Takaisin Tulosta

Psoriaasi ja nivelpsoriaasi

Käyvän hoidon tiivistelmät
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Ihotautilääkäriyhdistyksen asettama työryhmä
10.11.2021

Käypä hoito -suositus «Psoriaasi ja nivelpsoriaasi»1

  • Psoriaasi on ihon ja nivelten monimuotoinen, krooninen, usein suvuittain esiintyvä immunologinen tulehdustauti.
  • Ihopsoriaasia sairastaa 1,5–3 % ja nivelpsoriaasia 0,16–0,25 % väestöstä. Psoriaasipotilaan riski sairastua nivelpsoriaasiin kasvaa tasaisesti sairausvuosien mukaan.
    • Nivelpsoriaasin kehittymisen tärkeimpiä riskitekijöitä ovat nivelpsoriaasin esiintyminen suvussa sekä psoriaasin esiintyminen kynsissä ja useilla eri ihoalueilla.
  • Lasten nivelpsoriaasi on yksi lastenreuman alatyypeistä. Siinä niveltulehdus edeltää ihopsoriaasia usein monien vuosien ajan.
  • Hoito valitaan yksilöllisesti.
    • Vaikeaan iho- tai nivelpsoriaasiin pitää ajoissa aloittaa yleistulehdusta vaimentava pitkäaikainen systeeminen lääkitys.

Diagnoosi

  • Diagnoosi tehdään kliinisen kuvan perusteella.
  • Taudinkuva on monimuotoinen ja kulultaan krooninen ja vaihteleva. Valtaosalla (yli 80 %) potilaista oireet ovat lieviä.
  • Ihopsoriaasi jaetaan kahteen vaikeusasteryhmään.
  • Nivelpsoriaasia tulee epäillä aina, jos niveltulehdus ja ihopsoriaasi esiintyvät samanaikaisesti. Nivelpsoriaasin oireena ja löydöksinä voi esiintyä nivelten arkuutta ja aamujäykkyyttä, niveltulehduksia, tulehduksellista selkäkipua, entesiittejä, daktyliittejä, kynsimuutoksia ja harvoin mutiloivaa (luita syövyttävää) tulehdusta.
    • Natiiviröntgenkuvausta käytetään diagnostiikassa, laboratoriotutkimuksista ei ole hyötyä.

Hoito

  • Hoidon tavoitteena ovat oireiden minimointi, elämänlaadun parantaminen ja työ- ja toimintakyvyn säilyttäminen. Nivelpsoriaasissa pyritään lisäksi reumaattisen tulehduksen sammuttamiseen (vähäinen aktiivisuus, Minimal Disease Acitivity) ja näin estämään rakenteelliset vauriot.
  • Koska liitännäissairauksien (mm. valtimotaudit «Vaikeaa ihopsoriaasia sairastavilla on muuta väestöä useammin sydän- ja verisuonisairauksia.»A ja diabetes) riski on psoriaasipotilailla suurentunut, niitä pitää seuloa ja hoitaa ajoissa ja potilaita tulee kannustaa terveisiin elämäntapoihin.
  • Psoriaasiin voi liittyä ahdistusta ja masennusta, mikä on huomioitava hoitopäätöksissä.

Ihopsoriaasin hoito

Nivelpsoriaasin hoito

  • Hoito valitaan aina yksilöllisesti yhdessä potilaan kanssa ja valinnassa huomioidaan taudin ilmenemismuodot. Elleivät lääketieteelliset syyt muuta edellytä, suositellaan ensisijaisesti valitsemaan hinnaltaan edullisin vaihtoehto.
  • Ensisijainen hoitava lääke on metotreksaatti «Metotreksaatti verrattuna lumeeseen saattaa nivelpsoriaasia sairastavilla lisätä hoitovasteen saavuttamista 6 kuukauden seurannassa (RR 1,76; 95 % luottamusväli 1,14–2,70).»C. Sulfasalatsiinia voidaan käyttää, jos metotreksaatti on vasta-aiheinen (esim. raskaus tai sen suunnittelu).
  • Kun perinteisillä synteettisillä reumalääkkeillä ei saada riittävää hoitovastetta tai ne eivät sovi, suositellaan aloitettavaksi TNF:n estäjä tai IL-17:n estäjä.
  • Seuraavina vaihtoehtoina ovat IL-23:n estäjä, IL-12/23:n estäjä tai JAK:n estäjä.
  • Jos mikään edellä kuvatuista vaihtoehdoista ei sovellu, kyseeseen tulevat apremilasti tai abatasepti.

Hoidon porrastus

  • Potilaita, joiden ihosairaus on hallittavissa paikallishoidolla ja nivelsairaus on vakaa, seurataan yleensä perusterveydenhuollossa. Myös liitännäissairauksien seulonta ja hoito kuuluvat perusterveydenhuoltoon.
  • Ihotautien erikoislääkärille lähetetään potilaat, joiden diagnoosi on epävarma, joilla on nopeasti laajeneva tai vaikea ihopsoriaasi tai joilla ihottuma aiheuttaa työkyvyttömyyttä (esim. kämmenpsoriaasi).
  • Reumatologian erikoislääkärin arvioon lähetetään potilaat, joilla on tuore moniniveltulehdus, selkärankareumaa muistuttava tautimuoto tai pitkittynyt muutaman nivelen tulehdus, johon tulehduskipulääkkeet ja kortikosteroidivalmisteet paikallisesti ruiskutettuna tehoavat huonosti tai jonka röntgenkuvissa havaitaan eteneviä muutoksia.
  • Lapset, joilla epäillään tai, jotka sairastavat iho- ja nivelpsoriaasia, ja raskaana olevat äidit kuuluvat erikoissairaanhoitoon.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Ihotautilääkäriyhdistyksen ja Suomen Reumatologinen Yhdistys ry:n asettama työryhmä

Jorma Komulainen (pj)

Tarja Mälkönen

Kati Mykkänen

Tapio Rantanen

Päivi Ekman

Anna Hannuksela-Svahn

Johanna Höök-Nikanne

Leena Koulu

Vappu Rantalaiho

Raija Sipilä (Käypä hoito -toimittaja)

Erna Snellman

Heikki Valleala

Paula Vähäsalo