Takaisin Tulosta

Kohonnut verenpaine

Käyvän hoidon tiivistelmät
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Verenpaineyhdistys ry:n asettama työryhmä
10.9.2020

Käypä hoito -suositus «Kohonnut verenpaine»1 ja lyhyt abstrakti englanniksi «Hypertension»2

Keskeinen sisältö

  • Kohonnut verenpaine on maailmanlaajuisesti merkittävin terveitä elinvuosia vähentävä tekijä.
  • Aikuisikäisistä suomalaista noin kahdella miljoonalla on kohonnut verenpaine. Vain joka viidennen verenpaine on ihanteellisella tasolla eli < 120/80 mmHg.
  • Noin miljoona suomalaista käyttää verenpainetta alentavia lääkkeitä, ja heistä vain noin 40 %:lla verenpaine on hoitotavoitteessa.
  • Hypertension tärkeimpiä muutettavissa olevia vaaratekijöitä ovat runsas suolansaanti, runsas alkoholin käyttö, vähäinen fyysinen aktiivisuus ja liikapaino.
  • Hoitotavoitteiden saavuttamiseen tarvitaan lääkkeettömän hoidon ja useimmiten myös eri tavoilla vaikuttavien verenpainelääkkeiden yhdistelmähoitoa.
  • Hoitotavoitteen saavuttaminen pienentää kohonneeseen verenpaineeseen liittyvää tautiriskiä. Hoitotavoitteen saavuttaminen tarkistetaan aina hoitoseurantojen ja reseptien uusimisten yhteydessä. Syyt huonoon tai riittämättömään hoitovasteeseen selvitetään ja niihin puututaan.

Diagnostiikka

  • Kohonneen verenpaineen diagnoosi perustuu terveydenhuollossa ja sen ulkopuolella tehtyihin verenpaineen mittauksiin.
  • Terveydenhuollon mittauksissa todettu kohonnut verenpaine varmistetaan mahdollisuuksien mukaan aina elintapahoidon aikana kotona itse tehtyjen verenpainemittausten tai verenpaineen vuorokausirekisteröinnin avulla.
  • Perustutkimuksissa selvitetään muut sairaudet, sekundaarisen hypertension mahdollisuus, lääkkeiden käyttö, elintavat, kohde-elinvauriot ja muut sydän- ja verisuonitautien vaaratekijät.

Kohonneen verenpaineen ehkäisy

  • Kulttuureissa, joissa suolaa käytetään vain vähän tai ei lainkaan, verenpainetaso on iästä riippumatta 100–110/60–70 mmHg. Jo 15 vuoden iässä suomalaisten tyttöjen systolinen verenpaine on keskimäärin 115 mmHg ja poikien 120 mmHg. Aikuisikäisestä väestöstä vain joka viidennen verenpaine on < 120/80 mmHg.
  • Kohonneen verenpaineen ehkäisyn tulisi alkaa jo varhaislapsuudessa ja kohdistua koko väestöön. Toimenpiteistä merkittävin on suolansaannin vähentäminen suomalaisten ravitsemussuositusten mukaisesti aikuisilla enintään 5 grammaan vuorokaudessa, 2–10-vuotiailla enintään 3–4 grammaan vuorokaudessa ja imeväisikäisillä energiasaantiin suhteutettuna enintään 0,5 grammaan/MJ.
  • Muita ehkäisyn toimenpiteitä ovat lihavuuden ehkäisy ravitsemussuositusten mukaisen ravinnon ja liikunnan avulla sekä alkoholin liiallisen käytön tunnistaminen ja siihen puuttuminen.
  • Elintapaohjeet annetaan aina, kun verenpainetaso ylittää 120/80 mmHg. Pelkät suositukset ja ohjeet eivät kuitenkaan riitä väestön suolan käytön ja muiden verenpainetta kohottavien elintapojen muuttamiseen. Kohonneen verenpaineen tehokkaaseen ehkäisyyn tarvitaan poliittisia päätöksiä, taloudellisia resursseja ja useiden toimijoiden välistä tiivistä yhteistyötä.

Hoidon aiheet

  • Kohonnutta verenpainetta ja sydän- ja verisuonitautien kokonaisvaaraa pyritään aina pienentämään tehokkaan elintapaohjauksen ja tarvittaessa lääkehoidon (statiini mukaan luettuna) avulla.
  • Lääkehoitoa suositellaan, jos vastaanotolla mitattu systolinen painetaso on elintapahoidoista huolimatta ≥ 140 mmHg tai diastolinen ≥ 90 mmHg ja
    • kotona itse mitattu systolinen painetaso on ≥ 135 mmHg tai diastolinen painetaso ≥ 85 mmHg tai
    • verenpaineen pitkäaikaisrekisteröinnissä systolisen paineen päivätaso on ≥ 135 mmHg tai diastolinen päivätaso ≥ 85 mmHg.

Hoidon tavoite

Elintavat

Lääkehoito

Taulukko 1. Esimerkkejä ensisijaisista verenpainelääkkeistä eri sairaustiloissa ja erityistilanteissa (ACE = angiotensiinikonvertaasi, ATR = angiotensiinireseptori, LVH = sydämen vasemman kammion hypertrofia.)
Ei kohde-elinvaurioita
Komplisoitumaton essentiaalinen hypertensio ACE:n estäjä, ATR:n salpaaja, kalsiumkanavan salpaaja, diureetti
Kohde-elinvaurio tai sydän- ja verisuonisairaus
LVH ACE:n estäjä, ATR:n salpaaja, kalsiumkanavan salpaaja, diureetti
Mikroalbuminuria tai proteinuria ACE:n estäjä, ATR:n salpaaja
Munuaisvaurio ilman albuminuriaa ACE:n estäjä, ATR:n salpaaja, kalsiumkanavan salpaaja, diureetti (furosemidi, jos eGFR < 30 ml/min/1,73 m2)
Sairastettu aivohalvaus ACE:n estäjä, ATR:n salpaaja, kalsiumkanavan salpaaja, diureetti
Sairastettu sydäninfarkti Beetasalpaaja, ACE:n estäjä (ATR:n salpaaja, jos ACE:n estäjä ei sovi)
Oireinen sepelvaltimotauti Beetasalpaaja, kalsiumkanavan salpaaja
Sydämen vajaatoiminta ACE:n estäjä, ATR:n salpaaja, diureetti, beetasalpaaja, aldosteroniantagonisti
Eteisvärinä
Toistuva ATR:n salpaaja, ACE:n estäjä, beetasalpaaja
Pysyvä Beetasalpaaja, verapamiili (huom. ei näiden kahden yhteiskäyttöä)
Perifeerinen valtimotauti ACE:n estäjä, kalsiumkanavan salpaaja
Erityistilanteet
Diabetes ACE:n estäjä, ATR:n salpaaja, kalsiumkanavan salpaaja, diureetti
Raskaudenaikainen hypertensio Alfa- ja beetasalpaaja (labetaloli), beetasalpaaja, dihydropyridiinirakenteinen kalsiumkanavan salpaaja (nifedipiini)
Astma Kalsiumkanavan salpaaja, ATR:n salpaaja, diureetti

Seuranta

  • Seurannassa arvioidaan hoidon toteutumista ja siedettävyyttä sekä tavoitteiden saavuttamista.
  • Verenpaineen seuranta perustuu pääosin kotona tehtäviin mittauksiin, joita voidaan tarvittaessa täydentää verenpaineen pitkäaikaisrekisteröinnillä ja terveydenhuollossa tehtävillä mittauksilla.
  • Seurantakäyntien ja laboratoriokokeiden määrä ja tiheys ovat yksilöllisiä ja riippuvat verenpainetasosta, kohde-elinvaurioista, lääkitysmäärästä ja lisäsairauksista.
  • Mekaaninen reseptien uusinta ilman tilannearvioita ei ole hyväksyttävä käytäntö.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Verenpaineyhdistys ry:n asettama työryhmä

Antti Jula (pj.)

Ilkka Kantola

Päivi Korhonen

Seppo Lehto

Eero Mervaala (Käypä hoito -toimittaja)

Kaj Metsärinne

Teemu Niiranen

Ilkka Pörsti

Timo Strandberg

Mikko Syvänne

Ilkka Tikkanen