Tulosta

Käden ja kyynärvarren rasitussairaudet

Käyvän hoidon tiivistelmät
10.5.2013
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Työterveyslääkäriyhdistyksen asettama työryhmä

Käypä hoito -suositus «Käden ja kyynärvarren rasitussairaudet»1 ja lyhyt abstrakti englanniksi «Repetitive strain injuries of the hand and forearm»2

Mitä uutta päivityksessä?

Määritelmät

Yläraajan rasitussairauksilla tarkoitetaan kyynärvarren, ranteen ja käden kiputiloja, jotka liittyvät liialliseen kuormitukseen. Kuormituksen lisäksi monet yksilölliset tekijät vaikuttavat yläraajasairauksien kehittymiseen ja kulkuun.

Käden ja kyynärvarren rasitussairauksia ovat jännetuppitulehdus, epikondyliitti ja rannekanavaoireyhtymä. Suuri osa alueen kiputiloista on kuitenkin epäspesifisiä tiloja, joiden syytä ei pystytä selvittämään. Jännetuppitulehdus on jännetupen tai sitä ympäröivän sidekudoksen ödeema, hypertrofia tai fibroosi. Jänteen kulku jännetupen sisällä voi vaikeutua, jolloin syntyy ahtauttava jännetuppitulehdus. Peritendiniitti eli jänteen ympärystulehdus on jännettä ympäröivän sidekudoksen tai lihas-jänneliitoksen tulehdus jännetupettomalla alueella. Epikondyliitissä taas kipu esiintyy kyynärpäässä lihasten kiinnityskohdassa olkaluun ulko- tai sisäsivunastassa. Rannekanavaoireyhtymässä käden keskihermo joutuu pinnetilaan, joka aiheuttaa puutumisoireita peukalon, etu- ja keskisormen sekä nimettömän alueelle.

Esiintyminen

Suomalaisen Terveys 2000 -tutkimuksen aineistossa rannekanavaoireyhtymän esiintyvyys oli miehillä 2,1 % ja naisilla 5,3 %. Epikondyliittejä esiintyi yhtä usein naisilla ja miehillä. Lateraalisen epikondyliitin esiintyvyys oli 1,1 % ja mediaalisen 0,3 %. Spesifisten rasitussairauksien lisäksi erilaiset paikalliset yläraajan kiputilat aiheuttavat runsaasti etenkin avohoidon lääkärissäkäyntejä.

Riskitekijät

Käden ja kyynärvarren rasitussairauksien tärkeimpiä työhön liittyviä riskitekijöitä ovat työliikkeiden toistuvuus «Toistuvat ja voimaa vaativat työt ilmeisesti lisäävät ranteen seudun tenosynoviitin ja peritendiniitin riskiä.»B, käden voimien käyttö «Käden suuren puristusvoiman käyttö ilmeisesti lisää rannekanavaoireyhtymän riskiä.»B ja ranteiden taivutusasennot. Tietokoneen käyttö ei näytä lisäävän rannekanavaoireyhtymän riskiä «Tietokoneen käyttö ei ilmeisesti lisää rannekanavaoireyhtymän riskiä.»B. Työperäisten tekijöiden lisäksi rasitussairauksien syntyyn vaikuttavat monet yksilölliset tekijät. Esimerkiksi ylipaino suurentaa rannekanavaoireyhtymän «Ylipaino lisää rannekanavaoireyhtymän riskiä.»A ja tupakointi saattaa suurentaa epikondyliitin riskiä «Tupakointi saattaa lisätä epikondyliitin riskiä.»C.

Ehkäisy

Osallistavan ergonomian ja koulutuksen avulla ei ilmeisesti voida vähentää rasitussairauksien ilmaantuvuutta «Osallistavaan toimintatapaan perustuvilla työpaikalla toteutettavilla työntekijöihin kohdistuvilla ergonomia- ja koulutusinterventioilla ei ilmeisesti voida vähentää yläraajaoireiden esiintyvyyttä.»C. Ergonomialla voidaan kuitenkin mahdollisesti vähentää epämukavuuden tuntemuksia toimistotyössä lyhytaikaisesti «Osallistavaan toimintatapaan perustuvilla työpaikalla toteutettavilla työntekijöihin kohdistuvilla ergonomia- ja koulutusinterventioilla ei ilmeisesti voida vähentää yläraajaoireiden esiintyvyyttä.»C. Elämäntapatekijöihin, kuten ylipainoon ja tupakointiin, vaikuttaminen saattaa myös ehkäistä yläraajan rasitussairauksia.

Diagnostiikka

Yläraajan rasitussairauksien diagnoosi perustuu ensisijaisesti esitietoihin, oireisiin ja kliinisiin löydöksiin. Kliininen tutkimus aloitetaan inspektiolla ja kliinisillä testeillä. Palpaatio jätetään viimeiseksi, koska se voi tuottaa kipua ja vaikuttaa jännetestien tulkintaan. Erotusdiagnostiikassa on otettava huomioon muun muassa kaularankaoireyhtymä, yläraajan pinnetilat, nivelrikko, reumasairaudet, olkapään kiputilat, polyneuropatiat ja tuumorit.

Hoidon periaatteet

Käden ja kyynärvarren rasitussairauksien kulku vaihtelee. Valtaosa tapauksista parantuu muutamassa viikossa, jos rasitustekijän vaikutus lakkaa. Sairauksien toistuminen on tavallista, ja pieni osa tapauksista kroonistuu.

Työpaikalla selvitetään, kuinka käteen kohdistuvaa ylikuormitusta voidaan vähentää asianmukaisilla työasennoilla, työvälineillä ja työkuormaa jaksottamalla. Rasitussairauden kokeneiden on tärkeää välttää toistuvia työliikkeitä, käden tarpeetonta voimankäyttöä, ranteen keskiasennosta poikkeavia asentoja, terävien reunojen aiheuttamaa painetta sekä kylmää ja tärinää.

Hoidon tavoitteina ovat kivun lievittäminen, toimintakyvyn palauttaminen ja työkyvyn ylläpito. Lääkärin yhteydenpito esimieheen potilaan luvalla, työjärjestelyt ja työfysioterapeutin antama tuki ilmeisesti vähentävät potilaan kokemaa työn tuottavuuden heikentymistä «Hoitavan lääkärin yhteydenpito esimieheen sekä fysioterapeutin työpaikkainterventio ilmeisesti vähentävät potilaan kokemaa työn tuottavuuden heikentymistä yläraajan rasitussairauksissa.»B.

Työhön paluun tukemiseen tähtäävillä interventioilla (liikuntaharjoitteet, käyttäytymisterapia, työjärjestelyt) voidaan ilmeisesti hieman nopeuttaa työhön paluuta ja vähentää sairauspoissaoloja «Työhön paluun tukemiseen tähtäävillä toimenpiteillä (liikuntaharjoitteet, käyttäytymisterapia ja työpaikalla tehtävät järjestelyt) voidaan ilmeisesti vähän nopeuttaa työhön paluuta ja vähentää tuki- ja liikuntaelinsairauksiin liittyviä sairauspoissaoloja.»B. Osasairausvapaan avulla voidaan ilmeisesti nopeuttaa työhön paluuta ja vähentää sairauspoissaoloja tuki- ja liikuntaelinsairauksissa «Osasairausvapaan avulla voidaan ilmeisesti nopeuttaa työhön paluuta ja vähentää tuki- ja liikuntaelinsairauksiin liittyviä sairauspoissaoloja.»B.

Lääkityksen tavoitteena on kivun turvallinen hoito, jolloin ensisijaisia vaihtoehtoja ovat paikallisesti käytettävät tulehduskipuvoiteet «Paikalliset tulehduskipulääkkeet (NSAID) näyttävät lyhytaikaisesti lievittävän epikondyliittikipua haittojen jäädessä vähäisiksi.»B ja parasetamoli. Pitkittyneessä jännetuppitulehduksessa voidaan harkita glukokortikoidiruiskehoitoa. Epikondyliitin hoitoon glukokortikoidiruiskeita ei suositella, koska ne lisäävät kiputilan uusiutumista «Paikallinen kortikosteroidiruiske auttaa lyhytaikaisesti (alle 6 viikkoa) epikondyliittikivun lievityksessä. Pidemmällä aikavälillä (3–12 kuukautta) steroidihoito lisää uusiutumisia. Tarkkaavainen seuranta sekä fysioterapia johtavat steroidihoitoa useammin oireettomuuteen.»A. Toiminnallisia tukia voidaan käyttää epikondyliittiin liittyvän kivun hoidossa «Toiminnallisten tukien (kuten tenniskyynärpääsidoksen) vaikuttavuudesta epikondyliitin hoidossa ei ole luotettavaa näyttöä vertailevista tutkimuksista.»D.

Jos rannekanavaoireyhtymän oireet ovat lievät tai vaihtelevat tai niiden syy on selkeästi ohimenevä (raskaus, fyysinen rasitus), konservatiivinen hoito, ohjaus ja seuranta useimmiten riittävät. Lastoitus (ensisijaisesti yölasta) näyttää vähentävän rannekanavaoireyhtymän oireita ja parantavan toimintakykyä «Lastoitus näyttää vähentävän rannekanavaoireyhtymän oireita ja parantavan toimintakykyä.»B. Suun kautta otettavia glukokortikoideja ei suositella, koska niiden haitat ovat todennäköisesti suurempia kuin niiden hyödyt «Suun kautta otettava steroidihoito näyttää vähentävän lievän ja keskivaikean rannekanavaoireyhtymän oireita hoidon ajan. Pitkäaikaisesta hyödystä ei ole näyttöä. Mahasuolikanavan oireita esiintyy ilmeisesti noin 10 %:lla.»B. Glukokortikoidiruiskehoitoa «Paikallinen kortikosteroidiruiske vähentää lyhytaikaisesti rannekanavaoireyhtymän oireita, mutta pitkäaikaisessa seurannassa vaste katoaa.»A voidaan harkita ennen leikkausta, mutta sen tekniikka tulee hallita. Leikkaus voi olla tarpeen, jos oireet ovat voimakkaita tai eteneviä ja keskihermon vaurion merkkejä (lihasatrofia tai tuntopuutos) esiintyy «Rannekanavan leikkaushoito näyttää edistävän itsearvioitua toipumista paremmin kuin rannetta immobilisoiva lastahoito.»B.

Ammattitautidiagnostiikka

Jännetuppitulehdus, epikondyliitti ja rannekanavaoireyhtymä voivat olla korvauksen aiheita fysikaalisen tekijän aiheuttamina ammattitauteina. Ammattitautikorvaus edellyttää, että rasitus on todennäköisesti ja pääasiassa aiheutunut työn rasituksesta.

Kuntoutus

Käden tai kyynärvarren rasitussairaus on usein osatekijänä kuntoutusta vaativissa tilanteissa. Yksinään nämä sairaudet vaativat harvoin kuntoutusta. Kuntoutusselvittelyt tulee käynnistää varhain, jos potilaalla on ennustetta heikentäviä tekijöitä, kuten voimakkaat oireet ja kuormittava työ. Jos rasitussairaus pitkittyy ja entisessä työssä selviytyminen on epävarmaa, ammatillinen kuntoutus voi tukea työtehtävien tai ammatin vaihtoa.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Työterveyslääkäriyhdistyksen asettama työryhmä

Helena Liira (puheenjohtaja)

Eija Haukka

Jaro Karppinen

Päivi Linnanen

Antti Malmivaara

Iris Pasternack

Joonas Sirola

Eira Viikari-Juntura

Eero Waris

Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko