välittömästi syntymän jälkeen ehkäisevät hypotermiaa pienipainoisilla ennenaikaisilla vastasyntyneillä.»A.
Lapsi tulee kapaloida muoviin heti syntymän jälkeen kuivaamatta ihoa «Gupta V, Bhatia BD, Mishra OP. Meconium stained amniotic fluid: antenatal, intrapartum and neonatal attributes. Indian Pediatr 1996;33:293-7 »18.
- Muovin ja patjan keskinäisestä paremmuudesta ei ole tutkimustietoa.
- Muovin etuna on, ettei sitä tarvitse poistaa lapselle tehtävien toimenpiteiden ajaksi. Elvytys voidaan antaa niin, että lapsi on muovin sisällä, ja hänelle voidaan asettaa esimerkiksi kanyyli muoviin tehdyn reiän kautta.
Hengityksen tukemiseen käytettyjen kaasujen lämmittäminen ja kostuttaminen ovat myös hyödyksi hypotermian ennalta ehkäisemiseksi ja normaalin ruumiinlämmön ylläpitämiseksi raskausviikolla ≤ 32 syntyneillä keskosilla «te Pas AB, Lopriore E, Dito I ym. Humidified and heated air during stabilization at birth improves temperature in preterm infants. Pediatrics 2010;125:e1427-32 »63.

Hengityksen avustaminen

Pikkukeskosen alkuhoidossa ja stabiloinnissa on suositeltavaa käyttää varhain synnytyssalissa aloitettua ylipainehengityshoitoa vähintään 5–6 cmH₂O:n ylipaineella «Sweet DG, Carnielli V, Greisen G ym. European consensus guidelines on the management of neonatal respiratory distress syndrome in preterm infants--2013 update. Neonatology 2013;103:353-68 »64, koska se
- ei lisää kuoleman tai BPD:n vaaraa «Varhain synnytyssalissa aloitettu nasaalinen ylipainehengityshoito on ilmeisesti turvallista pikkukeskosen alkuhoidossa ja stabiloinnissa.»A
- vähentää intubaation ja surfaktantin tarvetta «SUPPORT Study Group of the Eunice Kennedy Shriver NICHD Neonatal Research Network, Finer NN, Carlo WA ym. Early CPAP versus surfactant in extremely preterm infants. N Engl J Med 2010;362:1970-9 »65, «Dunn MS, Kaempf J, de Klerk A ym. Randomized trial comparing 3 approaches to the initial respiratory management of preterm neonates. Pediatrics 2011;128:e1069-76 »66.
Maskiventilaatio voi olla vaikeaa, koska maskia ei saada pidetyksi tiiviisti paikoillaan.
Myös intuboiminen voi olla keskosen pienen koon vuoksi vaikeaa.
Keskosen ventilointi:
- Jo muutamat liian suuret kertahengitystilavuudet näyttävät eläinkokeissa vaurioittavan ennenaikaisesti syntyneen keuhkoja «Ingimarsson J, Björklund LJ, Curstedt T ym. Incomplete protection by prophylactic surfactant against the adverse effects of large lung inflations at birth in immature lambs. Intensive Care Med 2004;30»67, «Björklund LJ, Ingimarsson J, Curstedt T ym. Manual ventilation with a few large breaths at birth compromises the therapeutic effect of subsequent surfactant replacement in immature lambs. Pediatr Res »68.
- T-kappaleresuskitaattori on suositeltavin ventilaatioväline «Vastasyntyneen elvytyksessä T-kappaleresuskitaattorin käytöllä saattaa olla useita etuja verrattuna hengityspalkeen tai anestesiapussin käyttöön, mutta se on vaikeampi laittaa käyttökuntoon.»C.
- PEEP:n käyttö todennäköisesti hyödyttää keskosia «Positiivisen loppu-uloshengityspaineen (PEEP) käyttö saattaa olla hyödyllistä ennenaikaisen vastasyntyneen elvytyksessä, mutta näyttö perustuu koe-eläintutkimuksiin.»C.
  - Sopivasta PEEP-arvosta ei ole riittävästi tutkimustietoa. Useimmiten käytetään arvoa 4–6 cmH₂O.
- Elvytettyjen keskosten sisäänhengitysajasta ei ole tutkimustietoa.
  - Pitkän sisäänhengitysajan käytöstä keuhkojen avaamiseksi keskosten elvytyksen ensimmäisissä sisäänhengityksissä ei ole voitu osoittaa olevan hyötyä «Lindner W, Högel J, Pohlandt F. Sustained pressure-controlled inflation or intermittent mandatory ventilation in preterm infants in the delivery room? A randomized, controlled trial on initial respira»69, «Harling AE, Beresford MW, Vince GS ym. Does sustained lung inflation at resuscitation reduce lung injury in the preterm infant? Arch Dis Child Fetal Neonatal Ed 2005;90:F406-10 »70.
  - Lyhyen sisäänhengitysajan vaikutuksesta elvytyksessä ei ole riittävästi tietoa, mutta hengityskonehoidossa olevilla hengitysvaikeusoireyhtymästä kärsivillä keskosilla on suositeltavaa käyttää lyhyttä sisäänhengitysaikaa (esim. 0,3 sekuntia) «Ahluwalia JS, Morley CJ, Mockridge JN. Computerised determination of spontaneous inspiratory and expiratory times in premature neonates during intermittent positive pressure ventilation. II: Results f»71, «Kamlin C, Davis PG. Long versus short inspiratory times in neonates receiving mechanical ventilation. Cochrane Database Syst Rev 2004;(4):CD004503 »72.

Lisähappi

Happisaturaatioseurannassa on syytä kiinnittää huomiota trendeihin (eikä niinkään yksittäisiin arvoihin).
- Täysiaikaisten tavoin myös keskosten elvytysvastetta seurataan ensisijaisesti sykkeen avulla.
Keskonen on erityisen herkkä hyperoksian haitallisille vaikutuksille «Askie LM, Henderson-Smart DJ, Irwig L ym. Oxygen-saturation targets and outcomes in extremely preterm infants. N Engl J Med 2003;349:959-67 »73, «Vento M, Moro M, Escrig R ym. Preterm resuscitation with low oxygen causes less oxidative stress, inflammation, and chronic lung disease. Pediatrics 2009;124:e439-49 »74, mutta toisaalta hän muun muassa epäkypsien keuhkojensa takia tarvitsee herkemmin lisähappea kuin täysiaikainen lapsi.
Keskosille turvallisista happisaturaatiorajoista hyperoksian ja hypoksian välttämiseksi ei ole riittävästi tutkimustietoa.
- Suuntaa antavat syntymän jälkeiset vähimmäissaturaatiorajat ovat samat kuin täysiaikaisillakin.
- Keskosilla happisaturaatioarvot suurenevat hitaammin kuin täysiaikaisilla «Dawson JA, Kamlin CO, Vento M ym. Defining the reference range for oxygen saturation for infants after birth. Pediatrics 2010;125:e1340-7 »25.
- Pieniä keskosia koskevia satunnaistettuja tutkimuksia on vain muutamia, ja niiden potilasmäärät ovat olleet pieniä. Saatujen tulosten perusteella näyttää siltä, että useimmat alle 32-viikkoiset pienet keskoset, jotka ovat tarvinneet ventilaatioapua, tarvitsivat myös jonkin verran lisähappea synnytyssalissa «Wang CL, Anderson C, Leone TA ym. Resuscitation of preterm neonates by using room air or 100% oxygen. Pediatrics 2008;121:1083-9 »75, «Escrig R, Arruza L, Izquierdo I ym. Achievement of targeted saturation values in extremely low gestational age neonates resuscitated with low or high oxygen concentrations: a prospective, randomized t»76, «Dawson JA, Kamlin CO, Wong C ym. Oxygen saturation and heart rate during delivery room resuscitation of infants <30 weeks' gestation with air or 100% oxygen. Arch Dis Child Fetal Neonatal Ed 2009;94:F»77, «Rabi Y, Singhal N, Nettel-Aguirre A. Room-air versus oxygen administration for resuscitation of preterm infants: the ROAR study. Pediatrics 2011;128:e374-81 »78, «Lisähappi keskosten alkuvirvoittelussa»14.
Työryhmä suosittaa, että alle 32-viikkoisten ventilaatiota tarvitsevien hoito aloitetaan 21–40-prosenttisella hapella.
Lisähappea käytettäessä happisaturaatioarvon ei tulisi ylittää 95 %:a.
Alkuhoidon aikana lisähappea lisätään, jos noin minuutin tehokas ventilaatio ei suurenna sykettä yli 60/min:n tai saturaatioarvo pysyy iänmukaisten vähimmäisrajojen alapuolella.

Varhainen surfaktanttihoito

Hengitysvaikeusoireyhtymää (RDS) sairastavan keskosen keuhkot avautuvat surfaktantin puutteen takia huonosti.
Varmistetun RDS-taudin hoidoksi suositellaan ensisijaisesti varhaista selektiivistä surfaktantin antoa «Sweet DG, Carnielli V, Greisen G ym. European consensus guidelines on the management of neonatal respiratory distress syndrome in preterm infants--2013 update. Neonatology 2013;103:353-68 »64.
Välittömästi syntymän jälkeen annettavaa surfaktanttihoitoa suositellaan vain hyvin ennenaikaisesti syntyneille vastasyntyneille, jotka tarvitsevat synnytyssali-intubaatiota hengityksensä stabiloimiseksi «Sweet DG, Carnielli V, Greisen G ym. European consensus guidelines on the management of neonatal respiratory distress syndrome in preterm infants--2013 update. Neonatology 2013;103:353-68 »64.
- Profylaktinen surfaktanttihoito intubaatioon ja positiiviseen paineventilaatioon yhdistettynä ilmeisesti lisää kuoleman ja BPD:n (yhdistelmämuuttujana) vaaraa selektiiviseen hoitoon nähden ennen raskausviikkoa 30 syntyneillä «Profylaktinen surfaktanttihoito ilmeisesti lisää kuoleman ja BPD:n vaaraa verrattuna selektiiviseen hoitoon alle 30 raskausviikoilla syntyneillä.»B.
- Vaihtoehtoisesti voidaan spontaanisti hengittävä vastasyntynyt, jolla on suuri RDS-taudin vaara, intuboida surfaktantin antoa varten ja ekstuboida välittömästi sen jälkeen ylipaineeseen tai antaa spontaanisti hengittävälle hyvin ennenaikaiselle surfaktanttia ohuen katetrin avulla ylipainehoidon aikana. Pyrkimyksenä on vähentää endotrakeaalisen hengityskonehoidon epäsuotuisia vaikutuksia «Fischer HS, Bührer C. Avoiding endotracheal ventilation to prevent bronchopulmonary dysplasia: a meta-analysis. Pediatrics 2013;132:e1351-60 »79, «Mehler K, Grimme J, Abele J ym. Outcome of extremely low gestational age newborns after introduction of a revised protocol to assist preterm infants in their transition to extrauterine life. Acta Paed»80.

Vastasyntyneen siirtäminen jatkohoitopaikkaan

Ks. vastasyntyneen siirroissa käytettävä lomake «»4.

Eettiset perusteet

Potilaslain mukaan potilaalla on oikeus laadukkaaseen terveyden- ja sairaanhoitoon. Lisäksi hänen hoitonsa on järjestettävä ja häntä on kohdeltava siten, ettei hänen ihmisarvoaan loukata ja että hänen vakaumustaan ja yksityisyyttään kunnioitetaan. (Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 17.8.1992/785.)
Terveydenhuollon eettisiä periaatteita ovat ihmisarvon kunnioitus, itsemääräämisoikeus, hyvän tekeminen, vahingon välttäminen ja oikeudenmukaisuus «Rautava L, Lehtonen L, Peltola M ym. The effect of birth in secondary- or tertiary-level hospitals in Finland on mortality in very preterm infants: a birth-register study. Pediatrics 2007;119:e257-63 »6, «Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 1992, 2 luku, 9 § (9.4.1999/489) http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19920785»81, «Meadow W, Lagatta J, Andrews B ym. The mathematics of morality for neonatal resuscitation. Clin Perinatol 2012;39:941-56 »82, «American Heart Association, American Academy of Pediatrics. 2005 American Heart Association (AHA) guidelines for cardiopulmonary resuscitation (CPR) and emergency cardiovascular care (ECC) of pediatri»83, «Beauchamp and Childress, Principles of Biomedical Ethics, Fourth Edition. Oxford. 1994.»84.
Lääkäreiden eettisissä periaatteissa korostetaan velvoitetta suojata elämää, edistää terveyttä ja lievittää kärsimystä.
Potilaaseen kohdistetun tutkimuksen ja hoidon tulee perustua vaikuttavuuteen, käytettävissä olevaan tutkimustietoon ja hyväksyttyihin menetelmiin.
Jokainen hoitopäätös – myös päätös elvytyksen aloittamisesta, lopettamisesta tai siitä pidättäytymisestä – tehdään yksilöllisesti eettisten periaatteiden ja olemassa olevan tiedon perusteella.
Vastasyntyneen oikeus hyvään hoitoon merkitsee sitä, että
- hänellä on oikeus saada apua hengenvaarassa
- hänen hoitonsa tulee olla hänen etunsa mukaista.
Vastasyntynyttä on hoidettava hänen ihmisarvoaan kunnioittavasti.
- Turhia toimenpiteitä on vältettävä.
- Kunnioitusta on myös tehottomaksi osoittautuneen elvytyksen lopettaminen.
Itsemääräämisoikeuden kunnioittamisen ajatellaan vastasyntyneen hoidossa toteutuvan, kun vastasyntynyttä hoidetaan ja häntä koskevat tärkeät hoitopäätökset tehdään yhteisymmärryksessä hänen vanhempiensa kanssa.
- Vanhempien on halutessaan mahdollista olla paikalla elvytyksen aikana.
- Vanhempien kanssa on syytä keskustella hyvissä ajoin ennen lapsen syntymää, jos syntyvällä lapsella epäillään olevan vaikea sairaus.
Vanhemmilla ei ole oikeutta kieltää lapsen lääketieteellisesti aiheellista ja tarpeellista hoitoa.
Ongelmatilanteiden selvittämiseen on tärkeää antaa aikaa.
Eettisten pulmien käsittelyssä on hyväksyttävä ja siedettävä ihmisten eriäviä mielipiteitä ja tulkinnanvaraisuutta.
- Vaikeavammaisuus ei ole yksiselitteinen käsite.
- Vanhempien ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden käsitykset hyvästä ja hyväksyttävästä elämänlaadusta ja lapsen edusta voivat poiketa toisistaan suuresti.
- Uskonnolliset ja kulttuurierot on syytä huomioida siinä määrin kuin niitä koskevat seikat ovat lainsäädännön ja yleisesti hyväksyttyjen eettisten periaatteiden mukaisia.
Lääketieteen ja teknologian kehitys vaikuttaa eettisiin periaatteisiin, erityisesti siihen, mitä voidaan ja mitä ei voida hoitaa.

Elvytyksestä pidättäytyminen

Jokainen hoitopäätös, myös päätös elvytyksestä pidättäytymisestä, tehdään yksilöllisesti eettisten periaatteiden ja olemassa olevan tiedon perusteella.
Vastasyntyneen elvytyksestä pidättäytymistä harkitaan tilanteissa, joissa varhainen kuolema tai tuloksettoman hoidon aiheuttama kärsimyksen pitkittyminen on todennäköistä.
Tällaisia tilanteita ovat
- raskauden hyvin lyhyt kesto (22–23 viikkoa)
- hyvin vaikea rakennepoikkeama (esim. anenkefalia ja 18-trisomia).
Yhteisymmärryksen saavuttamiseksi tarvitaan avointa ja vastavuoroista keskustelua vanhempien kanssa.
- Päätöstä raskausviikoilla 22–23 syntyvän lapsen elvytyksen aloittamisesta tai siitä pidättäytymisestä ei voida tehdä yksinomaan hyvin lyhyen raskauden keston eikä ennen syntymää tehdyn arvion perusteella. Lopullinen päätös elvytyksen aloittamisesta tai siitä pidättäytymisestä tehdään vasta lapsen synnyttyä. On huomioitava, että raskauden keston lisäksi ennusteeseen vaikuttavat merkittävästi muun muassa lapsen sukupuoli, antenataalinen glukokortikoidihoito, sairaalasiirto syntymän jälkeen, sikiöiden lukumäärä ja lapsen syntymäpaino «Tyson JE, Parikh NA, Langer J ym. Intensive care for extreme prematurity--moving beyond gestational age. N Engl J Med 2008;358:1672-81 »85. Lapsen ennustetta ei tosin yleensä ole ensi minuutteina synnytyssalissa mahdollista arvioida riittävän tarkasti «Singh J, Fanaroff J, Andrews B ym. Resuscitation in the "gray zone" of viability: determining physician preferences and predicting infant outcomes. Pediatrics 2007;120:519-26 »86, «Beaino G, Khoshnood B, Kaminski M ym. Predictors of the risk of cognitive deficiency in very preterm infants: the EPIPAGE prospective cohort. Acta Paediatr 2011;100:370-8 »87.

Elvytyskoulutuksen järjestäminen

Suomalaisissa tutkimuksissa on todettu, että synnytyssaleissa työskentelevien henkilöiden elvytystaito vaihtelee suuresti ja elvytysvuokaavion seuraamisessa on merkittävää vaihtelua «Rovamo L, Mattila MM, Andersson S ym. Assessment of newborn resuscitation skills of physicians with a simulator manikin. Arch Dis Child Fetal Neonatal Ed 2011;96:F383-9 »88, «Rovamo LM, Mattila MM, Andersson S ym. Testing of midwife neonatal resuscitation skills with a simulator manikin in a low-risk delivery unit. Pediatr Int 2013;55:465-71 »89.
Elvytystiedot ja erityisesti elvytystaidot alkavat huonontua jo muutaman kuukauden kuluttua elvytyskurssille osallistumisen jälkeen «Mosley C, Dewhurst C, Molloy S ym. What is the impact of structured resuscitation training on healthcare practitioners, their clients and the wider service? A BEME systematic review: BEME Guide No. 20»90, «Mosley CM, Shaw BN. A longitudinal cohort study to investigate the retention of knowledge and skills following attendance on the Newborn Life support course. Arch Dis Child 2013;98:582-6 »91.
Elvytystaitojen ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi tarvitaankin säännöllistä koulutusta.
Säännöllisen elvytyskoulutuksen on todettu
- parantavan elvytysvalmiutta ja vastasyntyneen tilan arviointia «Ryan CA, Clark LM, Malone A ym. The effect of a structured neonatal resuscitation program on delivery room practices. Neonatal Netw 1999;18:25-30 »92
- parantavan tiimityöskentelyä «Thomas EJ, Taggart B, Crandell S ym. Teaching teamwork during the Neonatal Resuscitation Program: a randomized trial. J Perinatol 2007;27:409-14 »93
- vähentävän intubaation tarvetta «Allwood AC, Madar RJ, Baumer JH ym. Changes in resuscitation practice at birth. Arch Dis Child Fetal Neonatal Ed 2003;88:F375-9 »94
- parantavan Apgarin pisteitä «Patel D, Piotrowski ZH, Nelson MR ym. Effect of a statewide neonatal resuscitation training program on Apgar scores among high-risk neonates in Illinois. Pediatrics 2001;107:648-55 »95, «Duran R, Aladag N, Vatansever U ym. The impact of Neonatal Resuscitation Program courses on mortality and morbidity of newborn infants with perinatal asphyxia. Brain Dev 2008;30:43-6 »96
- pienentävän asfyksian aiheuttamaa kuolleisuutta ja lyhentävän sairaalahoidon kestoa «Duran R, Aladag N, Vatansever U ym. The impact of Neonatal Resuscitation Program courses on mortality and morbidity of newborn infants with perinatal asphyxia. Brain Dev 2008;30:43-6 »96.
Työryhmä ehdottaa koulutuksen järjestämiseksi seuraavaa:
- Synnytyssairaaloiden tulee vastata elvytyskoulutuksen järjestämisestä ja nimettyjen vastuulääkäreiden ja -hoitajien kouluttamisesta.
- Koulutukseen tulee kuulua teoreettista ja käytännön koulutusta ja mahdollisuus ventilaatioharjoitteluun elvytysnuken avulla elvytyskaavion mukaan mahdollisimman todentuntuisessa tutussa ympäristössä (simulaatiokoulutus).
- Jokaisen vastasyntyneitä hoitavan on taitojensa ylläpitämiseksi osallistuttava elvytyskoulutuksiin.
- Jokainen uusi hoitoon osallistuva työntekijä tulee perehdyttää vastasyntyneen elvytykseen.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Perinatologisen Seuran Suomen Neonatologit -alajaoksen asettama työryhmä

Elvytys (vastasyntynyt) -suosituksen historiatiedot «Elvytys (vastasyntynyt), Käypä hoito -suosituksen historiatiedot»15

Puheenjohtaja:

Outi Tammela, dosentti, lastentautien ja neonatologian erikoislääkäri; TAYS:n lastentautien klinikka

Jäsenet:

Mari Juuti, lastentautien erikoislääkäri, neonatologi; Pohjois-Karjalan keskussairaala

Tiina Kemppainen, TtM, kätilö; OYS, synnytykset, naistentaudit ja genetiikka

Jaana Leipälä, dosentti, lastentautien ja neonatologian erikoislääkäri; THL/Finohta

Marjo Metsäranta, dosentti, lastentautien erikoislääkäri, neonatologi; HYKS:n naisten- ja lastentautien tulosyksikkö, pediatrian vastuualue

Sanna Pylkkönen, lasten sairaanhoitaja; HYKS:n naisten- ja lastentautien tulosyksikkö, pediatrian vastuualue

Liisa Rovamo, LKT, lastentautien ja neonatologian erikoislääkäri; HYKS:n naisten- ja lastentautien tulosyksikkö, pediatrian vastuualue

Timo Saarela, dosentti, lastentautien ja neonatologian erikoislääkäri; OYS, lapset ja nuoret

Hanna Soukka, dosentti, lastentautien erikoislääkäri, neonatologi; TYKS:n lasten ja nuorten klinikka

Ulla Sankilampi, dosentti, lastentautien erikoislääkäri, neonatologi; KYS:n lasten ja nuorten klinikka

Piia Vuorela, Käypä hoito -toimittaja, dosentti, synnytys- ja naistentautiopin erikoislääkäri; Suomalainen Lääkäriseura Duodecim ja HUS Porvoon sairaala

Sidonnaisuudet

Mari Juuti: Ei sidonnaisuuksia

Tiina Kemppainen: Ei sidonnaisuuksia

Jaana Leipälä: Ei sidonnaisuuksia

Marjo Metsäranta: Apuraha (Lastentautien tutkimussäätiö, Suomen lääketieteen säätiö)

Sanna Pylkkönen: Ei sidonnaisuuksia

Liisa Rovamo: Ei sidonnaisuuksia

Timo Saarela: Ei sidonnaisuuksia

Ulla Sankilampi: Ei sidonnaisuuksia

Hanna Soukka: Apuraha (Lastentautien tutkimussäätiö), Koulutus/kongressikuluja yrityksen tuella (Leiras Takeda, Maquet Nordic)

Outi Tammela: Apuraha (PSHP evo), Koulutus/kongressikuluja yrityksen tuella (Leiras Nycomed)

Piia Vuorela: Ei sidonnaisuuksia

Kirjallisuusviite

Elvytys (vastasyntynyt) (online). Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Perinatologisen seuran Suomen Neonatologit -alajaoksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2014 (viitattu pp.kk.vvvv). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi

Tarkemmat viittausohjeet: «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/viittaaminen»4

Vastuun rajaus

Käypä hoito -suositukset ovat parhaiden asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta ja hoidosta hoitopäätöksiä tehtäessä.

Tiedonhakukäytäntö

Systemaattinen kirjallisuushaku on hoitosuosituksen perusta. Lue lisää artikkelista khk00007

Kirjallisuutta

Tammela O, Lehtonen L, Andersson S, Hallman M, Heinonen K, Leipälä J. Riittävätkö synnytyssairaaloiden resurssit vastasyntyneiden turvalliseen hoitoon? Suom Lääkäril 2006;61:4957-8
Obstetric standards for the provision of perinatal care 1998. Standards for hospitals providing neonatal intensive and high dependency care. 2. painos 2001. British Association of Perinatal Medicine. «http://www.bapm.org/publications/documents/guidelines/obs_standards.pdf»2
Tapper A-M Synnytyspalveluiden valtakunnallinen toteuttaminen. Selvityshenkilön raportti. Sosiaali-ja terveysministeriön muistioita 2011:8.
Phibbs CS, Baker LC, Caughey AB ym. Level and volume of neonatal intensive care and mortality in very-low-birth-weight infants. N Engl J Med 2007;356:2165-75 «PMID: 17522400»PubMed
Wehby GL, Ullrich F, Xie Y. Very low birth weight hospital volume and mortality: an instrumental variables approach. Med Care 2012;50:714-21 «PMID: 22437621»PubMed
Rautava L, Lehtonen L, Peltola M ym. The effect of birth in secondary- or tertiary-level hospitals in Finland on mortality in very preterm infants: a birth-register study. Pediatrics 2007;119:e257-63 «PMID: 17200251»PubMed
Perlman JM, Wyllie J, Kattwinkel J ym. Neonatal resuscitation: 2010 International Consensus on Cardiopulmonary Resuscitation and Emergency Cardiovascular Care Science with Treatment Recommendations. Pediatrics 2010;126:e1319-44 «PMID: 20956431»PubMed
Lee AC, Cousens S, Wall SN ym. Neonatal resuscitation and immediate newborn assessment and stimulation for the prevention of neonatal deaths: a systematic review, meta-analysis and Delphi estimation of mortality effect. BMC Public Health 2011;11 Suppl 3:S12 «PMID: 21501429»PubMed
Fellman V, Luukkainen P., Asikainen T. toim. 2013. Vastasyntyneiden tehohoito. 3. uudistettu painos, Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 2013.
American Academy of Pediatrics, Committee on Fetus and Newborn, American College of Obstetricians and Gynecologists and Committee on Obstetric Practice. The Apgar score. Pediatrics 2006;117:1444-7 «PMID: 16585348»PubMed
Rennie & Roberton's textbook of neonatology / edited by Janet M. Rennie.5th ed. Edinburgh. Churchill Livingstone/Elsevier, cop. 2012.
O'Donnell CP, Kamlin CO, Davis PG ym. Clinical assessment of infant colour at delivery. Arch Dis Child Fetal Neonatal Ed 2007;92:F465-7 «PMID: 17613535»PubMed
Hammarlund K, Nilsson GE, Oberg PA ym. Transepidermal water loss in newborn infants. V. Evaporation from the skin and heat exchange during the first hours of life. Acta Paediatr Scand 1980;69:385-92 «PMID: 7376866»PubMed
World Health Organization. Thermal control of the newborn, a practical guide. Maternal Health And Safe Motherhood Programme. Geneva: WHO 1993
Grether JK, Nelson KB. Maternal infection and cerebral palsy in infants of normal birth weight. JAMA 1997;278:207-11 «PMID: 9218666»PubMed
Petrova A, Demissie K, Rhoads GG ym. Association of maternal fever during labor with neonatal and infant morbidity and mortality. Obstet Gynecol 2001;98:20-7 «PMID: 11430951»PubMed
Velaphi S, Vidyasagar D. The pros and cons of suctioning at the perineum (intrapartum) and post-delivery with and without meconium. Semin Fetal Neonatal Med 2008;13:375-82 «PMID: 18474453»PubMed
Gupta V, Bhatia BD, Mishra OP. Meconium stained amniotic fluid: antenatal, intrapartum and neonatal attributes. Indian Pediatr 1996;33:293-7 «PMID: 8772903»PubMed
Al Takroni AM, Parvathi CK, Mendis KB ym. Selective tracheal suctioning to prevent meconium aspiration syndrome. Int J Gynaecol Obstet 1998;63:259-63 «PMID: 9989895»PubMed
Saugstad OD. New guidelines for newborn resuscitation. Acta Paediatr 2007;96:333-7 «PMID: 17407451»PubMed
Dawson JA, Kamlin CO, Wong C ym. Changes in heart rate in the first minutes after birth. Arch Dis Child Fetal Neonatal Ed 2010;95:F177-81 «PMID: 20444810»PubMed
Kamlin CO, Dawson JA, O'Donnell CP ym. Accuracy of pulse oximetry measurement of heart rate of newborn infants in the delivery room. J Pediatr 2008;152:756-60 «PMID: 18492509»PubMed
Katheria A, Rich W, Finer N. Electrocardiogram provides a continuous heart rate faster than oximetry during neonatal resuscitation. Pediatrics 2012;130:e1177-81 «PMID: 23090347»PubMed
Kamlin CO, O'Donnell CP, Everest NJ ym. Accuracy of clinical assessment of infant heart rate in the delivery room. Resuscitation 2006;71:319-21 «PMID: 16989935»PubMed
Dawson JA, Kamlin CO, Vento M ym. Defining the reference range for oxygen saturation for infants after birth. Pediatrics 2010;125:e1340-7 «PMID: 20439604»PubMed
Leszczynska-Gorzelak B, Poniedzialek-Czajkowska E, Oleszczuk J. Fetal blood saturation during the 1st and 2nd stage of labor and its relation to the neonatal outcome. Gynecol Obstet Invest 2002;54:159-63 «PMID: 12571438»PubMed
Saugstad OD, Ramji S, Soll RF ym. Resuscitation of newborn infants with 21% or 100% oxygen: an updated systematic review and meta-analysis. Neonatology 2008;94:176-82 «PMID: 18612215»PubMed
Perlman JM, Wyllie J, Kattwinkel J ym. Part 11: Neonatal resuscitation: 2010 International Consensus on Cardiopulmonary Resuscitation and Emergency Cardiovascular Care Science With Treatment Recommendations. Circulation 2010;122:S516-38 «PMID: 20956259»PubMed
Kattwinkel J, Perlman JM, Aziz K ym. Neonatal resuscitation: 2010 American Heart Association Guidelines for Cardiopulmonary Resuscitation and Emergency Cardiovascular Care. Pediatrics 2010;126:e1400-13 «PMID: 20956432»PubMed
Bennow M, Sjörs G. toim. Asfyxi och Neonatal HLR. Arbets- och Referensgruppen för, Perinatologi. 2013 Nr 70, Svensk Förening för Obstetrik och Gynekologi
Saugstad OD, Ramji S, Vento M. Resuscitation of depressed newborn infants with ambient air or pure oxygen: a meta-analysis. Biol Neonate 2005;87:27-34 «PMID: 15452400»PubMed
Niijima S, Shortland DB, Levene MI ym. Transient hyperoxia and cerebral blood flow velocity in infants born prematurely and at full term. Arch Dis Child 1988;63:1126-30 «PMID: 3196067»PubMed
Hammerman C, Kaplan M. Ischemia and reperfusion injury. The ultimate pathophysiologic paradox. Clin Perinatol 1998;25:757-77 «PMID: 9779346»PubMed
Spector LG, Klebanoff MA, Feusner JH ym. Childhood cancer following neonatal oxygen supplementation. J Pediatr 2005;147:27-31 «PMID: 16027689»PubMed
Spears RS Jr, Yeh A, Fisher DM ym. The "educated hand". Can anesthesiologists assess changes in neonatal pulmonary compliance manually? Anesthesiology 1991;75:693-6 «PMID: 1928780»PubMed
Stenson BJ, Wilkie RA, Laing IA ym. Reliability of clinical assessments of respiratory system compliance (Crs) made by junior doctors. Intensive Care Med 1995;21:257-60 «PMID: 7790616»PubMed
Upton CJ, Milner AD. Endotracheal resuscitation of neonates using a rebreathing bag. Arch Dis Child 1991;66:39-42 «PMID: 1996891»PubMed
Finer NN, Rich W, Craft A ym. Comparison of methods of bag and mask ventilation for neonatal resuscitation. Resuscitation 2001;49:299-305 «PMID: 11719125»PubMed
Howard-Glenn L, Koniak-Griffin D. Evaluation of manometer use in manual ventilation of infants in neonatal intensive care units. Heart Lung 1990;19:620-7 «PMID: 2228652»PubMed
Hull D. Lung expansion and ventilation during resuscitation of asphyxiated newborn infants. J Pediatr 1969;75:47-58 «PMID: 4892794»PubMed
Boon AW, Milner AD, Hopkin IE. Lung expansion, tidal exchange, and formation of the functional residual capacity during resuscitation of asphyxiated neonates. J Pediatr 1979;95:1031-6 «PMID: 387935»PubMed
Boon AW, Milner AD, Hopkin IE. Physiological responses of the newborn infant to resuscitation. Arch Dis Child 1979;54:492-8 «PMID: 384919»PubMed
Vyas H, Milner AD, Hopkins IE. Intrathoracic pressure and volume changes during the spontaneous onset of respiration in babies born by cesarean section and by vaginal delivery. J Pediatr 1981;99:787-91 «PMID: 7299559»PubMed
Milner AD, Vyas H, Hopkin IE. Efficacy of facemask resuscitation at birth. Br Med J (Clin Res Ed) 1984;289:1563-5 «PMID: 6439318»PubMed
International Liaison Committee on Resuscitation. The International Liaison Committee on Resuscitation (ILCOR) consensus on science with treatment recommendations for pediatric and neonatal patients: neonatal resuscitation. Pediatrics 2006;117:e978-88 «PMID: 16618791»PubMed
O'Donnell CP, Davis PG, Lau R ym. Neonatal resuscitation 2: an evaluation of manual ventilation devices and face masks. Arch Dis Child Fetal Neonatal Ed 2005;90:F392-6 «PMID: 15871989»PubMed
Kattwinkel J. (toim.) Textbook of Neonatal Resuscitation, 5. painos. 2006; American Heart Association and American Academy of Pediatrics
Bhende MS, Thompson AE. Evaluation of an end-tidal CO2 detector during pediatric cardiopulmonary resuscitation. Pediatrics 1995;95:395-9 «PMID: 7862479»PubMed
Aziz HF, Martin JB, Moore JJ. The pediatric disposable end-tidal carbon dioxide detector role in endotracheal intubation in newborns. J Perinatol 1999;19:110-3 «PMID: 10642970»PubMed
Repetto JE, Donohue PA-C PK, Baker SF ym. Use of capnography in the delivery room for assessment of endotracheal tube placement. J Perinatol 2001;21:284-7 «PMID: 11536020»PubMed
Engle WA. Intraosseous access for administration of medications in neonates. Clin Perinatol 2006;33:161-8, ix «PMID: 16533642»PubMed
Richmond S, Wyllie J. European Resuscitation Council Guidelines for Resuscitation 2010 Section 7. Resuscitation of babies at birth. Resuscitation 2010;81:1389-99 «PMID: 20956046»PubMed
Natarajan G, Shankaran S, Laptook AR ym. Apgar scores at 10 min and outcomes at 6-7 years following hypoxic-ischaemic encephalopathy. Arch Dis Child Fetal Neonatal Ed 2013;98:F473-9 «PMID: 23896791»PubMed
Bhoopalam PS, Watkinson M. Babies born before arrival at hospital. Br J Obstet Gynaecol 1991;98:57-64 «PMID: 1998633»PubMed
Frazier MD, Werthammer J. Post-resuscitation complications in term neonates. J Perinatol 2007;27:82-4 «PMID: 17262039»PubMed
Gerdes JS. Diagnosis and management of bacterial infections in the neonate. Pediatr Clin North Am 2004;51:939-59, viii-ix «PMID: 15275982»PubMed
ADAMSON SK Jr, GANDY GM, JAMES LS. THE INFLUENCE OF THERMAL FACTORS UPON OXYGEN CONSUMPTION OF THE NEWBORN HUMAN INFANT. J Pediatr 1965;66:495-508 «PMID: 14264308»PubMed
SILVERMAN WA, FERTIG JW, BERGER AP. The influence of the thermal environment upon the survival of newly born premature infants. Pediatrics 1958;22:876-86 «PMID: 13600915»PubMed
Vohra S, Frent G, Campbell V ym. Effect of polyethylene occlusive skin wrapping on heat loss in very low birth weight infants at delivery: a randomized trial. J Pediatr 1999;134:547-51 «PMID: 10228287»PubMed
Costeloe K, Hennessy E, Gibson AT ym. The EPICure study: outcomes to discharge from hospital for infants born at the threshold of viability. Pediatrics 2000;106:659-71 «PMID: 11015506»PubMed
Johanson RB, Spencer SA, Rolfe P ym. Effect of post-delivery care on neonatal body temperature. Acta Paediatr 1992;81:859-63 «PMID: 1467605»PubMed
Costeloe K, Hennessy E, Gibson AT ym. The EPICure study: outcomes to discharge from hospital for infants born at the threshold of viability. Pediatrics 2000;106:659-71 «PMID: 11015506»PubMed
te Pas AB, Lopriore E, Dito I ym. Humidified and heated air during stabilization at birth improves temperature in preterm infants. Pediatrics 2010;125:e1427-32 «PMID: 20457686»PubMed
Sweet DG, Carnielli V, Greisen G ym. European consensus guidelines on the management of neonatal respiratory distress syndrome in preterm infants--2013 update. Neonatology 2013;103:353-68 «PMID: 23736015»PubMed
SUPPORT Study Group of the Eunice Kennedy Shriver NICHD Neonatal Research Network, Finer NN, Carlo WA ym. Early CPAP versus surfactant in extremely preterm infants. N Engl J Med 2010;362:1970-9 «PMID: 20472939»PubMed
Dunn MS, Kaempf J, de Klerk A ym. Randomized trial comparing 3 approaches to the initial respiratory management of preterm neonates. Pediatrics 2011;128:e1069-76 «PMID: 22025591»PubMed
Ingimarsson J, Björklund LJ, Curstedt T ym. Incomplete protection by prophylactic surfactant against the adverse effects of large lung inflations at birth in immature lambs. Intensive Care Med 2004;30:1446-53 «PMID: 15045168»PubMed
Björklund LJ, Ingimarsson J, Curstedt T ym. Manual ventilation with a few large breaths at birth compromises the therapeutic effect of subsequent surfactant replacement in immature lambs. Pediatr Res 1997;42:348-55 «PMID: 9284276»PubMed
Lindner W, Högel J, Pohlandt F. Sustained pressure-controlled inflation or intermittent mandatory ventilation in preterm infants in the delivery room? A randomized, controlled trial on initial respiratory support via nasopharyngeal tube. Acta Paediatr 2005;94:303-9 «PMID: 16028648»PubMed
Harling AE, Beresford MW, Vince GS ym. Does sustained lung inflation at resuscitation reduce lung injury in the preterm infant? Arch Dis Child Fetal Neonatal Ed 2005;90:F406-10 «PMID: 15863490»PubMed
Ahluwalia JS, Morley CJ, Mockridge JN. Computerised determination of spontaneous inspiratory and expiratory times in premature neonates during intermittent positive pressure ventilation. II: Results from 20 babies. Arch Dis Child Fetal Neonatal Ed 1994;71:F161-4 «PMID: 7820709»PubMed
Kamlin C, Davis PG. Long versus short inspiratory times in neonates receiving mechanical ventilation. Cochrane Database Syst Rev 2004;(4):CD004503 «PMID: 15495117»PubMed
Askie LM, Henderson-Smart DJ, Irwig L ym. Oxygen-saturation targets and outcomes in extremely preterm infants. N Engl J Med 2003;349:959-67 «PMID: 12954744»PubMed
Vento M, Moro M, Escrig R ym. Preterm resuscitation with low oxygen causes less oxidative stress, inflammation, and chronic lung disease. Pediatrics 2009;124:e439-49 «PMID: 19661049»PubMed
Wang CL, Anderson C, Leone TA ym. Resuscitation of preterm neonates by using room air or 100% oxygen. Pediatrics 2008;121:1083-9 «PMID: 18519476»PubMed
Escrig R, Arruza L, Izquierdo I ym. Achievement of targeted saturation values in extremely low gestational age neonates resuscitated with low or high oxygen concentrations: a prospective, randomized trial. Pediatrics 2008;121:875-81 «PMID: 18450889»PubMed
Dawson JA, Kamlin CO, Wong C ym. Oxygen saturation and heart rate during delivery room resuscitation of infants <30 weeks' gestation with air or 100% oxygen. Arch Dis Child Fetal Neonatal Ed 2009;94:F87-91 «PMID: 18703572»PubMed
Rabi Y, Singhal N, Nettel-Aguirre A. Room-air versus oxygen administration for resuscitation of preterm infants: the ROAR study. Pediatrics 2011;128:e374-81 «PMID: 21746729»PubMed
Fischer HS, Bührer C. Avoiding endotracheal ventilation to prevent bronchopulmonary dysplasia: a meta-analysis. Pediatrics 2013;132:e1351-60 «PMID: 24144716»PubMed
Mehler K, Grimme J, Abele J ym. Outcome of extremely low gestational age newborns after introduction of a revised protocol to assist preterm infants in their transition to extrauterine life. Acta Paediatr 2012;101:1232-9 «PMID: 23113721»PubMed
Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 1992, 2 luku, 9 § (9.4.1999/489) http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19920785
Meadow W, Lagatta J, Andrews B ym. The mathematics of morality for neonatal resuscitation. Clin Perinatol 2012;39:941-56 «PMID: 23164189»PubMed
American Heart Association, American Academy of Pediatrics. 2005 American Heart Association (AHA) guidelines for cardiopulmonary resuscitation (CPR) and emergency cardiovascular care (ECC) of pediatric and neonatal patients: neonatal resuscitation guidelines. Pediatrics 2006;117:e1029-38 «PMID: 16651282»PubMed
Beauchamp and Childress, Principles of Biomedical Ethics, Fourth Edition. Oxford. 1994.
Tyson JE, Parikh NA, Langer J ym. Intensive care for extreme prematurity--moving beyond gestational age. N Engl J Med 2008;358:1672-81 «PMID: 18420500»PubMed
Singh J, Fanaroff J, Andrews B ym. Resuscitation in the "gray zone" of viability: determining physician preferences and predicting infant outcomes. Pediatrics 2007;120:519-26 «PMID: 17766524»PubMed
Beaino G, Khoshnood B, Kaminski M ym. Predictors of the risk of cognitive deficiency in very preterm infants: the EPIPAGE prospective cohort. Acta Paediatr 2011;100:370-8 «PMID: 21241364»PubMed
Rovamo L, Mattila MM, Andersson S ym. Assessment of newborn resuscitation skills of physicians with a simulator manikin. Arch Dis Child Fetal Neonatal Ed 2011;96:F383-9 «PMID: 21242245»PubMed
Rovamo LM, Mattila MM, Andersson S ym. Testing of midwife neonatal resuscitation skills with a simulator manikin in a low-risk delivery unit. Pediatr Int 2013;55:465-71 «PMID: 23461735»PubMed
Mosley C, Dewhurst C, Molloy S ym. What is the impact of structured resuscitation training on healthcare practitioners, their clients and the wider service? A BEME systematic review: BEME Guide No. 20. Med Teach 2012;34:e349-85 «PMID: 22578048»PubMed
Mosley CM, Shaw BN. A longitudinal cohort study to investigate the retention of knowledge and skills following attendance on the Newborn Life support course. Arch Dis Child 2013;98:582-6 «PMID: 23595225»PubMed
Ryan CA, Clark LM, Malone A ym. The effect of a structured neonatal resuscitation program on delivery room practices. Neonatal Netw 1999;18:25-30 «PMID: 10205469»PubMed
Thomas EJ, Taggart B, Crandell S ym. Teaching teamwork during the Neonatal Resuscitation Program: a randomized trial. J Perinatol 2007;27:409-14 «PMID: 17538634»PubMed
Allwood AC, Madar RJ, Baumer JH ym. Changes in resuscitation practice at birth. Arch Dis Child Fetal Neonatal Ed 2003;88:F375-9 «PMID: 12937040»PubMed
Patel D, Piotrowski ZH, Nelson MR ym. Effect of a statewide neonatal resuscitation training program on Apgar scores among high-risk neonates in Illinois. Pediatrics 2001;107:648-55 «PMID: 11335738»PubMed
Duran R, Aladag N, Vatansever U ym. The impact of Neonatal Resuscitation Program courses on mortality and morbidity of newborn infants with perinatal asphyxia. Brain Dev 2008;30:43-6 «PMID: 17574362»PubMed
Angell-James JE, Daly MD. The effects of artificial lung inflation on reflexly induced bradycardia associated with apnoea in the dog. J Physiol 1978;274:349-66 «PMID: 624998»PubMed
Barber CA, Wyckoff MH. Use and efficacy of endotracheal versus intravenous epinephrine during neonatal cardiopulmonary resuscitation in the delivery room. Pediatrics 2006;118:1028-34 «PMID: 16950994»PubMed
Berg RA, Otto CW, Kern KB ym. A randomized, blinded trial of high-dose epinephrine versus standard-dose epinephrine in a swine model of pediatric asphyxial cardiac arrest. Crit Care Med 1996;24:1695-700 «PMID: 8874308»PubMed
Beveridge CJ, Wilkinson AR. Sodium bicarbonate infusion during resuscitation of infants at birth. Cochrane Database Syst Rev 2006;(1):CD004864 «PMID: 16437499»PubMed
Campbell AG, Dawes GS, Fishman AP ym. Pulmonary vasoconstriction and changes in heart rate during asphyxia in immature foetal lambs. J Physiol 1967;192:93-110 «PMID: 6051809»PubMed
Christman C, Hemway RJ, Wyckoff MH ym. The two-thumb is superior to the two-finger method for administering chest compressions in a manikin model of neonatal resuscitation. Arch Dis Child Fetal Neonatal Ed 2011;96:F99-F101 «PMID: 20847197»PubMed
Davis PG, Tan A, O'Donnell CP ym. Resuscitation of newborn infants with 100% oxygen or air: a systematic review and meta-analysis. Lancet 2004;364:1329-33 «PMID: 15474135»PubMed
Dawson JA, Schmölzer GM, Kamlin CO ym. Oxygenation with T-piece versus self-inflating bag for ventilation of extremely preterm infants at birth: a randomized controlled trial. J Pediatr 2011;158:912-918.e1-2 «PMID: 21238983»PubMed
Dorfsman ML, Menegazzi JJ, Wadas RJ ym. Two-thumb vs. two-finger chest compression in an infant model of prolonged cardiopulmonary resuscitation. Acad Emerg Med 2000;7:1077-82 «PMID: 11015237»PubMed
Edwards AD, Brocklehurst P, Gunn AJ ym. Neurological outcomes at 18 months of age after moderate hypothermia for perinatal hypoxic ischaemic encephalopathy: synthesis and meta-analysis of trial data. BMJ 2010;340:c363 «PMID: 20144981»PubMed
El Shahed AI, Dargaville P, Ohlsson A ym. Surfactant for meconium aspiration syndrome in full term/near term infants. Cochrane Database Syst Rev 2007;(3):CD002054 «PMID: 17636695»PubMed
Emery EF, Greenough A, Gamsu HR. Randomised controlled trial of colloid infusions in hypotensive preterm infants. Arch Dis Child 1992;67:1185-8 «PMID: 1444555»PubMed
Esmail N, Saleh M, Ali A. Laryngeal mask airway versus endotracheal intubation for Apgar score improvement in neonatal resuscitation. Egypt J Anaesth 2002;18:115-21
Feroze F, Khuwaja A, Masood N, Malik FI. Neonatal resuscitation: the use of laryngeal mask airway. Professional Med J 2008;15:148-52
Finer NN, Carlo WA, Duara S ym. Delivery room continuous positive airway pressure/positive end-expiratory pressure in extremely low birth weight infants: a feasibility trial. Pediatrics 2004;114:651-7 «PMID: 15342835»PubMed
Gandini D, Brimacombe JR. Neonatal resuscitation with the laryngeal mask airway in normal and low birth weight infants. Anesth Analg 1999;89:642-3 «PMID: 10475295»PubMed
Gibbs J, Newson T, Williams J ym. Naloxone hazard in infant of opioid abuser. Lancet 1989;2:159-60 «PMID: 2567922»PubMed
Hahn S, Choi HJ, Soll R ym. Lung lavage for meconium aspiration syndrome in newborn infants. Cochrane Database Syst Rev 2013;(4):CD003486 «PMID: 23633311»PubMed
Hawkes CP, Ryan CA, Dempsey EM. Comparison of the T-piece resuscitator with other neonatal manual ventilation devices: a qualitative review. Resuscitation 2012;83:797-802 «PMID: 22227500»PubMed
Hemway RJ, Christman C, Perlman J. The 3:1 is superior to a 15:2 ratio in a newborn manikin model in terms of quality of chest compressions and number of ventilations. Arch Dis Child Fetal Neonatal Ed 2013;98:F42-5 «PMID: 22491015»PubMed
Houri PK, Frank LR, Menegazzi JJ ym. A randomized, controlled trial of two-thumb vs two-finger chest compression in a swine infant model of cardiac arrest [see comment]. Prehosp Emerg Care 1997;1:65-7 «PMID: 9709339»PubMed
Jacobs SE, Berg M, Hunt R ym. Cooling for newborns with hypoxic ischaemic encephalopathy. Cochrane Database Syst Rev 2013;(1):CD003311 «PMID: 23440789»PubMed
Lasswell SM, Barfield WD, Rochat RW ym. Perinatal regionalization for very low-birth-weight and very preterm infants: a meta-analysis. JAMA 2010;304:992-1000 «PMID: 20810377»PubMed
Leadford AE, Warren JB, Manasyan A ym. Plastic bags for prevention of hypothermia in preterm and low birth weight infants. Pediatrics 2013;132:e128-34 «PMID: 23733796»PubMed
Lokesh L, Kumar P, Murki S ym. A randomized controlled trial of sodium bicarbonate in neonatal resuscitation-effect on immediate outcome. Resuscitation 2004;60:219-23 «PMID: 15036741»PubMed
McCall EM, Alderdice F, Halliday HL ym. Interventions to prevent hypothermia at birth in preterm and/or low birthweight infants. Cochrane Database Syst Rev 2010;(3):CD004210 «PMID: 20238329»PubMed
McDonald SJ, Middleton P, Dowswell T ym. Effect of timing of umbilical cord clamping of term infants on maternal and neonatal outcomes. Cochrane Database Syst Rev 2013;(7):CD004074 «PMID: 23843134»PubMed
McGuire W, Fowlie PW, Evans DJ. Naloxone for preventing morbidity and mortality in newborn infants of greater than 34 weeks' gestation with suspected perinatal asphyxia. Cochrane Database Syst Rev 2004;(1):CD003955 «PMID: 14974047»PubMed
Meyer A, Nadkarni V, Pollock A ym. Evaluation of the Neonatal Resuscitation Program's recommended chest compression depth using computerized tomography imaging. Resuscitation 2010;81:544-8 «PMID: 20223576»PubMed
Moe-Byrne T, Brown JV, McGuire W. Naloxone for opiate-exposed newborn infants. Cochrane Database Syst Rev 2013;(2):CD003483 «PMID: 23450541»PubMed
Morley CJ, Davis PG, Doyle LW ym. Nasal CPAP or intubation at birth for very preterm infants. N Engl J Med 2008;358:700-8 «PMID: 18272893»PubMed
Nilsson R, Grossmann G, Robertson B. Artificial ventilation of premature newborn rabbits: effects of positive end-expiratory pressure on lung mechanics and lung morphology. Acta Paediatr Scand 1980;69:597-602 «PMID: 7015781»PubMed
Oca MJ, Nelson M, Donn SM. Randomized trial of normal saline versus 5% albumin for the treatment of neonatal hypotension. J Perinatol 2003;23:473-6 «PMID: 13679934»PubMed
O'Donnell C, Davis P, Morley C. Positive end-expiratory pressure for resuscitation of newborn infants at birth. Cochrane Database Syst Rev 2004;(4):CD004341 «PMID: 15495102»PubMed
Paterson SJ, Byrne PJ, Molesky MG ym. Neonatal resuscitation using the laryngeal mask airway. Anesthesiology 1994;80:1248-53; discussion 27A «PMID: 8010471»PubMed
Perondi MB, Reis AG, Paiva EF ym. A comparison of high-dose and standard-dose epinephrine in children with cardiac arrest. N Engl J Med 2004;350:1722-30 «PMID: 15102998»PubMed
Pladys P, Wodey E, Bétrémieux P ym. Effects of volume expansion on cardiac output in the preterm infant. Acta Paediatr 1997;86:1241-5 «PMID: 9401521»PubMed
Probyn ME, Hooper SB, Dargaville PA ym. Positive end expiratory pressure during resuscitation of premature lambs rapidly improves blood gases without adversely affecting arterial pressure. Pediatr Res 2004;56:198-204 «PMID: 15181198»PubMed
Rabe H, Diaz-Rossello JL, Duley L ym. Effect of timing of umbilical cord clamping and other strategies to influence placental transfusion at preterm birth on maternal and infant outcomes. Cochrane Database Syst Rev 2012;(8):CD003248 «PMID: 22895933»PubMed
Roehr CC, Kelm M, Fischer HS ym. Manual ventilation devices in neonatal resuscitation: tidal volume and positive pressure-provision. Resuscitation 2010;81:202-5 «PMID: 19926383»PubMed
Rojas-Reyes MX, Morley CJ, Soll R. Prophylactic versus selective use of surfactant in preventing morbidity and mortality in preterm infants. Cochrane Database Syst Rev 2012;(3):CD000510 «PMID: 22419276»PubMed
Sandri F, Plavka R, Ancora G ym. Prophylactic or early selective surfactant combined with nCPAP in very preterm infants. Pediatrics 2010;125:e1402-9 «PMID: 20439601»PubMed
Schmölzer GM, Agarwal M, Kamlin CO ym. Supraglottic airway devices during neonatal resuscitation: an historical perspective, systematic review and meta-analysis of available clinical trials. Resuscitation 2013;84:722-30 «PMID: 23146881»PubMed
Shankaran S, Laptook AR, Ehrenkranz RA ym. Whole-body hypothermia for neonates with hypoxic-ischemic encephalopathy. N Engl J Med 2005;353:1574-84 «PMID: 16221780»PubMed
Shankaran S, Pappas A, McDonald SA ym. Childhood outcomes after hypothermia for neonatal encephalopathy. N Engl J Med 2012;366:2085-92 «PMID: 22646631»PubMed
Singh R, Mohan C, Taxak S. Controlled trial to evaluate the use of LMA for neonatal resuscitation. J Anaesthesiol Clin Pharmacol 2005;21:303-6
So KW, Fok TF, Ng PC ym. Randomised controlled trial of colloid or crystalloid in hypotensive preterm infants. Arch Dis Child Fetal Neonatal Ed 1997;76:F43-6 «PMID: 9059186»PubMed
Soll R, Ozek E. Prophylactic protein free synthetic surfactant for preventing morbidity and mortality in preterm infants. Cochrane Database Syst Rev 2010;(1):CD001079 «PMID: 20091513»PubMed
Soll RF. Prophylactic natural surfactant extract for preventing morbidity and mortality in preterm infants. Cochrane Database Syst Rev 2000;(2):CD000511 «PMID: 10796380»PubMed
Tan A, Schulze A, O'Donnell CP ym. Air versus oxygen for resuscitation of infants at birth. Cochrane Database Syst Rev 2005;(2):CD002273 «PMID: 15846632»PubMed
Tommiska V, Heinonen K, Ikonen S ym. A national short-term follow-Up study of extremely low birth weight infants born in Finland in 1996-1997. Pediatrics 2001;107:E2 «PMID: 11134466»PubMed
Trevisanuto D, Micaglio M, Pitton M ym. Laryngeal mask airway: is the management of neonates requiring positive pressure ventilation at birth changing? Resuscitation 2004;62:151-7 «PMID: 15294400»PubMed
Vain NE, Szyld EG, Prudent LM ym. Oropharyngeal and nasopharyngeal suctioning of meconium-stained neonates before delivery of their shoulders: multicentre, randomised controlled trial. Lancet 2004;364:597-602 «PMID: 15313360»PubMed
Vandycke C, Martens P. High dose versus standard dose epinephrine in cardiac arrest - a meta-analysis. Resuscitation 2000;45:161-6 «PMID: 10959014»PubMed
Wyckoff MH, Perlman JM, Laptook AR. Use of volume expansion during delivery room resuscitation in near-term and term infants. Pediatrics 2005;115:950-5 «PMID: 15805369»PubMed
Yam CH, Dawson JA, Schmölzer GM ym. Heart rate changes during resuscitation of newly born infants <30 weeks gestation: an observational study. Arch Dis Child Fetal Neonatal Ed 2011;96:F102-7 «PMID: 21126997»PubMed
You Y. Optimum location for chest compressions during two-rescuer infant cardiopulmonary resuscitation. Resuscitation 2009;80:1378-81 «PMID: 19811866»PubMed
Zanardo V, Weiner G, Micaglio M ym. Delivery room resuscitation of near-term infants: role of the laryngeal mask airway. Resuscitation 2010;81:327-30 «PMID: 20022416»PubMed
Zhu XY, Lin BC, Zhang QS ym. A prospective evaluation of the efficacy of the laryngeal mask airway during neonatal resuscitation. Resuscitation 2011;82:1405-9 «PMID: 21763393»PubMed

Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää

OPI JA OTA KÄYTTÖÖN

KOOSTEET

POTILAALLE

MUUT SUOSITUKSET

Elvytys

LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT

Kirjallisuusviite

Kuva

Linkki toiselle sivustolle

Lisätietoa

Näytönastekatsaus

PDF-tiedosto

PubMed-abstrakti

Taulukko

OPI JA OTA KÄYTTÖÖN

KOOSTEET

LIITEAINEISTOT

MUUT SUOSITUKSET

LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT

Elvytys (vastasyntynyt)

Keskeinen sanoma

Kohderyhmä

Tavoitteet

Määritelmiä

Mikä on sopiva synnytyspaikka?

Elvytykseen varautuminen

Elvytyskaavio ja -lomake

Elvytystarpeen arviointi

Vastasyntyneen lämpötalous

Vastasyntyneen stimulointi hengityksen käynnistämiseksi

Hengitysteiden avaaminen

Vihreä lapsivesi

Napanuoran sulkeminen

Vastasyntyneen seuranta elvytyksen aikana

Lisähappi

Hengityksen avustus (ventilaatio) vastasyntyneen elvytyksessä

Täysiaikaisten vastasyntyneiden hengityksen avustaminen elvytyksessä

Maskiventilaatio

Intubaatio

Vaikea ilmatie

Paineluelvytys

Painelutekniikka

Suoniyhteyden avaaminen

Elvytyksessä käytettävät lääkkeet

Adrenaliini

Natriumbikarbonaatti

Naloksoni

Nestetäyttö

Puutteellinen elvytysvaste

Tuloksettoman elvytyksen lopettaminen

Vastasyntyneen elvytys muualla kuin sairaalassa

Elvytyksenjälkeinen hoito

Mekoniumaspiraatio

Hypoglykemian esto

Asfyksia

Infektio

Sydänvikainen vastasyntynyt

Ennenaikaisena syntyneen elvytyksen erityispiirteitä

Jäähtymisen estäminen

Hengityksen avustaminen

Lisähappi

Varhainen surfaktanttihoito

Vastasyntyneen siirtäminen jatkohoitopaikkaan

Eettiset perusteet

Elvytyksestä pidättäytyminen

Elvytyskoulutuksen järjestäminen

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Perinatologisen Seuran Suomen Neonatologit -alajaoksen asettama työryhmä

Sidonnaisuudet

Kirjallisuusviite

Vastuun rajaus

Tiedonhakukäytäntö

Kirjallisuutta