Alahengitystieinfektiot lapsilla
Käyvän hoidon potilasversiot |  Julkaistu: 2014-10-27   Aihepiiri(t): Infektiosairaudet, Lastentaudit, Yleislääketiede
Mikä on Käypä hoito -suositus?
Kirsi Tarnanen, Matti Korppi, Terhi Tapiainen ja Tuula Meinander
PDF Tulosta

Alahengitystieinfektiot lapsilla

Käyvän hoidon potilasversiot
27.10.2014
Kirsi Tarnanen, Matti Korppi, Terhi Tapiainen ja Tuula Meinander

Lasten alahengitysinfektioilla tarkoitetaan virusinfektioon liittyvää yskää (akuutti bronkiitti), kurkunpäätulehdusta (laryngiitti), alle vuoden ikäisen lapsen ensimmäistä uloshengitysvaikeutta (bronkioliitti), infektion aiheuttamaa alle 3-vuotiaan uloshengitysvaikeutta (obstruktiivinen bronkiitti), keuhkokuumetta ja hinkuyskää.

Lasten alahengitystieinfektioiden aiheuttajat

Kaikki hengitysteissä esiintyvät virukset voivat aiheuttaa alahengitystieinfektioita. Tärkeimpiä viruksia ovat rinovirus, RS-virus, adenovirus, parainfluenssavirukset 1–3 ja influenssavirukset A ja B. Alle 1-vuotiailla tärkein uloshengitysvaikeutta aiheuttava virus on RS-virus ja yli 1-vuotiailla rinovirus. Uusimpia tunnistettuja hengitystieinfektioita aiheuttavia viruksia ovat korona-, metapneumo- ja bokavirus.

Virusinfektioon liittyvä yskä (akuutti bronkiitti)

Pienten lasten yskä johtuu yleensä virusinfektiosta ja kestää pääsääntöisesti alle 3 viikkoa. Antibioottikuurista ei ole hyötyä, jollei kyse ole yli kuukauden kestäneestä limaisesta yskästä. Yskänlääkkeiden käyttöä ei suositella, sillä ne ovat tehottomia ja niihin saattaa liittyä haittavaikutuksia. Hunaja sen sijaan saattaa helpottaa oireita ainakin yöllä esiintyvän yskän lyhytaikaisessa hoidossa. Hunajaa ei kuitenkaan saa antaa alle vuoden ikäisille lapsille botulismiriskin takia.

Kurkunpäätulehdus (laryngiitti)

Kurkunpäätulehdus on viruksen aiheuttama infektio, jolle on tyypillistä haukkuva yskä ja vinkuna, joka kuuluu sisäänhengityksessä. Oireet aiheuttaa turvotus äänihuulien alapuolella. Laryngiittia esiintyy eniten 0,5–3 vuoden ikäisillä lapsilla. Inhaloitu (keuhkoihin hengitetty) adrenaliini ja suun kautta otettu glukokortikoidi (kortisoni) helpottavat oireita, mutta höyryhengityksestä ei ole tutkimusten mukaan todettu olevan hyötyä.

Alle vuoden ikäisen lapsen ensimmäinen uloshengitysvaikeus (bronkioliitti)

Bronkioliitilla tarkoitetaan viimeisten keuhkoputkihaarojen eli ilmatiehyeiden tulehdusta alle vuoden ikäisillä lapsilla. Yleensä pienokaisella on hengitysvaikeuksia, ja lääkärin tutkimuksissa kuuluu vinkunaa tai ritinää, jolla tarkoitetaan hienojakoista rahinaa. Vakavan bronkioliitin riskitekijöitä ovat alle 3 kuukauden ikä, keskosuus, synnynnäiset sydänviat, neurologiset sairaudet, Downin oireyhtymä ja immunologiset vajavuustilat.

Tauti alkaa yleensä ylähengitystieinfektiona, mutta pahentuu muutaman päivän kuluessa ja saattaa olla jopa pienen potilaan henkeä uhkaava. Tästä syystä alle 3 kuukauden ikäisille lapsille suositellaan sairaalahoitoa. Bronkioliittiin ei ole parantavaa lääkehoitoa, mutta sairaalassa huolehditaan hengityksestä ja ravitsemuksesta.

Infektion aiheuttama uloshengitysvaikeus alle 3-vuotiaalla (obstruktiivinen bronkiitti)

Obstruktiivisen bronkiitin tyypillinen oire on uloshengityksen vinkuminen. Toistuvan sairauden riskitekijöitä ovat passiivinen tupakointi, vanhempien astma, lapsen oma atopia sekä hengitysvaikeuksien alkaminen tai toistuminen lapsen ollessa iältään 1–2 vuotta. Mikäli kyseessä on rinoviruksen aiheuttama sairastuminen, se on myös mahdollisen myöhemmin ilmaantuvan astman riskitekijä. (Astmasta «Astma»3 on olemassa oma Käypä hoito -suosituksensa.)

Oireita helpottavat inhaloitu eli keuhkoihin tietynlaisen annossäiliön eli ns. tilanjatkeen kautta hengitetty beetasympatomimeetti (salbutamoli), joka on keuhkoputkia avaava lääke. Sen sijaan suun kautta nestemäisenä otettu beetasympatomiteetti tai inhaloitu glukokortikoidi eivät ole tehokkaita.

Keuhkokuume (pneumonia)

Keuhkokuume on keuhkokudoksen tulehdus, jonka aiheuttajana voi olla virus, bakteeri tai molemmat. Yleisimmät oireet ovat kuume, yskä, tihentynyt hengitys ja hengenahdistus. Tärkeimmät aiheuttajat ovat pneumokokki ja mykoplasma.

Hyväkuntoisen lapsen keuhkokuumediagnoosi voidaan tehdä tyypillisten oireiden ja löydösten perusteella, mutta keuhkokuva kannattaa ottaa ainakin silloin, jos lapsella todetaan paikallisesti hiljentyneet hengitysäänet, lääkitys ei tunnu tehoavan 2 vuorokauden sisällä tai hän saa huonosti happea.

Suomessa lasten rokottaminen pneumokokkirokotteella syksystä 2010 lähtien on vähentänyt huomattavasti alle 5-vuotiaiden lasten pneumokokin aiheuttamia infektioita. Mykoplasman aiheuttamia keuhkokuumeita esiintyy erityisesti koululaisilla.

Suun kautta otettava amoksisilliini on tehokas muuten terveiden lasten keuhkokuumeen hoidossa. Mykoplasman aiheuttamista hengitystieinfektioista suurin osa paranee itsekseen, mutta tarvittaessa voidaan käyttää makrolidiryhmän antibioottia nopeuttamaan paranemista.

Jos lapsen vointi ei parane tai kuume ei laske 2 vuorokauden kuluessa hoidon aloituksesta, on selvitettävä, onko kyseessä mahdollisesti keuhkokuumeen aiheuttama lisäsairaus (komplikaatio), esimerkiksi märkäinen keuhkopussintulehdus, keuhkopaise tai nekrotisoiva keuhkokuume. Keuhkokuvien lisäksi voidaan käyttää lisäsairauksien tutkimisessa kaikututkimusta, tietokonetomografiaa ja magneettitutkimusta.

Tavallisen keuhkokuumeen jälkeen keuhkokuvaseurantaa ei tarvita, jos lapsi on toipunut keuhkokuumeesta normaalisti.

Hinkuyskä (pertussis)

Jos pienellä imeväisellä on puuskittainen yskä, saattaa kyseessä olla hinkuyskä. Pienelle imeväiselle hinkuyskä on hengenvaarallinen tauti. Hinkuyskän aiheuttaa bakteeri nimeltä Bordetella pertussis.

Rokotetuilla alle kouluikäisillä hinkuyskä on harvinainen, mutta sen sijaan kokonaan rokottamattoman tai vain osittain rokotetun imeväisen hinkuyskä voi olla hyvin vakava.

Atsitromysiini ja klaritromysiini ovat tehokkaita hinkuyskän häädössä. Jos perheessä on todettu hinkuyskätapaus, muillekin perheenjäsenille annetaan makrolidiryhmän antibiootti. Sillä pyritään estämään hinkuyskän leviäminen muihin perheenjäseniin.

Suomessa lapset rokotetaan hinkuyskää vastaan osana kansallista rokotusohjelmaa. Pieniltä imeväisiltä suoja kuitenkin puuttuu, sillä heitä ei ole vielä rokotettu.

Milloin riittää hoito kotona, milloin tarvitaan sairaalahoitoa?

Silloin, jos lapsen yleisvointi on heikentynyt tai hän saa riittämättömästi happea, hän kuuluu sairaalahoitoon. Jos lapsella epäillään keuhkokuumeen aiheuttamaa lisäsairautta (komplikaatiota), häntä hoidetaan aina sairaalassa. Samoin, jos kyseessä on pienen imeväisen bronkioliitti tai kyseessä on rokottamaton imeväinen, jolla epäillään hinkuyskää, häntä hoidetaan sairaalassa.

Potilasversion tekstin on Lääkäriseura Duodecimin Käypä hoito -suosituksen pohjalta päivittänyt potilasversioista vastaava toimittaja Kirsi Tarnanen ja sen ovat tarkistaneet Käypä hoito -työryhmän puheenjohtaja, professori Matti Korppi, lastentautien erikoislääkäri Terhi Tapiainen ja Käypä hoito -toimittaja Tuula Meinander.

Vastuun rajaus

Käypä hoito -suositukset ovat parhaiden asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta ja hoidosta hoitopäätöksiä tehtäessä.

Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko