Tulosta

Kohonnut verenpaine

Käyvän hoidon tiivistelmät
22.9.2014
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Verenpaineyhdistys ry:n asettama työryhmä

Käypä hoito -suositus «Kohonnut verenpaine»1 ja lyhyt abstrakti englanniksi «Hypertension»2

Mitä uutta päivityksessä?

  • Suolan saannin vähentämisen merkitystä ehkäisyssä ja hoidossa korostetaan.
  • Ennen lääkehoidon aloitusta terveydenhuollon mittauksissa todettu kohonnut verenpaine varmistetaan aina joko kotimittausten tai verenpaineen pitkäaikaisrekisteröinnin avulla.
  • Kohonneen verenpaineen lääkehoidon aloitustasoa on alennettu.
  • Hoidon tavoitteena on kolmea poikkeusta lukuun ottamatta alentaa verenpaine alle hoidon aloituksen minimitason:
    • Yli 80-vuotiailla systolisen tavoite on 10 mmHg:a korkeampi.
    • Diabeetikoilla diastolisen paineen tavoite 10 mmHg matalampi.
    • Munuaistautiin liittyvässä albuminuriassa systolisen/diastolisen verenpaineen tavoite on 10/10 mmHg:a matalampi.
  • Beetasalpaajia suositellaan ensisijaislääkkeeksi vain, jos se on muiden sairauksien vuoksi aiheellista.

Keskeinen sisältö

Kohonnut verenpaine on maailmanlaajuisesti merkittävin terveitä elinvuosia vähentävä tekijä. Aikuisikäisistä suomalaista noin kahdella miljoonalla on kohonnut verenpaine. Vain joka viidennen verenpaine on ihanteellisella tasolla. Noin miljoona suomalaista käyttää verenpainetta alentavia lääkkeitä, ja heistä vain noin 40 %:lla verenpaine on hoitotavoitteessa. Hypertension tärkeimpiä muutettavissa olevia vaaratekijöitä ovat suolan runsas saanti, runsas alkoholinkäyttö, vähäinen fyysinen aktiivisuus ja liikapaino. Hoitotavoitteiden saavuttamiseen tarvitaan useimmiten yhdistelmähoitoa.

Diagnoosi

Kohonneen verenpaineen diagnoosi perustuu vähintään neljällä erillisellä mittauskerralla istuallaan tehtyjen verenpaineen kaksoismittausten keskiarvoon. Diagnoosi varmistetaan elintapahoidon aikana kotona itse tehtyjen verenpainemittausten tai verenpaineen pitkäaikaisrekisteröinnin avulla. Perustutkimuksissa selvitetään muut sairaudet, sekundaarisen hypertension mahdollisuus, lääkkeiden käyttö, elintavat, kohde-elinvauriot ja muut sydän- ja verisuonitautien vaaratekijät.

Hoidon aiheet

Kohonnutta verenpainetta ja sydän- ja verisuonitautien kokonaisvaaraa pyritään aina pienentämään tehokkaan elintapaohjauksen avulla. Lääkehoito on aiheellinen, jos elintapahoidosta huolimatta

Hoidon tavoite

Tavoitteena on alentaa systolinen paine alle 140 mmHg:iin ja diastolinen paine alle 90 mmHg:iin (koti- ja ambulatorinen päivätaso alle 135/85 mmHg:iin) «Verenpaineen hoitotavoitteeksi suositellaan systolista painetta vähintään alle 140 mmHg ja diastolista painetta alle 90 mmHg.»A. Yli 80-vuotiailla tavoite on alle 150/90 mmHg (koti- ja ambulatorinen päivätaso alle 140/85 mmHg). Jos potilaalla on diabetes, tavoite on alle 140/80 mmHg (kotitaso alle 135/75 mmHg ja ambulatorinen päivätaso alle 135/80 mmHg) «Diabeetikoilla systolisen verenpaineen hoitotavoite on alle 140 mmHg (D).»D, «Diabeetikoilla diastolisen verenpaineen hoitotavoite alle 80 mmHg (C).»C. Vastaavasti jos munuaistautiin liittyy albuminuria (U-alb > 300 mg/vrk tai U-alb/Krea > 30 mg/mmol), tavoite on alle 130/80 mmHg (kotitaso alle 125/75 mmHg ja ambulatorinen päivätaso alle 130/80 mmHg) «Diabeettisessa ja ei-diabeettisessa nefropatiassa, johon liittyy proteinuria, systolisen verenpaineen hoitotavoite on alle 130/80 mmHg.»D.

Elintavat

Päivittäisen suolan saannin vähentäminen noin 6 gramman verran alentaa verenpainetta hypertensiivisillä potilailla keskimäärin 7/4 mmHg «Natriumin päivittäisen saannin vähentäminen alentaa verenpainetta annosriippuvaisesti.»A. Vähäenergiaisen ruokavalion avulla saavutettu noin 4 %:n laihtuminen taas alentaa liikapainoisten hypertensiivisten verenpainetta keskimäärin 6/3 mmHg, mutta sen pitkäaikaisvaikutukset saattavat olla pienempiä «Vähäenergiaisen ruokavalion avulla saavutettu noin 4 %:n laihtuminen alentaa liikapainoisten hypertensiivisten henkilöiden systolista ja diastolista verenpainetta noin 6/3 mmHg:ä ja pienentää lääkehoidon tarvetta. Orlistaatin avulla saavutettu laihtuminen alentaa verenpainetta vähemmän kuin ruokavalion avulla.»B. Pitkäaikaiseen verenpaineen laskuun tarvitaankin laihtumisen ohella pysyviä ravinnon laadun muutoksia, erityisesti suolan käytön vähentämistä. Kohtalaisen kuormittava kestävyystyyppinen liikuntaharjoittelu, esimerkiksi puoli tuntia reipasta kävelyä viidesti viikossa, pienentää kohonnutta lepoverenpainetta keskimäärin 8/5 mmHg «Kohtuukuormitteinen kestävyysliikuntaharjoittelu vähentää lepoverenpainetta keskimäärin 8/5 mmHg henkilöillä, joilla on kohonnut verenpaine. Liikuntaharjoittelun vaikutus normaalialueella olevaan lepoverenpaineeseen on vähäinen.»A ja ambulatorista päiväaikaista verenpainetta keskimäärin 3/3 mmHg muttei vaikuta yönaikaiseen verenpaineeseen «Ambulatorisesti mitattu päiväaikainen verenpaine normo- ja hypertensiivisillä ilmeisesti pienenee kestävyysharjoittelun jälkeen noin 3/3 mmHg. Muutos on suunnilleen samansuuruinen kuin lepoverenpaineen kertamittauksiin perustuvassa seurannassa. Yöaikainen verenpaine ei ilmeisesti muutu.»B. Runsaan alkoholinkäytön vähentäminen 3–4 annoksen verran päivää kohden alentaa kohonnutta verenpainetta keskimäärin 3/2 mmHg «Runsaan alkoholinkäytön vähentäminen 21–28 alkoholiannoksella viikossa (keskimäärin 3–4 annoksella vuorokaudessa) alentaa kohonnutta verenpainetta keskimäärin 3/2 mmHg:a.»B.

Lääkehoito

Lääkehoidon valintaan vaikuttavat hypertension vaikeusaste ja kohonneeseen verenpaineeseen liittyvät elinvauriot ja muut samanaikaiset sairaudet (taulukko «Esimerkkejä ensisijaisista verenpainelääkkeistä eri sairaustiloissa ja erityistilanteissa (muokattu eurooppalaisesta verenpainesuosituksesta vuodelta 2007). (ACE = angiotensiinikonvertaasientsyymi, AT»1). Yleensä tarvitaan yhdistelmähoitoa. Jos tarvitaan kahta tai kolmea lääkettä, mielekäs yhdistelmä on angiotensiinikonvertaasientsyymin estäjä tai angiotensiinireseptorin salpaaja yhdistettynä diureettiin ja kalsiumkanavan salpaajaan. Beetasalpaajien käyttöä suositellaan, jos se on muiden sairauksien vuoksi aiheellista.

Taulukko 1. Esimerkkejä ensisijaisista verenpainelääkkeistä eri sairaustiloissa ja erityistilanteissa (muokattu eurooppalaisesta verenpainesuosituksesta vuodelta 2007). (ACE = angiotensiinikonvertaasientsyymi, ATR = angiotensiinireseptori, LVH = sydämen vasemman kammion hypertrofia.)
Ei kohde-elinvaurioita
Komplisoitumaton essentiaalinen hypertensio ACE:n estäjä, ATR:n salpaaja, kalsiumkanavan salpaaja, diureetti
Kohde-elinvaurio tai sydän- ja verisuonisairaus
LVH ACE:n estäjä, ATR:n salpaaja, kalsiumkanavan salpaaja, diureetti
Mikroalbuminuria tai proteinuria ACE:n estäjä, ATR:n salpaaja
Munuaisvaurio ilman albuminuriaa ACE:n estäjä, ATR:n salpaaja ja muut, diureetti mukaan luettuna (furosemidi, jos eGFR < 30 mg/ml/1,73 m2)
Sairastettu aivohalvaus ACE:n estäjä, ATR:n salpaaja, kalsiumkanavan salpaaja, diureetti
Sairastettu sydäninfarkti Beetasalpaaja, ACE:n estäjä (ATR:n salpaaja, jos ACE:n estäjä ei sovi)
Oireinen sepelvaltimotauti Beetasalpaaja, kalsiumkanavan salpaaja
Sydämen vajaatoiminta ACE:n estäjä, ATR:n salpaaja, diureetti, beetasalpaaja, aldosteroniantagonisti
Eteisvärinä
Toistuva ATR:n salpaaja, ACE:n estäjä, beetasalpaaja
Pysyvä Beetasalpaaja, verapamiili (huom. ei näiden kahden yhteiskäyttöä)
Perifeerinen valtimotauti ACE:n estäjä, kalsiumkanavan salpaaja
Erityistilanteet
Diabetes ACE:n estäjä, ATR:n salpaaja, kalsiumkanavan salpaaja, diureetti
Raskaudenaikainen hypertensio Labetaloli-beetasalpaaja, kalsiumkanavan salpaaja
Astma Kalsiumkanavan salpaaja, ATR:n salpaaja, diureetti

Seuranta

Seurannassa arvioidaan hoidon toteutumista ja siedettävyyttä sekä tavoitteiden saavuttamista. Verenpaineen seuranta perustuu pääosin kotona tehtäviin mittauksiin, joita voidaan tarvittaessa täydentää verenpaineen pitkäaikaisrekisteröinnillä ja terveydenhuollossa tehtävillä mittauksilla. Seurantakäyntien ja laboratoriokokeiden määrä ja tiheys ovat yksilöllisiä ja riippuvat verenpainetasosta, kohde-elinvaurioista, lääkitysmäärästä ja lisäsairauksista. Mekaaninen reseptien uusinta ilman tilannearvioita ei ole hyväksyttävä käytäntö.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Verenpaineyhdistys ry:n asettama työryhmä

Antti Jula (pj.)

Ilkka Kantola

Päivi Korhonen

Seppo Lehto

Eero Mervaala (Käypä hoito -toimittaja)

Kaj Metsärinne

Timo Strandberg

Mikko Syvänne

Ilkka Tikkanen

Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS Kohonnut verenpaine
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko