Tulosta

Skitsofrenia

Käyvän hoidon tiivistelmät
25.2.2013
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistyksen asettama työryhmä

Käypä hoito -suositus «Skitsofrenia»1 ja lyhyt abstrakti englanniksi «Schizophrenia»2

Mitä uutta päivityksessä?

  • Psykoosin ennakko-oireiden aktiivisesta lääkehoidosta ja psykososiaalisesta hoidosta on uutta tutkimusnäyttöä.
  • Skitsofreniapotilaiden masennuksen hyvään hoitoon on edelleen kiinnitettävä huomiota.
  • Metabolinen oireyhtymä on yleinen skitsofreniapotilailla
  • Sosiaalisten taitojen harjoittelusta, koulutuksellisista perheinterventioista, kognitiivisesta kuntoutuksesta ja tuetusta työllistymisestä on vahvaa tutkimusnäyttöä.
  • Skitsofreniapotilaan läheiset on tärkeä huomioida.

Keskeinen sisältö

Skitsofrenia on vakava ja monimuotoinen sairaus, jonka hoito perustuu pitkäjänteiseen, luotta-mukselliseen hoitosuhteeseen ja säännöllisesti tarkistettavaan hoitosuunnitelmaan. Lääkehoito, jossa pyritään pienimpään tehokkaaseen annokseen, psykososiaalisen hoidon ja kuntoutuksen eri muodot ja työkuntoutuksen ja tuetun työllistymisen edistäminen ovat hoidossa keskeisiä

Pitkäaikaishoidossa tärkeitä ovat potilaiden aktiivinen tukeminen hoitoon sitoutumiseen, mielekäs päiväohjelma ja sosiaaliset suhteet, potilaiden integroiminen yhteiskuntaan, joustavat palvelut kriisitilanteissa sekä somaattisen terveyden edistäminen. Alueelliset hoitopalvelut tulee järjestää siten, että eriasteisesti häiriintyneet potilaat saavat tarpeitaan vastaavan hoidon ja kuntoutuksen joustavasti ja integroidusti.

Psykoosin ennakko-oireet

Psykoosin puhkeamista edeltää yleensä ei-psykoottisten ja lievien psykoottisten oireiden värit-tämä prodromaalivaihe. Skitsofrenian ehkäisyssä pääpaino on ennakko-oireiden tunnistamisessa ja oireilevien varhaisessa hoidossa. Erityistä huomiota tulee kiinnittää nuoriin, joiden lähisuvussa esiintyy psykooseja ja joilla ilmenee psyykkisiä oireita tai joiden toimintakyky heikkenee.

Psykoosilääkitys ilmeisesti siirtää psykoottisen häiriön puhkeamista riskipotilailla «Psykoosilääkitys ilmeisesti siirtää psykoottisen häiriön puhkeamista psykoosiriskissä olevilla potilailla.»B. Myös kognitiivis-behavioraalisella psykoterapialla, «Kognitiivinen psykoterapia (KBT) saattaa siirtää psykoottisen häiriön puhkeamista psykoosiriskissä olevilla nuorilla.»C ja omega-3-rasvahapoilla «Pitkäketjuiset monityydyttymättömät omega-3-rasvahapot saattavat vähentää psykoottisen häiriön riskiä psykoosiriskissä olevilla nuorilla.»C saattaa olla mahdollista estää tai siirtää psykoosin puhkeaminen psykoosivaarassa olevilla ja vähentää heillä esiintyviä psykoottisia oireita.

Psykoosilääkkeen yhdistäminen psykososiaaliseen interventioon saattaa vähentää psykoottista ja muuta oireilua ja edistää toimintakykyä psykoosiriskissä olevilla potilailla «Psykoosilääkkeen yhdistäminen psykososiaaliseen interventioon saattaa vähentää psykoottista ja muuta oireilua ja parantaa toimintakykyä psykoosiriskissä olevilla potilailla.»C. Useita psykososiaalisia hoitomuotoja sisältävä integroitu interventio ilmeisesti pienentää psykoottisen häiriön riskiä varhaisvaiheen prodromaalioireilevilla potilailla «Useita psykososiaalisia hoitomuotoja sisältävä integroitu interventio ilmeisesti vähentää psykoottisen häiriön riskiä varhaisvaiheen prodromaalioireilevilla potilailla.»B.

Hoito ja kuntoutus

Lääkehoito

Kaikki Suomessa käytössä olevat psykoosilääkkeet ovat tehokkaita skitsofrenian akuutissa vaiheessa, pitkäaikaishoidossa ja uusien psykoosivaiheiden estossa «Kaikki Suomessa käytössä olevat psykoosilääkkeet ovat tehokkaita uusien psykoosivaiheiden estossa.»A. Lääkityksen valinnassa tulee ottaa huomioon potilaan muu lääkitys ja yksilöllinen herkkyys haittavaikutuksille. Akuutissa psykoottisessa levottomuustilassa aikuispotilaalle voidaan antaa esimerkiksi 2 mg loratsepaamia yhdistettynä 2 mg:aan risperidonia tai 5–10 mg:aan olantsapiinia, jos lääkkeet voidaan ottaa suun kautta. Ensipsykoosin hoidossa suositeltava vuorokausiannos on esimerkiksi 8–24 mg perfenatsiinia, 2–4 mg risperidonia tai 7,5–15 mg olantsapiinia. Uusiutuneessa psykoosissa vuorokausiannokset ovat hieman suurempia. Kun psykoosin akuutti vaihe on ohi, lääkehoidossa tulee pyrkiä pienimpään tehokkaaseen vuorokausilääkeannokseen yhdellä lääkevalmisteella.

Klotsapiinin muita psykoosilääkkeitä parempaa tehoa lukuun ottamatta eri lääkeryhmien välillä ei ole ollut suuria tehoeroja skitsofreniaa sairastavien hoidossa, kun on käytetty vertailukelpoisia annoksia ja yksilöllistä lääkevalintaa ja annostelua «Klotsapiinin muita psykoosilääkkeitä parempaa tehoa lukuun ottamatta eri lääkeryhmien välillä ei ole ollut suuria tehoeroja skitsofreniaa sairastavien potilaiden hoidossa, kun käytetään vertailukelpoisia annoksia ja yksilöllisesti toteutettua lääkevalintaa ja annostelua.»A. Uudemmilla psykoosilääkkeillä on ilmeisesti pieniä tehoeroja, ja niiden haittavaikutukset ovat erilaisia. Osa uudemmista psykoosilääkkeistä on ilmeisesti haloperidolia tehokkaampia skitsofrenian negatiivisten «Osa toisen polven psykoosilääkkeistä on ilmeisesti haloperidolia tehokkaampia skitsofreniaan liittyvien negatiivisten oireiden hoidossa.»B ja affektiivisten «Toisen polven psykoosilääkkeet ovat ilmeisesti haloperidolia tehokkaampia skitsofreniaan liittyvien affektiivisten oireiden hoidossa.»B oireiden hoidossa. Masennuslääkehoidon käyttö psykoosilääkehoidon rinnalla ilmeisesti parantaa negatiivisten oireiden hoitovastetta «Masennuslääkehoidon käyttö psykoosilääkehoidon rinnalla ilmeisesti parantaa negatiivisten oireiden hoitovastetta.»B.

Uusiutumisvaiheita estävää psykoosilääkehoitoa tulisi ensipsykoosin jälkeen jatkaa 2–5 vuotta hoitovasteen saavuttamisen jälkeenkin «Korkeasta uusiutumisriskistä johtuen uusiutumisvaiheita estävää psykoosilääkehoitoa tulisi ensipsykoosin jälkeen jatkaa 2–5 vuotta hoitovasteen saavuttamisen jälkeenkin riippuen oireiden vaikeusasteesta ja potilaan herkkyydestä ulkoisille elämäntapahtumille.»B.

Psykososiaaliset hoito- ja kuntoutusmuodot

Koulutuksellisen terapian yhdistäminen muihin hoitomuotoihin ja psykoosin ennakko-oireiden seurantaan vähentää sairauden uusiutumista ja sairaalahoidon tarvetta «Koulutuksellisen terapian (psykoedukaatio) yhdistäminen muihin hoitomuotoihin ja psykoosin ennakko-oireiden seurantaan vähentää sairauden uusiutumista ja sairaalahoidon tarvetta.»A. Paras näyttö koulutuksellisen terapian vaikuttavuudesta on saatu, kun potilaiden lisäksi terapiaa on annettu myös heidän omaisilleen «Pelkästään potilaille annetun psykoedukaation vaikuttavuus ei ole yhtä hyvin osoitettu kuin sellaisen intervention, jota annetaan myös omaisille.»A.

Kognitiivis-behavioraalinen terapia ilmeisesti lievittää skitsofreniapotilaiden positiivisia ja nega-tiivisia oireita «Kognitiivis-behavioraalinen terapia (KBT) ilmeisesti lievittää skitsofreniapotilaiden positiivisia ja negatiivisia oireita ja parantaa heidän toimintakykyään.»B. Ryhmämuotoista, tavoitteellista hoitoa suositellaan käytettävän mm. terveiden elintapojen edistämiseen «Terveyskasvatusopetus (wellness training terveyskäyttäytymisen ohjanta) ilmeisesti vaikuttaa potilaiden terveyskäyttäytymiseen ja vähentää sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä skitsofreniapotilailla.»B. Koulutukselliset perheinterventiot pienentävät psykoosirelapsin riskiä, ja sairaalahoitojen määrää ja lisäävät lääkemyöntyvyyttä «Psykoedukatiiviset perheinterventiot vähentävät psykoosirelapsin riskiä ja sairaalahoitojen määrää sekä parantavat lääkemyöntyvyyttä.»A. Ryhmässä toteutettava kognitiivis-behavioraalinen terapia «Ryhmässä toteutettu kognitiivis-behavioraalinen terapia (KBT) saattaa lievittää joitain skitsofreniapotilaiden oireita, kuten sosiaalista ahdistuneisuutta, sosiaalisia pelkoja ja masentuneisuutta.»C, vertaisryhmät «Vertaisryhmät saattavat lisätä osallistujien saamaa sosiaalista tukea ja parantaa heidän sosiaalista verkostoaan.»C ja häpeäleiman purkamiseen tarkoitettu ryhmähoito «Häpeäleiman purkamiseen tarkoitettu ryhmähoito saattaa parantaa itsetuntoa ja itsevarmuutta.»C soveltuvat osaksi hoitoa. Luovia ja psykofyysisiä terapioita ja liikuntaa voidaan käyttää lisähoitona.

Sosiaalisten taitojen suunnitelmallinen harjoittelu kohentaa skitsofreniapotilaiden sosiaalisia taitoja ja sosiaalista toimintakykyä «Sosiaalisten taitojen harjoittelu parantaa skitsofreniapotilaiden sosiaalisia taitoja ja sosiaalista toimintakykyä.»A. Kognitiivinen kuntoutus edistää skitsofreniapotilaiden toiminnanohjausta, tarkkaavaisuutta, sanallista muistia ja sosiaalista kognitiota ja kohentaa muuhun kuntoutukseen yhdistettynä toimintakykyä «Kognitiivinen kuntoutus parantaa skitsofreniapotilaiden toiminnanohjausta, tarkkaavaisuutta, sanallista muistia ja sosiaalista kognitiota sekä parantaa toimintakykyä muuhun kuntoutukseen yhdistettynä.»A. Kognitiivisen kuntoutuksen yhdistäminen työkuntoutukseen tai tuettuun työllistymiseen ilmeisesti parantaa skitsofreniapotilaiden työllistymismahdollisuuksia ja työsuoriutumista «Kognitiivisen kuntoutuksen yhdistäminen työkuntoutukseen tai tuettuun työllistymiseen ilmeisesti parantaa skitsofreniapotilaiden työllistymismahdollisuuksia ja työssä suoriutumista.»B. Tuettu työllistäminen (sijoita ja kuntouta) edistää skitsofreniapotilaiden työllistymistä ja selviytymistä avoimilla työmarkkinoilla «Tuettu työllistyminen (”sijoita ja kuntouta”) parantaa työharjoittelua paremmin skitsofreniapotilaiden työllistymistä ja selviytymistä avoimilla työmarkkinoilla.»A.

Hoidon järjestäminen

Skitsofreniapotilaita hoidetaan ensisijaisesti avohoidossa. Tehostettu palveluohjaus saattaa vähentää skitsofreniapotilaiden sairaalahoitoja, sitouttaa hoitoon ja sosiaalistaa tavanomaista hoitoa tehokkaammin «Tehostettu palveluohjaus (intensive case management) saattaa vähentää skitsofreniapotilaiden sairaalahoitoja, sitouttaa hoitoon ja sosiaalistaa tehokkaammin kuin tavanomainen hoito, mutta se ei vaikuta psyykkiseen tilaan sitä paremmin.»C. Tavanomaiseen avohoitoon verrattuna työryhmäpohjainen tehostettu avohoito saattaa vähentää skitsofreniapotilaiden sairaalahoitojaksojen määrää ja lyhentää niiden kestoa «Tavanomaiseen avohoitoon verrattuna työryhmäpohjainen tehostettu avohoito saattaa vähentää skitsofreniapotilaiden sairaalahoitojaksojen määrää ja kestoa.»C. Lyhyet suunnitelmalliset sairaalahoitojaksot eivät ilmeisesti johda sairaalahoitojen uusiutumiseen tai hoitojärjestelmän ulkopuolelle ajautumiseen «Lyhyet suunnitelmalliset hoitojaksot eivät näytä johtavan sairaalahoitojen uusiutumiseen tai hoitojärjestelmän ulkopuolelle ajautumiseen.»B.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistyksen asettama työryhmä

Raimo K.R. Salokangas (puheenjohtaja)

Lauri Tuominen

Hannu Koponen

Tanja Laukkala

Jorma Oksanen

Sami Pirkola

Ulla Saxen

Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS Skitsofrenia
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko