Tulosta

Virtsatieinfektiot

Käyvän hoidon tiivistelmät
11.12.2015
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin , Suomen Nefrologiyhdistyksen, Kliiniset Mikrobiologit ry:n, Suomen Infektiolääkärit ry:n, Suomen Kliinisen Kemian Erikoislääkäriyhdistys ry:n, Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry:n, Suomen Urologiyhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä

Mitä uutta päivityksessä

  • Oireensa tunnistavan, muuten terveen 18–65-vuotiaan naisen kystiitti voidaan hoitaa puhelinhaastattelussa (ks. pdf-lomake «»1) saatujen tietojen perusteella tai tarvittaessa hänet pyydetään tulemaan tarkempiin tutkimuksiin.
  • Aikuisen naisen kystiitin hoidossa ensisijaisia lääkkeitä ovat nitrofurantoiini, pivmesillinaami ja trimetopriimi. Hoitoaika on kolme vuorokautta.
  • Oireisella lapsella päivystysdiagnostiikka riittää hoitopäätöksen tekemiseen, mutta virtsatieinfektion (VTI) lopullinen diagnoosi tulee varmistaa bakteeriviljelyllä, jonka näyte on otettava ennen mikrobilääkityksen aloittamista.
  • Virtsateiden kaikukuvaus on aiheellista lapsilla ensimmäisen infektion jälkeen. Muita kuvauksia ei tarvita, jos munuaiskudoksen rakenne on normaali

Epidemiologia

Lapsuudessa VTI on yleisin alle yksivuotiailla. Imeväisiän jälkeen VTI:t ovat pääasiassa naisten sairauksia. Nuorilla ja keski-ikäisillä miehillä VTI on harvinainen, mutta yleistyy ikääntyessä.

Aiheuttajat

Kotisyntyisen VTI:n yleisimmät bakteeriaiheuttajat ovat Escherichia coli ja nuorilla naisilla Staphylococcus saprophyticus. Sairaalainfektioita aiheuttavat mm. enterokokki, Staphylococcus aureus, pseudomonas ja kandida.

Jaottelu

Oireet ratkaisevat infektion tason. Kystiittiin liittyy virtsaamispakkoa, tihentynyttä virtsaamistarvetta ja kirvelyä virtsatessa. Pyelonefriitti on kuumeinen yleisinfektio, johon voi liittyä selkä- tai kylkikipua.

Virtsatieinfektiot aikuisilla

Diagnostiikka

18–65-vuotiailla muuten terveillä naisilla satunnaisen virtsarakon infektion (kystiitin) diagnoosi voidaan tehdä oireiden perusteella ilman laboratoriotutkimuksia, kun oireet ovat tyypilliset eikä sukupuolitautiin tai muuhun gynekologiseen infektioon viittaavaa ilmene.

Muilla potilailla kystiittiä epäiltäessä ja aina pyelonefriittiä epäiltäessä diagnoosin on perustuttava virtsan bakteeriviljelyyn ja oireisiin. Päivystysdiagnostiikkaa (virtsan kemiallinen seulonta, U-KemSeul ja partikkelilaskenta, U-Solut) tarvitaan vain kliinisesti epäselvissä tilanteissa.

Virtsatieinfektioiden diagnostiikassa viljelynäytteen laatu on ratkaiseva. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevan vanhuksen kuumeinen infektio diagnosoidaan VTI:ksi vasta, kun muut yleistilaan ja yleisoireisiin vaikuttavat syyt on suljettu pois.

Hoidon jälkeiset seurantaviljelyt ovat tarpeen aina raskauden aikana, mutta muutoin vain, jos oireet eivät parane.

Hoito

Naisten kystiitin hoidossa ensisijaisia lääkkeitä ovat nitrofurantoiini, pivmesillinaami ja trimetopriimi. Hoitoaika on kolme vuorokautta. Fluorokinoloneja ei suositella naisten kystiittiin, vaan ne tulee säästää vakavampiin infektioihin.

Miehen kuumeeton rakkotason infektio hoidetaan trimetopriimilla tai fluorokinolonilla. Hoitoaika on vähintään 7.

Hyväkuntoinen pyelonefriittipotilas voidaan hoitaa kotona suun kautta otettavalla lääkityksellä. Ensisijainen lääke on fluorokinoloni ja hoitoaika 7 vrk. Hoitoa valittaessa on kuitenkin hyvä huomioida, että erityisesti iäkkäiden miesten virtsatieinfektioiden aiheuttajien fluorokinoloniresistenssi on lisääntynyt merkittävästi.

Oireetonta bakteriuriaa on syytä etsiä ja hoitaa vain raskaana olevilta naisilta. Mikrobilääkehoito vähentää bakteriuriaan liittyvää ennenaikaisen synnytyksen ja pyelonefriitin riskiä.

Ehkäisy

Toistuvan kystiitin estohoitoa mikrobilääkityksellä harkitaan, kun infektioita on vähintään kolme vuodessa. Hoidon kesto on 6–12 kk. Naisilla, joilla toistuvat VTI:t liittyvät sukupuoliyhdyntään, yhdynnän jälkeinen kerta-annos mikrobilääkettä on tehokas hoito.

Karpalo- ja puolukkamehu saattavat vähentävät VTI:n uusiutumista lähes yhtä hyvin kuin trimetopriimi. Vaihdevuosien jälkeen paikallinen estrogeenihoito harventaa infektiojaksoja.

Jatkotutkimukset

Lisätutkimukset (ensisijaisesti munuaisten kaikukuvaus) ovat aiheellisia, jos akuutti pyelonefriitti uusiutuu tai ei reagoi muutamassa vuorokaudessa hoitoon tai jos potilaalla on viitteitä virtsan virtausesteestä tai muita komplisoivia tekijöitä. Miesten kuumeisessa VTI:ssä on syytä harkita urologin konsultaatiota.

Virtsatieinfektiot lapsilla

Imeväisillä lähes mitkä tahansa infektion oireet voivat liittyä VTI:hin. Pelkkä kuume ilman selviä paikallisoireita on riittävä syy epäillä VTI:tä.

Oikea virtsanäytteen ottotekniikka on keskeistä diagnostiikassa. Isoilla lapsilla keskisuihkunäytteen ottaminen onnistuu usein samaan tapaan kuin aikuisilla. Jos lapsi osaa käyttää pottaa, sen etuosaan sijoitetaan näytteenottokuppi, jolloin usein saadaan keskisuihkunäytettä vastaava näyte «Laittamalla erillinen kuppi potan etuosaan ilmeisesti saadaan pottaa käyttävältä lapselta edustava keskivirtsanäyte.»B. Imeväisillä virtsa kerätään näytetyynyllä tai pussilla.

Kystiitin lääkehoidoksi suositellaan nitrofurantoiinia tai trimetopriimia viiden vuorokauden ajan.

Pyelonefriitin hoito kannattaa aloittaa sairaalassa laskimoon annettavana lääkityksenä. Käytännössä tämä koskee kaikkia imeväisikäisiä, joilla on kuumeinen VTI.

Virtsateiden kaikukuvaus on aiheellista jo ensimmäisen infektion jälkeen. Myöhemmät kuvantamiset ovat tarpeettomia, jos munuaisten rakenne on normaali. Virtsan takaisinvirtaus rakosta virtsajohtimiin on normaali iästä riippuva ilmiö, mitä ei tarvitse hakea munuaisten ollessa normaalirakenteiset.

Jos infektiot uusiutuvat tiheästi (yli kolme infektiota puolen vuoden aikana), harkitaan estolääkityksen aloittamista. Lääkevaihtoehdoista pieniannoksinen nitrofurantoiini on tehokkain ja turvallinen.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Nefrologiyhdistys ry:n, Kliiniset mikrobiologit ry:n, Suomen Infektiolääkärit ry:n, Suomen Kliinisen Kemian Erikoislääkäriyhdistys ry:n, Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry:n, Suomen Urologiyhdistyksen ja Suomen yleislääketieteen yhdistys ry:n asettama työryhmä

Maarit Wuorela

Timo Kouri

Matti Laato

Pertti Lipponen

Kari Sammalkorpi

Matti Uhari

Leena Uusitalo

Risto Vuento

Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS Virtsatieinfektiot
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko